Lähikauppojen lakkauttaminen jatkuu

Liittynyt
24 Syyskuu 2005
Viestit
2,703
Vaikka Vartissa tai Helsingin Uutisissa luki, että kaupan keskittyminen pääkaupunkiseudulla on pysähtynyt lähikauppojen sunnuntaiaukiolon sallimisen vuoksi, niin tämä ei mielestäni vastaa todellisuutta.

Nyt 1.10.2007 lakkautettiin nimittäin Alepoista Varisto, Malmi, Korso, Koivukylä ja Konala. Herttoniemeen avattiin sentään yksi uusi Alepa. Sen sijaan Prismoja on rakenteilla kaksi, Viikkiin ja Itäkeskukseen. Kampista on suljettu ainakin yksi pieni K-kauppa lähivuosina. Sörnäisissä on sentään 300 metrin sisällä Alepa, S-market, K-market, Siwa ja Valintatalo sekä 3 R-kioskia. Samoin Rautatieaseman lähistöllä ruokakauppapalvelut ovat säilyneet ilahduttavan hyvin.

Täytynee jatkossa aina ennen muuttoa johonkin paikkaan tarkistaa, löytyykö kävelyetäisyydeltä Citymarket tai Prisma, jos niitä kohti ollaan kerran menossa. Samoin pitää varmistaa, että lähistöllä on rautatieasema, koska bussivuorot on helppo lakkauttaa. Tai no ainakin, että bussivuoroja on tuplasti oman tarpeen ja kaksi lähikauppaa, niin puolet kärsii lakkauttaa. Koska tämä trendi loppuu? Eikö ilmastonmuutospuheilla ole mitään katetta todellisuudessa?
 
Viimeksi muokattu:
Sörnäisissä on sentään 300 metrin sisällä Alepa, S-market, K-market, Siwa ja Valintatalo sekä 3 R-kioskia. Samoin Rautatieaseman lähistöllä ruokakauppapalvelut ovat säilyneet ilahduttavan hyvin.
Itseasiassa Sörnäisissä on 300 metrin säteellä, kaksi Valintaloa ja yksi Siwa (Tradeka), kaksi Alepaa ja kaksi S-Markettia (S-Ryhmä), itsenäinen Kallion liha, yksi Leipomo (Avikainen) ja yksi leipomonmyymälä, Halal-lihakauppa ja muutama etninen elintarvikeliike. Hämmentävää mitä parikymmentätuhatta ihmistä neliökilometrillä ja joukkoliikenteen solmukohta mahdollistaa.
 
Koska tämä trendi loppuu?
Hyvä kysymys.

Pidän tätä palveluiden puuttumista keskeisenä esteenä autottomalle elämälle. Ei riitä, että töihin voi mennä joukkoliikenteellä. Jos auto tarvitaan ruokaostoksiin ja vapaa-aikaan, sillä mennään myös töihin.

En nimittäin usko siihen, että suomalaisten mökkeilyinto riittää siihen, että kaikki hoitavat kaikki asiat autoilla. Kaikilla ei ole mökkiä, ja vaikka olisikin ja auto mökkiä varten, sitä voi olla käyttämättä, jos sen käyttö muuhun on tarpeetonta tai jopa hankalaa.

Yhteiskäyttöauto on satunnaiseen tarpeeseen edullinen ratkaisu, mutta niiden tarjontakaan ei pääse yleistymään, jos ihmiset tarvitsevat autoa säännöllisesti eikä satunnaisesti. Säännöllistä auton tarvetta ovat minusta työmatkat, elitarvikkeiden ostaminen ja säännöllinen vapaa-ajan matkustaminen. Muu on satunnaista, ja siihen yhteiskäyttöauto on edullisempi kuin maksaa vakuutusta ja kuoletusta omasta autosta.

Ja mistä tai kenestä on sitten säännöllinen auton käytön pakko kiinni? Kaavoittajasta, sillä asemakaavassa määrätään, missä mitäkin on. Ja lainsäätäjästä yleensä. Sillä jos laki sallii kaiken keskittämisen ja sijoittamisen siten, että vain autolla voi saavuttaa kohteet, umpikuja on valmis.

Antero
 
Hämmentävää mitä parikymmentätuhatta ihmistä neliökilometrillä ja joukkoliikenteen solmukohta mahdollistaa.

Sanopa muuta! Ja tuo väestötiheys mahdollistaa jopa järkevän metron toteuttamisenkin.

Voi kun meillä joskus päästäisiin eroon tuosta metsälähiö-periaatteesta ja alettaisiin rakentaa ihan oikeaa kaupunkia, jossa palvelutkin kannattaisivat.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Voi kun meillä joskus päästäisiin eroon tuosta metsälähiö-periaatteesta ja alettaisiin rakentaa ihan oikeaa kaupunkia, jossa palvelutkin kannattaisivat.

Olisipa mielenkiintoista, jos kopioitaisiin esimerkiksi Etu-Töölöä jollekin uudelle alueelle kantakaupungissa. Saman näköisiä taloja, kivijalkakauppojen liiketiloja ja vielä metro tai ratikka kulkuvälineeksi. Tällä nähtäisiin, houkuttaako sellainen todella ihmisiä. Ja jos houkuttaa, niin sitä voitaisiin sitten rakentaa lisää ottaen seuraavaksi malliksi vaikkapa Punavuoren. Ehkä tällainen ei olisi arkkitehtien mielestä "oikeata" arkkitehtuuria, mutta mielestäni taidokas umpikorttelien ja kauniin arkkitehtuurin kopiointi on sekin kivempi kuin tusinalähiöt.

Tässä olisi vielä se etu, että olisi mahdollisuus parantaa vanhaa konseptia. Voitaisiin elvyttää vanhaa autotonta kantakaupunkityylistä elämää siirtämällä autot maan alle tunneleihin ja tekemällä kaduista kävely- ja ratikkakatuja. Eli tämä olisi kuten se aika ennen autojen invaasiota kantakaupungin kaduille. Kaupan kannattavuutta parannettaisiin rakentamalla alueen keskustorille maanalainen suuri marketti. Jäljelle jäävät kivijalkakaupat voisivat keskittyä muuhun kuin ruokakauppaan, esimerkiksi pienyrittäjien erlaisiin pienpalveluihin, mikäli ihmisillä olisi enintään parin sadan metrin matka tuohon keskustorille. Kaavoittajan vaatimuksia autopaikoista sun muusta voitaisiin kiertää tuolla autojen sijoittamisella maan alle, koska tuolloin niistä ei olisi pahemmin haittaa. Mielestäni Merihaan tyylinen ratkaisu olisi ihan toimiva, mutta sitä parantaisin ratikalla, kauniimmalla arkkitehtuurilla, umpikortteleilla, talojen 5-6-kerroksisuudella ja laittamalla enemmän niitä kivijalkamyymälöitä. Ja kansi saisi mielellään olla huomaamaton, eli ihmiset maan tasossa ja autot maan alla, sekä vihreyttä enemmän.

Tällaisten muutosten tekeminen nykyisessä kantakaupungissa olisi melko vaikeaa poliittisesti ja teknisesti, mutta uudella alueela sitäkin voitaisiin kokeilla.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Olisipa mielenkiintoista, jos kopioitaisiin esimerkiksi Etu-Töölöä jollekin uudelle alueelle kantakaupungissa. Saman näköisiä taloja, kivijalkakauppojen liiketiloja ja vielä metro tai ratikka kulkuvälineeksi. Tällä nähtäisiin, houkuttaako sellainen todella ihmisiä.
Juuri tätä on tarkoitus tehdä sekä Jätkäsaaressa että Kalasatamassa.

Jätkäsaaren suunnitelmat ovat tietenkin vanhemmat kuin Kalasataman, joskaan käytännön kokemusta Jätkästä ei ole ollut Kalasatamankaan suunnittelussa. Jätkässä autot pysäköidään maan alle, vaikka katuvarsipysäköintiäkään ei ole täysin kielletty. Palvelut on keskistetty ratikkapysäkkien läheisyyteen nimenomaan rakennusten alakertoihin. Vaikka Jätkä on autoilukaupunginosa - sitä ei laivasataman vuoksi täysin edes voisi estää - autoilu on kuitenkin pyritty keskittämään pääkatuihin. Ja esim. jätehuolto hoidetaan ilman jäteautoja kiertämässä joka tonttia.

Minä pidän Jätkän puutteina sitä, että ratikkaa ei rohkeasti sijoitettu autoilusta erilleen ja autoilua toteutettu ulkosyöttöisenä koko aluetta ajatellen. Suunnitteluhistorian virhe oli minusta se, että aluksi vaadittiin täydellistä autottomuutta, joka sai poliittisen tyrmäyksen. Maltillisempi vaatiminen olisi ehkä tuottanut paremman lopputuloksen kuin nyt. Sillä tavallaan Jätkässä kävi vähän samalla tavalla kuin kantakaupungissa. Ensin oli (suunniteltuna) autoton korttelikaupunki, johon autot sitten piti kumminkin ympätä.

Kalasataman alueella ei päästä autottomuuteen myöskään, yhtenä syynä Kyläsaaresta tuleva läpiajoliikenne. Se on kuitenkin pyritty pitämään erillään alueen sisäisestä liikenteestä, jota hoidetaan ratikalla. Metroasema merkitsee alueelle kauppakeskustyyppistä ja minusta kaupungille vierasta elementtiä. Se ei ole sama asia kuin tavaratalo, joka sopii kaupunkiin. Pysäköintiä keskitetään tähän kauppakeskukseen, mutta kuitenkin näkymättömiin laitosmuotoon. Korkealla kulkeva Itäväylä tuo myös valtavan liikennevirran alueen poikki.

Kalasatama on vasta yleiskaavavaiheessa, joten vielä ei ole tietoa Jätkäsaaren tasoisesta yksityiskohtaisuudesta. Ja toisaalta, yksityiskohtiin voi vielä vaikuttaa - mutta se on tehtävä osallistumalla KSV:n kaavotusprosessiin. Kirjoittelu foorumeilla ei riitä. :)

Molemmista alueista löytyy tietoa tästä osoittesta.

Antero
 
Jos merta täytetään riittävästi Koivusaareenkin on mahdollista tehdä ihan kantakaupunkimainen kaupunginosa. Tuossa on matalaa merialuetta vaikka nykysuunnitelmia isommallekin kaupunginosalle, kunnanraja vaan sotkee suunnitelmia.
 
Jos merta täytetään riittävästi Koivusaareenkin on mahdollista tehdä ihan kantakaupunkimainen kaupunginosa. Tuossa on matalaa merialuetta vaikka nykysuunnitelmia isommallekin kaupunginosalle, kunnanraja vaan sotkee suunnitelmia.
Tätä ehdoteltiin joskus nörttisaarten nimellä. Ei oikein saanut kannatusta.
 
Tätä ehdoteltiin joskus nörttisaarten nimellä. Ei oikein saanut kannatusta.


Niin. Jostain syystä Helsingin seudulla meren täytöt tai merenlahtien kuivaamiset eivät ole suosiossa. Vaikka merta täyttämällä tai merenlahtia kuivaamalla saataisiin lisää rakennusmaata kaupunkirakenteen kannalta erittäin hyviltä alueilta.

Tuo osoittaa, että kaiken maailman viherpiipertäjätkään eivät käytännössä paljonkaan välitä kaupunkiasumisen ympäristökuormituksen vähentämisestä muuten kuin juhlapuheissa.

Jos ympäristökuormituksen vähentäminen olisi viherpiipertäjillekään oikeasti tärkeää, he vaatisivat meren täyttämistä ja kuivaamista sekä erittäin voimakasta täydennysrakentamista muille keskeisille alueille.

Nyt suosiossa on uudisrakentaminen jonnekin korpeen, vaikka kaupunkirakenteen voimakas tiivistäminen olisi paljon järkevämpää.
 
Viimeksi muokattu:
Lauttasaari-seura vastustaa voimakkaasti Koivusaaren rakentamista asumiskäyttöön. Silloin katoaisi paljon veneiden talvisäilytyspaikkoja! Samoin mutaman lauttasaarelaistalon asukkaiden merinäköala turmeltuisi!
Ja koivusaarelaisethan kuormittaisivat lisää Lauttasaaren muutenkin heikkoja palveluita!
Ja mitäköhän ongelmia Koivusaaren metroasema toisikaan tullessaan!

Lisäksi moititaan meren täyttämistä asumiskäyttöön, rakentamatonta tonttimaata on kuulemma muuallakin!
 
Tuo osoittaa, että kaiken maailman viherpiipertäjätkään eivät käytännössä paljonkaan välitä kaupunkiasumisen ympäristökuormituksen vähentämisestä muuten kuin juhlapuheissa.

Jos ympäristökuormituksen vähentäminen olisi viherpiipertäjillekään oikeasti tärkeää, he vaatisivat meren täyttämistä ja kuivaamista sekä erittäin voimakasta täydennysrakentamista muille keskeisille alueille.

Haluamatta kärjistää tai yleistää liikaa, tuo kaupunkirakenteen leviäminen on kuulunut enemmänkin keskustalaiseen ja oikeistolaiseen ideologiaan. Eikös Matti Vanhanen nostanut ihan vaaliteemaksikin sen, että suomalaisilla pitää olla oikeus asua korvessa ja autoilla?

Monien keskeisten paikkojen täydennysrakentamista ei ole estänyt niinkään muutaman paikallisen vastustus (vaikka nämä vastustajat saavatkin kovin paljon palstatilaa), vaan se, että ne ovat jonkun yhtiön tai pohatan omistuksessa. Ja eikös tämä oikeus omistamiseen kuulu nimenomaan oikeistolaiseen ideologiaan?

Lauttasaari-seura vastustaa voimakkaasti Koivusaaren rakentamista asumiskäyttöön. Silloin katoaisi paljon veneiden talvisäilytyspaikkoja! Samoin mutaman lauttasaarelaistalon asukkaiden merinäköala turmeltuisi!

Minua on aina ärsyttänyt tuo asukasyhdistysten tapa olla toimivinaan jonkinlaisena kaikkien kansalaisten äänitorvena. Olenkohan täysin väärässä, jos arvaan, että tyypillinen asukasyhdistyksen aktiivi on jonkin esikaupunkialueen alkuperäisasukas, joka ei siedä ajatusta hänen asuinympäristönsä tulemista erilaiseksi kuin mitä se oli silloin aikoinaan?

Tietysti kansalaisilla pitää olla oikeus ilmaista kantansa julkisesti, mutta tuntuu, että nämä kaiken vastustajat saavat aina enemmän mediahuomiota kuin tiivistämisen ja täydennysrakentamisen kannattajat. Suomalaisiin on niin helppo vedota "maailman kauneimman luonnon raiskaamisella", ynnä muulla vastaavanlaisella retoriikalla.

Edit: Tässä vielä aiheeseen liittyvä Ylen TekstiTV:n artikkeli muutamien viikkojen takaa:

Jättimarketien rakentaminen kasvussa

Uusien suurtavaratalojen rakentaminen moninkertaistuu lähivuosina. K- ja S-ryhmän kauppaketjut avaavat tulevina vuosina noin 30 uutta hypermarketia.
Lisäys nykyisten suurmarkettien määtään on kolmannes. Viime vuonna Suomessa valmistui vain kuusi suurtavarataloa.

Tänä syksynä yksin S-ryhmä panee paremmaksi avaamalla kahdeksan uutta tai uudistettua jättimyymälää. Keskolla valmistuu ensi vuonna kymmenkunta.
Jättimarketien suosio ei kuitenkaan automaattisesti tapa pieniä myymälöitä. Korttelikauppojen etuna on sunnuntain aukiolo. Menettäjät ovat keskisarjassa.
 
Viimeksi muokattu:
Minua on aina ärsyttänyt tuo asukasyhdistysten tapa olla toimivinaan jonkinlaisena kaikkien kansalaisten äänitorvena. Olenkohan täysin väärässä, jos arvaan, että tyypillinen asukasyhdistyksen aktiivi on jonkin esikaupunkialueen alkuperäisasukas, joka ei siedä ajatusta hänen asuinympäristönsä tulemista erilaiseksi kuin mitä se oli silloin aikoinaan?


Minusta välillä tuntuu, että merkittävä osa asukasyhdistysten aktiiveista on aika lähellä kylähullu kategoriaa. ;)

Vaikka erään tutun eduskunnassa toimineen mukaan kansanedustajistakin ehkä kolmasosa on vähintäänkin kohtuullisesti tärähtäneitä, kolmasosa erittäin lahjakkaita huipputyyppejä ja kolmasosa sitten tavanomaisempaa porukkaa. Ja nuo on sentään läpäisseet vaaliseulan. ;)
 
Niin. Jostain syystä Helsingin seudulla meren täytöt tai merenlahtien kuivaamiset eivät ole suosiossa. Vaikka merta täyttämällä tai merenlahtia kuivaamalla saataisiin lisää rakennusmaata kaupunkirakenteen kannalta erittäin hyviltä alueilta.
Ilmeisen ongelmíen lisäksi, vaikea asia on että noiden täyttöjen vaikutuksesta merivirtoihin on hyvin vaikea saada ennustettua. On mahdollisuuksien rajoissa että Nörttisaaret tekisivät koko Laajalahdesta seisovan kaislikon.

Tuo osoittaa, että kaiken maailman viherpiipertäjätkään eivät käytännössä paljonkaan välitä kaupunkiasumisen ympäristökuormituksen vähentämisestä muuten kuin juhlapuheissa.
En tiedä miten tämän sanoisi nätisti, mutta minua ei suoraan sanoen pahemmin kiinnosta Petterin tai muiden kompleksit suhteessa johoinkin mystisiin viherpiipertäjiin tai muihin vastaaviin ryhmiin. Jos puhutaan jonkun puolueen konkreettisista toimista niin asia on eri. Helsingin kokoomuksella on muuten periaatepäätös ettei merta saa täyttää.
 
Ilmeisen ongelmíen lisäksi, vaikea asia on että noiden täyttöjen vaikutuksesta merivirtoihin on hyvin vaikea saada ennustettua. On mahdollisuuksien rajoissa että Nörttisaaret tekisivät koko Laajalahdesta seisovan kaislikon.


Laajalahti on jo nyt ajoittain haiseva mutalammikko. Voiko tuon mätälähden tila paljon huonontua? Maa nousee kuitenkin jatkuvasti muutaman millin vuodessa, joten Laajalahti on hitaasti soistumassa muutenkin.

Helsingin kokoomuksella on muuten periaatepäätös ettei merta saa täyttää.


Tuo on kyllä aika järjetön periaate.
 
Tuo on kyllä aika järjetön periaate.
Tässä yhteydessä haluan muistuttaa siitä, että kaupungin arvo ja kaupungin ei paikkojen arvo ja arvostus persutuvat monimuotoisuuteen. Rannikkokaupungit ovat arvokkaampia kuin sisämaan kaupungit siksi, että kaupungissa on myös rannikko.

Meren täyttäminen tarkoittaa sitä, että se arvokas rannikko vain siirtyy kaiken aikaa. Ja huononee sikäli, että luonnonranta on arvokkaampi kuin rakennettu ranta. Eli meren täyttäminen on vähän sama asia kuin se lämmittely housuihin laskemalla talvella.

Koivusaaresta tiedoksi, että keväällä HS:ssa esitetty karttakuva oli oikein hyvä sen kannalta, että siihen oli piirretty rakennettavaksi se alue, jonka Koivusaaresta voi rakentaa. Pohjoispää (jossa on Nokian juuri kunnostettu huvila) on suojeltu, samoin itäinen ranta ja koko saaren itäpuoli. Ainoastaan länsirannalle voi rakentaa ja täyttää nykyisen aallonmurtajan sisään jäävän alueen. Suojelutoimet ovat luonnonsujelualeuita, jotka eivät ole kaupungin päätösvallassa.

Kun ketjun aihe oli alun perin lähikaupat, niin tulipa mieleen käydystä kesksutelusta, että minkähän tähden ne "alkuasukkaat" vastustavat uusia asukkaita - kuten tässä väitettiin aiemmin. Ja arvelin, että jospa syynä on alueiden yksipuolisuus. Lähiö ilman palveluita on nuija paikka, jossa esim. nuorilla ei ole mitään tekemistä. Lisää asukkaita = lisää nuoria ilman mitään tekemistä = ongelmakäyttäytymistä.

Kun kaupunkia kehitetään monipuolisena - ei vain asuma-alueita ja jossain aluekeskuksia jotka menevät kiinni kauppojen sulkeutuessa - lisää väkeä = lisää mahdollisuuksia. Lähikauppojen väheneminen ja kaupan keskittyminen ei koske ainoastaan ruokakauppoja, vaan mukana menevät nykyään jopa kunnan palvelut, kuten kirjastot, neuvolat, terveyskeskukset, koulut jne.

Kyllä minuakin harmittaisi "alkuasukkaana", jos lähikaupat ja ostarit puretaan ja tilalle tulee kerrostalokaupalla asukkaita, jotka eivät kuitenkaan käytä palveluita jotka juuri hävitettiin. En paheksu asukkaita, olisin niitä ottanut lisää, mutta sitä paheksun, että palvelut menivät. Siis kaupunki yksipuolistui.

Antero
 
Takaisin
Ylös