Vuosaaren satama

Liittynyt
4 Heinäkuu 2005
Viestit
1,069
Vs: Raideyhteys Helsingin lentokentälle

VR ei kuljeta enää postia, eikä Itellan logistiikkakeskusta Tikkurilantien varressa olisi muutenkaan kovin helppo integroida pääradan oikaisuun, pelkästään ratkaisun epäkäytännöllisyyden ja tulevaisuuden tilavarausten takia. Itse uskon kuitenkin, että jostakin päin Vantaata/Tuusulaa, ehkäpä lentoaseman pohjoispuolelta tai sitten jostakin Savion suunnalta, ryhdytään etsimään paikkaa "uudelle Ilmalalle" eli maaliikennekeskukselle...ennemmin tai myöhemmin.

En tiedä että vastaako tämä maaliikennekeskusta
Keravan saviolle on tulossa Kerca logistiikkakeskus vuosaaren sataman myötä.
Kerca kaava on mennyt läpi ilman valituksia.

Kerava sanoi:
Keravan logistiikkakeskus

Keravan logistiikkakeskus, Kerca, on suunniteltu raideliikenteen ja maantieliikenteen yhdyspisteeksi. Se sijaitsee logistisesti erinomaisesti pääradan ja Lahden moottoritien välissä ja sieltä on suora raideyhteys Vuosaaren satamaan.

Kercan läheinen sijainti aivan Vuosaaren tunneliradan päässä sekä pääradan ja pohjoiseen menevien pääväylien vieressä mahdollistavat yritysten tavarankuljetusketjujen optimoinnin. Myös Venäjälle ja sieltä Kaukoitään suuntautuva liikennettä voidaan palvella Keravalta.

Keravan Logistiikkakeskus rakennetaan Etelä-Keravalle Savion kaupunginosaan yli 130 hehtaarin alueelle. Alueen koko vastaa noin 200 jalkapallokenttää.

Keskuksen ytimessä ovat vienti- ja tuontiterminaalit sekä konttien säilytysalue. Kontit siirretään junista nostureilla suoraan terminaaleihin, rekkojen trailereille tai välivarastoitavaksi. Alueelle on kaavailtu myös muun muassa Tullin toimipistettä, konttien huolto- ja vuokrauspalveluja, toimistotiloja, polttoaineen tankkauspistettä sekä yöpymis- ja taukopaikkapalveluja kuljettajille. Liikenteen sujuvuuden takaamiseksi alueelle on suunniteltu oma moottoritieliittymä.

Kercan alueen suunnittelevat yhteistyössä Keravan kaupunki ja SRV Viitoset-yhtiö.

" Arviomme mukaan Kerca työllistää jopa tuhat henkilöä. Kerca tarjoaa vahvan kokonaiskonseptin yrityksille. Sijainti on erinomainen, kaupungin yrityspalvelut on arvioitu Uudenmaan parhaimmiksi, SRV on maan vahvimpia osaajia uudenlaisten rakennuskokonaisuuksien kehittäjänä ja alueen oppilaitokset ovat valmiita tekemään räätälöityjä paketteja työvoiman saatavuuden varmistamiseksi", kehitysjohtaja Harri Nikander sanoo.

Kerava Cargo Centerin kotisivut. http://www.kerca.fi/
http://www.kerava.fi/kerca.asp#20
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: Raideyhteys Helsingin lentokentälle

Keravan saviolle on tulossa Kerca logistiikkakeskus vuosaaren sataman myötä.
Minusta tämä näyttää siltä, että Vuosaareen on tehty satama, joka ei mahdu sinne ja jonka liikenneyhteydet muualle Suomeen eivät toimi. Niinpä Vuosaaren sataman maatoiminnot sijoitetaan Keravalle, jonne rakennetaan toinen satama, tosin ilman merenrantaa ja laituripaikkoja. Siirtokuormaukset ja välivarastoinnit tehdään sitten kahteen kertaan.

Tämän järjestelyn mielekkyyttä voi pohtia vaikka eilisen uutisen perusteella, jonka mukaan UPM keskittää oman satamaliikenteensä Kotkaan ja lopettaa rahtauksen Haminassa. Ahtauksen hoitaminen yhdessä paikassa jättää työttämäksi ainakin 100 henkilöä mikä tarkoittaa, että kustannukset ovat 100 miestyövutta halvemmat yhdessä paikassa hoidettuna.

Antero
 
Vs: Raideyhteys Helsingin lentokentälle

Salaliitostahan tässäkin on kyse, kuten Antero vihjaa. Vuosaaren satama mahtuu loistavasti sinne minne pitääkin. Kerca sijoitetaan oikoradan varteen, liikenteen solmukohtaan. Tottakai Antero vastustaa Vuosaaren satamaa, ilmeisesti parempi kohde olisi jokin kepun siltarumpu landella. Ei Haminan tai Kotkan asia tähän liity mitenkään, UPM valitsi kahdesta satamasta toisen, koska tavaraakin on vähemmän ja kysyntä huonoa. On yleismaailmallinen ilmiö, että moiset keskukset muodostavat omia "logistiikkakaupunkejaan" solmukohtiin. Kuormaus juniin tehdään Vuosaaressa, Vuosaareen tulee ratapiha. Kerca tullee jonkin yksityisen yrityksen hallintaan, joka koordinoi sillä omaa toimintaansa, on kyse yhden yrityksen tavaravirroista paljon todennäköisemmin. On oikein hyvä asia, että Vuosaari valmistuu, pölyttävät ja kaasuttavat rekat saadaan pois Helsingin keskustan väyliä kuormittamasta.
 
Vs: Raideyhteys Helsingin lentokentälle

Minusta tämä näyttää siltä, että Vuosaareen on tehty satama, joka ei mahdu sinne ja jonka liikenneyhteydet muualle Suomeen eivät toimi. Niinpä Vuosaaren sataman maatoiminnot sijoitetaan Keravalle, jonne rakennetaan toinen satama, tosin ilman merenrantaa ja laituripaikkoja. Siirtokuormaukset ja välivarastoinnit tehdään sitten kahteen kertaan.

Keravalle tulee toisaalta lisää työpaikkoja ja keravalaisten duunareiden ei tarvitse ajaa Lahdenväylää pääkaupunkiseudulle töihin, kun voivat kävellä tai pyöräillä omaan kaupunkiinsa töihin. Keravan kannalta siis loistodiili. Kerava on muutenkin kunnostautunut yritysystävällisenä joustavana kaupunkina, joka on johtanut pieneen työttömyysasteeseen ja hyvään taloudelliseen tilanteeseen. Valituksiakin pienessä kaupungissa harvemmin tulee, kun valittaja voi saada vähän huonoa kohtelua joka paikassa, kun kaikki tietävät hänet ulkonäöltä. Vantaalla taas tuskin tiedetään, kuka oli se Mikko Makkonen Koivukylästä, joka teki valituksen S-ryhmän uudesta pääkonttorista ja esti näin sen muuttamisen Vantaalle.
 
Vs: Raideyhteys Helsingin lentokentälle

Salaliitostahan tässäkin on kyse, kuten Antero vihjaa. Vuosaaren satama mahtuu loistavasti sinne minne pitääkin...

Aikanani pohdin tätä satama-asiaa aika huolella. Nuorempi polvi ei välttämättä muista, mutta 90-luvulla Vuosaaren sataman vaihtoehtona oli Pikkala Kirkkonummella. Tämä sijainti hakkaa Vuosaaren 10 -0. Ensinnäkin Pikkalaan olisi ollut mahdollista sijoittaa kaikki mahdolliset maatoiminnot ja sittenkin varata maata toinen mokoma mahdollisille laajennuksille. Vuosaaren tapauksessahan ihan lähtokohtaisesti oletetaan että että rahtia täytyy siirtää 'lennossa' Kehä-III:n varrella oleviin maalikenneterminaaleihin. Toisekseen Pikkalasta maantieliikenne muualle Suomeen olisi voinut käyttää kantatietä 45 Hangosta Hyvinkään kautta Porvooseen ruuhkaisen Kehä III:n sijaan. Samoin junaliikenne olisi ollut ohjattavissa Hanko - Hyvinkää -rataa pitkin jolloin ei olisi kuormitettu jo valmiiksi ruuhkaista päärataa. Tarvittavat rata- ja tieinvestoinnit (siis Pikkala - Lohja) olisivat olleet kustannuksiltaan samaa luokkaa kuin nyt toteutettavat. Ja lopuksi muistamme, että tavaravirrat Helsingistä katsoen kuitenkin ohjautuvat ennemmin länsi- kuin itäpuolelle. Itä-Suomessa on tosin paljon metsäteollisuutta, mutta sitä palvelee varsin tarkoituksenmukaisesti Kotka/Hamina satamakokonaisuus.

Johtopäätokseni on sama kuin aikanaan 90-luvulla: satama sijoitettiin Vuosaareen vain ja ainoastaan siksi, että Helsingin kaupunki ei halua luopua ilmeisesti sinällään varsin tuottavasta satamabisneksestä. Tuskinpa on mikään sattuma, että Vuosaaren satama on syrjäisimmässä mahdollisessa kulmassa joka kuitenkin sattuu kuuluumaan Helsingin kaupunkiin! Ehkäpä vieläkin 'syrjäisempi' sijainti olisi ollut parempi. Jos meillä olisi ollut jokin Suur-Helsingin tapainen organisaatio, johon kuuluisi Kirkkonummi, satama olisi ilman muuta sijoitettu Pikkalaan. Muistanemme vielä, että Pikkalan ja Vuosaaren satamahankkeet eivät koskaan joutuneet todella kilpasille, vaan Helsingin satama tylysti osti pois Pikkalan satamahankkeen pohjaksi perustetun osakeyhtiön kuljeksimasta.

Keravan logistiikkahankkeesta sinällään minulla ei ole pahaa sanottavaa: sehän vain paikkaa lähtökohtaisesti huonoa tilannetta. Tottakai on parempi, että tavaran jatkokäsittely tehdään Keravalla, minne rahti tulee junalla kuin Kehä III:n varren maaliikenneterminaaleissa. Kyseeeseen tulee vain se, että olisiko sittenkin tarkoituksenmukaista perustaa 'sisämääsatama' kerralla Tampereelle, mistä on erinomaiset maantie- ja rautatieyhteydet ympäri Suomea. Tällaista hankettahan on ainakin hahmoteltu täälläpäin.
 
Viimeksi muokattu:
Vs: Raideyhteys Helsingin lentokentälle

Toisekseen Pikkalasta maantieliikenne muualle Suomeen olisi voinut käyttää kantatietä 45 Hangosta Hyvinkään kautta Porvooseen ruuhkaisen Kehä III:n sijaan. Samoin junaliikenne olisi ollut ohjattavissa Hanko - Hyvinkää -rataa pitkin jolloin ei olisi kuormitettu jo valmiiksi ruuhkaista päärataa.
Eikös tuon Hanko-Hyvinkää-Porvoo -tien numero ole 25? Tie numero 45 kulkee Helsingistä Hyvinkään eteläpuolelle eli on ns. Tuusulanväylä.;)

Valitettavasti tuo tie numero 25 taitaa olla lähes poikkeuksetta kaksikaistainen, joten sitä olisi varmaan pitänyt parantaa ja leventää pitkältäkin matkalta, jotta kasvava rekkaliikenne olisi mahtunut sinne Pikkalan sataman käyttöönoton myötä. Ja olisihan tuo Hanko-Hyvinkää -ratakin pitänyt sähköistää - tuolta radalta olisi pitänyt lisäksi rakentaa yhdysraide Pikkalaan satamaan. Tosin Hanko-Hyvinkää -radan sähköistys olisi voinut olla erittäin hyväkin asia Hangon radan matkustajaliikennettä ajatellen.
 
Vs: Raideyhteys Helsingin lentokentälle

Satama sijoitettiin Vuosaareen vain siksi, että Helsingin kaupunki ei halua luopua ilmeisesti sinällään varsin tuottavasta satamabisneksestä.
Tämä on varmasti oikea syy. Hieman ennen sataman rakentamista tarkastettiin väitöskirja, jonka mukaan Suomessa oli liikaa satamakapasiteettia. Muiden satamien toimintoja tehostamalla olisi saatu hoidettua sama liikenne ilman uusia kallita satamia. Tämä ei tietenkään käynyt Helsingille, koska silloin Helsinki olisi menettänyt tuottavan satamabisneksen.
 
Vs: Raideyhteys Helsingin lentokentälle

Tämä ei tietenkään käynyt Helsingille, koska silloin Helsinki olisi menettänyt tuottavan satamabisneksen.

Hyvä juttu helsinkiläisille veronmaksajille paremmin voivan kaupungintalouden kautta ja lisää työpaikkoja Helsingissä. Helsingin kaupungintaloutta rasittaa nykyinen kuntarakenne, jossa hyvätuloiset muuttavat ympäryskuntiin ja Helsinki ei saa siitä kompensaatiota, että joutuu majoittamaan opiskelijoita ja muita pienituloisia. Minusta Helsinki ei ole tässä tilanteessa tehnyt väärin vaatiessaan edes jotain seudullista tulonlähdettä itselleen, kun kuntaliitoksista ei mitään ole tullut pitkään aikaan.

Toki kaikki olisi järkevämpää, jos kunnat yhdistettäisiin, mutta kun ei yhdistetä niin sen mukaan on toimittava. Vuosaaren sataman ruuhkat tulevat pääasiassa Vantaalle, eli eivät ole Helsingin kaupungin harmi. Eli ainakin helsinkiläiset ja keravalaiset voivat nyt taputtaa uusille työpaikoille ja verotuloille, jos liikenneinsinöörit eivät hurraakaan. Helsinki ja helsinkiläiset hyötyvät tottakai myös siten, että kantakaupungista vapautuu tilaa rakentamiselle. Hyvätuloisia saadaan lisää kantakaupunkiin ja kantakaupungin asuntopula hellittää, yhä useampi pääsee asumaan kantakaupunkiin ilman autoa.
 
Vs: Raideyhteys Helsingin lentokentälle

Eikös tuon Hanko-Hyvinkää-Porvoo -tien numero ole 25? Tie numero 45 kulkee Helsingistä Hyvinkään eteläpuolelle eli on ns. Tuusulanväylä.;)

Valitettavasti tuo tie numero 25 taitaa olla lähes poikkeuksetta kaksikaistainen, joten sitä olisi varmaan pitänyt parantaa ja leventää pitkältäkin matkalta, jotta kasvava rekkaliikenne olisi mahtunut sinne Pikkalan sataman käyttöönoton myötä. Ja olisihan tuo Hanko-Hyvinkää -ratakin pitänyt sähköistää - tuolta radalta olisi pitänyt lisäksi rakentaa yhdysraide Pikkalaan satamaan. Tosin Hanko-Hyvinkää -radan sähköistys olisi voinut olla erittäin hyväkin asia Hangon radan matkustajaliikennettä ajatellen.

Kiitos täsmennyksestä. Ja itse asiasta: tottakai Pikkalan sataman yhteydessä olisi pitänyt tehdä isoja tie- ja ratatöitä. Mutta aivan samoin täytyy nyt tehdä Vuosaaren sataman takia kaikenlaista. Kokonaiskustannukset ovat useita satoja miljoonia euroja. Luultavasti Pikkalan tapauksessa kulut olisivat olleet samaa luokkaa. Joskus olen ajanut valtatietä 25 ja se on kaksikaistainen leveä perustie ja useat liittymistä muihin valtateihin ovat eritasoja. Siis ihan riittävän hyvä tie yhden sataman rekkaliikenteelle. Siitä en tiedä, kaipaisiko tie perusparannusta.
 
Näin valtatie 25:n varreölla asuvana täytyy todeta että valtatiellä 25 ei todellakaan ole montaa eritasoliittymää, Lohjan ja Myllylammen välillä niitä on sillä välillä kun tie kulkee uuden Turun moottoritien kanssa yhdistettynä. Tie on tällä hetkellä kohtuullisesti kuormitettu eikä se ilman mittavaa perusparannusta kestä suurta rekkarallia.
 
Takaisin
Ylös