Viestiketju: Kuinka moni foorumilainen ajaa henkilöautolla säännöllisesti?

Kyllä ei-äänetkin on hyvä saada, jotta määräsuhteet selviävät.

Itse en aja säännöllisesti autolla, epäsäännöllistä ajoa tosin tulee aika paljon, oikeastaan joka viikko. Kaikki rutiinimatkat menevät kuitenkin julkisilla.

Talvella harrastus aiheuttaa lähes jokapäiväistä ajamista.

Ajan säännöllisesti henkilöautolla.

Työmatkat tulee ajettua etenkin talvisin, kun fillarilla ei uskalla kulkea, ja pääsääntöisesti joukkoliikenne ei palvele; mökki- ja kyläilymatkat hoituvat useimmiten autolla; kaupassa tulee toisinaan käytyä autolla, varsinkin jos on kuljetustarvetta ja/tai matka suuntautuu kauempana sijaitsevaan erikoisliikkeeseen; pienen muksun kanssa yksityisautoilu on myös joustavampaa. Auto on aika iso ja rehellisesti sanottuna turhan tehokas.

Laitan kypärän päähän.

Käyn päivittäin töissä autolla, koska säästän sillä tavoin paljon aikaa, joka varsinkin aamulla on arvokasta. Muuten tulee ajettua aika vähän, esim. keskustamatkoilla en edes harkitse auton käyttöä.

Mikähän nyt on säännöllisen autoilun määritelmä?

Ruokakauppaan meidän perhe menee autolla, mutta työmatkat tai säännöllinen opiskelu tapahtuvat joukkoliikenteellä. Itse olen ajanut autolla elämässäni tarpeeksi, ja siihen kyllästyneenä pyrin välttämään sitä viimeiseen asti. Silloin tällöin sitä on kumminkin vaikea välttää, ja usein sellaisissa tilanteissa manaan sitä, ettei joukkoliikenne toimi kuten se voisi toimia.

Autoilu on minulle ajan tuhlaamista kun taas joukkoliikenteessä matkustaminen on joko tilaisuus huilata tai sitten mahdollisuus käyttää aikaa asioihin - kuten lukemiseen - joihin ei tahdo olla aikaa muuten.

Antero

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

Mikähän nyt on säännöllisen autoilun määritelmä?

Ruokakauppaan meidän perhe menee autolla, mutta työmatkat tai säännöllinen opiskelu tapahtuvat joukkoliikenteellä.

Koska minäkin kuljen työmatkat julkisilla, niin ainoa todella säännöllinen ajo jonka ajan, on kerran viikossa, lauantaina tai perjantaina tapahtuva ostosreissu. Saman auton mittariin kertyy tosin säännöllisesti muina viikonpäivinä kilsoja emännän toimesta. Vapaa-ajan matkat mökille tai mummolaan jne tehdään myös autolla.

t. Rainer

Mitä se säännöllinen sitten onkaan, mutta ajan täällä Helsingissä ollessani Ford Mondeota, Oulussa ollessani Volvo V70:tä ja Rovaniemellä ollessani BMW525:ttä. Kaikki omia, paikkakunnilla liikkuminen joukkoliikenteellä on monasti niin aikaaviepää touhua että koko aika menisi matkaamiseen.

Pääkaupunkiseudulla Helsingin keskustaan suuntautuvat matkat on monesti helpointa tehdä joukkoliikenteellä mutta poikittaisia en edes kuvittele tekeväni joukkoliikenteellä. Lapsen ja kauppakassien kanssa en myöskään edes mieti joukkoliikenteen tarjontaa, metron oksennustautiset viinanhuuruiset saavat sytytellä lehtensä rauhassa. Autossani ei ole noita ominaisuuksia, joten se voittaa tämän erän.

Oulussa on parantunut huimasti tämän syksyn reitti- ja aikataulutarjonta vaikka toisilla palstoilla itketään muuta. Tervetuloa kokeilemaan. Volvo alkaa olla kohta tarpeeton menopeli ilman tavaroita liikkuessa. Toki kaavoittaja tekee parhaansa joukkoliikennettä vastaan peltomarketeilla, niissä ostosonneloissa käyminen vaatii henkilöautoa. Vastapäinen Stockmannin tavaratalo myy toistaiseksi makkaraa ja maitoa, joten Volvo varmaan pääsee pian muihin hommiin.

Rovaniemellä mennään alaspäin entisestään kahdella rintamalla; kaupungin sisällä liikkuminen on ihan olematonta ilman paikkakuntalaista sisäpiirin tietoa muuten kuin kävelemällä tai taksilla. Toinen alaspäin suuntautuva kehitys niillä nurkin tapahtuu kiskoilla välillä Rovaniemi-Oulu, jolloin BMW saa maistaa korotettua dieselveroa entistä useammin. Väli taittuu henkilöautolla nopeammin kuin Sn120 junalla.

Että niin se kilpailukyky ratkaistaan kohdallani. Henkilöauto voittaa melkoisen monesti kaikista huonoista puolistaan huolimatta.
Viimeksi kilpailukykyä testattiin a'la YTV: junalla Tikkurilaan tullessa matka voisi jatkua bussilla 61 joka on hieno jatkoyhteys. Bussissa ei kelpaa kännykkälippu kuten HKL:llä tai pankki- tai luottokortti kuten vaikkapa Koskilinjoilla, joten ilman käteistä matkustaessa muistetaan hankkia (tai ottaa mukaan) etukäteen ladattu (vain täällä toimiva) matkakortti tai käydä lypsämässä käteistä rahaa jostain seinästä että bussisetä on tyytyväinen. Tai sitten ei, joten taksi voitti sen matkan ja jatkossa henkilöauto on pysyväisvoittaja.

Alunperin kirjoittanut kemkim

Kumpikohan on tilastollisesti vaarallisempaa, vammautua liikenneonnettomuudessa vai joutua metrohäirikön uhriksi?

Nämä erilaiset pelot ja varsinkin turvallisuudentunne ja sen määräytyminen ovat hyvin mielenkiintoinen asia.

Ratkaisevaahan tässä ei suinkaan ole se, onko oikeasti syytä pelätä, vaan se, pelätäänkö oikeasti. Lapsi pelkää mörköjä sängyn alla, ja pelko häipyy vasta, kun huoneeseen jätetään valo palamaan koko yöksi. Turha siinä on selittää, ettei siellä sängyn alla mitään mörköjä ole. Sama juttu joukkoliikenteessä: vaikka epämiellyttävistä häiriköistä ei oikeasti olisi (tilastoillakin todistellessa) juuri mitään vaaraa, niin pelkoa ne voivat siitä huolimatta aiheuttaa, ja se pelko on todellista, vaikka sen syy ei ole.

Mainitsemassasi esimerkissä autoilu ehkä tuntuu turvallisemmalta siksi, että autoillessa vaikutusmahdollisuudet omaan turvallisuuteen ovat suuremmat (valitsen itse, ajanko punaisia päin vai en, ajanko 70 km/h vai 140 km/h, ajanko sikspäkin jälkeen vai en, kolmen tunnin yöunien jälkeen vai en jne...) mutta metromatkustajana mahdollisuudet vaikuttaa kirvestä heiluttelevan piripään touhuihin ovat aika olemattomat.

Alunperin kirjoittanut kemkim

Kumpikohan on tilastollisesti vaarallisempaa, vammautua liikenneonnettomuudessa vai joutua metrohäirikön uhriksi? Autoilu tuntuu turvalliselta, vaikka riskit siinä ovat huomattavasti isommat.

Itse ainakin luulen turvallisuuden tunteen autossa johtuvan luottamuksesta ajotaitoihini. Tilastothan sanovat aivan toista, ja tyhmäksi siinä välillä itsensä tuntee ajaessaan Puolan maanteillä vain vältelläkseen lentämistä. Vaan näin on asia ollut minun kohdalla. Keski-Eurooppaan olen matkustanut autolla tai junalla monasti, kun taas lentotien olen valinnut vain kerran Englantiin ja kerran Saksaan.

Sama koskee myös valintojani täällä. En käy vanhenpieni luona metrolla vaan valitsen 58:n ja 97:n. Sunnuntaisin en siis käy yleensä idässä, koska silloin joudun valitsemaan metron. Todennäköisempäähän olisi, että bussi ajaisi ojaan, kuin että metrossa jotain tapahtuisi.