Kuinka moni foorumilainen ajaa henkilöautolla säännöllisesti?

Olen itse syntynyt sellaisella alueella jossa ei ole juuri joukkoliikennettä. Jos ei omistanut ajokorttia tai autoa pidettiin sitä varsin outona asiana, joitain jopa kiusattiin jos ei perhe omistanut omaa autoa tai ajokorttia.
Itse kun aloitin opiskelut raahessa käytin linja-autoa opiskelujen loppuun asti, vaikka koulu tarjosikin melkein ilmaiset liput koulumatkoja varten, oli niitä jotka olivat saaneet juuri ajokortin ja kulkivat koulumatkat omalla autolla
Nykyään kun kuljen keravalta töissä helsingissä käytän s738,s633A tai junaa. Omaa autoa käytän silloin kun työt alkavat aamulla aikaisin 04.30-06,00 koska julkiset eivät palvele siihen aikaan. Tarvitsen myös omaa autoa koska harrastan kalastusta, käytiin viimeksi kuukausi sitten asuntovaunun kanssa norjassa ja inarinjärvellä kalassa.

Matkustan henkilöautolla silloin, kun se ei matka-aikataulun tai mukana kuljetettavan tavaramäärän tms. syyn takia muuten kohtuudella suju. Matkan kokonaishinta vaikuttaa kulkumuodon valintaan ja tällöin lasketaan myös henkilöautoilun sivukulut.

Viimeisin pidempi matkani oli 26.8.2007 Lapin vaellukselle Helsingistä Enontekiön Hettaan, autolla olisi tullut matkaa yli 1000 kilometriä per suunta. Hetasta vaelsimme Pallastuntureille, josta sain kyydin henkilöautolla Rovaniemelle. Matkustamisen kustannukset olivat lennot Helsinki-Rovaniemi-Helsinki 140 euroa + lentokenttäbussi 5 euroa + bussimatka Rovaniemi-Enontekiö 45 euroa + henkilöautokyyti Pallastunturit-Rovaniemi 6 euroa (todellinen kustannus n. 15 euroa kolmen henkilön kuormalla). Bussimatkat kotoa Helsinki-Vantaan lentoasemalle ja takaisin menivät vapaalipulla, joten siitä ei tullut ylimääräistä kulua. Kulut yhteensä siis noin 200 euroa.

Henkilöautoa käyttäen (ainoana matkustajana) kulut ilman pääoman kuoletusta olisivat olleet noin kaksinkertaiset. Olisin joutunut kustantamaan myös auton siirron Enontekiöstä Pallastuntureille 57 euron hintaan. Henkilöauton kilometrikustannuksena 20 senttiä / km.

339-DF sanoi:

Mainitsemassasi esimerkissä autoilu ehkä tuntuu turvallisemmalta siksi, että autoillessa vaikutusmahdollisuudet omaan turvallisuuteen ovat suuremmat (valitsen itse, ajanko punaisia päin vai en, ajanko 70 km/h vai 140 km/h, ajanko sikspäkin jälkeen vai en, kolmen tunnin yöunien jälkeen vai en jne...) mutta metromatkustajana mahdollisuudet vaikuttaa kirvestä heiluttelevan piripään touhuihin ovat aika olemattomat.

Klikkaa laajentaaksesi...

Yhtä olemattomat ovat taitavan ja tunnollisen autokuskin mahdollisuudet vaikuttaa vastaan tulevien kaistalle poukkoilevien itsemurhakandidaattien touhuihin. Olen itse useita kertoja tunnollisen kuskin ajaman auton kyydissä kokenut hyvin vaarallisia tilanteita, jotka ovat täysin johtuneet muiden autolijoiden vajaavaisista ajotaidoista tai kiireestä päästä maan multaan (ja tempaista muutama sivullinen mukaan).

Itse yritän nuorena sinnitellä mahdollisimman kauan autottomana, vaikka tiedänkin sen olevan nykyisessä hengessä melkeinpä tuulimyllyjä vastaan taistelemista. Niinpä en ajokorttiakaan ole vielä ajanut, vaikka siihen olisikin rahaa ja aikaa. Jos yhteiskuntamme olisi pitkänäköinen, tekisi se kaltaisteni ihmisten elämän mahdollisimman helpoksi, mutta nyt suoraan sanoen tuntuu päinvastaiselta. Aivan kuin koko auto- ja polttoaineteollisuus haluaisi nyhtää kaiken mahdollisen rahan irti vielä kun se muutaman vuosikymmenen on mahdollista.

jpe sanoi:

Yhtä olemattomat ovat taitavan ja tunnollisen autokuskin mahdollisuudet vaikuttaa vastaan tulevien kaistalle poukkoilevien itsemurhakandidaattien touhuihin. Olen itse useita kertoja tunnollisen kuskin ajaman auton kyydissä kokenut hyvin vaarallisia tilanteita, jotka ovat täysin johtuneet muiden autolijoiden vajaavaisista ajotaidoista tai kiireestä päästä maan multaan (ja tempaista muutama sivullinen mukaan).

Klikkaa laajentaaksesi...

Näinhän se juuri on. Ja siksi kirjoitin, että "tuntuu" turvallisemmalta. Ei se auta, että itse on (omasta mielestään) maailman paras autoilija, kun siellä liikenteessä on muitakin.

Ajan joka arkipäivä 15km töihin. Takaisin kimppakyydillä tai linja-autolla. Autona joko Nissanin Micra tai Almera. Koko alkuvuosi meni ilman autoa, mutta työajan muutos pakotti rattiin syksyllä.

Pakko ajaa. Eli työkseni olen linja-auton kuljettaja, työmatka yhteen suuntaan 15 km ja koska olen aamuisin menossa ajamaan kylän ensimmäisiä vuoroja on pakko käyttää omaa autoa. Lähi varikolle olisi matkaa vajaa kilometri, mutta en pääse tai oikeastaan joudu sieltä aloittamaan työpäivääni, jos joutuisin tuskin käyttäisin omaa autoa, vaan polkupyörää tai apostolinkyytiä.

kaakkuri sanoi:

Siitäpä vaan tilastoa ja todennäköisyyksiä laskemaan, autossani ei ole yhtään viinanhajuista matkustajaa joka huutelee ruokottomuuksia muille matkustajille ja kusee alleen, maailman parhaassa joukkoliikenteessä on. 1-0.

Klikkaa laajentaaksesi...

Aika harvoin minä olen sellaisia huutelijoita nähnyt HKL:n liikenteessä. Pari kertaa elämässäni olen joutunut huumeheikkien tai kansallispukuisten nuorten miesten huutelun uhriksi, mutta yleensä on ihan rauhassa saanut olla. Yllättävän harvoin noita on itse asiassa nykyään, muistelen, että takavuosina 1990-luvulla ne olivat paljon yleisempiä. En minä henkeäni autoliikenteessä vaaranna päivittäin vain sen takia, että joskus saattaa tulla häiriköitä vastaan. Sillä ihan yhtä hyvinhän ne häiriköt voivat tulla vastaan kadulla, ostoskeskuksessa tai missä tahansa. Ei se ongelma ratkea eristäytymällä vartioiduille asuinalueille ja lukittuihin autoihin, ihmiset tulevat vain entistä aremmiksi sillä tiellä ja isoveli alkaa valvoa yhä tarkemmin.

Itse asun hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella. Joukkoliikenne on varteenotettavin vaihtoehto liikkumistarpeeseeni. Hesan keskustassa on todella hankalaa löytää pysäköintipaikkaa, ja tähän hakemiseen häviää se ajansästö minkä oma auto voisi suoda. Lisäksi ne ruuhkat, bussissa istuessani voin matkan aikana lukea tai vaikka täyttää ristisanatehtävää, mitä itse ajaessani voi tehdä. Myönnän että osalle ihmisitä on oma auto välttämätön, varsinkin heille joiden on työtehtävien takia pidettävä mukanaan vaikkapa työkalut (remonttimiehet, asentajat tai vaikka asunnonvälittjät). Samoin osan ihmisistä työaikoihin ei joukkoliikenne sovi.

kaakkuri sanoi:

Oulussa on parantunut huimasti tämän syksyn reitti- ja aikataulutarjonta vaikka toisilla palstoilla itketään muuta. Tervetuloa kokeilemaan.

Klikkaa laajentaaksesi...

Kokeiltu on, ja mielestäni Koivisto on limbonnut totaalisesti. Ymmärrän erinäisillä palstoilla tapahtuvaa "itkemistä" hyvin, sillä vuorovälin karsiminen iltaisin, viikonloppuisin - ja muutamilla linjoilla jopa arkisin - yhteen vuoroon per tunti ei ole minusta mikään "huima parannus" verrattuna esimerkiksi kahden vuoden takaiseen tilanteeseen, jolloin puolen tunnin välein liikennöivään bussiin saattoi luottaa melkein suunnalla kuin suunnalla myös iltaisin. Lähes samaa reittiä ajavien linjojen pilkkominen älyvapaille vuoronumeroille, kuten 1/32 (ennen 1), 9/22 (ennen 9) tai 25/26 (ennen 25) yhdistettynä koivistomaisiin kaikki aakkoset käsittäviin, reittipoikkeamia ilmaiseviin kirjainhelvetteihin ei myöskään saa kannatustani. Kun huomioi, että usean lakkautetun vuoron keskikuorma on ollut noin 15 ihmistä (lähteenä seutuvaltuuston pöytäkirjat) ja esimerkiksi Madekosken suunnan arkipäivän vuorot on karsittu 46:sta kymmeneen ja viikonloppuisin ei liikennöidä (vrt. aiemmin puolen tunnin vuoroväli lauantaisin), toivon todellakin, että joukkoliikennetyöryhmä ottaa myös linjaston ja aikataulujen suunnittelun tehtäväkseen kilpailutuksen tullessa ajankohtaiseksi. Sitä hommaa kun ei näköjään kaikissa firmoissa osata.

Ajan säännöllisesti. Kauppareissun teemme kahdesti viikossa, jolloin yleensä minä olen ratissa. Tykkään vieläkin ajaa, vaikka olen istunut työkseni jo yli 34v kuljettajan penkillä. Minä tunnen Helsingin ympäristöineen paremmin kuin mieheni, tämänkin vuoksi ajan mieluummin itse kuin annan ajo-ohjeita toiselle.

Työmatkani kuljen joko fillarilla tai kävellen. Yöllä mies hakee minut töistä, jos olen mennyt iltapäivällä kävellen. Taitaa pelätä, että joku ilman itsesuojeluvaistoa oleva vie minut :lol:

Ajan henkilöautolla säännöllisen epäsäännöllisesti. Siis en aina samaan aikaan päivästä enkä aina samaa reittiä. Liikennesääntöjä pyrin toki noudattamaan säännöllisesti.

Tälla haavaa omistan Ford Tourneo Connectin (karvalakkimalli veivattavin ikkunoin ja ilman ilmastointia tms rekvisiittaa), joka takapenkit taittamalla vetää rompetta kuin pieni pakettiauto. Autokauppiaat eivät muuten luokittele tämäntapaisia autoja (esim VW Caddy Kombi, Opel Combo Tour ym) henkilöautoiksi, vaan "tavara-autoiksi" tai "hyötyajoneuvoiksi". Tunnustavatko he siis rivien välissä monen henkilöauton olevan hyödytön?

Työmatkoja ajan autolla, kun myös työpäivän aikana saattaa tulla ajoa hyvinkin vaihteleviin kohteisiin, mukana välillä enemmän tai vähemmän tavaraa. Joskus joutuu työasioissa käymään Helsingistä sellaisissakin maaseutukohteissa, joihin ei edes ole joukkoliikenneyhteyksiä.

On myös työpäiviä, jolloin autoa ei tarvitse ja kuljen töihin bussilla. Helsingin keskustassa liikkuessa käytän usein mukavinta vaihtoehtoa eli raitiovaunua tai metroa. Tälläkin foorumilla mainittu "raideliikennekerroin" vaikuttaa minuunkin. Joskus jopa vaihdan bussista kiskoille kesken matkan, vaikka bussilla voisi jurnuttaa loppuun asti. Maailmallakin pysäköin mielelläni auton ja käytän ratikkaa tai metroa, jos kyseisessä kaupungissa niitä on tarjolla.

Vapaa-aikana kulkuneuvon valintaan vaikuttaa matkan kohde, mahdolliset (tai mahdottomat) vaihtoyhteydet, mukana kuljetettavan tavaran määrä jne.

Pitemmilläkin matkoilla sekakäyttö jatkuu. Bussi on monesti kilpailukykyinen sopivien pysäkkien takia. Arvostan myös matkustajien ja rahdin rationaalista yhteiskuljetusta. Pikavuorolla pääsee, mutta jos ei ole kiire, niin vakiovuorot viehättävät. Näkee ehkä myös oikeaa maaseutua eikä pelkkää moottoritiellä raiskattua maisemaa.

Juniltakaan en kaipaa äärettömiä nopeuksia enkä hienostelua, esimerkiksi Tampereelle asti on ihan riittävän mukavaa matkustaa Sm1- tai 2-junalla. Muuallakin paikallis- tai taajama- tai seutujunat ovat ihan jees. (On koettu entisajan Suomessa ja lähimaissa nykyaikanakin.) Pysähdykset eivät häiritse minua - ovathan ne tarjoamassa liikennepalveluja muillekin kuin kiireisille cityjuipeille.

Lentokoneella olen matkustanut viimeksi 21 vuotta sitten. Ei ole ollut matkaa maanosasta toiseen. Ympäristösyistäkin (kaikki saastuttaa, mutta lentokone suhteellisesti vielä enemmän) valitsen junan, bussin, laivan tai vaikka auton mieluummin kuin lentokoneen.

Autolla ajo on joskus ihan mukavaa, mutta ruuhkissa riutumaan en ehdoin tahdoin lähde. Autoillessa pyrin välttämään moottoriteitä ihan mukavuussyistä. Ne ovat turhan usein ruuhkaisia ja liikennekäyttäytyminen niillä keskimäärin yllättävän agressiivista. Mieluummin ajan rauhallista seututietä läpi elävän (tai ainakin sinnittelevän) maaseudun. Poikkean tauolle kyläkauppaan tai -baariin (jos sellainen sattumoisin osuu vielä kohdalle) mieluummin kuin moottoritieliittymän hypermarket-megaravintolaan. Polttoainetta tankkaan mieluummin inhimilliseltä maalaisasemalta (hupenevia luonnonvaroja nekin) kuin huippumodernilta ostosparatiisi-liikenneasemalta.

Säännöllisesti mutta ei päivittäin.

Lähes kaikki päivittäiset matkat joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä (siinä järjestyksessä, ellei erillisiä kävelylenkkejä lasketa).

Kaupassa käydään autolla kerran tai kaksi viikossa. Rautakaupassa tms. ehkä kerran kuussa. Mökkireissut (5-10 vuodessa) autolla. Tänä vuonna teimme ensimmäisen (ja viimeisen) kerran kesälomamatkan autolla, 1800 km. Siinä sitä hiilidioksidia tupruaa jo melkein yli henkilökohtaisen kiintiön..

Auto on käytetty yhteiskäyttöauto, joita on "poolissa" kaksi kappaletta, käyttäjiä muutama perhe.

- Janne

kaakkuri sanoi:

Viimeksi kilpailukykyä testattiin a'la YTV: junalla Tikkurilaan tullessa matka voisi jatkua bussilla 61 joka on hieno jatkoyhteys. Bussissa ei kelpaa kännykkälippu kuten HKL:llä tai pankki- tai luottokortti kuten vaikkapa Koskilinjoilla, joten ilman käteistä matkustaessa muistetaan hankkia (tai ottaa mukaan) etukäteen ladattu (vain täällä toimiva) matkakortti tai käydä lypsämässä käteistä rahaa jostain seinästä että bussisetä on tyytyväinen. Tai sitten ei, joten taksi voitti sen matkan ja jatkossa henkilöauto on pysyväisvoittaja.

Klikkaa laajentaaksesi...

Nostetaanpas tämä keskusteluketju ylös vristo:n innoittamana...

Kannattaa muistaa, että muoviraha ei ole käypä maksuväline ihan joka paikassa - etenkään Keski-Euroopassa. Sen takia olisi hyvä pitää lompakossa hieman "hätävaraa" tuollaisten yllättävienkin tilanteiden varalle.

Ja vastaukseni äänestykseen on: en aja autolla säännöllisesti. Joskus ajokortin saatuani ajelin vuoden verran autolla säännöllisesti, mutta mennessäni suorittamaan asepalvelustani, auto myytiin pois. Enkä ole sen jälkeen juurikaan omaa autoa tarvinnut täällä YTV-alueella.

Ja minullakin vastaus äänestykseen on, en aja nykyään autolla säännöllisesti, laina-autoa käytän harvoin. Minulla on kyllä ollut aikoinaan 2,5 vuotta auto päivittäisessä käytössä.

En aja. Ei ole autoa eikä korttiakaan. Tarvittaessa toimin kartanlukijana.

Esimerkiksi eilen matkustin Koskilinjojen paikallisbussilla 6 ja citybussilla C, Pendolinolla, U-junalla ja Espoon sisäisellä linjalla 26. Henkilöautolle ei ollut tarvetta.