Lähikauppojen lakkauttaminen jatkuu

Lähiö ilman palveluita on nuija paikka, jossa esim. nuorilla ei ole mitään tekemistä. Lisää asukkaita = lisää nuoria ilman mitään tekemistä = ongelmakäyttäytymistä.

Kyllä minuakin harmittaisi "alkuasukkaana", jos lähikaupat ja ostarit puretaan ja tilalle tulee kerrostalokaupalla asukkaita, jotka eivät kuitenkaan käytä palveluita jotka juuri hävitettiin. En paheksu asukkaita, olisin niitä ottanut lisää, mutta sitä paheksun, että palvelut menivät. Siis kaupunki yksipuolistui.

Tapulikaupungissa on tarkoitus tiivistää kaupunkirakennetta uusilla taloilla. Harmaana kerrostaloalueena uudet talot voisivat jopa piristää aluetta. Palveluitakin on mukavasti, kaikkea löytyy. Mutta valittajia on silti, vaikka kaavoittaja yrittäisi edistää uusilla asukkailla palvelujen säilymistä ja saada lisää perheille sopivia asuntoja alueelle. Valittajat vaativat vanhojen pusikoiden säilymistä, vaikka niiden tilalle oli aikoinaan tarkoitus rakentaa mm. uimahalli. Nyt tontit ovat tyhjillään, eikä niillä käytännössä kukaan käy ikinä, mutta silti valitetaan. Radan varresta raivattiin tällainen pusikko pois ja tehtiin uusia hienoja taloja. Aluksi oli kova meteli, mutta eipä niistä ole enää valitettu kun huomattiin, että niiden ohessa saatiin lähiöön jopa yksi uusi pieni kahvilakin uusien talojen kivijalkaan.

Nuoret ovat muuten nykyään vähemmän kaduilla. Aikaa vietetään paljon netissä ja ei niinkään hengailla ulkona. Tapaamiset sovitaan netissä ja sitten tavataan täsmällisesti jossain, usein mennään kaverin luokse kylään tai suoraan johonkin aktiviteettiin.

Tämä nettiytyminen ja viihteellistyminen on vähentänyt toisaalta lasten leikkimistä talojen pihoilla, mutta toisaalta myös nuorison häiriköinti viikonloppuisin on vähentynyt. Kouvolan poliisistakin sanottiin, että kaupungin keskustassa ei ole tarvinnut suuremmin taltuttaa mellakoita enää nykyään tämän vuoksi.

Pahimmin kaduilla häiriköivät omien kokemuksieni mukaan baari-ikäiset, 20-30 -vuotiaat. Kova rähinä päällä. Vanhemmat juopot alkavat jo rauhoittua, eikä heistä ole pahemmin harmia, mitä nyt örisevät. Mutta nämä nuoremmat ovat aika arvaamattomia, varsinkin amfetamiininhöyryissään.

Tämä on tilanne Tapulikaupungissa, mutta sama pätee kai muihinkin työväenluokkaisiin lähiöihin. Omakotialueella nyt ovat erityisongelmana nämä mopoikäiset, jotka päristelevät mennen tullen. Ja ajokortin saatuaan laittavat menemään isien ostamilla maastureilla. Mutta kai sekin ohi menee.
 
Tampereella tapahtuu päinvastaista kehitystä!

Järvensivulle avataan Sale (S-ryhmä). Tämä kauppa on hyvällä paikalla, sillä liike sijoittuu n. 1000 asukkaan kerrostaloalueelle. Lisäksi kadun toiselta puolelta kulkee Tampere-Jyväskylä rautatie ja jos vain olisi sopivaa raideliikennettä...
 
Viimeksi muokattu:
Järvensivulle avataan Sale (S-ryhmä). Tämä kauppa on hyvällä paikalla, sillä liike sijoittuu n. 1000 asukkaan kerrostaloalueelle. Lisäksi kadun toiselta puolelta kulkee Tampere-Jyväskylä rautatie ja jos vain olisi sopivaa raideliikennettä...

Tämä muuten kummastuttaa, että miksi on olemassa erikseen Sale ja Alepa. Kummatkin ovat samoja kauppoja, mutta Alepa on pk-seudulla ja Sale maakunnissa. Alepoita on paljon enemmän. Saleja ei taida olla Tampereella montaakaan, mutta onko siellä sitten muita pieniä lähikauppoja?
 
Laajalahti on jo nyt ajoittain haiseva mutalammikko. Voiko tuon mätälähden tila paljon huonontua? Maa nousee kuitenkin jatkuvasti muutaman millin vuodessa, joten Laajalahti on hitaasti soistumassa muutenkin.
En osaa. Pointti oli että virtausten mallintaminen yleensä on hankalaa, ja sikäli varsinkin tuommoisten kapeiden salmien täyttämisessä on ongelmansa.

Tuo on kyllä aika järjetön periaate.
Niin on, nimenomaan periaatteena.

Tiettyjä paikkoja Helsingissä on jossa tätä voisi harkita, Hernesaaren kärki tulee mieleen, mutta sieltäkin sitä täyttömaata on jouduttu poistamaan.
 
Vs: Lähikauppojen lakkauttaminen jatkuu?

Laitoin Alepa-ketjun sivuilta palautetta ja tässä ketjujohtaja Lassi Juntusen vastaus, joka herättää toivoa lähikauppojen tulevaisuudesta pk-seudulla:

Lassi Juntunen sanoi:
On totta, että suljimme lokakuussa 5 Alepa-yksikköä. Ne olivat kaikki elinkaarensa loppupäässä ja pysyvästi tappiollisia yksiköitä. Verkoston normaaliin kehittämiseen ja elinkelpoisuuden ylläpitämiseen kuuluu yksiköiden avaaminen, ylläpitäminen, remontoiminen ja sulkeminen kulloisenkin yksikön elinkaaren mukaisesti. Nämä nyt suljetut yksiköt olivat valitettavasti tulleet tiensä päähän.

Näiden sulkemisten rinnalla olemme toki kehittäneet verkostoamme voimakkaasti. Olemme viimeisen muutaman vuoden aikana avannee lukuisia uusia yksiköitä. Vuoden sisällä olemme lisäksi tehneet isot remontit yli 20 vanhassa Alepassa. Ensi vuonna tulemme vielä remontoimaan n. 15 Alepaa vastaavalla tavalla. Piirustuslaudalla on myös uusia Alepa-hankkeita, jotka eivät vielä ole kuitenkaan julkistamiskelpoisia. Olemme siis investoineet tänä vuonna todella paljon verkoston kehittämiseen ja tulemme investoimaan myös ensi vuonna. Kehitämme Alepa-konseptia ja verkostoa kaiken aikaa ja uskomme HOK-Elannossa, että lähikaupat ovat tärkeä asiakasomistajien palvelumuoto siinä missä hypermarketitkin.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Tämä muuten kummastuttaa, että miksi on olemassa erikseen Sale ja Alepa. Kummatkin ovat samoja kauppoja, mutta Alepa on pk-seudulla ja Sale maakunnissa. Alepoita on paljon enemmän. Saleja ei taida olla Tampereella montaakaan, mutta onko siellä sitten muita pieniä lähikauppoja?

Itse asiassa Salella on toimipaikkoja 207, kun taas Alepalla vain 82.
Tampereen keskustassa Salet ovat vähissä, mutta esimerkiksi Teiskossa niitä on muutamia.
 
Tämä muuten kummastuttaa, että miksi on olemassa erikseen Sale ja Alepa. Kummatkin ovat samoja kauppoja, mutta Alepa on pk-seudulla ja Sale maakunnissa.


Alepa on HOK-Elannon brandi ja sen alla olevat kaupat ovat myynniltään merkittävästi isompia kuin Salet ja tuotevalikoima on laajempi. Alepoiden sulkemisien myötä myyntiero kasvaa.

Alepoiden(80 kpl) keskimyynti(H1/2007) oli 3,3 M€/v. Salejen (207 kpl) keskimyynti(H1/2007) oli 1,8 M€/v.

HOK-Elannon liikevaihdosta Alepoiden osuus on 17 %. Koko muun S-ryhmän liikevaihdosta Salejen osuus on 4 %. HOK-Elannolle Alepa on merkittävä brandi, muulle S-ryhmälle Salet ovat pieni rönsy.
 
Viimeksi muokattu:
HOK-Elannon liikevaihdosta Alepoiden osuus on 17 %. Koko muun S-ryhmän liikevaihdosta Salejen osuus on 4 %. HOK-Elannolle Alepa on merkittävä brandi, muulle S-ryhmälle Salet ovat pieni rönsy.

Jos asiantila on näin, se perustelisi brändien yhdistämisen. Salet voitaisiin muuttaa Alepoiksi, joka on vahva brändi pk-seudulla. HOK-Elanto voisi alkaa kehittää tätä ketjua, joka valtakunnalliselle S-ryhmälle on pieni tekijä. Jospa saisimme myös Tampereelle ja Turkuun lähiö-Alepoita ja näin kauppatarjontaa sielläkin parannettua. HOK-Elannolla kun tuntuu olevan vahva tahto kehittää konseptia. Tradekan tahdosta kehittää Siwaa ja K-ryhmän K-Extran kehittämistahdoista en sitten tiedä? Pientaloalueille kauppatarjontaan on tullut ainakin piristystä, kun on avattu Lidlin sekä ABC:n uusia toimipaikkoja ja muutettu Nesteen huoltoasemamyymälöitä K-kaupoiksi.
 
Salet voitaisiin muuttaa Alepoiksi, joka on vahva brändi pk-seudulla. HOK-Elanto voisi alkaa kehittää tätä ketjua.
Kun Alepa vielä olivat Jussi Pajusen hallussa, se oli valtakunnallinen ketju valtakunnallisine TV-mainoksineen. Helsingin osuuskauppa tietysti lopetti Helsingin ulkopuoliset Alepat, sillä HOK ei voinut toimia toisten osuuskauppojen alueilla. Jos Alepasta tehdään taas valtakunnallinen ketju, voitaisiin se siirtää vaikka SOK:n haltuun Sokos-tavaratalojen tapaan. Tuollainen ehdotus saisi S-ryhmän riitaantumaan pahasti.

(Ylläoleva kappale on totta vain osittain. Kaikki Sokos-tavaratalot eivät ole (olleet) SOK:n omistuksessa vaan myös paikallisten osuuskauppojen. Joka tapauksessa SOK:n häärääminen osuuskaupan alueella aiheutti riitoja. Tällaista ei enää haluta.)

Jospa saisimme myös Tampereelle ja Turkuun lähiö-Alepoita ja näin kauppatarjontaa sielläkin parannettua. HOK-Elannolla kun tuntuu olevan vahva tahto kehittää konseptia. Tradekan tahdosta kehittää Siwaa ja K-ryhmän K-Extran kehittämistahdoista en sitten tiedä? Pientaloalueille kauppatarjontaan on tullut ainakin piristystä, kun on avattu Lidlin sekä ABC:n uusia toimipaikkoja ja muutettu Nesteen huoltoasemamyymälöitä K-kaupoiksi.
Eiköhän Tampereelle ja Turkuun voi niitä kauppoja tehdä ilman HOK-Elantoa tai Alepaakin? Tampereelle ja Turkuun paikalliset osuuskaupat voivat rakentaa lisää Saleja. Tradekalla on varmasti halua kehittää Siwoja; tuskin uusi johtaja haluaa romuttaa koko yhtiön ainoaa toimivaa ketjua. Keskolla ei ole halua lisätä pieniä K-kauppoja, jos ne kilpailevat vanhojen K-kauppojen kanssa (Perustelu: vanhat, pienet kaupat on lopetettu, kun uusi iso kauppa on rakennettu parin kilometrin päähän. Poikkeus: hankalasta kauppiaasta päästään eroon rakentamalla viereen uusi K-kauppa, jonka kauppias saa alkuun merkittäviä alennuksia ja etuja).

Minun mielestäni nämä ABC:t ja muut isojen autoväylien huoltoasemat eivät mitään pientaloalueita piristä. Lappeenrannan kokemusten perusteella ABC on askel kohti amerikkalaista elämäntapaa; ABC vie asiakkaita keskustan kahviloilta ja aamiaisravintoloilta, jotka nekin tosin ovat osuuskaupan omistuksessa. Eihän ABC-asemille aina edes pääse kuin autolla, joten ne ovat automarketin asemassa!
 
Syyskuinen ilmaisjakelulehti kertoi, että Oulun 9. Sale avataan alkuvuodesta 2008 Kuivasrannalla: 300 neliötä ja 4000 tuotteen valikoima. Kuivasranta on uusi pientaloalue. Sinne pääsee Koskilinjojen linjalla 7, joka nykyään tekee siellä linjan pohjoispäässä ison silmukan, jonka sisään jää Kuivasjärvi, vaikka itse järveä ei taida bussiin näkyäkään. Iltaisin ja viikonloppuisin seiskan tilalla kulkee 19 samaa reittiä. Bussi ajaa Ritaharjuntietä, jonka alkupäässä on ollut liikennemerkki Ajoneuvolla ajo kielletty, lisäkilpi sallii vain työmaaliikenteen!

Oulussa on myös esimerkiksi K-marketteja 11 ja Siwa-myymälöitä 10, nettisivuilta laskien.

Turussa ja Tampereella näyttäisi olevan erityisesti Siwoja: 23 ja 18, yksi Tampereen asematunnelissakin. Myös esimerkiksi Rovaniemellä 11.

Oulussa on muuten rautatieasemaa vastapäätä (RAUTATIEnkadun ja ASEMAkadun kulmassa) Aseman Herkku, joka kuuluu Tarmo-lähikauppias-ketjuun. Jos ei tarvitse laajaa valikoimaa tai on junaan kiire, niin aivan hyvä, vaikka jotkin tuotteet voivat tuntua kioskihintaisilta. Toisaalta ostan kahvipaketteja harvoin, joten ehkä minulta oli vain jäänyt hintataso päivittämättä.
 
Viimeksi muokattu:
Minun mielestäni nämä ABC:t ja muut isojen autoväylien huoltoasemat eivät mitään pientaloalueita piristä. Lappeenrannan kokemusten perusteella ABC on askel kohti amerikkalaista elämäntapaa; ABC vie asiakkaita keskustan kahviloilta ja aamiaisravintoloilta, jotka nekin tosin ovat osuuskaupan omistuksessa. Eihän ABC-asemille aina edes pääse kuin autolla, joten ne ovat automarketin asemassa!

Ainakin Helsingin Tuomarinkylässä ABC-aseman lähistöllä on asutusta ja sinne myös tullaan aika usein pyörällä tai kävellen. Toki autollakin tullaan, mutta pientaloalueelta on autollakin lyhyempi matka ABC:lle kuin vaikkapa Jumboon, joten saasteita tulee vähemmän. Enkä nyt tiedä, voiko ABC:tä ja keskustan ravintoloita laittaa vastakkain, sillä aika köyhä on tuo ABC:n ruokavalikoima niihin verrattuna. Ja puitteet ovat nyt kuitenkin huoltoasematyyliset, joten ei niihin mennä laatuaikaa viettämään.

Autokaupunki tuntuu leviävän kovalla vauhdilla, Prismat ja ABC:t etunenässä. Helsingissä ei onneksi niin paljon, mutta pienemmissä kaupungeissa kuten Hämeenlinnassa huomaa selvästi, että asiointi hoidetaan Tiiriön moottoritien marketalueella ja keskustassa kävelee työajan jälkeen lähinnä nuorisoa, ulkomaalaisia ja resuisemman oloisia heppuja. Ehkä tuo autokaupungistuminen on sitten väistämättä vedettävä loppuun asti, ennen kuin sen mahdottomuus käy selville ja kaikki pitää rakentaa uudestaan. Pikkukaupungeista kyllä Kerava on kiva esimerkki siitä, että kaupungin keskustaan voidaan keskittää palvelut autoistumisesta huolimatta. Hämeenlinnassa tai Lappeenrannassa ei ehkä ole ollut niin valistunutta väkeä johtoportaassa, että olisi välitetty suuremmin tällaisista asioista.
 
Pikkukaupungeista kyllä Kerava on kiva esimerkki siitä, että kaupungin keskustaan voidaan keskittää palvelut autoistumisesta huolimatta.


Kerava kilpailee kaupallisessa mielessä Järvenpään, Tikkurilan, Jumbon ja Itäkeskuksen kanssa. Tuossa kilpailutilanteessa Keravalla on keskitetty kaikki kaupalliset palvelut keskustaan.

Keravan kaupalliset palvelut on rakennettu yhtenä Helsingin seudun aluekeskuksista, Helsingin seudulla "korpimarketteja" on våhemmän kuin muualla Suomessa, suuri osa kaupallisista palveluista on isoissa aluekeskuksissa.
 
Enkä nyt tiedä, voiko ABC:tä ja keskustan ravintoloita laittaa vastakkain, sillä aika köyhä on tuo ABC:n ruokavalikoima niihin verrattuna. Ja puitteet ovat nyt kuitenkin huoltoasematyyliset, joten ei niihin mennä laatuaikaa viettämään.
Tämä on selvästi helsinkiläisen mielipide. ABC:t ovat eri osuuskauppojen alueilla erilaisia. Kimppakämpässä tehdyn lyhyen mielipidekyselyn perusteella väitän, että Lappeenrannassa ja Juvalla ABC on korvannut muutamille ryhmille (esim. nuoriso, autoilevat keski-ikäiset miehet) keskustan kahvilat ja ravintolat. Lisäksi Lappeenrannassa ABC on pitkään ollut ainoa tavalliselle ihmiselle sopiva ravintola. Nyt ravintoloissa on jo "kilpailua", sillä osuuskauppa on avannut Prismaan Ravintolamaailman. Lappeenrannassa torit ovat vielä niin vahva kahvittelupaikka, että osuuskaupan markkinaosuus ei vielä nouse 90 prosenttiin, niin kuin se kaljoittelupaikkojen tapauksessa on jo noussut.

Autokaupunki tuntuu leviävän kovalla vauhdilla. Hämeenlinnassa tai Lappeenrannassa ei ehkä ole ollut niin valistunutta väkeä johtoportaassa, että olisi välitetty suuremmin tällaisista asioista.
Tästä aiheesta saa hyvin lisätietoa kymmenen vuotta vanhasta julkaisusta Miksi mennä merta edemmäs kauppaan, jonka on toimittanut nykyinen kansanedustaja Oras Tynkkynen. Kyseisen kirjan mukaan Lappeenranta oli malliesimerkki automarkettien vastustamisessa! Hämeenlinnakin kirjassa muistaakseni mainittiin.

"Kun kaikki ostavat osuuskaupasta, kapitalismi kuolee niin kuin itsestään" - Täällä Pohjantähden alla, Väinö Linna
 
Kyseisen kirjan mukaan Lappeenranta oli malliesimerkki automarkettien vastustamisessa! Hämeenlinnakin kirjassa muistaakseni mainittiin.

Aivan, tätä juuri tarkoitan. Vastustettiin koko ajatusta automarketeista. Sen sijaan Keravalla on sopeuduttu siihen, että automarketteja on, mutta sijoitettu ne sitten mahdollisimman keskeisesti. Samoin Malmilla, Järvenpäässä, Hyvinkäällä... Riihimäellä on jostain syystä moottoritien varressa, vaikka on radanvarsikaupunki. Mutta sinnekin on tulossa Prisma rautatieaseman viereen ihan näillä hetkillä. Tämä sopeutumistaktiikka on toiminut huomattavasti paremmin kuin totaalikielto. Totaalikielto on johtanut nähtävästi näivettymiseen, kun niitä halleja on ollut sitten pakko lopulta tehdä kunnan rajojen sisälle (miksi?), mutta jonnekin moottoritien varteen. Seinäjoella ei ole haluttu Prismaa, mutta naapurikunta Nurmo sen suostui tekemään, joten asiointi siirtyi sinne. Näinkin voi käydä.
 
Ja puitteet ovat nyt kuitenkin huoltoasematyyliset, joten ei niihin mennä laatuaikaa viettämään.

Aika monikin viettää laatuaikaa nimenomaan huoltoasemilla. Eräs tälläkin palstalla kirjoitteleva tilausbussinkuljettaja on kertonut, että tauon sattuessa Helsingin keskustaan hän ei jää viettämään sitä paikallisiin kahviloihin tai ravintoloihin, vaan ajaa bussilla Tuomarinkylän ABC:lle. Syy ei ole edes hinnoissa, koska kyllähän Helsingin keskustasta löytyy myös varsin kohtuuhintaisia ravintoloita.
 
Takaisin
Ylös