Pääkaupunkiseudun kaupunkien yhdistäminen

Helsinki, Espoo, Sipoo ja Vantaa eivät ole mitenkään järjellisiä kokonaisuuksia. Helsinki on vajaa, kun taas Espoolla, Vantaalla ja Sipoolla ei ole oikein mitään yhtenäistä nimittäjää. Paitsi Helsinki.
Mitäköhän tarkoittaa vajaa? Väljästä ja hajanaisesta kapungista tulee entistä väljempi ja hajanaisempi, jos se yhdistetään muihin kaupunkeihin suotta. Helsingillä on jo tarpeeksi asukkaita, pinta-alaa ja tiivistämismahdollisuuksia omaksi kaupungikseen. Espoo on jo Suomen 2. suurin asukasluvultaan, ja sekin jo nyt jättimäinen hallita. Espoosta, Vantaalta, Helsingiltä ja Sipoolta löytyvät jo nyt kaikki tarvittavat omat palvelunsa sekä kehittämishankkeensa, ja ne ovat maantieteellisesti erossa toisistaan.
Olikos se vuonna 2005, kun Hesarissa oli aika iso juttu uudesta 100'000 asukkaan Suur-Tuusulasta. Juttu jäi mieleeni ja etenkin Hyrylän ja Ristikydön kaavoittamisen myötä hanke tulee uudestaan ajankohtaiseksi. Liittäisin kuitenkin joukkoon Nikkilän, mikä sinänsä olisi ironista, sillä aikanaanhan Tuusula irtaantui nimenomaan Sipoosta aluksi omaksi kappelikseen, sittemmin itselliseksi pitäjäksi. Nikkilän ruotsinkielinen yhteisö yhdessä Etelä-Tuusulan ruotsinkielisen yhteisön kanssa riittäisi todennäköisesti turvaamaan kaksikieliset palvelut koko suurkaupungille.
Viimeksi juttua Suur-Tuusulasta oli pari päivää sitten Hesarissa, jossa todettiin hankkeen olevan floppi. Pääaiheena oli, että Hyrylä haluaa oman nimensä takaisin, eikä halua käyttää Tuusulan nimeä. Tuusulan ja Sipoon yhteinen raja-alue on todella kapea, eikä kunnilla ole paljoakaan yhteistyötä. Hyrylän ja Nikkilän välillä liikkuminen julkisilla on yhtä hankalaa, kuin liikkuminen suoraan vaikka Stadiin asti, eikä nikkiläläiset varmastikaan riemastuisi kunnallisien ja hallinnollisien palveluiden yhdistämisestä eli siirtymisestä Hyrylään.
Suur-Tuusulan keskus olisi luontevinmmin Kerava, sillä sinne olisi kaikista Suur-Tuusulan taajamista vaihdoton yhteys: Jokelasta ja Järvenpäästä sekä Nikkilästä toivottavasti jo lähitulevaisuudessa juna, Hyrylästä mahdollisesti jopa ratikka.
Sehän on vain pieni sivuseikka, että Kerava ei nimenomaan halua Tuusulaan, vaan erosi siitä? Kerava on muutenkin erillään Tuusulasta sekä liikenteellisesti että maantieteellisesti (erilliset keskukset kaukana toisistaan).
Suur-Tuusula jakaantuisi edelleen taajamista muodostuviin paikallishallintoalueisiin, eli Kerava, Järvenpää, Jokela, Hyrylä ja Nikkilä, jotka järjestäisivät peruspalvelut keskushallinnon tuella (tähän on olemassa erilaisia malleja, mut ei mennä nyt siihen, kun tämä ei ole Kunnallisfoorumi).
Alue olisi liian laaja, haja-asutettu ja erilliset keskukset ja erityyppiset rakenteet eivät sovellu yhteen. En näkisi tästä olevan hyötyä kenellekään.
Kaupungissa on hyvä olla yksi ydinkeskusta, ja Espoon ja Vantaan ydinkeskusta onkin Stadi.
Minkä perusteella? Täikammalla pitää alkaa erottelemaan syitä tai palveluheikkouksia, joita on haettava Stadista, eikä voi järjestää mm. Tiksissä. Tunnen useita vantaa- ja espoolaisia, jotka eivät käy Stadissa koskaan asiointitarkoituksissa, koska kaikki tarvittava löytyy heidän kotikaupungistaan.
Kuitenkin monikeskuksisessa metropolissa tarvitaan myös vahvoja paikalliskeskuksia, ja siksi olisi perusteltua muodostaa yksi yhteinen metropolihallinto ja pilkkoa nykyiset kunnat sopivan kokoisiksi kokonaisuuksiksi, käyttäen vaikkapa suuralueita/peruspiirejä pohjana:....
Kyse ei ole mistään tiiviisti täyteen ahdetusta metropolista, vaan erillisistä kapungeista, joiden väliltä löytyy enemmän merta ja peltoa kuin asutusta. Kaikilla kunnilla on omat investointikohteensa, imagonsa, kaavoituksensa ja kaupunkirakenteensa. Liikenneverkko on poikkeus, joka vahvistaa säännön - se on yhteinen, sen vuoksi HSL on ollut kaikille käypä ratkaisu joukkoliikennepalveluiden järjestämisen osalta. Kaikilta löytyy palvelut, ja kaupunkien palvelutaso onkin mielestäni sillä tasolla, etteivät ne täydentäisi toisiaan - hallintoalueesta tulisi liian laaja sekä pinta-alaltaan, että asukasluvultaan.

Mainittakoon vielä, että haluaisin kuntaliitoksista kansanäänestyksen - tämä asia kun koskee jokaista asukasta, päätöstä ei voi tehdä moraalini mukaan kuuntelematta asukkaita.
 
Jos ei sote-uudistusta saada raiteilleen on kuntakikkailu varsin näennäistä puuhastelua.
 
Helsinki, Espoo, Sipoo ja Vantaa eivät ole mitenkään järjellisiä kokonaisuuksia. Helsinki on vajaa, kun taas Espoolla, Vantaalla ja Sipoolla ei ole oikein mitään yhtenäistä nimittäjää. Paitsi Helsinki.

Riippuu vähän mistä kokonaisuudesta puhutaan. Helsingissä on jo tällä hetkellä ongelma, että se on liian iso. Jos meillä olisi metropolivaltuusto ja kaupunginosavaltuustot, kaupunginosavaltuustot nuijisivat läpi paljon enemmän pyöräteiden ja raitioteiden parannuksia kuin nykyinen Helsingin valtuusto, johon lähiöt äänestävät autopuolueen edustuksen torppaamaan nämä kaikki ja itkemään parkkipaikoista, joita ainakin osassa kantakaupunkia ei haluttaisi yhtään lisää ja entisiäkin pois. Lopuissakin prioriteetit luultavasti asettuisivat eri tavalla.
 
Mitäköhän tarkoittaa vajaa? Väljästä ja hajanaisesta kapungista tulee entistä väljempi ja hajanaisempi, jos se yhdistetään muihin kaupunkeihin suotta. Helsingillä on jo tarpeeksi asukkaita, pinta-alaa ja tiivistämismahdollisuuksia omaksi kaupungikseen. Espoo on jo Suomen 2. suurin asukasluvultaan, ja sekin jo nyt jättimäinen hallita. Espoosta, Vantaalta, Helsingiltä ja Sipoolta löytyvät jo nyt kaikki tarvittavat omat palvelunsa sekä kehittämishankkeensa, ja ne ovat maantieteellisesti erossa toisistaan.
Vajaalla tarkoitan sitä, että kun kaupunki kasvoi, kuntaliitoksia tehtiin sitä mukaa – kunnes tilanne jäädytettiin vuoden 1946 rajoihin. Helsinki faktuaalisesti kasvoi, mutta hallinnollisesti maalaiskunnan ja Espoon pitäjän puolelle, kunnes nämä vakinaistettiin aluksi kauppaloiksi ja sitten kaupungeiksi. Mitä tulee palveluihin, ne kannattaa järjestää kahdella levelillä: metropolihallintoon pitää siirtää ne tehtävät, jotka kannattaa hoitaa metropolitasolla (ja sulauttaa mielellään myös HSL osaksi sitä) ja paikallistasolla ne tehtävät, jotka kannattaa hoitaa paikallistasolla. Tällä hetkellä nykyiset kunant eivät tee oikein kumpaakaan, paitsi Grani, joka on aika lailla sopivan kokoinen lähikunta.

Sipoon pitäisin erillään Helsingistä.

Viimeksi juttua Suur-Tuusulasta oli pari päivää sitten Hesarissa, jossa todettiin hankkeen olevan floppi. Pääaiheena oli, että Hyrylä haluaa oman nimensä takaisin, eikä halua käyttää Tuusulan nimeä.
Luin artikkelin, mutta en mielestäni nähnyt mitään juttua Suur-Tuusulasta. Hanke tosiaan on floppi, kun ei ikinä ole edennyt ideaa pidemmälle. :)

Tuusulan ja Sipoon yhteinen raja-alue on todella kapea, eikä kunnilla ole paljoakaan yhteistyötä. Hyrylän ja Nikkilän välillä liikkuminen julkisilla on yhtä hankalaa, kuin liikkuminen suoraan vaikka Stadiin asti, eikä nikkiläläiset varmastikaan riemastuisi kunnallisien ja hallinnollisien palveluiden yhdistämisestä eli siirtymisestä Hyrylään.
Suur-Tuusula koostuisi nykyisistä Tuusulasta, Järvenpäästä, Keravasta ja Sipoon pohjoisosista. On herttaisen yhdentekevää, millainen Tuusulan ja Sipoon yhteinen raja-alue on. Jos luit mun viestini kunnolla, ehdotin Suur-Tuusulan kuntakeskuksen olevan Keravalla, joka on Helsinkiä lähin, kaupunkimainen taajama, johon on kaikista aluekeskuksista (Jokela, Järvenpää, Hyrylä ja Nikkilä) hyvät kulkuyhteydet. Ja jokaiselle noista taajamista – mukaanlukien itsellisille Hyrylälle, Jokelalle ja Nikkilälle – jätettäisiin valtuudet päättää omista asioistaan. Yhteisistä asioisista päätettäisiin yleistuusulalaisella tasolla.

Sehän on vain pieni sivuseikka, että Kerava ei nimenomaan halua Tuusulaan, vaan erosi siitä? Kerava on muutenkin erillään Tuusulasta sekä liikenteellisesti että maantieteellisesti (erilliset keskukset kaukana toisistaan).
Kuvittele Kerava ja Järvenpää osaksi Tuusulaa ja Ristikytö sekä Hyrylän varuskunta-alue rakennetuiksi. Huomaatko, miten yhtenäisen kokonaisuuden ne muodostavat? Selkeästi yhtenäisemmän kuin esimerkiksi Vantaa tai Espoo. Ainoastaan Jokela on selvästi erillään muista, mutta niinhän se on nytkin – osana Tuusula-nimistä kuntaa.

Alue olisi liian laaja, haja-asutettu ja erilliset keskukset ja erityyppiset rakenteet eivät sovellu yhteen. En näkisi tästä olevan hyötyä kenellekään.
Kuulostaa Espoolta ja Vantaalta. ;)

Minkä perusteella? Täikammalla pitää alkaa erottelemaan syitä tai palveluheikkouksia, joita on haettava Stadista, eikä voi järjestää mm. Tiksissä.
Typologioiden perusteella.
Vantaalla on kaksi keskusta, Tiksi ja Myrtsi, eikä kumpikaan ole mitenkään urbaaneja kaupunkikeskustoja. Pikemminkin Myrtsi on yli-iso lähiön lähipalvelukeskus ja Tiksi puolestaan kauppalan keskusta. Kokoluokassa paljon pienemmillä kaupungeilla on selvempiä kaupunkikeskustoja, esimerkiksi Hyvinkään kokoisella Vaasalla.

Tunnen useita vantaa- ja espoolaisia, jotka eivät käy Stadissa koskaan asiointitarkoituksissa, koska kaikki tarvittava löytyy heidän kotikaupungistaan.
Jos lähiöstä löytyy kaikki, niin silloinhan se on ideaalisti toimiva lähiö. Mut ei se esikaupunkia vielä kaupungiksi tee. No, Leppävaarassa on jo vähän yritystä.

Kun espoolainen, vantaalainen tai itähelsinkiläinen sanoo lähtevänsä "keskustaan" tai "kaupungille", niin milloin hän silloin menee?

Kyse ei ole mistään tiiviisti täyteen ahdetusta metropolista, vaan erillisistä kapungeista, joiden väliltä löytyy enemmän merta ja peltoa kuin asutusta.
Niinhän ne espoolaiset väittää. Johdonmukaisuuden nimissä ehdotan, että Kuliksen sillan itäpuolinen Helsinki irrotetaan omaksi kaupungikseen ja liitetään yhteen Etelä-Sipoon kanssa.

Riippuu vähän mistä kokonaisuudesta puhutaan. Helsingissä on jo tällä hetkellä ongelma, että se on liian iso. Jos meillä olisi metropolivaltuusto ja kaupunginosavaltuustot, kaupunginosavaltuustot nuijisivat läpi paljon enemmän pyöräteiden ja raitioteiden parannuksia kuin nykyinen Helsingin valtuusto, johon lähiöt äänestävät autopuolueen edustuksen torppaamaan nämä kaikki ja itkemään parkkipaikoista, joita ainakin osassa kantakaupunkia ei haluttaisi yhtään lisää ja entisiäkin pois. Lopuissakin prioriteetit luultavasti asettuisivat eri tavalla.
No näin juuri, ja siksi olisinkin pirstomassa nykyiset kunnat pieniksi palasiksi, joista kukin muodostaisi järjellisen kokonaisuuden. Voi olla, että Helsingin osalta täytyisi piirtää kokonaan uudet rajat, Espoon ja Vantaan osalta rajat on jo piirretty.
 
Kerava on muutenkin erillään Tuusulasta sekä liikenteellisesti että maantieteellisesti (erilliset keskukset kaukana toisistaan).

Oletko edes tosissasi, vai etkö vain ole ikinä vilkaissut karttaan? Hyrylästä on viitisen kilometriä Keravan keskustaan. Tuolla logiikalla Espoon jokaisen aluekeskuksen kuuluisi olla oma kaupunkinsa, onhan esimerkiksi Leppävaarasta Espoonlahteen pitkälti toistakymmentä kilometriä.
 
Minusta Helsingin seudun jako 20000-60000 asukkaan peruskuntiin on yksi mahdollinen ratkaisu, mutta se edellyttäisi uudenlaista hallintomallia ja peruskuntien tehtävien merkittävää tarkentamista.

Tuollaisessa rakenteessa noiden peruskuntien yläpuolella olisi syytä olla metropolihallinto, joka vastaisi mm. kaavoituksesta, isommista liikenneinvestoinneista, joukkoliikenteestä, verotuksesta (koko alueella sama veroäyri ja kiinteistövero) sekä sosiaali- ja terveyspalveluista. Metropolihallinnolla olisi myös valtuusto, joka valittaisiin vaaleilla.

Noiden 20000 - 60000 asukkaan peruskuntien tehtäviksi sopisivat sitten esimerkiksi peruskoulut ja lukiot, katujen kunnossapito, virkistyspalvelut, kirjastot jne. Metropolihallinto keräisi rahat verotuksella ja jakaisi ne sitten peruskunnille sopivilla kriteereillä.

---------- Viestit yhdistetty klo 11:56 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 11:40 ----------

No näin juuri, ja siksi olisinkin pirstomassa nykyiset kunnat pieniksi palasiksi, joista kukin muodostaisi järjellisen kokonaisuuden. Voi olla, että Helsingin osalta täytyisi piirtää kokonaan uudet rajat, Espoon ja Vantaan osalta rajat on jo piirretty.

Jos halutaan parantaa lähidemokratiaa ja muuttaa kuntamallia, nykyinen Espoo ja Vantaa ovat myös aivan liian suuria.

Espoon, Kauniaisen ja Kirkkonummen voisi jakaa vaikka seitsemään peruskuntaan. Esimerkiksi Tapiola, Matinkylä, Kivenlahti (osia Kirkkonummen puolelta), Leppävaara (tähän tulisi myös osia Helsingin puolelta), Kauniainen (tähän liitetään osia Espoosta), Kirkkonummi (taajaman ympäristö ja Etelä-osa) ja Espoo (harvaanasuttu Itä- ja Pohjois-Espoo sekä osia Kirkkonummesta).

Vantaa voitaisiin jakaa seuraaviin kuntiin Tikkurila (myös Helsingistä Puistola), Koivukylä, Hakunila(liitetään myös osia Helsingistä), Vantaa (keskiset alueet), Myyrmäki(myös osia Helsingistä) ja Kivistö. Osa Vantaasta myös liitettäisiin Klaukkalan kuntaan.

Helsingille sitten samanlainen jako, peruskuntia vaan tulisi enemmän. Ullanlinna, Helsinki (ydin), Töölö, Kallio, Vallila, Lauttasaari, Munkkiniemi, Haaga, Herttoniemi, Käpylä, Malmi, Itäkeskus, Kontula, Vuosaari, Kannelmäki, Laajasalo jne.
 
Viimeksi muokattu:
Jännä juttu, että pienikuntaiset metropolit toimivat maailmalla, mutta Helsingin seudulle se tuntuu olevan ihan mahdoton jo ajatuksenkin tasolla. Helsingin lisäksi tällaisia kuntajakoja voisi miettiä muuallakin Suomessa. Pari isompaa kaupunkiseutua ainakin tarvitsisivat mielestäni jonkuntasoisen ja -näköisen seutuhallinnon väkiluvun kasvaessa.
 
Jännä juttu, että pienikuntaiset metropolit toimivat maailmalla, mutta Helsingin seudulle se tuntuu olevan ihan mahdoton jo ajatuksenkin tasolla.

Totta. Esimerkiksi Espoon nykyisille päättäjille olisi aikamoinen uhka, jos hallintorakennetta muutettaisiin pienempien peruskuntien sekä metropolihallinnon yhdistelmäksi. Peruskuntien tehtävät näet muuttuisivat samalla eikä samanlaisia läänityksiä kuin yli 200000 asukkaan Espoossa olisi tarjolla. Samoin Kauniainen ei ehkä innostuisi siitä, että Kauniaisten kuntaan liitettäisiin esimerkiksi Espoon keskus ja veroäyri olisi koko metropolialueella sama.

Helsingissä ja Vantaalla tuollainen malli voisi mennä helpomminkin läpi. Kuntien vapaaehtoisuuden pohjalta on kuitenkin niin vaikea tehdä suuria muutoksia isoimmilla kaupunkiseuduilla että kuntarakenteen muutos vaatii valtionhallinnon toimenpiteitä.
 
Minusta Helsingin seudun jako 20000-60000 asukkaan peruskuntiin on yksi mahdollinen ratkaisu, mutta se edellyttäisi uudenlaista hallintomallia ja peruskuntien tehtävien merkittävää tarkentamista.
Vilpittömällä ilolla voin todeta, että olemme kerrankin samaa mieltä. Ja olet myös perustellut tämän samalla tavoin kuin itsekin.

Minusta kumpikin ehdotus oli pettymys. Aluksi en edes ymmärtänyt miksi tällaista esitetään, koska noin kuukausi sitten julkaistut alustavat ehdotukset olivat sentään loogisia. Mutta nyt kumpikin ehdotus näyttää siltä, että työryhmä on miettinyt, mihin kolmen suuren kaupungin johtajat voitaisiin saada suostumaan piittaamatta siitä, mitä oikeasti pitäisi tehdä.

Logiikka on siis sellainen, että kolme suurta kaupunginjohtajaa voitaisiin saada suostumaan metropolihallintoon sillä, että jokaiselle annetaan vähän jotain lisää. Pajunen saa koko Sipoon, kun joutui tyytymään vain rakennuskelvottomaksi osoittautuneeseen Itäsalmen alueeseen viime kerralla. Mäkelä saa lisää metsää lännestä, jotta on metsää, jonne voi suunnitella metrotunneleita. Vantaan Nenonen saa lisää maata pohjoisesta niin, että lentokentän katkaisemasta koranluusta tulisi suunnilleen järkevän kunnan näköinen.

Työryhmä osasi ennakoida myös sen, ettei Pajuselle Sipoo riitä, kuten ei riittänytkään. Siksi tarvitaan edes muodollinen toinen vaihtoehto, jossa Pajunen saa kaiken – paitsi sen vallan, joka on metropolihallinnolla.

Minun on vaikea uskoa, että tämän selvityksen tulevaisuus olisi muuta kuin sitä, mitä Laura Kolbe tänään kirjoitti HS:n yleisöosastossa. Kun kolmen kaupungin ongelma on, että ne ovat liian suuria kuntalain mukaisiksi kunniksi, sitä ongelmaa ei ratkaista suurentamalla niitä vielä lisää. Ultrixin kuvaama kehitys Helsingin kasvusta on edennyt jo yli YTV-alueen ulkorajan, joten YTV-kaupungilta on aika mennyt jo ohi. Sellainen olisi pitänyt perustaa viimeistään 1970-luvulla.

14 kunnan metropolialuekin alkaa jo olla liian pieni. Päivittäinen elämänpiiri menee senkin raja ohi. Joukkoliikennefoorumilla kun ollaan, niin määrittelen vaikka niin, että Helsingin ydin on raitiotiekaupunki ja metropolialue on VR-Yhtymän lähiliikennealue lisättynä Porvoolla. Meneehän rata Porvooseenkin, mutta kun amerikkalaisessa hengessä Porvoon ja Helsingin napanuoraksi on rakennettu moottoritie, on rata jäänyt vain museoliikenteen käyttöön.

Edellä hahmotellussa metropolikontekstissa YTV-kaupunki voisikin olla jonkinlainen ”kunta”, mutta tarvitaanko paikallishallinnon ja metropolihallinnon välissä vielä kolmatta ”Pajusen tasoa”? Ehkä katalysaattorina, poliittisen realismin porsaanreikänä.

YTV-Helsinki voisi elää yhden valtuustokauden, jonka jälkeen se todettaisiin joutavaksi väliportaaksi. Ja näin saataisiin rakennetuksi polku europpalaiseen malliin niistä 20.000–60.000 asukkaan osakaupungeista. Eli olisi sitten Porvoo, Hyvinkää, Karjaa, Järvenpää, Hyrylä, Tapiola, Kauniainen, Lauttasaari, Herttoniemi, Laajasalo, Vuosaari, Martinlaakso, Tikkurila, Nurmijärvi jne. Ai niin, johan Petteri nämä luetteli:
Espoon, Kauniaisen ja Kirkkonummen voisi jakaa vaikka seitsemään peruskuntaan. Esimerkiksi Tapiola, Matinkylä, Kivenlahti (osia Kirkkonummen puolelta), Leppävaara (tähän tulisi myös osia Helsingin puolelta), Kauniainen (tähän liitetään osia Espoosta), Kirkkonummi (taajaman ympäristö ja Etelä-osa) ja Espoo (harvaanasuttu Itä- ja Pohjois-Espoo sekä osia Kirkkonummesta).

Vantaa voitaisiin jakaa seuraaviin kuntiin Tikkurila (myös Helsingistä Puistola), Koivukylä, Hakunila(liitetään myös osia Helsingistä), Vantaa (keskiset alueet), Myyrmäki(myös osia Helsingistä) ja Kivistö. Osa Vantaasta myös liitettäisiin Klaukkalan kuntaan.

Helsingille sitten samanlainen jako, peruskuntia vaan tulisi enemmän. Ullanlinna, Helsinki (ydin), Töölö, Kallio, Vallila, Lauttasaari, Munkkiniemi, Haaga, Herttoniemi, Käpylä, Malmi, Itäkeskus, Kontula, Vuosaari, Kannelmäki, Laajasalo jne.

Antero
 
Minusta Helsingin seudun jako 20000-60000 asukkaan peruskuntiin on yksi mahdollinen ratkaisu, mutta se edellyttäisi uudenlaista hallintomallia ja peruskuntien tehtävien merkittävää tarkentamista.
Ei, vaan nykyisen kunnan velvoitteiden siirtämistä uusiin peruskuntiin, lukuunottamatta niitä tehtäviä, jotka on järkevintä hoitaa seudullisella tai maakunnallisella tasolla.

Tuollaisessa rakenteessa noiden peruskuntien yläpuolella olisi syytä olla metropolihallinto
Väärin. Se olisi suorastaan edellytys. :)

joka vastaisi mm. kaavoituksesta, isommista liikenneinvestoinneista, joukkoliikenteestä, verotuksesta (koko alueella sama veroäyri ja kiinteistövero) sekä sosiaali- ja terveyspalveluista. Metropolihallinnolla olisi myös valtuusto, joka valittaisiin vaaleilla.
Antaisin kuitenkin peruskuntien päättää asemakaavoituksesta, katusuunnittelusta (=vähäiset liikenneinvestoinnit) sekä jostain sote-palveluista (sote-hallintoasiantuntijoita pitäisi kuulla, mitkä tehtävät sopivat keskikokoisen kunnan tehtäväksi ja mitä on tehtävä koko metropolin tasolla, mutta jokaisessa peruskunnassa pitäisi olla oma sosiaali- ja terveysasema). Täytyy muistaa, että suuruuden ekonomiallakin on rajansa, ja pieni/keskikokoinen kunta on monissa asioissa notkeampi kuin ylisuuri hallintoelin, kuten Helsingin kaupunki.

Noiden 20000 - 60000 asukkaan peruskuntien tehtäviksi sopisivat sitten esimerkiksi peruskoulut ja lukiot, katujen kunnossapito, virkistyspalvelut, kirjastot jne. Metropolihallinto keräisi rahat verotuksella ja jakaisi ne sitten peruskunnille sopivilla kriteereillä.
Juuri näin.

Jos halutaan parantaa lähidemokratiaa ja muuttaa kuntamallia, nykyinen Espoo ja Vantaa ovat myös aivan liian suuria.

Espoon, Kauniaisen ja Kirkkonummen voisi jakaa vaikka seitsemään peruskuntaan. Esimerkiksi Tapiola, Matinkylä, Kivenlahti (osia Kirkkonummen puolelta), Leppävaara (tähän tulisi myös osia Helsingin puolelta), Kauniainen (tähän liitetään osia Espoosta), Kirkkonummi (taajaman ympäristö ja Etelä-osa) ja Espoo (harvaanasuttu Itä- ja Pohjois-Espoo sekä osia Kirkkonummesta).

Vantaa voitaisiin jakaa seuraaviin kuntiin Tikkurila (myös Helsingistä Puistola), Koivukylä, Hakunila(liitetään myös osia Helsingistä), Vantaa (keskiset alueet), Myyrmäki(myös osia Helsingistä) ja Kivistö. Osa Vantaasta myös liitettäisiin Klaukkalan kuntaan.

Helsingille sitten samanlainen jako, peruskuntia vaan tulisi enemmän. Ullanlinna, Helsinki (ydin), Töölö, Kallio, Vallila, Lauttasaari, Munkkiniemi, Haaga, Herttoniemi, Käpylä, Malmi, Itäkeskus, Kontula, Vuosaari, Kannelmäki, Laajasalo jne.

Ilmaisin asiani vissiin epäselvästi. Halusin pirstoa myös Vantaan ja Espoon juurikin noihin mainitsemiisi peruskuntiin, jotka olisivat suoraan metropolihallinnon alla. Nykyiset Espoo ja Vantaa jäisivät historiaan ja enintään joidenkin peruskuntien nimiin.
 
Jännä juttu, että pienikuntaiset metropolit toimivat maailmalla, mutta Helsingin seudulle se tuntuu olevan ihan mahdoton jo ajatuksenkin tasolla. Helsingin lisäksi tällaisia kuntajakoja voisi miettiä muuallakin Suomessa. Pari isompaa kaupunkiseutua ainakin tarvitsisivat mielestäni jonkuntasoisen ja -näköisen seutuhallinnon väkiluvun kasvaessa.

Ihan yksi kysymys: Mikä on keskituloa ansaitsean tukholmalaisen veroprosentti nykyään kaiken kaikiaan, ja miten suuri osuus siitä on kunnallisveroa, lääniveroa ja valtionveroa?

Jos metropolihallinto nostaa veroastetta tuntuvasti, niin minä en ainakaan kannata sellaista.

t. Rainer
 
Kaavoituksen tehokkuus ei voisi ainakaan nousta jos peruskunnan pitäisi pyytää erikseen lupaa metropolilta, jos haluaa kaavoittaa mitään. Vastaavasti jos kunta kaavoittaa kovin vapaasti itse, pahin ongelma on että kunta kaavoittaa liikaa ja kuntien välinen liikenne ruuhkautuu.

Kaavoituksen pitäisi siis ehdottomasti olla peruskunnan käsissä. Metropolitaso tulee mukaan vasta, kun piirretään viivoja kahden kunnan alueelle.
 
Kaavoituksen pitäisi siis ehdottomasti olla peruskunnan käsissä. Metropolitaso tulee mukaan vasta, kun piirretään viivoja kahden kunnan alueelle.

Pitäisiköhän tuossa tehdä jonkinlainen ero yleiskaavoituksen ja asemakaavoituksen välille?
 
Jos metropolihallinto nostaa veroastetta tuntuvasti, niin minä en ainakaan kannata sellaista.

http://www.stockholm.se/OmStockholm/Budgetforslag-2012/Kommunalskatten-/

Tuntuvasti ja tuntuvasti... Voisikohan metropolihallinnolla olla myös hyötyjä, esim. että muut kustannukset pienenisivät tai, että seudun palkat kasvaisivat? Täytyy myös muistaa, mihin niitä verorahoja menee melko paljon: palveluihin. Jos vertaan Tukholman ja Helsingin palveluja, voin myöntää kokevani itseni suorastaan etuoikeutetuksi, kun saan maksaa tuollaisen määrän veroa ja nauttia työni hedelmistä täkäläisten palvelujen muodossa.
 
http://www.stockholm.se/OmStockholm/Budgetforslag-2012/Kommunalskatten-/

Tuntuvasti ja tuntuvasti... Voisikohan metropolihallinnolla olla myös hyötyjä, esim. että muut kustannukset pienenisivät tai, että seudun palkat kasvaisivat? Täytyy myös muistaa, mihin niitä verorahoja menee melko paljon: palveluihin. Jos vertaan Tukholman ja Helsingin palveluja, voin myöntää kokevani itseni suorastaan etuoikeutetuksi, kun saan maksaa tuollaisen määrän veroa ja nauttia työni hedelmistä täkäläisten palvelujen muodossa.

Tuleeko tuon 29 prossan päälle vielä valtionvero? Sehän taitaa olla progressiivinen, joten paljonko esim 400.000 kruunua vuodessa ansaitseva perheellinen maksaa kunnallis, lääniin ja valtionveroa yhteensä?

t. Rainer
 
Takaisin
Ylös