Viestiketju: Pääkaupunkiseudun kaupunkien yhdistäminen

Alunperin kirjoittanut janihyvarinen

Kuntaliitos tarkoittaa siis vähemmän valtaa yksittäiselle valtuutetulle, ja kukapas valtuutettu sellaista haluaa? Siksi uudistus on pakko ajaa sisään ylhäältä annettuna. Tämän puolesta puhuu sekin kuinka vähän vapaaehtoisia kuntaliitoksia Suomessa on tehty tähän mennessä.

Kunnanvaltuutettuna olemisesta ei ole valtuutetulle itselleen käytännössä mitään rahallista tai muuta aineellista hyötyä koska se on talkootyötä ja korvaukset ovat aika mitättömiä. Kunnallispolitiikka on monelle toki paikka jossa aloitetaan kipuaminen valtakunanpolitiikaan tai korkeisiin virkoihin. Moni taas kyllästyy oltuaan jonkin aikaan pelkkänä sylkykuppina.

Voisin itse kuvitella asettuvani ehdolle seuraavissa kunnallisvaaleissa, jos asun siinä vaiheessa Espoossa enää, lupaamalla tehdä työtä pk-seudun kaupunkien yhdistymisen edestä. Jos menetän valtuustopaikkani liitoksen jälkeen en olisi ollenkaan pahoillani.

Ja lisäksi jos nyt joukko saman seudun kuntia yhdistyy yhdeksi ainoaksi niin ymmärtääkseni yhteisen valtuuston paikkamääräkin kasvaa, joten kaikki eivät menetä paikkansa. Heikointa on virkamiehillä ja siksi on 5 vuoden irtisanomissuoja. Pienessä kunnassa ja syrjäisessä maankolkassa jossa työnsaantimahdolliset ovat rajalliset ymmärrän siksi vastustuksen. Pk-seudulla kyllä töitä riittää.

Alunperin kirjoittanut kouvo

Uskoisin että espoolaisiin on varsin kansantajuisesti iskostettu se, että yhdistyminen tarkoittaa katumaasturi-kaasugrilli -idyllin vaihtumista monikulttuurighettomeininkiin - noin kärjistetysti sanottuna.

Espoossa on monikulttuurimeininkiä jo nyt, ja vantaalaisilla omakotiasukkailla on kaasugrillit kanssa. Ne on ne ennakkoluulut, ne ennakkoluulot...

t. Rainer

Alunperin kirjoittanut kouvo

Kuntien yhdistämisen taloudellisista eduista ei vielä ole saatu kummoisiakaan näyttöjä. Hallintorakenteet kun tuppaavat jäädä mammuttimaisiksi näissä liitoskunnissa, kun suojatyöpaikkalaisia ja muitakaan kalakavereita ei voi kelkkoa kilometritehtaalle. Toki muutaman sadan ihmisen kunnat ovat jo käytännössäkin elinkelvottomia, mutta esim. suurten kaupunkien 20-30k ihmistä sisältävät kehyskunnat omaavat varsin hyvät edellytykset jatkaa itsenäisinä.

Kulut ja verot riippuu loppupelissä palvelutasosta joka on taas poliittinen kysymys ihan mallista riippumatta. Nykyisen järjestelmän ongelma on se että kaikesta muusta pystymään sopimaan paitsi rahasta ja vallasta, eli käytännössä ei juuri mistään. Yksi kukkaro ja yksi päättävä elin on ehto sille että vaikkapa mitään seudullisia palvelurakenneuudistuksia voidaan tehdä, tai että kaupunkia ylipäänsä voidaan johtaa.

Alunperin kirjoittanut 339-DF

Mä ihmettelen kaikkein eniten sitä, ettei Espoossa olla ymmärretty, että metro merkitsee katumaasturi-kaasugrilli -idyllin vaihtumista monikulttuurighettomeininkiin, ja se on sentään jo rakenteilla. Kaikkein kummallisinta on, että juuri kokoomus on niin jyrkästi metron takana, vaikka metron heijastevaikutus väistämättä merkitsee sitä, että kokoomus itse menettää valtuustopaikkoja ja valtaa.

No ei. Metro merkitsee lähinnä isompia ostareita, ja niiden väliseen liikenteeseen se on ihan hyvä väline. Ihmiset eivät tosin asu ostareilla, eikä tuommoinen kaupunkirakenne minusta muutenkaan ole hyvää, mutta kyllä se siihen maasturi-grilli meininkiin sopii. Sanoo hän jonka taloyhtiössä on joka pihanpläntillää kaasugrilli ja parkkipaikka puolityhjä, kun mitä sillä autolla radanvarressa tekee.

Alunperin kirjoittanut petteri

Minusta kaksiportainen hallintomalli nykyisellä kuntakulttuurilla on huono idea. Paras ratkaisu olisi yksinkertaisesti kuntien pakkoliitokset ja sitten jonkinlaisen lähikuntamallin luominen tuon organisaation sisälle. Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere ja Turku ovat kaikki yksittäisinä kuntina ylisuuria yksiköitä lähidemokratialle.

Eikö tämä ole kaksiportainen hallintomalli?

Käytännössähän nytkin on kaksiportainen hallinto. Sitä ovat HSL, HSY, sairaanhoitojärjestelyt ja muu ”epävirallinen” kuntien yhteistyö. Kuten esimerkiksi Östersundomin kaavoitusjärjestely. Nyt vain tämä ylikunnallinen porras ei ole demokraattisessa hallinnassa eikä sillä ole resursseja ja valtaa.

Voi pohtia, miten kaksiportaiseen hallintoon voidaan tai pitäisi edetä. Nykyinen menettely ei tuota todellista seututason hallintoa. Kuntien yhdistäminen nykyisen kuntalain puitteissa toisi seutuhallinon yhdistyneiden kuntien alueelle, mutta käytännössä se merkitsisi suurimman kunnan eli Helsingin valtaa kaikkiin muihin nähden. Ilman kuntalain muutosta ei voi olla kuin kaupunginosayhdistysten tapaisia suurkunnan sisäisiä elimiä, joilla taas ei ole mitään todellista valtaa eikä resursseja.

En luota siihen, että kunnanosahallintoa kehitettäisiin jälkikäteen, jos ensin pannaan kunnat yhteen nykyisen kuntalain puitteissa. Neljän kunnan liitos pakolla tai vapaaehtoisesti ei enää kata työssäkäyntialuetta. Muut kunnat taas ovat niin pieniä Helsinkiin ja neljän suurkuntaan nähden, ettei niillä olisi enää mitään sanottavaa.

Antero

Suomessa politiikka on todella prakmaattista, jopa yleisökeskusteluissa: ei tohdita esittää - tai ehkä edes nähdä - pidemmän tähtäimen mahdollisuuksia ja tohdita esittää tavoitteita, jotka vaatisivat isompia muutoksia toteutuakseen. Meillä pelätään itsensä nolaamista ja yksi tapata nolata itsensa, on esittää jotain sellaista mikä ei näytä kauhean todennäköiseltä toteutuakseen.

Itse näkisin, että nykyisen seudullisen yhteistyön kehittäminen vaatisi merkittäviä muutoksia lainsäädäntöön. Maakunnille pitää antaa itsehallinto, jonka vastuulle siirretään osa nykyisistä valtion tehtävistä ja kunnan tehtävistä. Itsenäisyyden myötä maakunta voisi myöhemmin karsia haluamiaan palveluita, kehittää olemassaolevia tai kehittää ja tarjota uusia palveluja asukkailleen ja alueensa yrityksille. Sopiva kunnan koko olisi muutamissa kymmenissätuhansissa asukkaissa. Luonnollisesti itsehallinto vaatisi oman demokraattisesti valitun hallintoelimen eli maakuntaparlamentin. Tämän jälkeen eduskunnasta tulisi puhtaasti valtakunnallinen hallintoelin, joka valittaisiin ilman alueellista vaalipiirijakoa.

Alunperin kirjoittanut 339-DF

Mä ihmettelen kaikkein eniten sitä, ettei Espoossa olla ymmärretty, että metro merkitsee katumaasturi-kaasugrilli -idyllin vaihtumista monikulttuurighettomeininkiin, ja se on sentään jo rakenteilla. Kaikkein kummallisinta on, että juuri kokoomus on niin jyrkästi metron takana, vaikka metron heijastevaikutus väistämättä merkitsee sitä, että kokoomus itse menettää valtuustopaikkoja ja valtaa.

Kokoomuksella on niin paljon valtaa Espooossa että muilla puolueila ei ole mitään sanomista käytännössä, eli heillä on varaa vähän menettää valtaakin. Sitä kutsutaan win-win:iksi tai goodwilliksi.

Alunperin kirjoittanut 339-DF

Metron varrelle on pakko rakentaa, jotta sinne saadaan edes siedettävästi matkustajia. Ja metroasemien lähelle rakennetaan tehokkaasti. Sehän on nähty, että kaasugrillipossen tennishallit ja muut huvitukset saavat väistyä, kun tilalle tehdään lähiöghettoja. Eli käytännössä metro merkitsee isoja betonielementtiparatiiseja, joiden yksiöihin ja kaksioihin ei muuta kokoomuksen äänestäjiä vaan persuja ja demareita. Ja jos niihin työläisten paratiiseihin tehdään isoja asuntoja, ne menevät sitten monikulttuurisiiven suurperheiden tarkoituksiin.

Mutta ehkä kokoomuslaiset näkevät kerrostalorakentamisessa esim sellaisia mahdollisuuksia että niihin taloihin muutta kokoomuslaisten lapset ja lapsenlapset koska muuten he joutuisivat muuttamaan Vantaalle tai Nurmijärvelle, tai pahimmassa tapauksessa he jäävät lusimaan Helsingin Kallioon eivätkä valmistu ikinä. Jos niitä asuntoja ei rakenneta lisää karkaisisivat asuntojen hinnat Espoossa niin korkealle että vain venäläisillä uusrikkailla olisi varaa ostaa niitä enää.

Tai sitten Herra Kokoomuslainen ajattelee että noihin asuntoihin muuttaa paljon kaunita nuoria naisia joista saa pokattua salarakkaan itselleen ja Ruova Kokoomuslainen että samoista nuorista naisista saa siivoojan poleeraamaan vaaseja Westendin huvilassa ja nuorista salskeista miehistä talkkarin ja "kunto-ohjaajan". Mene ja tiedä...

t. Rainer

Alunperin kirjoittanut Harri Turunen

Itse näkisin, että nykyisen seudullisen yhteistyön kehittäminen vaatisi merkittäviä muutoksia lainsäädäntöön. Maakunnille pitää antaa itsehallinto, jonka vastuulle siirretään osa nykyisistä valtion tehtävistä ja kunnan tehtävistä. Itsenäisyyden myötä maakunta voisi myöhemmin karsia haluamiaan palveluita, kehittää olemassaolevia tai kehittää ja tarjota uusia palveluja asukkailleen ja alueensa yrityksille. Sopiva kunnan koko olisi muutamissa kymmenissätuhansissa asukkaissa. Luonnollisesti itsehallinto vaatisi oman demokraattisesti valitun hallintoelimen eli maakuntaparlamentin. Tämän jälkeen eduskunnasta tulisi puhtaasti valtakunnallinen hallintoelin, joka valittaisiin ilman alueellista vaalipiirijakoa.

Olen tainnut sitten nolata itseni, kun tämä kuulostaa aika paljon siltä mallilta, jota olen itse monesti täällä kannattanut.

Ainoa mitä mietin on, että eikö pikkukunnan ja maakunnan väliin sitten tarvita mitään suunnilleen todellisen työssäkäyntialueen kattavaa "suurkuntaa"? Jos vertaan Tampereen seudun tilanteeseen, niin Suur-Tampere kattaisi luonnollisesti läheiset naapurikunnat (Ylöjärvi, Nokia, Pirkkala, Lempäälä, Kangasala), mutta sitten kun mennään Orivedelle asti, ei se enää toiminnallisesti kai (tällä hetkellä?) kuulu varsinaisesti Tampereen työssäkäyntialueeseen. Ja Mänttä-Vilppula on taas ihan oma keskuksensa, koska sijaitsee työssäkäyntiä ajatellen ihan liian kaukana Tampereelta. Olisi pienoinen harppaus, jos Pirkanmaan maakunta rupeaisi yhtäkkiä demokraattisesti hallittuna yksikkönä hoitamaan koko alueensa kaikkia julkisia palveluita. Alue on sen verran iso, että harva tuntee sitä kokonaisuutena kovin hyvin ja maanläheisesti. Olisi myös vaara, että Tampere-vetoisessa maakunnassa Tampereen edut jyräisivät kaikkien muiden edut liian vahvasti.

Itse näkisin että maakuntahallinto kuvaillulla tavalla kyllä tarvitaan, mutta se ei silti korvaisi suurkuntia. Suurten kaupunkien ympäryskunnista tulisi tehdä osa suurkuntaa siten että kaupunkiseutua hallinnoidaan rationaalisesti, ja toisaalta pitäisi kehittää hieman erilainen, kenties kevyempi, malli pienten kaupunkien ja maaseutualueiden hallinnointiin.

Tuota ajatusta vaalipiirirajojen poistamisesta eduskuntavaaleissa en ollut vielä kuullutkaan tässä yhteydessä, mutta ihan OK:ltahan tuo kuulostaa. Edellytyksenä tosiaankin on, että maakunnat saavat mahdollisimman itsenäisesti päättää resursseistaan, sekä niiden hankinnasta että käyttämisestä, ja että eduskunnalta poistetaan se rooli, jonka puitteissa se kykenee jakamaan maan eri osiin erilaisia hankkeita ja niiden rahavirtoja. Eduskunnasta pitäisi siis tehdä puhtaasti valtakunnallinen elin.

Alunperin kirjoittanut Harri Turunen

Luonnollisesti itsehallinto vaatisi oman demokraattisesti valitun hallintoelimen eli maakuntaparlamentin.

Että lisää vain poliittisia virkoja, poliitikkoja, lehmänkauppoja, päättämättömyyttä ja turhaa rahanmenoa.
Eikö meidän rahaamme uppoa jo aivan riittävästi byrokratian pyörittämiseen?

Mieluummin kuntia yhteen vaikka väkisin, kuin tuollaista.

Alunperin kirjoittanut Albert

Että lisää vain poliittisia virkoja, poliitikkoja, lehmänkauppoja, päättämättömyyttä ja turhaa rahanmenoa.
Eikö meidän rahaamme uppoa jo aivan riittävästi byrokratian pyörittämiseen?

Eiköhän sitä byrokratiaa kuitenkin ole enemmän kun joka asialle on oma erillinen kuntayhtymä, joilla on kaikilla oma hallinto mutta ei mitään suoraa demokraattista kontrollia.

Alunperin kirjoittanut Albert

Että lisää vain poliittisia virkoja, poliitikkoja, lehmänkauppoja, päättämättömyyttä ja turhaa rahanmenoa.
Eikö meidän rahaamme uppoa jo aivan riittävästi byrokratian pyörittämiseen?

Mieluummin kuntia yhteen vaikka väkisin, kuin tuollaista.

Tuo rahanmenon lisääntymisepäily kävi kyllä mielessäni (on ollut esillä muilla foorumeilla tässä yhteydessä) ja mielessäni kävi ajatus, jotta josko kansanedustusinstituutio nykymuodossaan lakkautettaisiin ja (palattaisiin kenties historiassa taaksepäin?) maakuntaedustajat kokoontuisivat valtiopäiville päättämään valtakunnallisista asioista muutaman kerran vuodessa eli eduskunnan resurssit hajautettaisiin valtaosin maakuntiin. Ehkäpä hillitsisi yletöntä pykälätehtailua. Tuntui kuitenkin siinämäärin radikaalilta, että en laittanut edelliseen viestiini.

---------- Viesti lisätty kello 17:20 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 17:03 ----------

Alunperin kirjoittanut janihyvarinen

Olen tainnut sitten nolata itseni, kun tämä kuulostaa aika paljon siltä mallilta, jota olen itse monesti täällä kannattanut.

Uups, sori, on tainnut mennyt ohi silmieni.

Alunperin kirjoittanut janihyvarinen

Ainoa mitä mietin on, että eikö pikkukunnan ja maakunnan väliin sitten tarvita mitään suunnilleen todellisen työssäkäyntialueen kattavaa "suurkuntaa"?

En tiedä onko tämä nykyinen maakuntajako optimaalinen autonomiamielessä; ehkä voisivat olla laajempiakin (Suomen historialliset maakunnat -Wiki-artikkelin mukaiset esimerkiksi). Joukkoliikenteen suunnittelua ja hoitamista ajatellen esim. HSL-alue on nähdäkseni turhan pieni. Organisaation olisi hyvä hallita koko palettia bussiliikenteestä kaupunkien välisiin junayhteyksiin jättäen vain nopean kaukoliikenteen valtiolliselle toimijalle. Kunnanvaltuutetuilla olisi nykyistä vähemmän vastuita kannettavanaan, joten voisivat paneutua enemmän toimimaan yhdessä maakuntapäättäjiin ja virkamiehiin nähden ja siten valvoa, etteivät siellä vedä liikaa muihin kuntiin päin.

Maakuntavaltaelimiinhän syntyisi vain lisää ja lisää pyrokratiantekijöitä.
Siitähän saa hienosti haluttua tehokkuutta ja säästöä kun lakkauttaa Suomen hallinnon kokonaan ja siirtää asiat Brysseliin. Samat kuviot sitten kaikkiin Euromaihin, onhan tehokasta.

MEPpien lukumääränkin voi sitten tehostaa esim. 1 per Euromaa, selvitään pelkällä neuvostolla.

Alunperin kirjoittanut kaakkuri

Maakuntavaltaelimiinhän syntyisi vain lisää ja lisää pyrokratiantekijöitä.

No ei. Byrokratiaa syntyy esimerkiksi siitä että samaa asiaa käsittelee puolen tusinaa virkamiestä tai päätäntäelintä puolessa tusinassa kunnassa.

Alunperin kirjoittanut teme

No ei. Byrokratiaa syntyy esimerkiksi siitä että samaa asiaa käsittelee puolen tusinaa virkamiestä tai päätäntäelintä puolessa tusinassa kunnassa.

Mutta et kai sentään luule, että maakuntahallinto poistaisi noita virkoja?
Se toisi mukanaan vain liudan uusia virkoja.