Viestiketju: Pääkaupunkiseudun kaupunkien yhdistäminen

Alunperin kirjoittanut late-

En ole myöskään huomannut oman arvonsa tuntevien alueiden (lähinnä Pohjanmaan) edes haluavan, että paikalle raahattaisiin valtionhallinnon haaroja ja maaniteltaisiin väkeä pääkaupunkiseudulta. Ennemmin toivotaan tukea jo paikalla olevien toimintaan, joka voi sitten houkutella myös tulijoita.

Pohjanmaa onkin hyvä ottaa esille. Etelä-Pohjanmaa on yksi suurimmista tukiaisten saajista maakuntien joukossa, ellei suurin. Samaan luokkaan menevät myös Itä-Suomi ja Pohjois-Suomi. Asenne on kuitenkin aivan erilainen. Pohjanmaalla on ihmisillä vahva yritteliäisyyden asenne. Moni olisi voinut etukäteen sanoa, että on tuhoon tuomittua edes haaveillakaan siitä, että Tuurin kaltainen pikkupaikkakunta voisi kohota merkittäväksi ostosmatkailukohteeksi. Näin vain kävi, vastoin kaikkia todennäköisyyksiä, kiitos Vesa Keskisen rohkeuden ja näkemyksellisyyden.

Itä-Suomessa väki on selkeästi passiivisempaa. Mikä merkitys on sitten sillä, että Itä-Suomessa on ollut historiallisesti paljon teollisuutta ja tehtaat ovat pitäneet huolen paikkakuntien ihmisistä, jolloin yritteliäisyyden tarve on jäänyt vähäiseksi. Pohjanmaalla taas maatalous on ollut vahvassa asemassa, jokainen on ollut oman itsensä herra maatilalla ja joutunut itse tekemään päätöksiä selviytyäkseen. Pohjois-Suomessa on ollut aina köyhää ja kurjaa, eikä toivoa ole ollut näköpiirissä. Elämä on perustunut selviytymiseen päivästä toiseen, luontaistaloudessa on kalastettu, hoidettu poroja ja metsästetty elämiseksi. Nyt nämä perinteiset elinkeinot ovat häviämässä, eikä oikein ole mitään tilalle. Pohjoisessa voi olla myös se, että kun aina on ollut köyhää, niin on totuttu tukiaisilla elämiseen ja ei edes uskota selviämiseen ilman jatkuvaa tukemista yhteiskunnan taholta.

Jopa Pohjois-Suomen menestyksekkäin kaupunki Oulu on luotu vankasti yhteiskunnan tukien avulla Pohjois-Suomen veturiksi. Tässä tapauksessa nämä yhteiskunnan tuet ovat olleet hyväksi, sillä nyt pohjoissuomalaisille on tarjolla oma lähellä oleva kasvukeskus, eikä tarvitse kuormittaa etelän suuria kaupunkeja. Oman pohjoisen alueen keskuksessa myös paikallisuus ja oma pohjoissuomalainen kulttuuri pääsee kukoistamaan aivan eri tavalla kuin etelässä, joka edistää ihmisten onnellisuutta ja lisää arvostusta omaa paikallisidentiteettiä kohtaan.

Parhaimmillaan yhteiskunnan tulontasausjärjestelmät lisäävät kokonaisuudessaan ihmisten hyvinvointia, joiden takia niitä on hyvä olla. Puhtaan kapitalismin ehdoilla ei ole mitään syytä mennä, sellainen järjestelmä ei sovi suomalaiseen kulttuuriin ja arvomaailmaan. Meillä on vahvuutena ihmisten luottamus toisiinsa ja pieni suomalainen kulttuuriyhteisömme, jossa on perinteisesti puhallettu yhteen hiileen ja autettu heikommin pärjääviä ihmisiä ja valtakunnan osa-alueita. Kun yhteisöt ovat pieniä ja kulttuuritausta samanlainen, on halukkuus puhaltaa yhteen hiileen suurempaa. Pienillä paikkakunnilla ihmiset kokevat paikkakunnan ja kanssaihmiset läheisiksi aivan eri tavalla, kuin suurissa metropoleissa. Ei kehdata käyttäytyä huonosti muita kohtaan, koska sana leviää aivan eri tavalla. Suurissa kaupungeissa voi aivan huoletta olla itsekäs ja töniä muita, kun ei näe samaa ihmistä enää toista kertaa, tai ainakaan sana huonosta käytöksestä ei leviä.

Olemme kuitenkin vaikeuksissa tämän hyvinvointimallimme kanssa, koska maailmalla on olemassa vastuuttomia kilpailijamaita, joissa ei ole minkäänlaisia hyvinvoinnin turvaverkkoja, ei ympäristölainsäädäntöä ja ihmiset tekevät töitä orjapalkoilla. Länsimaat vieläpä ovat aivan oma-aloitteisesti siirtäneet tuotantoaan näihin "matalan kustannustason maihin", josta rahtaavat halvalla tuotetut tuotteet takaisin länsimaihin. Tähän asti työpaikkoja on säilynyt länsimaissa, koska suunnittelupuoli on pidetty omissa käsissä. Kiinalaiset ym. ovat kuitenkin nopeita oppimaan ja ennen pitkää käy niin, että suunnittelukin siirtyy halvan kustannustason maihin. Sen jälkeen länsimaat ovat vaikeuksissa.

Arvelisin, että myös suunnittelupuolen siirtymisen tapahduttua länsimaat nostavat huomattavasti tullimaksuja kiinalaisille tavaroille, jolloin ihmisille tulee kannattavaksi ostaa länsimaissa suunniteltua ja valmistettua tavaraa. Globalisaatio jää lyhyeksi kokeiluksi ja protektionismi nostaa päätään. Erona aikaisempaan on se, että protektionismin raja onkin EU:n ulkoraja, jolloin EU:n sisällä tavara kulkee kuitenkin vapaasti. Tämä onkin järkevää, koska EU on riittävän suuri yksikkö yritysten toimia ja EU:ssa on helpompi noudattaa samoja pelisääntöjä työväen, sosiaalilainsäädännön ja ympäristömääräysten suhteen, kuin jos pelikenttänä on koko maailma. Ihmisten on myös helppo muuttaa EU-maasta toiseen töiden perässä, toisin kuin jos teollisuusyritys insinööreineen siirtyisi Kiinaan.

Euroopassa on ollut perinteenä maltillisuus ja tietty konservatiivisuuskin, joita pidän hyvinä asioina. Ei oteta kaikkia uusia villityksiä sellaisenaan vastaan, vaan sopivassa määrin. Luulen, että markkinatalouden rengiksi, ei isännäksi, ottanut EU pärjää pidemmällä aikavälillä paremmin, kuin nämä "tiikerivaltiot", jotka ovat kyllä nousseet nopeasti, mutta laskukin tulee yhtä nopeasti. Ennemmin kannatan tasaista hyvinvointia, kuin arvaamattomia äkkipyrähdyksiä ja mahalaskuja, niistä tulee vain sekasortoa. Jos markkinatalous osoittautuu virhevalinnaksi, on meillä Euroopassa melko hyvät oltavat, koska valtiolla on edelleen melko vahva asema yhteiskunnassa. Toisin on esim. Yhdysvalloissa, jossa suunnilleen kaikki on yksityistetty, eli siellä vallitsee totalitaristinen kapitalismi. Markkinaideologia tunkeutuu kaikkeen ihmisten elämässä. Jos tämä järjestelmä sortuu, kuten yleensä totalitaristisille järjestelmille käy, niin mitä heille jää jäljelle, kun kaikki munat on laitettu siihen yhteen kapitalismin koriin?

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

Mulla ei ole tarkkaa muistikuvaa reitistä. Yhteen aikaan puhuttiin yöjunasta, yhteen aikaan päiväjunasta. Sattoi olla niinkin että toinen oilsi mennyt Petroskoihin ja toinen Sortavalaan? Vai sekoitanko sen Sortavalan johonkin bussiyhteyteen?

Joensuusta Sortavalaan oli www.matkahuolto.info:n mukaan vuonna 2008 päivittäinen yhteys 1.6.2008 - 31.10.2008, hintaa 20 euroa suuntaansa. Lähti viime kesänä 17:00 Joensuusta ja Sortavalassa 21:15. Paluu 8:00 ja perillä Joensuussa 10:00. Todennäköisesti tänäkin kesänä vastaava yhteys on tarjolla.

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

Miksi kävisi näin, miksi äly ei pysyisi paikallisena? Siksi, että tiede hytöyy määrästä. Kun on paljon enemmän ihmisiä, on paljon enemmän inhimillistä resurssia, jota ei voi korvata rahalla. Inhimilliset ominaisuudet esiintyvät ihmisissä samassa suhteessa kaikkialla. Kiinassa on määrällisesti neroja enemmän kuin EU:ssa tai USA:ssa, sille emme voi mitään, kun siellä on ihmisiä enemmän. Ja se johtaa siihen, että tiedekin kukoistaa siellä – jos muut edellytykset ovat samat kaikkialla. Nythän Kiinassa älykkyys menee hukkaan, kun järjestelmä ei anna tilaisuutta käyttää päätä vaan alipalkatut ihmiset taistelevat toimeentulostaan.

Aasiasta ja Venäjältähän on aika paljon fiksuja ihmisiä siirtynyt Yhdysvaltoihin, joka on selvää, kun katsoo paikallisten teknologiayritysten nimilistoja. Jos vastaisuudessa älykkäät ihmiset voisivat hyödyntää kykyjään paikallisesti omissa kotimaissaan, niin näiden maiden ei tarvitsisi tyytyä olemaan maailman tehtaita. Kiinahan on historiallisesti ollut korkealla tasolla teknologisesti, kehityksen alennustila on tullut vasta viime vuosisatoina.

Kiinan strategia nousuun on kaiken lisäksi aika ovela. Kun länsimaat siirtävät tuotantoaan Kiinaan, kuten Nokia kännykkätuotantoaan, niin paikalliset saavat korkean teknologian osaamista. Ei ole kummoinenkaan juttu tehdä "reverse-engineer" -työtä teknologian toimintaperiaatteen selvittämiseksi, kun laitteiden valmistusohjeet on saatu tehtaiden tuotantoa varten. Paljon työläämpää on kehittää alusta lähtien, mutta tämä työ on tehty jo lännessä. Kiinalaiset voivat vain jatkaa siitä mihin lännessä on jääty. Kopiointisyytökset voidaan välttää muuntelemalla tekniikan toimintaa hieman tai kehittelemällä toinen tapa tehdä sama asia, kun perusperiaate on saatu selville.

Vaikka Kiina saisi miten paljon noottia länsimailta teknologiavarkauksista, ja edettäisiin jopa kauppasotiin, niin enemmän siinä länsi kuin Kiina kärsii. Luonnonvaroja riittää, miljardi asukasta on riittävä kotimarkkina-alue, vaikka rajat olisivatkin kiinni ja teknologiatietämystä on kertynyt lännestä jo vuosikymmenien ajan, joten siitä on helppoa ponnistaa eteen päin. Länsimaat ovat kaivaneet omaa hautaansa ulkoistamalla lyhytnäköisesti ahneuksissaan tuotantoa Kiinaan, joten eivät nämä ulkoistaneet yritykset voi syyttää muita kuin itseään, jos se kääntyykin heitä vastaan.

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

Sosialismissa ei myöskään piitattu ympäristöstä tuon taivaallista, eikä vastuullinen ympäristöpolitiikka ole edelleenkään duunarin lyhytnäköinen taloudellinen etu. Onhan ympäristöystävällisyys kallista ja tuotteet halvempia ja aineellinen elintaso suurempi, kun ei ympäristöstä piitata.

Liittyykö tuo ympäristöstä piittaamattomuus välttämättä sosialismiin? Onhan Euroopassakin toteutettu sosialismia vuosikymmeniä pienemmällä tai suuremmalla asteella, mutta ei ympäristöä ole pilattu samaan malliin kuin Neuvostoliitossa tai Venäjällä. Olisiko Neuvostoliiton ympäristön pilaaminen liittynyt enemmän siihen, että suuressa valtiossa luonnonvaroja oli käytännössä katsoen rajattomasti. Lisäksi valtio on niin suuri, että ongelmajätteet voidaan kipata jonnekin huitsin nevadaan pois silmistä. Venäläinen kansallisluonne on myös sellainen, oli se sosialismin ansiota tai jo varhaisempaa historiaa, että asioita ei ole tapana hoitaa kunnolla, vaan erilaisilla kikkakuutosilla ja viritelmillä, jos hoidetaan mitenkään.

Olenpa kuullut erään tarinan siitä, kuinka ydinjätteitä kipattiin kuormurista erääseen erämaajärveen, joka oli niin saastunut ydinjätteistä, että yli 5 minuutin oleskelu alueella olisi tappanut säteilysuojatun kuormurin kuljettajan. Toinen kertoo siitä, kuinka talvella Venäjällä asunnoissa on kuuma, koska rahan säästämiseksi pattereissa ei ole termostaatteja. Pakkasella avataan ikkunat, jolloin kuuma ilma menee suoraan harakoille, mutta lämpötila laskeutuu huoneessa sopivaksi. Kolmas kertoo siitä, kuinka öljyputken toisessa päässä ihmetellään paineen laskua. Se johtuu siitä, että putki on matkalla haljennut ja öljyä suihkuaa luontoon. Ratkaisuna nostetaan vain painetta öljykentillä, jolloin öljyä pääsee taas perillekin saakka. En epäile tarinoiden todenperäisyyttä, koska vastaavia tapauksia on lukuisia. Mahtavatko ne Pietarin asukkaiden WC-pönttövedet edelleen valua Suomenlahteen puhdistamattomina, kuten takavuosina tapahtui ainakin.

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

Onhan ympäristöystävällisyys kallista ja tuotteet halvempia ja aineellinen elintaso suurempi, kun ei ympäristöstä piitata.

Täysin totta tämä. Räikein esimerkki ovat nämä halpalennot. Onhan se mukavaa ja avartavaa käydä 20 euron lennoilla Lontoossa. Sitten kun hintaan lisättäisiin lennon aiheuttamat oikeat vaikutukset ilmastolle ja ihmisten asuinympäristön melusaasteelle, niin tulisikin jo lennoille hintaa.

Euroopan johtavan halpalentoyhtiön Ryanairin johtaja Michael O'Leary on kommentoinut ympäristöasioita seuraavasti:

Alunperin kirjoittanut Michael O'Leary

"Recession will put an end to the environmental bullshit among the chattering classes that has allowed Gordon Brown to double air passenger duty. We need a recession if we are going to see off some of this environmental nonsense."

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

Espoossa lyödään nyrkkiä pöytään kieltämällä edes selvittäminen.

Minkä takia Espoossa on vuodesta toiseen härkäpäisesti vastustettu edes keskustelua kuntaliitoksista ja muiden kanssa tehtävään yhteistyöhönkin suhtauduttu erittäin nihkeästi? Mikä Espoossa on niin eri tavalla kuin muualla?

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

Pienet yksiköt eivät pysty vaikuttamaan lainsäädäntöön tai yleiseen käytäntöön. Niiden on sopeuduttava vallitseviin olosuhteisiin. Suurilla yksiköillä on määräävä asema, jolloin ne tekevät mitä itselleen parhaaksi katsovat.o

Näinhän se on välillä jo peruskoulussakin. Opettajat uskaltavat huomautella vain kilteille ja tunnollisille oppilaille pikkuasioista, kun taas "pahikset" mellastavat minkä ehtivät, eikä kukaan opettaja mukaan lukien uskalla sanoa heille mitään, ettei joutuisi silmätikuksi. Sitten ovat nämä, jotka on leimattu sorrettuun vähemmistöön kuuluviksi, eli mm. maahanmuuttajat, joita kuuluu virallisen totuuden mukaan ymmärtää aina ja kaikkialla. Vaikka he aiheuttaisivat miten paljon häiriötä ja ongelmia, niin kukaan ei uskalla heille siitä sanoa, koska heikäläiset vetävät siitä rasismi-kortin esille ja saavat tuekseen kosolti hyvää tarkoittavia "ymmärtäjiä", jotka "suojelevat" heitä pahoilta ympäröiviltä ihmisiltä. Muistan näitä kuvioita itsekin koulumaailmasta. Lopulta meininki meni siihen, että opettajat eivät viitsineet puuttua mihinkään, vaan menivät välitunneiksi kiireen vilkkaa opettajainhuoneeseen ja jättivät oppilaat selviämään keskenään käytäville.

Koska aikuisten maailma pohjautuu lasten maailmaan, niin tällaisia kuvioita varmasti löytyy sieltäkin. On kurittomia jättiläisiä, eli suuryrityksiä, joiden sikariporras tekee mitä tykkää. Koska poliitikoilla ei ole uskallusta laittaa heille kapuloita rattaisiin, he ottavatkin vastaan lahjuksia ja tekevät olotilan leppoisaksi näille suuryrityksille. Uskooko joku muka oikeasti, että Matti Vanhanen ei olisi yhtään kiitollisuudenvelassa näille häntä tukeneille Tarjoustalo-, Suomi Soffa-, Ideapark- jne. liikemiehille, ja olisi täysin sitoutumaton, kun näitä yrityksiä koskevia asioita käsitellään jossain?