Ehkä korpiratoja suunniteltaessa myös uskottiin radan tuovan alueelle automaattisesti vaurautta, koska näin oli aikaisemmin tapahtunut eikä otettu huomioon, että on sittenkin eri asia rakentaa rata kaupunkien välille tai teollisuuslaitosta varten kuin keskelle ei mitään.
Korpiratojen suunnitelmat oli laadittu jo ennen sotia. Taivalkosken radankin piti jatkua Kemijärven kautta Petsamoon asti. Osaako kukan selittää miksi niitä ei päivitetty (=vedetty henkselit niiden yli) muuttunutta tilannetta vastaamaan?
En näkisi asiaa noin. Tärkeät päätökset rautateiden sähköistämisestä ja uusista oikoradoista tehtiin 60-luvun alkupuolella, vaikka tämä aikakausi näköjään mielletään pelkäksi autoilun kukoistuskauden alkamiseksi. Myös Helsingin metron rakentamisesta sekä nivelraitiovaunujen tilaamisesta päätettiin jo ennen ensimmäistä öljykriisiä.
Ymmärtääkseni rautateiden sähköistämisestä ja oikoradoista ei käyty kovin vilkasta keskustelua yleisellä tasolla. Koko asiasta eivät useimmat ihmiset tienneet yhtään mitään. Sikäli kun muistan lapsuudestani 60-luvulla, niin isäni, joka oli sotajermu, piti sähköjunia Suomen oloissa turhina ja riskialttiina mm siksi että jos syttyy sota, niin vihollinen voi tuhoamalla voimalat, pysäyttää koko rautatieliikenteen. Myöhemin hän mutti kantansa niiden tarpeellisuudesta kun olimme muuttaneet Kauniaisiin ja hän pääsi sähköjunalla töihin.
Niiden hankkeiden toteutumista voi kiitellä vain virkamiehiä joilla oli selkeät visiot. Jos olisi jätetty maallikojen päätettäväksi, niin rautatiet olisi todennäköisesti jätetty sodanjälkeiseen tilaan ja vähitellen pistetty rullalle.
Oikeastaan öljykriisit ja saasteita vastaan kampanjointi ovat tainneet vaikuttaa vain puheiden tasolla. Käytännön toimenpiteet ovat jääneet aika vähiin. Esimerkiksi johdinautoista luovuttiin pian öljykriisin jälkeen.
Öljykriisiä seurasi taloudellinen laskusuhdanne jona aikana kaikkia suuria julkisia investointeja rajoitettiin. Johdinautojen lakkauttamista perusteltiin niiden vanhanaikaisuudella. Sensijaan metrotyömaata jatkettiin vaikka kaupunki oli ajautunut taloudellisesti ahtaalle sen vuoksi, ja yleinen mielipide 70-luvun loppupuolella oli kääntynyt koko metrohankkesta luopumisen kannalle.
Näkisisin VR:n satsaukset pendolinoihin ja Lahden oikoradan olevan seuraus ympäristötietoisuudesta. Pendojen ja oikoradan vaihtoehtoina esittivät autoilu- ja ilmailupiirit ihan vakavissaan valtakunnallisen moottoritievarkon rakentamista ja kotimaan lentoliikenteen kehittämistä.
t. Rainer
