Viestiketju: Pääkaupunkiseudun kaupunkien yhdistäminen

Alunperin kirjoittanut Albert

Onhan Kemijärvi kuitenkin kuntien verontasauksessa saaja eikä maksaja, vai?

Samaa valtionbudjettia silloinkin jaetaan sekä kemijärveläisille että espoolaisille. Mutta eihän sillä tietenkään ole väliä, koska sehän on valtion eikä meidän rahaa. Samasta syystä sähköautokin on kasvihuoneilmiön ratkaisu, sillä sähköhän tulee töpselistä. Eikä töpselin rei'istä tule hiilidioksidia.

Antero

Samaa budjettirahaa joo, ymmärrän minäkin. Mutta mistä ne rahat tulevat? Mutta olkoon.
Ja kiitos kun valistit töpseliasiassa.

Alunperin kirjoittanut kemkim

Pitäisin kokonaisvaltaisesti arvioituna Helsinkiä vastuullisimpana ja parhaiten organisoituna kaupunkina pääkaupunkiseudulla.

Tämä pitänee paikkansa suhteessa naapureihin, mutta kauniiden sanojen takaa löytyy valitettavasti paljon raadollisempia syitä kuin hurskaus. Esimerkiksi sosiaalista asuntotuotantoa on viime aikoina syntynyt mittavassa määrin rakennusteollisuuden työllistämiseksi eikä siksi, että kaupunkiin olisi haluttu houkutella niin vähän ansaitsevia asukkaita, että he alittavat kaupungin vuokra-asuntojen tulorajat. Siitä syntyi melkoinen haloo muutama vuosi sitten, kun tällaisen toiminnan riskeistä uskallettiin sanoa ääneen.

Mutta mitäpä seuraisi YTV-kunnasta kaikelle sille hyvälle, mitä Helsingistä kirjoitit. Esim. Helsingin Energian ja sataman tuotoille tulee melkein tupla määrä jakajia. Nyt näillä tuloilla on voitu pitää veroäyriä kohtuullisena, vaikka rahaa onkin pystytty käyttämään mittaviinkin investointeihin.

Erityisesti Helsingin Energiasta voi todeta, että se on kaupunkilaisten oma sähkö- ja lämpölaitos, jonka etu on mahdollisuus tuottaa energiaa markkinahintaa halvemmalla. Kilpailulainsäädäntö ei salli sitä, että sähkö myytäisiin kaupunkilaisille tuotantohinnalla, mutta onneksi saamme tuotantohinnan ja myyntihinnan eron takaisin kunnalliveron alennuksena. Ei tietenkään kulutuksen suhteessa, vaan hyvin ansaitsevat hyötyvät tästä enemmän. Mutta kokonaisuutena kumminkin. YTV-kunnassa me annamme voimalansa myyneille espoolaisille sekä lämmintä kättä että rahamassin lohdutuksena heidän typeryydestään.

En sano, että tämä tulojen ja menojen tasaaminen, josta on helppo keksiä esimerkkejä helsinkiläisten vahingoksi, on oikein tai väärin. Vaan ihmettelen, mikä on se etu, mikä näillä yhdistämistä ajavilla on mielessään. Kuntalain mukaan kunnan tarkoitus on edistää asukkaidensa hyvinvointia. Millä tavoin helsinkiläisten hyvinvointi edistyy? Se on selvä, että köyhän kunnan kannattaa liittyä rikkaaseen, mutta miksi rikas haluaa liittyä köyhiin?

Antero

Alunperin kirjoittanut Albert

Samaa budjettirahaa joo, ymmärrän minäkin. Mutta mistä ne rahat tulevat? Mutta olkoon.

En minäkään välitä ryhtyä laskemaan edestakaisin, kuka maksaa ja mistä ja minne. Mutta totean vain, että Lappi ei käytä padottujen jokien sähköä, hesalaiset pakenevat jonnekin pois hesasta viikonloppuisin ja Viikistä ja Miina Äkkijyrkästä huolimatta perunat, vehnä, lehmät, siat ja broilerit jotka me täällä syömme eivät kasva omassa kaupungissamme.

Meille hesalaisille nimenomaan on eduksi, että muu Suomi ei ole autiota erämaata, jossa kukaan ei valvo voimalaa, pidä laskettelurinteitä ja mökkiläisille peruspalveluita sekä tuota ruokaa rahdattavaksi Helsinkiin. Tavalla tai toisella meidän on maksettava se, mitä haluamme.

Kun on jauhettava se sähkökin sinne töpseliin. Olisin muuten halunnut ostaa omani Helsingin omasta vesivoimalasta Vanhasta kaupungista. Mutta ei sitä mulle riittänyt.

Antero

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

Pariisissa on varmaan ihan turhaan liittokaupunkirakenne. En tunne sitä, miten se toimii. Mutta kai se olisi tarpeettomana hävitetty ja muodostettu 7 miljoonan asukkaan Suur-Pariisin kunta, jos nykysysteemi on täysin syvältä.

Pariisissa, Lontoossa, Tuholmassa, Kööpenhaminassa ja muissa metropoleisa jotka koostuvat monista kunnista toimii yleensä poliittisista elimistä koostuva seutuhallinto väliportaana valtion ja kunnan välillä. Joissakin metropoli muodostaa kokonaisen osavaltion. Tällaisia vaihtoehtoja ei ole Suomessa tutkittu riittävästi.

Jotta päästäisiin vähän puuta pidemmälle tässä pk-seudun kuntien yhdistämis- tai eriyttämiskeskustelussa, niin luettelen alla vaihtoehdot, ja niiden plussat ja miinukset ainakin näin päällisin puolin:

1) Nykyiset YTV -kaupungit erillään, jotkut toiminnot yhteisiä (nykyinen tilanne):
+ Kuntalaiset kokevat että heillä on hyvät vaikutusmahdollisuudet omiin lähellä oleviin asiohin
+ Kaupungeilla vahva kotiseutuhenki
+ Keskeisiä toimintoja saatu yhdistettyä saman organisaation alle kuten erikoissairaanhoito, jätehuolto, joukkoliikenne
+ Koulut ja perusterveydenhoito ym kokonaan omia ja kuntalaiset itse päättävät niistä

- Alkaa tapahtua jakoa taloudellisesti hyviin ja huonosti pärjääviin kaupunkeihin, johtuen väestö- ja elinkeinorakenteiden eroista ja kaupunkien keskinäisestä kilpailusta
- Jotkut kokevat kotiseutuhengen "tyhjänpäiväiseksi pönkittämiseksi", jos kokee itse olevansa urbaani, nuori suurkaupunki-ihminen
- Haittaa joissain määrin arkisten asioiden hoitoa, jos toivottua palvelua ei löydy omasta kaupungista
- Päätökset kaavoittamisesta ja isojen hankkeiden läpiviemisestä syntyvät hitaasti johtuen resurssipulasta
- Jokaisesta kaupunkien välisestä yhteisestä toiminnosta käydään kovia neuvotteluja ja hankkeita kaatuu myös jonkun osapolen vastustuksen vuoksi
- Gryndereillä ja kaupan keskusliikkeillä ym paremmat mahdollisuudet vaikuttaa politikkoihin koska voivat kilpailuttaa kaupunkeja keskenään saadakseen läpi toivomiaan hankkeita

2) Kaikki 4 YTV-kaupunkia yhdistetään samaksi kunnaksi, "Suur-Helsingiksi"
+ Kaupunkien välinen kilpailu hyvistä veronmaksajista ja työpaikoista loppuu. Suur-Helsinki kilpailee Suur-Tukholman, Köpenhaminan ym kanssa tasaväkisesti tällaisista asioista
+ Suuret hankkeet saadaan päätettyä nopeammalla aikataululla
+ Yleiskaavat voidaan laatia uudestaan sen perusteella miten koko metropolin asukkaiden kannalta on parasta
+ Asuntotuotantoa saadaan kohdistettua sinne missä tarvetta, asuntojen hinnat pysyvät paremmin kurissa
+ Helpottaa joillakin arkisten asioiden hoitoa, esim perhe joka haluaa lapsensa johonkin erikoiseen kouluun on enemmän valinnanvaraa, ja mutakin palveluja voi kehittää enemmän paikkakohtaisten tarpeiden mukaan
+ Valtakunnanpolitiikassa Helsingin merkitys kasvaa, johtuen mm siitä että Suur-Helsinki saa oman yhteisen vaalpiirinsä
+ Kenenkään urbaanina suurkaupunkilaisena itseään pitävän ei tarvitse, kunhan asiat lähtevät pyörimään, enää hävetä Helsingin eikä kotipaikkakuntansa "tuppukylämäisyyttä"
+ Helsinki tulee maailmalla tunnetummaksi kun maailmankartoilla se näytetään punaisena neliönä eikä ympyränä

- Asukkaat kokevat vaikutusmahdollisuuksien itseään lähellä oleviin asioihinsa vähenevän
- Voi pitkällä aikavälillä aiheuttaa että reunoilla olevat alueet näivettyvät ja palvelut heikkenevät
- Voi synnyttää tyytymättömien muuttoliikettä kehyskuntiin, jotka pyrkivät hyötymään tilanteesta ja houkuttelemaan "hyviä veronmaksajia"
- Suur-Helsingin ja muun Uudenmaan välisen yhteistyön kehittäminen voi jäädä polkemaan paikoilleen
- Helsingin merkityksen kasvu valtakunnanpolitiikassa voi pahentaa "Helsinki-vihaa" muualla Suomessa

3 A) Luodaan "Helsingin Lääni" suurinpiirtein Tukholman mallin mukaan, johon kuuluvat 4 nykyistä YTV-kaupunkia, säilyttäen nykyiset rajansa, ja jolla on omat poliittiset elimensä ja verotusoikeus läänikohtaisten toimintojen rahoittamiseksi. Kaupungit jatkavat itsenäisinä peruskuntina
+ sadaan aikaan käytännössä samat hyödyt kuin kaupunkien yhdistämisestä
+ kaupungit säilyttävät kotiseutu-identiteettinsä suurimmalti osin
+ asukkaiden vaikutusmahdollisuudet heitä lähellä oleviin asioihin säilyvät
+ Helsingin lääni joustavampi kuin mallin 2) Suur-Helsingin kunta. Siihen voi liittyä muutkin kunnat Uudellamaalla jos edellytyksiä ja haluja on

- Verot nousevat kaikilla keskimäärin johtuen siitä että läänillä myös oikeus verottaa ja byrokratia kasvaa, joudutaan palkkaamaan enemmän henkilökuntaa ainakin aluksi
- voi synnyttää tehottomuutta ja päällekkäisyyttä
- voi esiintyä hitautta ja kitkaa joitakin kiistanalaisia päätöksiä tehtäessä
- suurimman kaupungin Helsingin, vaikutusvalta liian iso

3 B) Luodaan "Helsingin Lääni" suurinpiirtein Tukholman mallin mukaan, mutta nykyiset kaupungit pilkotaan 10:een n 100000 asukkaan peruskunnaksi ja rajat vedetään uudestaan nin että ne muodostavat järkeviä maantieteellisiä kokonaisuuksia. Läänillä on omat poliittiset elimensä ja verotusoikeus läänikohtaisten toimintojen rahoittamiseksi. Kaupungit jatkavat itsenäisinä peruskuntina
+ Tämänlaisella uudelleenjaolla pyritään lisäämään tehokkuutta ja minimoimaan päällekkäisyyksiä, verotus pystytään pitämään nykyisentasoisena keskimäärin
+ asukkaiden vaikutusmahdollisuudet heitä lähellä oleviin asioihin säilyvät tai voivat jopa parantua nykyisestään
+ kaikilla kaupungeilla yhtä paljon vaikutusvaltaa läänin asioihin
+ jokainen asukas voi päättää itse onko henkisesti enemmän helsinkiläinen vai vaikka espoonlahtelainen, koska on molempien asukas

- Jotkut näistä uudelleen muodostettavista kaupungeista, varsinkin itä- ja pohjoislaidalla, tulevat kärsimään huonosta maineesta johtuen niiden vinoutuneesta väestörakenteesta ja työpaikkojen vähäisyyydestä, ja jos ei nähin rakenne-eroihin saada korjausta aikaan, saattavat joutua noidankehään jossa paremmin toimeentulevat asukkaat muuttavat joukolla pois, johtaen siihen että veroäyri niissä kohoaa ja vastavasti länsilaidan kaupungeissa joissa autinko paistaa, se laskee entisestään
- Rajojen siirtoa tällä lailla kokevat monet mielivaltaiseksi hajoita- ja hallitse -meiningiksi
- Miten kehyskuntia saadaan liitettyä tähän kokonaisuuteen on täysin avointa

t. Rainer

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

En minäkään välitä ryhtyä laskemaan edestakaisin, kuka maksaa ja mistä ja minne. Mutta totean vain, että Lappi ei käytä padottujen jokien sähköä, hesalaiset pakenevat jonnekin pois hesasta viikonloppuisin ja Viikistä ja Miina Äkkijyrkästä huolimatta perunat, vehnä, lehmät, siat ja broilerit jotka me täällä syömme eivät kasva omassa kaupungissamme.

Lappi on niin erilainen alue kaikenkaikkiaan että sitä ei voi rinnastaa muuhun Suomeen, koska se on niin harvaan asuttua ja ilmasto arktista. Lappi on kuten Alaska USA:lle tai Siperia Venäjälle. Ainoa suurempi ero muiden maiden arktisin alueihin on, että Suomi on niin pieni että Lappiin pääsee etelästä alle vuorokaudessa, ilman että tarvitsee lentää.

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

Meille hesalaisille nimenomaan on eduksi, että muu Suomi ei ole autiota erämaata, jossa kukaan ei valvo voimalaa, pidä laskettelurinteitä ja mökkiläisille peruspalveluita sekä tuota ruokaa rahdattavaksi Helsinkiin. Tavalla tai toisella meidän on maksettava se, mitä haluamme.

Voimaloiden, kaivosten, metsäahakkuualueiden ja matkailukohteiden pyörittämiseen ei tarvittaisi satojatuhansia paikkakunnalla kiinteästi asuvia ihmisiä. (Lapin Läänin asukasluku on 183000) Ruokaakin muille suomalaisille tuotetaan pääasiassa Oulun eteläpuolella, lieneekö ruuan alkutuotannon painopiste jossain Hämeenlinnan tienoilla? Läheskään kaikki helsinkiläiset eivät lähde pois kaupungista viikonloppuisin, ja jos lähtee, korkeintaan 300 km päähän. Hiihtolomankin vietto Lapissa on nykyään niin kallista että läheskään jokaisella lapsiperheellä ei ole siihen edes varaa. Lunta on onneksi täällä etelässäkin nyt.

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

Kun on jauhettava se sähkökin sinne töpseliin. Olisin muuten halunnut ostaa omani Helsingin omasta vesivoimalasta Vanhasta kaupungista. Mutta ei sitä mulle riittänyt.

Mun käsiteykseni on että sähkö töpseliini tulee Salmisaaresta, ja jos ei sieltä niin Loviisasta tai Olkiluodosta. Pohjoisen sähkö käytetään ymmmärtääkseni pääasiassa pohjoisen tehtaissa, esim Tornion terästehtaassa.

Mielestäni koko Lappi-/pohjoiskalotti -asiaa pitäisi ajatella enemmän kansainväliseltä pohjalta. Lappihan ulottuu 4 valtion alueelle joista 3:n valtion välillä on täysin vapaa matkustus- ja työssäkäyntioikeus. Jos Suomen lappilainen kokee että Helsingin herra vain potkii häntä persuksiin, niin parempi kuin jäädä ruikuttamaan surkeaa oloaan olisi lähteä aktiivisesti hakemaan töitä Norjan tai Ruotsin puolelta. Työvoiman liikkumismahdollisuuksia pitää siis kehittää eikä hullumpi idea olisi myöskään yhdistää pohjoisen rautatieverkkoja paremmin, vaikka taitavat sikäläiset liikkua enimmäkseen kumipyörillään.

t. Rainer

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

3 B) Luodaan "Helsingin Lääni" suurinpiirtein Tukholman mallin mukaan, mutta nykyiset kaupungit pilkotaan 10:een n 100000 asukkaan peruskunnaksi ja rajat vedetään uudestaan nin että ne muodostavat järkeviä maantieteellisiä kokonaisuuksia. Läänillä on omat poliittiset elimensä ja verotusoikeus läänikohtaisten toimintojen rahoittamiseksi. Kaupungit jatkavat itsenäisinä peruskuntina

Mielestäni tämä malli vaikuttaa houkuttelevimmalta, ja se vaatisi ehdottomasti tarkempaa selvitystä Suomen olosuhteissa. Mallia voitaisiin soveltaa Helsingin lisäksi myös muihin kaupunkiseutuihin kuntaliitosten vaihtoehtona.

"Suur-Helsinkiin" voisivat kuulua pääkaupunkiseudun lisäksi ympäryskunnat Kirkkonummi, Vihti, Nurmijärvi, Hyvinkää, Tuusula, Kerava, Järvenpää ja Sipoo (http://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedost...ngin_seutu.png). Tosin tässäkin tapauksessa ainoastaan puolet Helsingin työssäkäyntialueen kunnista kuuluisi metropoliin. Maakunnallisen päätöksenteon kannalta olisi varmasti järkevää yhdistää Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakunnat.

Tässä lähinnä wikipedian avulla kerättyä tietoa mahdollisten metropolialueen kuntien asukasmääristä(yhteensä 19 kuntaa/1,26 miljoonaa asukasta):

HELSINKI
Helsinki 170 000 Eteläinen ja Keskinen suurpiiri, eli lähinnä kantakaupunki
Haaga 140 000 Läntinen ja Pohjoinen suurpiiri
Malmi 90 000 Koillinen suurpiiri
Itäkeskus 145 000 Kaakkoinen ja Itäinen suurpiiri

ESPOO
Tapiola 75 000 Suur-Tapiola ja Suur-Matinkylä
Leppävaara 60 000 Suur-Leppävaara
Espoo 50 000 Vanha-Espoo, Pohjois-Espoo ja Suur-Kauklahti
Espoonlahti 50 000 Suur-Espoonlahti
Kauniainen 10 000

VANTAA
Myyrmäki 60 000 Myyrmäen ja Kivistön suuralueet
Tikkurila 130 000 Tikkurilan, Hakunilan, Korson, Koivukylän ja Aviapoliksen suuralueet

Kirkkonummi 35 000
Vihti 30 000
Nurmijärvi 40 000
Hyvinkää 45 000
Tuusula 35 000
Kerava 35 000
Järvenpää 40 000
Sipoo 20 000

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

Mun käsiteykseni on että sähkö töpseliini tulee Salmisaaresta, ja jos ei sieltä niin Loviisasta tai Olkiluodosta. Pohjoisen sähkö käytetään ymmmärtääkseni pääasiassa pohjoisen tehtaissa, esim Tornion terästehtaassa.

Ja jos autiossa pohjoisessa ei tuotettaisi sähköä, se olisi tuotettava täällä etelässä, vaikka sitä Tornion terästehdas käyttäisikin. Vai tulisiko Tornion terästehdas sijoittaa vaikka Suomenojalle, siellähän on meren rannalla joutavaa pusikkoa.

En osaa sanoa, montako ihmistä ”tarvitaan” hoitamaan lapissa sitä, mitä siellä hesalaisten mielestä on pakko tehdä lomailun tai jonkun muun hesalaisten haluaman asian tarpeisiin. Mutta onko vain hesalaisilla oikeus valittaa siitä, että heitä halutaan pakkosiirtää vaikka Kuopioon, mutta lappilaisilla tai edes kuopiolaisilla ei? Mitä jos siellä asuvat ihmiset haluavatkin asua siellä? Onko hesalaisilla oikeus viedä heiltä kaikki toimeentulomahdollisuudet, jotta hesalaiset saavat asua Hesassa?

Olen ennekin kääntänyt tämän asian myös niin päin, että täsmälleen samat ajatukset kuin Helsingin ja muun Suomen suhteesta voidaan soveltaa Keski-Euroopan ja Suomen suhteeseen. Halvemmaksi tulee tyhjentää saman tien koko Suomi kuin EU:n kerätä rikkailta mailtaan reuna-aluetukea, jotta täälläkin saavat asua vaikka hesalaiset omassa kaupungissaan. Ja edelleen tätä samaa asetelmaa voi jatkaa Euroopan ja kaukoidän taloustiikereiden välille. Jos Kiinalaiset vievät kannattavuuden eurooppalaiselta teollisuudelta, niin vaatikaamme sitten markkinatalouden nimissä hurraata kiinalaisille ja kehoittakaamme vaikka Bochumilaisia, jotka Nokia ”ulkoisti”, muuttamaan Kiinaan, kun siellä kerran on töitä tarjolla.

Eli ei tämä niin yksinkertaista ole, että itsellä on aina oikeuksia ja muilla vain velvollisuuksia.

Ja kysymys on myös siitä, mitä optimoidaan. Kaikki nämä valitukset perustuvat siihen, että ainoa optimoinnin kohde on raha. Miten ovat hyvinvointi ja onnellisuus?

Antero

Alunperin kirjoittanut Kolli

Entäs yhyy..mitä espoolaiset saavat kakkosjokerista..yhyy...

Olisiko halua ymmärtää, että yhden kaupungin mallissa tällainen laskeminen on turhaa, koska silloin on yksi kaupunki, jota kehittää yksi valtuusto.

Niin vaikea aihe, että tuli itku?

En huomannut selvitystäsi, miten Pariisin hallintorakenne käy esimerkiksi Helsingin seudun hallinnon kehittämiselle. Myönsin, etten itse tunne tätä esille ottamaasi esimerkkiä, ja odotan innolla selitystäsi siitä, miten se toimii ja miten sitä voi soveltaa meillä. Puhe oli siis hallinnosta, ei siitä, että Pariisissa on 14 metrolinjaa malliksi Helsingin suurkunnalle.

Täällä muuten on vielä itsenäisiä Helsingin naapurikuntia, jotka vastaavat omista investoinneistaan ja veloistaan. Siinä on yksinkertainen syy siihen, miksi ne on laskettava erikseen. Ja miksi niitä Helsinkikin hyvin tarkkaan laskee, esimerkiksi neuvoteltaessa joukkoliikennekuntayhtymästä. Vai menikö sekin ohi?

Liikenneyhteistyö kuin myös vesiyhteistyökin ovat hyviä esimerkkejä siitä, miten vaikea on sovittaa yhteen kovin erilaisia ja eri tilassa olevia kuntia. Kuittailu siitä, ettei kuntien varallisuuksilla ja veloilla ole mitään merkitystä osoittaa ainoastaan, ettei kuittailija paljoa näistä asioista ymmärrä. Anteeksi vain, kun näin suoraan kirjoitan, joskin anonyymistä.

Antero

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

En osaa sanoa, montako ihmistä ”tarvitaan” hoitamaan lapissa sitä, mitä siellä hesalaisten mielestä on pakko tehdä lomailun tai jonkun muun hesalaisten haluaman asian tarpeisiin. Mutta onko vain hesalaisilla oikeus valittaa siitä, että heitä halutaan pakkosiirtää vaikka Kuopioon, mutta lappilaisilla tai edes kuopiolaisilla ei? Mitä jos siellä asuvat ihmiset haluavatkin asua siellä? Onko hesalaisilla oikeus viedä heiltä kaikki toimeentulomahdollisuudet, jotta hesalaiset saavat asua Hesassa?

Mun mielestäni on vakavamman luokan asia jos valtio pakkosiirtää olemassaolevan viraston kokonaan toiselle paikkakunnalle, kuin jos yksityinen yritys joutuu sulkemaan tehtaan tai irtisanomaan huonojen suhdanteiden vuoksi. Etelässä voi yhtä herkästi joutua kilometritehtaalle kuten on nähty viime aikoina. Valtion hommiin, etenkin virkamieheksi ryhdytään siksi että ne ovat ns varmoja hommia, palkka on pienempi kuin yksityisellä puolella mutta jatkuvuus on taattu. Se että valtio hajasijoittaa ja pakottaa henkilökunnan muuttamaan tai järjestää heille toisarvoista työtä vanhalla paikkakunnalla on suoraan sanoen virkamieskunnan, joka on ollut lojaali valtiota ja yhteiskuntaa kohden, pettämistä. Sensijaan kannatan että kokonaan uusia virastoja tai vanhojen virastojen sivukonttoreita perustetaan pk-seudun ulkopuolelle, jos on vain mahdollista. On toki valtion hommia joissa virkamies ei saa itse päättää minne sijoittuu, esim Puolustusvoimissa, mutta se on kerrottu sille uralle aikoville jo hyvisä ajoin etukäteen.

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

Olen ennekin kääntänyt tämän asian myös niin päin, että täsmälleen samat ajatukset kuin Helsingin ja muun Suomen suhteesta voidaan soveltaa Keski-Euroopan ja Suomen suhteeseen. Halvemmaksi tulee tyhjentää saman tien koko Suomi kuin EU:n kerätä rikkailta mailtaan reuna-aluetukea, jotta täälläkin saavat asua vaikka hesalaiset omassa kaupungissaan. Ja edelleen tätä samaa asetelmaa voi jatkaa Euroopan ja kaukoidän taloustiikereiden välille. Jos Kiinalaiset vievät kannattavuuden eurooppalaiselta teollisuudelta, niin vaatikaamme sitten markkinatalouden nimissä hurraata kiinalaisille ja kehoittakaamme vaikka Bochumilaisia, jotka Nokia ”ulkoisti”, muuttamaan Kiinaan, kun siellä kerran on töitä tarjolla.

Miten suomalaisen ja eurooppalaisen työn kanssa käy tulevaisuudessa on hyvin vaikea arvioida. Aika paljon on kiinni siitä miten hyvin suomalaiset yritykset pystyvät kehittämään tuotteensa kilpailukykyisiksi. Globaalitalous ei tunne armoa kannattamatonta toimintaa kohtan. Valmistusta siirretään halvempiin maihin mutta suunnittelutyö jää. Suomessa on maailman parhaimpina pidetty koulujärjestelmä, ja se on auttanut paljon. Yliopistojärjestelmä vaatii vähän hiomista vielä. Suomalaiset taitavat valmistua perustutkintoon vanhimpina Euroopassa. Opiskelumotivaatiota ajatellen voisi olla parempi ainakin teoriassa jos johtavat yliopistot meillä olisivat jossain muualla kuin pääkaupunkiseudulla, mutta jälkeenpäin kokonaisten yliopistojen siirtäminen maksaisi älyttömiä. Parempi kaikenkaikkiaan on, että suomalaiset kansainvälistyvät mahdollisimman pian. Impivaaralaisuuden aika on ohi.

t. Rainer

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

Liikenneyhteistyö kuin myös vesiyhteistyökin ovat hyviä esimerkkejä siitä, miten vaikea on sovittaa yhteen kovin erilaisia ja eri tilassa olevia kuntia. Kuittailu siitä, ettei kuntien varallisuuksilla ja veloilla ole mitään merkitystä osoittaa ainoastaan, ettei kuittailija paljoa näistä asioista ymmärrä. Anteeksi vain, kun näin suoraan kirjoitan, joskin anonyymistä.

Jos yhdistettäsiin pk-seudun suuret kaupungit kokonaan, niin haasteellisinta olisi henkilökunnan ja kuntien yksiköiden ja päätöksenteon organisointi eli kokonaan uuden hallintokulttuurin luominen. Jos sellaisessa epäonnistutaan niin siitä tulee iso lasku. Yritysmaailmassakin se on vaikeaa ja näissä kaupungeissa on työntekijöitä yhteensä n 50000. Ei taida Nokialla olla koko maailmassa niin paljon.

Siksi mahdollisessa yhdistymisessä on melkein pakko edetä askeleittain. Esim niin että perustetan seutuhallinto, tai yhdistetään keskeisiä funktioita samaksi ylikunnalliseksi toimijaksi, joilta kunant ostavat palveluita.

t. Rainer