Vs: Pääkaupunkiseudun kaupunkien yhdistäminen
Suomen syrjäseuduilla on paikoin varsin suuriakin etuja verrattuna suuriin kaupunkeihin, jos niitä vain käytettäisiin. Tarkoitan tällä sitä, että ne ovat usein rajaseuduilla, kuten Etelä- ja Pohjois-Karjala tai Lappi. Jos Tornio ei olisi Ruotsin rajalla, niin se olisi Varkauden tapainen uinuva ja kuihtuva pieni teollisuuskaupunki. Ruotsin raja ja rajan toisella puolella oleva Haaparanta tuovat kuitenkin aivan uutta eloa tähän pieneen teollisuuskaupunkiin. Jo imagoetu on merkittävä, kun voidaan mainostaa kaupunkia kaksoiskaupunkina rajan molemmin puolin.Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg
Suomesta katsottuna Tornio on syrjässä kaikista muista kaupungeista, mutta kun Pohjois-Ruotsi lasketaan mukaan, niin se onkin yllättävän keskeisellä paikalla Pohjois-Skandinaviassa. Tornio-Haaparannassa on kehitteillä hankkeita, joiden avulla voitaisiin yhdistää kaupunkien toimintaa siten, että luotaisiin yhteistä hallintoa ja yhteisiä elimiä, jolloin kummallakin kaupungilla ja valtiolla ei tarvitsisi olla alueilla omia ratkaisuja. Tätä voisi laajentaa enemmänkin, syrjäseudut Pohjoismaissa voisivat luoda valtion rajat ylittävän hallinnon, jolloin useamman valtion vähäväkiset seudut muodostaisivat kokonaisuutena jo selvästi isomman yksikön, jota voitaisiin markkinoida yhtenä alueena.
Suomen erikoisuutena on myös toinen kaksoiskaupunki. Imatra-Svetogorskia on EU:n tuella yritetty kehittää Tornio-Haaparannan tapaiseksi kaksoiskaupungiksi. Kehitystyö on kuitenkin paljon varhaisemmassa vaiheessa ja sitä hidastaa se, että Suomen ja Venäjän välinen raja-aita on paljon korkeampi, kuin Suomen ja Ruotsin. Jos näitä raja-aitoja saataisiin kaadettua ja lisättyä yhteistoimintaa, niin Etelä-Karjalassahan voitaisiin luoda "Viitoset"-kaupunki, johon kuuluisivat Lappeenranta, Viipuri, Imatra, Svetogorsk ja Joutseno. Tällä hetkellä Venäjän karjala on kuihtunutta syrjäseutua. Sekin voisi saada uutta eloa, jos raja-aitoja Suomen Karjalan ja Venäjän Karjalan välillä voitaisiin madaltaa.
Rajanylityspaikkoja tulis lisätä ja rajanylitystä helpottaa. Nythän on Parikkalan alueella puuhattu ylityspaikkaa Syväorolle, joka toivon mukaan saadaan toimimaan lähivuosina. Imatra-Svetogorskissa taas on ollut puhetta paikallisjunaliikenteestä Imatran ja "Sveton" välillä. Sen jälkeen voitaisiin luoda yhdysraide Simpeleeltä Elisenvaaraan, jolle tulisi mittaa noin 20 kilometriä. Tämä mahdollistaisi nopeat junat Helsingistä Lappeenrannan kautta Elisenvaaraan, Lahdenpohjaan ja Sortavalaan. Venäjäkin hyötyisi, kun suomalaiset pääsisivät näppärästi Laatokan kauniiden maisemien ääreen ja venäjänkarjalaiset taas vierailemaan helposti Imatralla, Lappeenrannassa ja Helsingissä.
Yöbussissa on tunnelmaa
Vs: Pääkaupunkiseudun kaupunkien yhdistäminen
Niin kauan kuin pitää olla passin lisäksi viisumi että pääsee Venäjälle (ja päinvastoin) niin ei taida tulla mitään. Jo yli 10 vuotta sitten luvattiin että "ensi kesänä alkaa kulkea säännöllinen junavuoro Joensuusta Sortavalan kautta Petroskoihin" mutta ei ole näkynyt.
t. Rainer
Vs: Pääkaupunkiseudun kaupunkien yhdistäminen
Näin juuri. Kyseisen neliön ulkopuolelta tuskin löytyy tarpeeksi älykästä elämää korkean osaamistason tehtäviin, call center -tyyppiset vähemmän osaamista vaativat tehtävät soveltuvat paremmin tälle perifeeriselle kehitysalueelle ja sen alkukantaiselle asujaimistolle.
Vs: Pääkaupunkiseudun kaupunkien yhdistäminen
Näinhän ei kuitenkaan esim. Lääkelaitoksen siirrossa tule tapahtumaan, vaan kyseessä on osan kyseisen laitoksen työntekijöistä perusteettomasti lietsoma pelontunne. Tämänkaltaisen disinformaation levittäminen ja pelon kylväminen on sinänsä suhteellisen erikoista toimintaa näiltä "huippuammattilaisilta".
Vs: Pääkaupunkiseudun kaupunkien yhdistäminen
Myös lääketeollisuus vastustaa muuttoa Kuopioon. Kun osapuolia, joita asia koskettaa, ja jotka vastustavat sitä, on riittävästi, niin sillä pitäisi olla jo jotain merkitystä.
t. Rainer
Vs: Pääkaupunkiseudun kaupunkien yhdistäminen
Tuossa sarkastisessa lauseessa on paljon totta osaamisen ja tietotyön kannalta.
Suurin osa ruuhka-Suomen ulkopuolesta alueesta on tietotyömielessä perifeerista kehitysaluetta, jossa nuorten ikäluokkien parhaista kyvyistä (elinkeinoelämän kannalta paras 10 %) muuttaa ehkä 80 % varmuudella pois eikä palaa. Se, että suurin osa parhaista kyvyistä lähtee pois johtaa alueiden kurjistumiseen eikä tuota kehitystä voida estää.
Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta olisi paras ratkaisu myöntää, että maantieteellisesti suurin osa Suomesta on periferiaa, joka soveltuu huonosti nykyaikaisille elinkeinoille ja lopettaa turha rahan työntäminen toivottomille alueille. Pienet kaupungit, jotka sijaitsevat syrjässä ovat yleensä tuomittuja kurjistumaan vähän samalla lailla kuin kävi 50-70 luvulla maaseudun syrjäkylille.
Tietotyö elää parhaiten suurissa(1M+) kaupungeissa ja niiden ympäristössä ja yhtä lukuunottamatta Suomen kaupungit ovat tietotyön kannalta pieniä. Jotta muillakin alueilla kuin Helsingin seudulla on jotain mahdollisuuksia, pitää tehdä voimakkaita valintoja, pyrkiä tyhjentämään toivottomin periferia ja paisuttamaan muutamaa kaupunkia.
Minä lähtisin ajamaan seuraavan tyyppistä strategiaa:
1) Helsingin seutu
- Jonkin osan maasta pitää toimia veturina ja maksaa laskut, joten voimakas Helsingin seudun kasvu on jatkossakin erittäin toivottavaa
2) Nyt varsin elinvoimaiset muut kaupungit eli Tampere, Jyväskylä ja Oulu
- Pyritään jatkossakin voimakkaaseen kasvuun.
3) Jonkinkokoiset Kkaupungit, joilla voi olla toivoa kehitettynä eli Turku, Lahti ja Kuopio
- Pyritään elvyttämään nämä nykyään kituvat kaupungit kasvuun.
4) Muut alueet ruuhka-suomen ulkopuolella
- Myönnetään, ettei kehittymisen edellytyksiä paljon ole tietotyön alueella. Osa alueista voi löytää mahdollisuuksia muista elinkeinoista.
Jos esimerkiksi Kuopiota haluttaisiin oikeasti kehittää, yksi ratkaisu olisi muuttaa yliopistot Joensuussa ja Lappeenrannassa hiljalleen ammattikorkeakouluiksi ja kehittää yliopisto-opetusta Kuopiossa. Oulun yliopiston kehittäminen muuttamalla Lapin yliopisto hiljalleen ammattikorkeaksi ja siirtämällä yliopistotason opetus Ouluun olisi voimakkaasti kilpailukykyä tukeva hanke. Myös Vaasan yliopisto olisi minun ammattikorkealistalla.
(Jos halutaan toimia markkinaehtoisesti, yliopistostatuksen ansaitsevien opinahjojen valinta voidaan tehdä myös markkinaehtoisesti, niin että eriytetään pääsykokeet ja opiskelupaikat suurelta osin. Tuollaisessa vaihtoehdossa haettaisiin vain esimerkiksi lukemaan lakia ja jos läpäisisi pääsykokeen, saisi itse valita opiskelupaikan eli Helsinkiin ja vaikka Rovaniemelle olisi sama pisteraja. Rahoitusta yliopistot saisivat opiskelijoiden määrän mukaan.)
Vs: Pääkaupunkiseudun kaupunkien yhdistäminen
Jokaisella hankkeella on kannattajansa ja vastustajansa. Suomen kansa on kuitenkin edustajiensa välityksellä päättänyt siirtää Lääkelaitoksen Kuopioon. Naurettavan suuri kohu asiasta on noussut ainoastaan siitä syystä, että kerrankin helsingistä siirretään jotain maakuntiin. Siihen, että toimintoja kaadetaan maakunnista pääkaupunkiseudulle ollaan jo niin totuttu, ettei vastaavaa kohua niistä saa aikaiseksi.
Vs: Pääkaupunkiseudun kaupunkien yhdistäminen
Valtion rahat tulevat yhteisistä verovaroista. Kun valtion hallintoa järjestetään on eri toimintojen sijoittumisen syytä perustua tuottavuusperusteisiin, ei poliitikkojen päähänpistoihin.
Koko Lääkelaitoksen siirtäminen kertarysäyksellä on toiminnallisesti pähkähullu ajatus. Jos toimintaa halutaan jakaa useampaan pisteeseen, voitaisiin aloittaa perustamalla Kuopioon toimipiste ja katsoa, mitä toimintoja siellä voitaisiin hoitaa ja pyrkiä kasvattamaan Kuopion toimipistettä.
Jos Kuopion toimipiste menestyisi ja kasvaisi voisi jossain vaiheessa olla järkevää lopettaa Helsingin toimipiste ja jos Kuopiossa ei tulisi tulosta, niin se ei halvaannuttaisi toimintaa vuosikausiksi. Tuollainen toimintatapa on yrityksillä yleinen, kun tavoitteena on siirtää toimintaa joko kustannus- tai osaamissyistä paikasta toiseen.
Viimeisin muokkaaja petteri; 09.02.2009 kello 16:52.
Vs: Pääkaupunkiseudun kaupunkien yhdistäminen
Se on suomeksi Enso. Olen itse hahmotellut jonkinlaista erityistalousaluetta Viipuri-Enso-akselista, johon voisi mahdollisesti myös "Saimaankaupunki" eli lappeen Ranta ja Imatra tulla mukaan. Viipuri-Enso olisi joko Suomen 50 vuodeksi vuokraama (korvaten kanavasopimuksen) ja alueella noudatettaisiin Suomen oikeusjärjestystä, tai alue olisi jonkinlainen yhteishallintoalue. Joka tapauksessa alueella pyörisi sitten ympyrää lähijuna Lappeenranta-Simola-Viipuri-Antrea-Enso-Imatra-Lappeenranta.
Samalla tavalla voisi myös Venäjän Federaation Kaliningradin alueen (Venäjän Itä-Preussi) liittää osaksi EU:ta joko itsenäiseksi tai autonomiseksi tasavallaksi. Valitettavasti Venäjän sotajoukot mutkistavat tilannetta.
Sakari Kestinen
Vs: Pääkaupunkiseudun kaupunkien yhdistäminen
Valtiolaivaa ei nähdäkseni voi kelkkoa eteenpäin puhtaasti samoista lähtökohdista kuin yritysmaailmaa. Kvartaalitalouden logiikkaa seuraamalla Suomi valtiona saatettaisiin tilanteeseen, jossa muuten autiossa valtakunnassa lyhdyt palaisivat ainoastaan +1 000 000 miljoonan asukkaan helsingin megalopoliksessa ja muutamassa muussa "tietotyöammattilaisten" kansoittamassa yhdyskunnassa.
Lähtökohtaisesti on jo kovin surkuhupaisaa, että mututilastojen pohjalta ja täysin teoreettisen (1M+)-kaupungin väestömäärärajan mukaan ihmisiä aletaan kategorisesti jakamaan asuinpaikkansa mukaan toivottomiin tapauksiin ja selviytyjiin (älyllisesti ylivertaisiin olentoihin, joita esiintyy valtion alueella vain hyvin suppealla reviirillä).
Vs: Pääkaupunkiseudun kaupunkien yhdistäminen
Ei kai reitti kuitenkaan olisi ollut tuollainen turhaa ja ylimääräistä Sordavalassa käyntiä vaatinut?
Niiralan-Vjartsilan rajaa ei ole avattu kansainväliselle rautatieliikenteelle. Este lienee lähinnä Venäjän federaation hallinnollis-infrastruktuurinen.
Lisäys: Jälkeenpäin katsottuna "otsikko" on hieman outo, koska piti vastata Petroskoin junajuttuun
Vs: Pääkaupunkiseudun kaupunkien yhdistäminen
Parhaat kyvyt lähtevät jos ei ole opiskelu- ja työmahdollisuuksia. Jos halutaan keskittää korkeakoulutus kovin harvaan paikkaan eikä haluta myöskään alueellistamisella tarjota korkeatasoisia julkishallinnon työpaikkoja alueella, niin totta kai sellainen alue vähitellen kuihtuu. Jos pidettäisiin aktiivisesti huolta että koulutusmahdollisuuksia on ja julkisen puolen työpaikkoja on, niin nuoret jäisivät ja elinkeinoelämä seuraisi pikku hiljaa perässä.
Joidenkin tässä ketjussa toivoma metropolipolitiikka tarkoittaa aktiivista muun Suomen kuihduttamista, sillä varjolla että saadaan kaikki kyvykkäät ihmiset ja laadukkaat työpaikat itsetarkoituksellisesti imuroitua Helsingin seudulle.
Minusta aktiivinen kuihduttamispolitiikka on eettisesti ja moraalisesti väärin (ihmiset yleensä lähtökohtaisesti haluavat asua kotiseudullaan: pois lähdetään jos jäämisen edellytykset on viety, tai joissakin tapauksissa seikkailunhalusta, jolloin mielellään haluttaisiin säilyttää optio palata myöhemmin takaisin) sekä perusihmisoikeuksien polkemista. Ei kyse ole siitä pitääkö jonnekin syytää määrättömästi ylimääräistä rahaa. Ei suinkaan. Kyse on siitä, että paikallista yritteliäisyyttä ja onnistumisen tahtoa ei pidä ulkopuolisten mennä sabotoimaan sillä perusteella, että "ei siitä kuitenkaan mitään tule".
Olisipas ollut esimerkiksi hauska nähdä Mänttä Euroopan kulttuuripääkaupunkina! Naurettava idea, muualla ajateltiin, mutta ei se hakemus minusta niin pöljä ollut. Kyllä sellaisella agendalla olisi kulttuuria voinut promotoida, ja huonompiakin vaihtoehtoja olisi ollut.
Kaupungit voivat kurjistua, mutta lopullisen kuoliniskun ne saavat siitä, että oman maan päättäjät vetävät viimeisenkin oljenkorren kädestä muka kansalliseen kilpailukykyyn vedoten.
Tämä on huuhaata. Tampereella tehdään tietotyötä ihan siinä missä Helsingissäkin. (Ja tehdään sitä mm. myös Oulussa, eipä silti.) Tampereella ei ole miljoonaa asukasta, joten jo yksin tämä riittää todistamaan väitteen paikkansapitämättömyyden. Yleisellä tasolla voidaan ajatella, että väestön klusteroituminen tarjoaa sellaisia synergioita, jotka hyödyttävät tietotyötä, mutta Suomessa mittakaava on kaikenkaikkiaan hieman eri kuin maailmalla. Helsingin kokoinen kaupunki jossain "suuressa maailmassa" voi olla ihan tuppukylä, mutta meillä sellaisesta leivotaan joidenkin unelmissa maailmanluokan metropolia.
Jos tässä on jotain logiikkaa, niin sitten yhtä loogista on pitää Suomen kakkoskokoluokan kaupunkeja merkittävinä aluekeskuksina eikä suinkaan autioituvana maaseutuna. Mistä puolestaan seuraa loogisesti että kaikki asutuskeskittymät ovat omassa kokoluokassaan tärkeitä. Ei niitä pidä ulkopuolisten tulla päällepäsmäröimään ja kertomaan millaisia kehitysedellytyksiä niillä voi tai ei voi olla. Kukin kaupunki on aina yksilöllinen tapaus, jolla on omat vahvuutensa ja heikkoutensa, ja se on (pääosin) itsestä kiinni miten niistä saadaan jotain merkityksellistä aikaan -- edellyttäen että ulkopuoliset eivät sabotoi hankkeita.
En voi allekirjoittaa tällaista politiikkaa tällaisenaan. Kaikkia alueita tulisi kehittää niiden oman potentiaalin varassa. Ei ole oikein mahdollista lyödä hanskoja tiskiin ja suoraan tuomita joitakin alueita näivettymään. Kohdissa 2 ja 3 näen sellaista positiivista potentiaalia, että tällä hetkellä meillä ei ole oikeastaan minkäänlaista aluepolitiikkaa joka tähtäisi näiden kaupunkien edellytysten parantamiseen. Sellainen pitäisi olla.
Mitä kyseenalaiseen veturiajatukseen tulee, niin kuulee sitä täällä Pirkanmaalla sellaisiakin ajatuksia, että hyvin suuri osa valtakunnan vetovastuusta on täällä, kun kerran seudulla on runsaasti nimenomaan yksityisen sektorin vientiteollisuutta. Ja kuten aiemmin edellisessä kommentissa totesin, yksityissektori maksaa viime kädessä aina julkisen sektorin palkat. Takavuosilta muistuu mieleen myös doktriini siitä, kuinka vienti on aina paremmin talouskasvua luovaa kuin paikalliset palvelut. No, nykyään uskotaan että palvelutkin luovat hyvinvointia, mutta tärkeää myös vientiteollisuus on joka tapauksessa edelleen maan hyvinvoinnin kannalta.
Tuossa tuettaisiin vahvasti Oulua ja Kuopiota ja samalla näivetettäisiin Rovaniemeä, Joensuuta ja Lappeenrantaa. Ei järkevää. Varmasti yhteistyökuviot ko. yliopistojen kesken ovat järkeviä, ja sellaisia on syntynytkin, mutta parhaiten ne syntyvät tahojen omista aloitteista. Jos omat resurssit eivät riitä johonkin asiaan, niin kun lyö hynttyyt yhteen naapurin kanssa, kumpikin voi laajentaa omaa potentiaaliaan enemmän kuin yksin onnistuisi. Valtion rooli voi olla kannustaa tällaista esimerkiksi taloudellisilla porkkanoilla, mutta ei suoraan raksia yli koulutusaloja miltään paikkakunnalta.
Jos yliopistot aidosti alueellistettaisiin (siis siirrettäisiin perustettavan aluehallinnon alle), silloin alueet voisivat aidosti suunnitella koulutusta omien koulutustarpeidensa mukaisesti ilman että tarvitsisi kinuta rahaa keskushallinnolta tai yrittää lobata tärkeiden alojen säilymisen tai uusien aloittamisen puolesta.
Muistutan vielä lopuksi, että en ole keskustalainen enkä ole sellaiseksi muuttumassa. Ei järkevä aluepolitiikka ole mikään keskustalainen monopoli.
Viimeisin muokkaaja janihyvarinen; 10.02.2009 kello 03:06.
Vs: Pääkaupunkiseudun kaupunkien yhdistäminen
Mutta onko lappilaisia tai kuopiolaisia pakkosiirretty? Poliittisella päätöksellä siirtäminen ei ole sama asia kuin markkinaehtoinen toiminta. Hesalaisia ei voi syyttää markkinoiden toiminnasta. Poliittiset päätökset sen sijaan pitäisi tehdä kansaisten ja yhteiskunnan hyvinvointi huomioiden ja niiden osalta pakkosiirroilla on vain yksi suunta.
Alueellistaminen noin yleisesti vastaa minusta veden kantamista kaivoon. Kansanviisauden mukaanhan kannettu vesi pysyy erinomaisesti kaivossa. En ole myöskään huomannut oman arvonsa tuntevien alueiden (lähinnä Pohjanmaan) edes haluavan, että paikalle raahattaisiin valtionhallinnon haaroja ja maaniteltaisiin väkeä pääkaupunkiseudulta. Ennemmin toivotaan tukea jo paikalla olevien toimintaan, joka voi sitten houkutella myös tulijoita.
EU:n rauna-aluetuet taitavat kohdistua ihan muuhun kuin pääkaupunkiseudun asumiseen. Niukkuusperiaate ei sano, että kaikki olisi tehokkainta tehdä Keski-Euroopassa. Markkinaehtoinen toiminta kyllä siirtyisi ajan kanssa pois, jos siihen olisi tarvetta ja onhan niin käynytkin monilla toimialoilla.
Vs: Pääkaupunkiseudun kaupunkien yhdistäminen
Ihanteelliset edellytykset tietotyölle löytyvät tiheästä kaupunkirakenteesta, jossa on riittävästi oikein asennoituneita henkilöitä lähekkäin. Pienessä mittakaavassa tämä onnistuu korkeakoulujen asuntoloiden ympäristössä, suuressa mittakaavassa lähinnä Piilaaksossa. Piilaakso onkin sitten naurettavan kova mitä huipputekniikkaan tulee.
En puhuisi alueellistamiskeskustelussa niinkään syrjäseutujen, vaan tietotyökeskusten tahallisesta rampauttamisesta. Suomessa väitetään olevan jo pelottavan vähän uusia start-uppeja, joita sikiää eniten juuri tietotyön keskittymissä työvoiman laadun ja määrän ansiosta.
Vs: Pääkaupunkiseudun kaupunkien yhdistäminen
Pitäisiköhän tämä keskustelu hajasijoittamisesta ja aluepolitiikasta jo siirtää omaan ketjuunsa?
Haluaisin tässä vielä laten sanoihin lisätä vielä, että jos olisin oululainen, tamperelainen tai kuopiolainen tai porilainen, niin olisin ylpeä siitä että kaupungissani ei ole mitään sellaista virkamiesten armeijaa kuin Helsingissä. Mitä vähemmän byrokraatteille tarkoitettuja työpaikkoja, niin sen useampi nuori pääsee oikeisiin tuottaviin hommiin. Kaikkien kaupunkien ei ole mitenkään järkevää kilpailla Helsingin seudun kanssa sellaisten asioiden ja toimintojen kanssa mitä siellä Hesassa on yllin kyllin. Menestyviin maakuntakaupunkeihin jäävät ne oma-aloitteiset ja ahkerat jotka osavat rakentaa oman elämänsä niistä palikoista joita niissä on tarjolla. Helsinki taas on sulatusuuni jossa kohtaavat kaikenlaiset ihmiset eri puolelta Suomea ja nykyisin myös ulkomailta.
Hesalaisten fiksuudesta en rupea vetämään johtopäätöksiä, mutta sen allekirjoitan että siellä on enemmän sellaisia jotka ovat tottuneet mukavaan elämään ja pikkasen "avuttomia" omien asioidensa hoitamisessa. Sellaiset ihmiset eivät välttämättä menestyisi jollain pienemmällä paikkakunnalla jossa monet asiat pitää hoitaa itse. Helsingissä taas se, että on paljon ihmisiä ympärillä opettaa toimimaan yhteistyössä ja voi keskittyä niihin asioihin joissa oma luovuus kukoistaa. Annetaan siis stadilaisten olla stadilaisia ja landepaukkujen landepaukkuja. Kumpaakin tarvitaan.
t. Rainer
Lähettämissäännöt
LinkBack URL
About LinkBacks
Vastaa lainaamalla viestiä