Sivu 2 / 3 EnsimmäinenEnsimmäinen 123 ViimeisinViimeisin
Näytetään tulokset 16-30/36

Viestiketju: Autoistumiseen johtanut kehitys Suomessa

  1. #16
    PNu
    PNu ei ole kirjautuneena

    Liittynyt
    30.09.2005
    Viestejä
    908

    oletus Vs: Valtionrahoitus paikallisissa raideliikennehankkeissa

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Mikko Laaksonen Näytä viesti
    Kuinka nyt tuleekaan mieleen, että tietääkseni öljy ei ole kotimainen luonnonvara

    Teihin kului mukavasti Nesteen jalostuksen sivutuotteena syntyvää bitumia.
    Täältä voi katsella kuvasta 3, miten marginaalinen päällystettyjen teiden osuus on ollut vielä niinkin myöhään kuin 1960.

  2. #17
    Tunnistettu jäsen
    Liittynyt
    28.06.2005
    Viestejä
    2789

    oletus Vs: Valtionrahoitus paikallisissa raideliikennehankkeissa

    PNu:n 1950 - luvun inttämisestä:

    En tietenkään väitä, että kaikki autoistumiseen pakottavat ratkaisut olisi tehty 1950-luvulla. Merkittävä osa niistä tehtiin 1960-luvulla.

    1950-luvulla eräät kaupunkisuunnittelun vaikuttajat kuten Alvar Aalto, Aarne Ervi, Heikki von Hertzen sekä Turussa Olavi Laisaari visioivat kaupunkeja, jotka olisivat pitkälti autoon perustuvia. Heidän esikuvinaan olivat autoon perustuvat Le Corbusier'n ja Frank Lloyd Wrightin kaupunkiutopiat sekä USA:ssa toteutunut autoistuminen. Näissä visioissa lähtökohtana oli vähintään auto perhettä kohden. Nämä visiot olivat lähtökohtana ratkaisuille, joita tehtiin noin aikavälillä 1951 - 1973.

    Asfaltoituja teitä ei ollut paljoakaan vuonna 1960, koska Nesteen Naantalin jalostamon toiminta alkoi vasta 1957.

    Merkittävät poliittiset päätökset toteutuvat viiveellä. Suomesta tuli öljyriippuvainen noin 1955 tehtyjen öljyjalostamoratkaisujen seurauksena noin vuoteen 1973 mennessä.

  3. #18
    Tunnistettu jäsen
    Liittynyt
    28.06.2005
    Viestejä
    2789

    oletus Vs: Autoistumiseen johtanut kehitys Suomessa

    Petteri ja PNU ovat edellä esittäneet, että Suomella ei olisi ollut sodanjälkeisenä aikana (n. 1950 - 1980) resursseja joukkoliikenteen kehittämiseen toteutuneesta poiketen. Pidän tätä varsin rohkeana väitteenä.

    Ensinnäkin, on hyvä pohtia mikä olisi ollut todellinen "entä jos?" - skenaario.

    Nähdäkseni todelliset mahdollisuudet merkittävämpään joukkoliikenteen kehittämiseen Suomessa olisivat olleet:

    - Turun raitioteiden säilyttäminen ja laajentaminen (konkreettiset suunnitelmat 1950-luvun lopussa)
    - Tampereen johdinautojen säilyttäminen ja laajentaminen (konkreettiset suunnitelmat)
    - Helsingin raitiotien laajentaminen esikaupunkeihin 1950-luvulla tai "Castrenin metron" toteuttaminen 1960-luvulla (konkreettiset suunnitelmat)
    - Helsingin johdinautojen säilyttäminen ja laajentaminen (kaupunginvaltuuston päätökset)
    - Tampereen ja Turun paikallisjunaliikenteen säilyttäminen, tihentäminen ja sähköistäminen (esityksiä alueilta)
    - Paikallisjunaliikenteen säilyttäminen laajemmin varsinkin keskisuurten kaupunkien työssäkäyntialueilla tai seutujen välisillä yhteyksillä
    - Nykyisen laajuisen sähköistyksen toteuttaminen toteutunutta aikaisemmin
    - Tampereen kaupunkiraideliikenne esim. "Raidemetro" Keskusta - Hervanta (konkreettisia esityksiä)
    - Johdinautoliikenne joissakin keskisuurissa kaupungeissa (Jyväskylä ja Lahti: konkreettisia esityksiä)

    Mielestäni on varsin naiiivia olettaa, että Suomen resurssit eivät olisi riittäneet tähän, jos ne riittivät noin 250 km moottoriteiden rakentamiseen 1960-luvulla.

    Erityisesti on huomioitava, että Turun raitiotien lakkautukseen, Tampereen ja Helsingin johdinautojen sekä paikallisjunien lakkautukseen liittyi konkreettista pääoman tuhoamista eli käyttökelpoista rataa, johtimia ja liikkuvaa kalustoa romutettiin ennen taloudellisen käyttöiän päättymistä. Turun ja Tampereen tapauksessa niiden tillalle hankittiin dieselbussit, joiden investointikustannukset kokonaisuutena olivat varsin suuria.

    On tietysti selvää, että kehittäminen olisi merkinnyt uudisinvestointeja. Kun kuitenkin esimerkiksi Turun kokemukset osoittavat, että matkamäärät ja lipputulot olisivat olleet 20% korkeammat, niin mahdollisesti suuremmat kustannukset olisi saatu takaisin suurempina tuloina.

    Toisekseen, on todellakin hyvä miettiä, millaisia infrastruktuuri- ja kaupunkirakentamishankkeita sodanjälkeinen Suomi pystyi toteuttamaan. Siihen verrattuna yllä kuvatut joukkoliikennehankkeet ovat pieniä perunoita.

  4. #19

    Liittynyt
    26.09.2006
    Sijainti
    Helsinki, Punavuori
    Viestejä
    3667

    oletus Vs: Autoistumiseen johtanut kehitys Suomessa

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Mikko Laaksonen Näytä viesti
    Petteri ja PNU ovat edellä esittäneet, että Suomella ei olisi ollut sodanjälkeisenä aikana (n. 1950 - 1980) resursseja joukkoliikenteen kehittämiseen toteutuneesta poiketen. Pidän tätä varsin rohkeana väitteenä.

    En minä ole väittänyt, ettei mahdollisuuksia erilaisiin skenaarioihin olisi ollut. Olen kyllä sitä mieltä että 50-luvun puolessavälissä vallinnut liikenneinfran tilanne johti tilanteeseen, jossa Suomen liikenneinvestoinnit nousivat pakosta hyvin korkealle.

    Siihen kuinka paljon lisäinvestointivaraa olisi 50-60-luvuilla ollut on vaikea ottaa kantaa. 70-luvulla varmaan olisi ollut enemmänkin mahdollisuuksia.

    Mitä 50-70-luvun moottoritieinvestointeihin tulee, niissä oli kyllä havaittavissa muutamia ylilyöntejä 60-luvun lopulla ja 70-luvun alussa. Helsingin sisääntulotiet olivat pakollisia investointikohteita, mutta tuolloin moottoriteitä tehtiin aluepoliittisista syistä myös maakuntiin, joissa pakottavaa tarvetta ei ollut.
    Viimeisin muokkaaja petteri; 19.11.2007 kello 23:07.

  5. #20
    Tunnistettu jäsen
    Liittynyt
    28.06.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    7549

    oletus Vs: Autoistumiseen johtanut kehitys Suomessa

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Mikko Laaksonen Näytä viesti
    On tietysti selvää, että kehittäminen olisi merkinnyt uudisinvestointeja.
    Totean tähän vielä, että joukkoliikenteen jättäminen kehittämättä tai lakkauttaminen ei merkinnyt sitä, että siten olisi säästetty investoinnneissa. Rahat vain käytettiin autoiluinvestointeihin.

    Antero

  6. #21

    Liittynyt
    26.09.2006
    Sijainti
    Helsinki, Punavuori
    Viestejä
    3667

    oletus Vs: Autoistumiseen johtanut kehitys Suomessa

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Antero Alku Näytä viesti
    Totean tähän vielä, että joukkoliikenteen jättäminen kehittämättä tai lakkauttaminen ei merkinnyt sitä, että siten olisi säästetty investoinnneissa. Rahat vain käytettiin autoiluinvestointeihin.

    Mikä olisi ollut vaihtoehto 1950-60-luvuilla, jos jätetään muutama varsin lyhyt moottoritien pätkä pois laskuista? Jättää maantiet hevoskärryjen aikaan?

    Kehittynyt teollisuusvaltio tarvitsee tieverkon, jota 50-luvun alussa ei Suomessa ollut. Ja rautatieliikenteeseenkin investoitiin paljon 50-60-luvuilla.

  7. #22
    PNu
    PNu ei ole kirjautuneena

    Liittynyt
    30.09.2005
    Viestejä
    908

    oletus Vs: Valtionrahoitus paikallisissa raideliikennehankkeissa

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Mikko Laaksonen Näytä viesti
    Asfaltoituja teitä ei ollut paljoakaan vuonna 1960, koska Nesteen Naantalin jalostamon toiminta alkoi vasta 1957.
    Aivan niin ja kannattaa huomata, että rautateiden uudistamisessa vuosi 1959 on merkittävä. Tällöin voidaan dieselvetureiden tuotannon osalta puhua jo sarjavalmistuksesta ja samana vuonna aloitettiin mittava parannusohjelma, joka tähtäsi kaikkien pääratojen ja eräiden sivuratojenkin varustamiseen 54 kg:n kiskoilla. Rautateiden uudistaminen tapahtui siis täysin rinnakkain teiden parannusohjelman kanssa.

  8. #23
    PNu
    PNu ei ole kirjautuneena

    Liittynyt
    30.09.2005
    Viestejä
    908

    oletus Vs: Autoistumiseen johtanut kehitys Suomessa

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Mikko Laaksonen Näytä viesti
    Petteri ja PNU ovat edellä esittäneet, että Suomella ei olisi ollut sodanjälkeisenä aikana (n. 1950 - 1980) resursseja joukkoliikenteen kehittämiseen toteutuneesta poiketen.
    Kommentoin edellä kylläkin vain 50-luvun tilannetta ja väitän edelleen, että vaihtoehdot olivat silloin vähissä.

    60-luvulle tultaessa valtakunta oli jo hieman vaurastunut mutta realismi tulee tämän vuosikymmenen osalta vastaan toisesta päästä. 60-luvulla ympäri rataverkkoa oli käynnissä useita mittavia rakennustyömaita eikä niitä voi määräänsä enempää olla. Muuten rannustöiden aiheuttamat haitat olisivat kestämättömällä tavalla vaikeuttaneet junaliikenteen hoitoa.

    Mitä tulee esimerkiksi ehdotettuun sähköistämistöiden nopeuttamiseen niin kuinkahan vaikeaksi Helsingin ratapihan laituri- ja raidejärjestelyiden muuttaminen olisi 60-luvun lopulla muodostunut, jos Helsingin vanha ratapiha olisi ehditty sähköistää 50-luvulla tai 60-luvun alussa?
    Viimeisin muokkaaja PNu; 20.11.2007 kello 11:37.

  9. #24
    Tunnistettu jäsen
    Liittynyt
    28.06.2005
    Viestejä
    2789

    oletus Vs: Autoistumiseen johtanut kehitys Suomessa

    Lainaus Alunperin kirjoittanut PNu Näytä viesti
    Kommentoin edellä kylläkin vain 50-luvun tilannetta ja väitän edelleen, että vaihtoehdot olivat silloin vähissä.
    Jos rajataan vain 1950-lukuun voidaan todeta lähinnä seuraavat "entä jos" - skenaariot:
    - Turun raitiotien 1950-luvun lopulla ehdotetut laajennukset Kuralaan, Satakunnantietä Raisioon ja Uudenmaantietä Vasaramäkeen olisi toteutettu noin vuosina 1957-60. Turun kaupungin omat resurssit olisivat riittäneet. Linjoja varten olisi ostettu ehkä 10-20 raitiojunaa nk "aavevaunuja" vastaavaa kalustoa, jonka toimittaminen olisi onnistunut kotimaiselta teollisuudelta.
    - Helsingin raitiotietä olisi laajennettu pikaraitiotietasoisena esim. Herttoniemeen ja Tapiolaan 1950-luvun ja 1960-luvun taitteessa. Linjat olisi todennäköisesti tehty "esimetro" - periaatteella. Kalustoksi olisi hankittu enemmän sarjoja 1-15 ja 16-30 vastaavia raitiovaunuja, joiden toimittaminen olisi onnistunut kotimaiselta teollisuudelta.
    - Sähköistyksen toteutusta olisi aikaistettu ja esim. Dr12 - tai Dr 13 veturien sekä Dm8 ja Dm9 - sarjojen sijasta olisi osin hankittu sähkökalustoa, jotka olisivat maksaneet jokseenkin saman verran kuin ko. kalusto. Ko. veturien erohan sähköveturiin on vain se, että niissä on päämuuntajan sijasta dieselgeneraattori. Toimittaminen olisi onnistunut kotimaiselta teollisuudelta.

    Oleellista on havaita että "entä jos" skenaario haarautuu toteutuneesta vasta noin 1956-59.

  10. #25

    Liittynyt
    14.07.2005
    Sijainti
    koti: Espoo/työ: Helsinki
    Viestejä
    5510

    oletus Vs: Autoistumiseen johtanut kehitys Suomessa

    Lainaus Alunperin kirjoittanut petteri Näytä viesti
    Mikä olisi ollut vaihtoehto 1950-60-luvuilla, jos jätetään muutama varsin lyhyt moottoritien pätkä pois laskuista? Jättää maantiet hevoskärryjen aikaan?

    Kehittynyt teollisuusvaltio tarvitsee tieverkon, jota 50-luvun alussa ei Suomessa ollut. Ja rautatieliikenteeseenkin investoitiin paljon 50-60-luvuilla.
    Se mikä minua onusein askaruttanut, että miksi Suomessa rakennetiin vielä 1950-60-luvulla satoja kilometrejä ns korpiratoja joiden hyöty ja merkitys jäi varsin lyhytaikaisiksi, eli olivat todellisia floppeja, kuten Taivalkosken, Saarijärven-Haapajärven ja Ilomantsin radat? Miksi ei reursseja kohdennettu ruuhka-Suomen, ja rakennettu esim oikorataa Helsingistä itään niillä rahoilla ja resursseilla?

    Ehkä tämä valaisee hieman mitkä intressit oli päättäjien mielessä siihen aikaan?

    t. Rainer

  11. #26
    PNu
    PNu ei ole kirjautuneena

    Liittynyt
    30.09.2005
    Viestejä
    908

    oletus Vs: Autoistumiseen johtanut kehitys Suomessa

    Lainaus Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg Näytä viesti
    Se mikä minua onusein askaruttanut, että miksi Suomessa rakennetiin vielä 1950-60-luvulla satoja kilometrejä ns korpiratoja joiden hyöty ja merkitys jäi varsin lyhytaikaisiksi, eli olivat todellisia floppeja, kuten Taivalkosken, Saarijärven-Haapajärven ja Ilomantsin radat?
    Tässähän oli kysymyksessä aluepolitiikka ja työllistämistyöt. On joka tapauksessa totta, ettei myönnettyjäkään ratarahoja suinkaan aina käytetty tarkoituksenmukaisella tavalla. Siksi onkin naurettavaa nostaa suuri haloo siitä, että valtakunnassa on 50- ja 60-luvuilla käytetty rahaa myös kärrypolkujen muutamiseen kunnolliseksi maantieksi.

  12. #27
    Tunnistettu jäsen
    Liittynyt
    28.06.2005
    Viestejä
    2789

    oletus Vs: Autoistumiseen johtanut kehitys Suomessa

    Lainaus Alunperin kirjoittanut PNu Näytä viesti
    Siksi onkin naurettavaa nostaa suuri haloo siitä, että valtakunnassa on 50- ja 60-luvuilla käytetty rahaa myös kärrypolkujen muutamiseen kunnolliseksi maantieksi.
    Maanteitä toisaalta kunnostettiin liikennetarpeen mukaan.

    Toisaalta tieinvestointeja toteutettiin ja joukkoliikenneinvestointeja jätettiin toteuttamatta ja joukkoliikennettä lakkautettiin autoistumisen kiihdyttämiseksi.

    Yksi hyvin konkreettinen case jonka tunnen hyvin eli Raisio:
    - Valtatien 8 rakentaminen välillä Raisio - Rauma oli tietysti tarpeellinen perusinvestointi valtakunnan tieverkkoon.
    - Valtatien rakentaminen moottoritietasoisena välillä Raisio - Turku (4 km moottoritietä + 2 km nelikaistaista pääkatua, valmis 1964) palveli ensisijaisesti sitä, että Raision voimakas kaupunkirakentaminen toteutui autoon tukeutuvana. Liikennemäärien perusteella Raisio - Turku olisi voitu tehdä 2 - kaistaisena uutena maantienä tai ohjata Satakunnantielle.
    - Turku - Raisio - Naantali paikallisjunaliikenteen alasajo aloitettiin jo 1950-luvulla
    - Turku - Raisio - pikaraitiotien rakentaminen hylättiin 1950/60-lukujen taitteessa

  13. #28
    PNu
    PNu ei ole kirjautuneena

    Liittynyt
    30.09.2005
    Viestejä
    908

    oletus Vs: Autoistumiseen johtanut kehitys Suomessa

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Mikko Laaksonen Näytä viesti
    Sähköistyksen toteutusta olisi aikaistettu ja esim. Dr12 - tai Dr 13 veturien sekä Dm8 ja Dm9 - sarjojen sijasta olisi osin hankittu sähkökalustoa, jotka olisivat maksaneet jokseenkin saman verran kuin ko. kalusto. Ko. veturien erohan sähköveturiin on vain se, että niissä on päämuuntajan sijasta dieselgeneraattori. Toimittaminen olisi onnistunut kotimaiselta teollisuudelta.
    Uudet oikoradat valmistuivat vasta vuosien 1966-1977 välisenä aikana. Jos dieseleiden sijaan olisi 50- ja 60-luvuilla rakennettu sähkövetureita niin tämä olisi pakottanut sähköistämään esim. Haapamäen seudun radat, joka olisi ollut ilmeinen hukkainvestointi tai pahimmassa tapauksessa vaarantanut jopa uusien oikoratojen toteutumisen.

    Toisaalta radat ja vaunukalusto olivat vielä 60-luvullakin siinä kunnossa, ettei edes Dr12- ja Dr13-vetureilla voitu usein käyttää niin suuria nopeuksia ja/tai junapainoja, kuin vetureiden suorituskyky olisi sallinut. Sähkövetureiden suuremmasta tehosta olisi siten ollut vain vähän hyötyä.

    Lisäksi kaikki tärkeimmät dieselveturisarjat (Dr12, Dr13, Dr14, Dv12, Dv15, Dv16) ovat säilyneet ajossa suorastaan kymmeniä vuosia sähköistyksen aloittamisen jälkeenkin, koska sivuradoilla ja ratapihoilla riitti töitä. Näihin käytetyt rahat eivät siis missään tapauksessa ole menneet hukkaan. Dm8-9 oli epäilemättä kyllä virhehankinta.
    Viimeisin muokkaaja PNu; 20.11.2007 kello 11:14.

  14. #29
    PNu
    PNu ei ole kirjautuneena

    Liittynyt
    30.09.2005
    Viestejä
    908

    oletus Vs: Autoistumiseen johtanut kehitys Suomessa

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Mikko Laaksonen Näytä viesti
    Valtatien rakentaminen moottoritietasoisena välillä Raisio - Turku (4 km moottoritietä + 2 km nelikaistaista pääkatua, valmis 1964) palveli ensisijaisesti sitä, että Raision voimakas kaupunkirakentaminen toteutui autoon tukeutuvana.
    Näitä muutaman kilometrin mittaisia moottoritien pätkiä tehtiin useita ympäri maata. Niissä saattoi olla taustalla myös imagon rakentaminen eli kuviteltiin kaupungin näyttävän nykyaikaisemmalta, jos sillä on oma moottoritie.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Mikko Laaksonen Näytä viesti
    Turku - Raisio - Naantali paikallisjunaliikenteen alasajo aloitettiin jo 1950-luvulla
    On muistettava, että huomattava supistus tapahtui jo ennen kuin Lättähattuja ehdittiin sijoittaa Turun varikolle. En ihmettele lainkaan, jos uudet bussit ovat 50-luvulla vaikuttaneet matkustajistakin miellyttävämmiltä, kuin sodan nähneet 20- ja 30-luvun moottorivaunut.

  15. #30

    Liittynyt
    14.07.2005
    Sijainti
    koti: Espoo/työ: Helsinki
    Viestejä
    5510

    oletus Vs: Autoistumiseen johtanut kehitys Suomessa

    Lainaus Alunperin kirjoittanut PNu Näytä viesti
    Tässähän oli kysymyksessä aluepolitiikka ja työllistämistyöt. On joka tapauksessa totta, ettei myönnettyjäkään ratarahoja suinkaan aina käytetty tarkoituksenmukaisella tavalla. Siksi onkin naurettavaa nostaa suuri haloo siitä, että valtakunnassa on 50- ja 60-luvuilla käytetty rahaa myös kärrypolkujen muutamiseen kunnolliseksi maantieksi.
    Sitä lähinnä ihmettelen, että kun samaan aikaan rakennettiin moottoriteitä etelässä työllistämistöinä, niin rautateitä vain erämaassa. Esim Turun moottoritien työmaalla oli iso työsiirtola Espossa jonne oli haalittu työttömiä ympäri Suomea, pohjoisimpia kairoja myöten. Haluttiinko jotenkin "tahallaan" antaa sellainen kuva että rautatiet eivät ole niin tärkeitä, vai miksi tällainen priorisointi? Joka tapauksessa 20 vuotta myöehmmin kun ratoja seuraavan kerran ehdotetiin rakennettavaksi etelään (ELSA ja HELI) ne tyrmättiin liian kalliina tai "turhina", ja oli ihan hilkulla että Lahden oikorataakaan ylipäänsä alettiin rakenta.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Mikko Laaksonen
    Yksi hyvin konkreettinen case jonka tunnen hyvin eli Raisio:
    - Valtatien 8 rakentaminen välillä Raisio - Rauma oli tietysti tarpeellinen perusinvestointi valtakunnan tieverkkoon.
    - Valtatien rakentaminen moottoritietasoisena välillä Raisio - Turku (4 km moottoritietä + 2 km nelikaistaista pääkatua, valmis 1964) palveli ensisijaisesti sitä, että Raision voimakas kaupunkirakentaminen toteutui autoon tukeutuvana. Liikennemäärien perusteella Raisio - Turku olisi voitu tehdä 2 - kaistaisena uutena maantienä tai ohjata Satakunnantielle.
    - Turku - Raisio - Naantali paikallisjunaliikenteen alasajo aloitettiin jo 1950-luvulla
    - Turku - Raisio - pikaraitiotien rakentaminen hylättiin 1950/60-lukujen taitteessa
    Suomen autoistuminen pitää nähdä monen tekijän summana, mutta yhtenä näen kaupunkikielteisyyden, josta eivät vain helsinkiläiset vaan myös turkulaiset ja manselaiset ovat saaneet osansa. Kun Suomi alkoi tosissaan teollistua ja muuttua palveluyhteiskunnaksi 1960-luvulla, se ei tapahtunut ensisijaisesti muuttamalla väkeä maalta suurkaupunkeihin, vaan maalta pienempiin kaupunkeihin ja kirkonkyliin, ja uusi teollisuus ei ollut suurimuotoista vaan pienempää ja keskikokoista. Kehitettiin kaikenlaisia tukimuotoja, myös maantiekuljetuksia tuettiin. Kuorma-autoissa oli tapahtunut niin suurta kehitystä että ei ollut tarvetta rakentaa teollisuushalleja rautateiden varsille. Lienee selvä että elintason kohoamisen myötä maaseututajamien vaurastuviin kotitalouksiin ostettin ensi tilassa telkkari, pesukone ja auto, eikä putkiradiota, pyykkilautaa tai polkupyörää. Suomen henkistä ilmapiiriä vaivasi myös trauma hävinneestä sodasta ja epäonnistuneesta liittolaissuhteesta saksalaisten kanssa. Haluttiin tehdä pesäeroa kaikken saksalais- keskieurooppalaiseen ja sitä edustivat valitettavasti myös rautatiet ja raitiotiet. Nuoriso ihannoi amerikkalaisuutta, ja esimerkkinä niin Suomessa oli amerikkalaisia autoja suhteessa paljon enemmän 60-luvulla kuin nyt. Suomalaiset kaupunkilaiset, joilla suurimmalla osalla oli maalaistausta, ammensivat 60-luvulla käytöskultuurinsa siis supisuomalaisuudesta ja amerikkalaisuudesta, ja siihen pirtaan ei oikein sopinut matkustaminen täpötäysissä busseissa ja ratikoissa. Metroja nähtiin vähän edistykseellisempinä, mutta meille liiaan kalliina. Suomalaiset ovat vieroksuneet myös amerikkalaisuuden symbolesita yhtä merkittävintä, nimittäin pilvenpiirtäjä-arkkitehtuurin, suomalaisia "arvoja" rikkovana.

    Näistä lähtökohdista jos ajattelee, niin suomalaisella joukkoliikenteellä ei olle ollut kovin usein myötämäkeä sodanjälkeisenä aikana. Ainoat selvät poikkeuskaudet olivat 1970-luvun energiakriisi ja 1990-luvulla aloitettu kampanjointi saasteita ja ilmaston lämpenemistä vastaan.

    t. Rainer

Vastaavia viestiketjuja

  1. Raideleveydet Suomessa
    kirjoittanut Jysky foorumissa Junat
    Vastauksia: 12
    Viimeisin viesti: 17.09.2010, 02:26
  2. Jenkkibussi Suomessa
    kirjoittanut antti foorumissa Muuta busseista
    Vastauksia: 6
    Viimeisin viesti: 11.09.2008, 21:49
  3. Suurnopeusjunia Suomessa?
    kirjoittanut antaeus foorumissa Junat
    Vastauksia: 11
    Viimeisin viesti: 11.06.2008, 19:12
  4. YTV-liikenteen asiakastyytyväisyyden kehitys
    kirjoittanut karihoo foorumissa HSL-alueen paikallisliikenne
    Vastauksia: 1
    Viimeisin viesti: 24.01.2008, 15:54
  5. Tulevaisuuden kehitys edellyttää suunnitelmaa.
    kirjoittanut lapinpoika foorumissa Kehittämishankkeet
    Vastauksia: 0
    Viimeisin viesti: 11.07.2005, 13:44

Lähettämissäännöt

  • Et voi aloittaa uusia viestiketjuja
  • Et voi vastata viesteihin
  • Et voi lähettää liitetiedostoja
  • Et voi muokata viestejäsi
  •