Pääkaupunkiseudun kaupunkien yhdistäminen

Miten esim energian jakelu hoidettaisiin jos yhdellä saman suuryksikön alueella on kaksi operaattoria joilla on historiallisista syistä alueellinen monopoli , joista toisen omistaa kaupunki ja toinen yksityinen?

Esimerkiksi kansallistamalla kaukolämpöputket ja sähkönjakeluverkko. Yksityisille yrityksille eivät minusta monopolit kuulu.
 
Tuollainen malli on varmaan monen mielestä ihanteellinen, ja sitä ovat ehdottaneet monet muutkin, mutta millaiset mahdollisuudet katsoisit olevan olemassa että se menisi läpi eduskunnassa esim?
Minun tulkintani käydystä keskustelusta on, että aika moni puhuu 2-tasoisen mallin puolesta, mutta on vaikea sanoa sitä selvästi ja monet käytännön asiat arveluttavat, kuten sinuakin viestissäsi. Tärkeimmillä puolueilla näyttää minusta olevan aika yhtenevät käsitykset jo. Siihen lienevät johtaneet tehdyt selvitykset ja käytännön ratkaisujen pohtiminen. Kaupunkilaiset voivat olla eri mieltä, mutta harva heistä on tutustunut kaikkeen siihen, mitä on esitelty virkamiehille ja valtuutetuille.

Ratkaisematta olisivat sellaiset seikat kuten että miten veroja kerättäisiin jatkossa, olisiko kaikilla seudun "kunnilla" sama veroäyri vai olisiko jokin yhteinen potti johon kaikki keräävät ja toinen potti joka jää kunnalle? Kuvitteletko että kauniaislaiset esim suostuisivat nostamaan veroäyrinsä Helsingin tasolle?
Olet aivan oikeassa, monta asiaa on ratkaisematta. Ja pysyykin, jos ratkaisuja ei ryhdytä suunnittelemaan ja valitsemaan. Mutta tähän astihan on oltu kovin alussa, kun on kiistelty oikeastaan siitä, tehdäänkö jotain vai ollaanko tekemättä.

Verotukseen on monta mahdollisuutta, kuten että jokaisella paikallisvaltuustolla on verotusoikeus (silloin Kauniaisillakin säilyy verotusoikeus), mutta ne sitten tilittävät seutuvaltuuston käyttöön osan veroistaan. Verotuksen peruste voi kuitenkin olla niin, että on paikallinen ja seudullinen veron osa, jolloin paikallisvaltuustolla on mahdollisuus elää niukasti tai leveästi.

Miten luulet niissä kunnissa jotka ovat jo nyt yhdistyneet, suhtautuvan tähän ajatukseen, kun huomaavat että se yhdistyminen oli turhaa, olisi pitänyt odottaa tätä toista vaihtoehtoa mutta on liian myöhäistä nyt? Kuitenkin jokainen tietää että tämä ratkaisu palvelisi ensisijaisesti vain Helsingin seutua ja mahdollisesti Tampereen, Turun ja Oulun, mutta ei juuri muita. Se kateus, se kateus ...!
Johan on kokeiltu Kainuun mallia Kainuussa, eli on liitoskunnilla ollut tiedossa, että muutakin mietitään. Helsingin seudulla ja suurimmilla kaupunkiseuduilla tilanne on kuitenkin erilainen kuin esim. Kainuussa. Hesan seudulla pinta-alat ovat pieniä mutta väestömäärät suuria. Tasojaon tarve syntyy siis runsaasta väestöstä. Kainuussa se syntyy pikemminkin alueiden laajuudesta.

Mainitsit myös seurakunnat. Varmasti tarkoitit vain seurakuntien maantieteellisia rajoja etkä sitä että kirkon muuten pitäsi sekaantua kunnalliseen päätöksentekoon. Meillähän on muuten kaksi valtionkirkkoa ja toisen sisällä lisäksi kaksikielisillä paikkakunnilla jako suomen- ja ruotsinkielisiin seurakuntiiin ja niiden rajat ja hiippakuntarajatkin menevät iloisesti ristiin.
Juu, ihan vain esimerkkinä aluejaosta. Suomen kuntalaitoshan on syntynyt seurakunnista, joten seurakunnilla on edelleen ihan selkeä logiikka. Mutta hengellinen ja maallinen valta pysyköön erillään jatkossakin, vaikka seurakuntarajoista mallia otettaisiinkin.

Antero
 
Helsingin, Espoon ja Vantaan rajoja voisi hieman tarkastella Helsingin hyväksi, mutta muuten olen päätynyt olemaan kannattamatta kaupunkien yhdistämistä. Sen sijaan pitäisi perustaa metropolivaltuusto huolehtimaan mm. kaavoituksesta, liikenteestä ja palveluista. Lisää yhteistyötä siis, esim. kuntarajat ylittävää palveluiden käyttöä, kuten nyt on mm. kirjastojen tapauksessa.
 
Helsingin, Espoon ja Vantaan rajoja voisi hieman tarkastella Helsingin hyväksi, mutta muuten olen päätynyt olemaan kannattamatta kaupunkien yhdistämistä.

Vantaalla ainakin Länsimäki ja Rajakylä olisi luonnollisinta liittää Helsinkiin, nythän bussit vaihtavat kaupunkia kolmeen kertaan hyvin lyhyellä matkalla kun ajetaan Jakomäen kautta.
 
Totta kyllä, Rajakylän ja Länsimäen tapaiset alueet ovat hyviä pieniä esimerkkejä.

Itse tarkoitin hieman suurempaa annexiota, ei sitten tarvitsisi yhdistymistä jahkata välttämättä enää koskaan.
 

Liitetiedostot

  • PKS.jpg
    PKS.jpg
    95 KB · Lukukerrat: 427
En väitä asiasta sen enempää tietäväni, mutta minulla on ollut mielessä tällainen malli:

Yhdistellään, mutta ennen kaikkea pilkotaan kuntia niin, että jokaisessa asuu 50 000 – 150 000 ihmistä. Helsingin seudulla siis noin tusina. Näille vastuu kaikesta oikeasti paikallisesta, kuten peruskouluista, puistoista ja katujen kunnossapidosta. Kaikki oikeasti seudullinen, kuten kaavoitus ja liikennesuunnittelu sekä erikoissairaanhoito taas olisi keskitetysti hallinnoitua.

Jos välttämättä halutaan, tuo suurempi yksikkö voisi sitten olla "kunta" ja pienemmät vaikka "paikallishallintoalueita". Minusta vain tuntuu hieman hölmöltä, että muualla pikkukuntia yhdistellään, jotta saadaan tarpeeksi väestöpohjaa palveluille, mutta täällä, missä sitä on jo tarpeeksi, halutaan luoda yksi megakunta, jossa asuisi viidesosa koko Suomen väestöstä. Pienemmillä yksiköillä tulisi myös paremmin huomioitua se, että (esimerkiksi) Kamppi, Kontula ja Karhusaari ovat aika erilaisia ympäristöjä. Varsinkin liikenneasioissa ollaan onneksi menossa seutuhallintoon päin muutenkin.

Minua mietityttää, onko tässä ideassa joku selkeä epäkohta, jonka takia se olisi toteuttamiskelvoton. En toki todellakaan odota sen tapahtuvan.
 
Itse olen yleisesti kuntaliitoksia vastaan, mutta Kauniainen ja Espoo voitaisiin yhdistää Kauniaisten pinta-alan, asukasmäärien ja palvelukirjon heikkouden vuoksi. Helsinki, Espoo, Sipoo ja Vantaa ovat jo niin suuria, erillisiä kokonaisuuksia, etten näe niiden liittämistä tarpeellisena - jos samassa kaupungissa on liikaa asukkaita, ei heidän tarpeitaan välttämättä oteta tarpeeksi huomioon ja palveluita saatetaan keskittää liiaksi. Kerava ja Järvenpääkään eivät ole ymmärtääkseni katuneet päätöksiään erota Tuusulasta, ja toimivat mielestäni hyvin myös omina kaupunkeinaan erossa maalaiskuntatyyppisestä Tuusulasta, joka on muutenkin niin hajanainen, ettei yhdistämisessä olisi järkeä. Korson mahdollisuudesta erota Vantaasta on myös jupistu, mutten ota siihen kantaa, kun en ole enempää perehtynyt.

Kaupungissa on hyvä olla yksi ydinkeskusta, johon sijoittuisivat hallinnolliset palvelut. Tämä on Helsingissä aivan selkiö ja Vantaalla Tikkurilasta on muodostumassa selvä keskus koko kaupungille. Espoossa on kunnan jättimäisestä koosta johtuen useita aluekeskuksia, joista yksi on valittu viralliseksi keskukseksi, joka onkin ainoa kaukojunien pysähtymispaikka sekä kahden HKI-Vantaalle lähtevän bussireitin lähtöpisteet. Espoon keskus on myöskin nimensä mukaisesti aika lähellä Espoon maantieteellistä keskipistettä, joten se soveltuu virkaansa näillä näkymin. Myös Keravasta ja Järvenpäästä löytyy aseman ympäristöstä tiivistä keskustaa. Kauniaisten aseman ympärille ei kuitenkaan mielestäni muodostunut hyviä kaupallisia, hallinnollisia ja kunnallisia palveluita tarjoava keskus, jonka vuoksi näen liitoksen Espooseen tärkeänä. Kauniaisten palveluita voisi keskittää Espoon keskukseen, sillä junamatka on vain maltilliset 6 minuuttia - neliraiteistamisen jälkeen 3 min.
 
Mun mielestä paras ratkaisu olisi että Helsinki, Espoo ja Vantaa säilyisivät itsenäisinä, mutta näillä olisi kuitenkin yhtenäinen metropolihallinto joka vastaisi koko alueen suurista linjoista, kuten maankäytöstä -ja kaavoituksesta. Sitten olisi jokaisen kunnan oma aluehallinto joka vastaisi mm. Perusterveydenhuollosta ja sivistystoimesta, kuten tähänkin asti. Erikois-sairaanhoito, joukkoliikenne, jäte -ja vesihuolto hoidetaan jo nyt kuntien yhteistyönä. Kerava on ilmoittanut haluavansa mieluummin yhdistyä Pohjoisen suuntaan (Järvenpää,Tuusula). Kauniainen on pieni kaupunki ison sisällä joten se voisi aivan hyvin olla osa Espoota. Muiden kuntien, kuten Kirkkonummi, Vihti, Nurmijärvi, Sipoo ym. yhteistyötä pitäisi tietysti myös lisätä, ja jonkinlainen yhtenäinen seutuhallinto olisi myös näillä pienemmillä kunnilla hyvä olla. Itse kuitenkin näen varsinaisena metropolialueena vain Helsingin, Espoon ja Vantaan.
 
Yhdistellään, mutta ennen kaikkea pilkotaan kuntia niin, että jokaisessa asuu 50 000 – 150 000 ihmistä. Helsingin seudulla siis noin tusina. Näille vastuu kaikesta oikeasti paikallisesta, kuten peruskouluista, puistoista ja katujen kunnossapidosta. Kaikki oikeasti seudullinen, kuten kaavoitus ja liikennesuunnittelu sekä erikoissairaanhoito taas olisi keskitetysti hallinnoitua.

Ainakin näin on asiat melkeinpä kaikkialla muualla Euroopassa hoidettu. Sen verran olen vaihtelua havainnut, että monin paikoin ydinkaupunki on muita osakuntia selvästi suurempi, osassa suurkaupungeista taas on selvästi jossain kohtaa historiaa tehty kunnon uusjako ja jaettu koko kaupunkiseutu samankokoisiin osiin.

Minunkin mielestä juuri näin olisi tehtävä: kaikki muut mallit ovat selvästi huonompia. Poliitikot tietysti miettivät asiaa siltäkin kannalta, minkä he ajattelevat olevan ylipäätään mahdollista ajaa läpi. Se varmaan selittää, miksi tällä mallilla ei näytä olevan niin paljon kannatusta.
 
Kyllä Kerava on vielä metropolialuetta, ja kaupunkirakenteellisesti hyvin kiinni Vantaassa ja Helsingissä. Keravalta menee lähijunalla nopeimmillaan vain hieman reilu sen mitä Itäkeskuksesta menee steissille.
 
Helsinki, Espoo, Sipoo ja Vantaa ovat jo niin suuria, erillisiä kokonaisuuksia, etten näe niiden liittämistä tarpeellisena - jos samassa kaupungissa on liikaa asukkaita, ei heidän tarpeitaan välttämättä oteta tarpeeksi huomioon ja palveluita saatetaan keskittää liiaksi.
Helsinki, Espoo, Sipoo ja Vantaa eivät ole mitenkään järjellisiä kokonaisuuksia. Helsinki on vajaa, kun taas Espoolla, Vantaalla ja Sipoolla ei ole oikein mitään yhtenäistä nimittäjää. Paitsi Helsinki.


Kerava ja Järvenpääkään eivät ole ymmärtääkseni katuneet päätöksiään erota Tuusulasta, ja toimivat mielestäni hyvin myös omina kaupunkeinaan erossa maalaiskuntatyyppisestä Tuusulasta, joka on muutenkin niin hajanainen, ettei yhdistämisessä olisi järkeä.
Olikos se vuonna 2005, kun Hesarissa oli aika iso juttu uudesta 100'000 asukkaan Suur-Tuusulasta. Juttu jäi mieleeni ja etenkin Hyrylän ja Ristikydön kaavoittamisen myötä hanke tulee uudestaan ajankohtaiseksi. Liittäisin kuitenkin joukkoon Nikkilän, mikä sinänsä olisi ironista, sillä aikanaanhan Tuusula irtaantui nimenomaan Sipoosta aluksi omaksi kappelikseen, sittemmin itselliseksi pitäjäksi. Nikkilän ruotsinkielinen yhteisö yhdessä Etelä-Tuusulan ruotsinkielisen yhteisön kanssa riittäisi todennäköisesti turvaamaan kaksikieliset palvelut koko suurkaupungille.

Suur-Tuusulan keskus olisi luontevinmmin Kerava, sillä sinne olisi kaikista Suur-Tuusulan taajamista vaihdoton yhteys: Jokelasta ja Järvenpäästä sekä Nikkilästä toivottavasti jo lähitulevaisuudessa juna, Hyrylästä mahdollisesti jopa ratikka.

Suur-Tuusula jakaantuisi edelleen taajamista muodostuviin paikallishallintoalueisiin, eli Kerava, Järvenpää, Jokela, Hyrylä ja Nikkilä, jotka järjestäisivät peruspalvelut keskushallinnon tuella (tähän on olemassa erilaisia malleja, mut ei mennä nyt siihen, kun tämä ei ole Kunnallisfoorumi).

Kaupungissa on hyvä olla yksi ydinkeskusta, johon sijoittuisivat hallinnolliset palvelut. Tämä on Helsingissä aivan selkiö ja Vantaalla Tikkurilasta on muodostumassa selvä keskus koko kaupungille. Espoossa on kunnan jättimäisestä koosta johtuen useita aluekeskuksia, joista yksi on valittu viralliseksi keskukseksi, joka onkin ainoa kaukojunien pysähtymispaikka sekä kahden HKI-Vantaalle lähtevän bussireitin lähtöpisteet. Espoon keskus on myöskin nimensä mukaisesti aika lähellä Espoon maantieteellistä keskipistettä, joten se soveltuu virkaansa näillä näkymin. Myös Keravasta ja Järvenpäästä löytyy aseman ympäristöstä tiivistä keskustaa. Kauniaisten aseman ympärille ei kuitenkaan mielestäni muodostunut hyviä kaupallisia, hallinnollisia ja kunnallisia palveluita tarjoava keskus, jonka vuoksi näen liitoksen Espooseen tärkeänä. Kauniaisten palveluita voisi keskittää Espoon keskukseen, sillä junamatka on vain maltilliset 6 minuuttia - neliraiteistamisen jälkeen 3 min.
Kaupungissa on hyvä olla yksi ydinkeskusta, ja Espoon ja Vantaan ydinkeskusta onkin Stadi. Kuitenkin monikeskuksisessa metropolissa tarvitaan myös vahvoja paikalliskeskuksia, ja siksi olisi perusteltua muodostaa yksi yhteinen metropolihallinto ja pilkkoa nykyiset kunnat sopivan kokoisiksi kokonaisuuksiksi, käyttäen vaikkapa suuralueita/peruspiirejä pohjana:
  • Helsinki –> Vironniemi, Ullanlinna, Kampinmalmi, Taka-Töölö, Lauttasaari, Reijola, Munkkiniemi, Haaga, Pitäjänmäki, Kaarela, Kallio, Alppiharju, Vallila, Pasila, Vanhakaupunki, Maunula, Länsi-Pakila, Oulunkylä, Itä-Pakila, Latokartano, Pukinmäki, Malmi, Suutarila, Puistola, Jakomäki, Kulosaari, Herttoniemi, Laajasalo, Vartiokylä, Myllypuro, Mellunkylä, Vuosaari, Östersundom (vaihtoehtoisesti voisi käyttää suurpiirejä tai niistä muokattua suurempirakeista aluejakoa, joilla Helsinki jaettaisiin n. 5–10 piiriin)
  • Espoo+Grani –> Pohjois-Espoo, Espoonlahti, Kauklahti, Leppävaara, Matinkylä, Tapiola, Grankulla ja Vanha-Espoo (vaihtoehtoisesti Vanhan-Espoon, Pohjois-Espoon ja Kauklahden voisi "yhdistää" tynkä-Espooksi)
  • Vantaa –> Kivistö, Myyrmäki, Aviapolis, Koivukylä, Tikkurila, Korso, Hakunila (vaihtoehtoisesti Kivistö ja Myyrmäki yhteen, Korso, Koivukylä ja Tikkurila yhteen sekä Hakunila muodostamaan vaikkapa Östersundomin kanssa yhden kokonaisuuden).
 
Viimeksi muokattu:
Takaisin
Ylös