Viestiketju: Ruotsinkieliset paikannimet

Alunperin kirjoittanut ess

Entäpä vanhahtava Kumtähti?

Tuo paikannimi on näköjään muuttunut aikojen saatossa useampaankin kertaan, tässä linkki.

Porin rannikkoseudulla näyttäisi kartoilla olevan paljon sellaisia paikannimiä, jotka näyttävät sellaisilta, että alkuperäinen ruotsinkielinen nimi on väännetty suomenkielisen suuhun paremmin sopivaksi. Onko alue ollut historiansa aikana ruotsinkielinen? MH:n aikatauluhaussa on SatLin Rauma - Pori -vuorojen "vuoron tiedoissa" mainittu kaikki pysäkit Luvian ja Porin väliltä. Niistä yksi on Överby. Miten on mahdollista että yksikielisellä suomenkielisellä alueella on täysin ruotsinkielinen pysäkinnimi?

Pohjois-Suomen kaikki kunnat ovat yksikielisiä (eikä ultrix toisin väitäkään) ja perinteinen suomen ja ruotsin kielten välinen kieliraja kulkee Ruotsin puolella. Joidenkin historioitsijoiden mukaan se alkaa rannikolla Sangin ja Seivin kylien välistä, kulkee pohjoista kohti Napapiirin tienoille, jossa kääntyy lännen suunnalle päättyäkseen lopulta saamelaisalueeseen. Nykyisten karttojenkin paikannimiä katselemalla saa tämän suuntaisen käsityksen. Ruotsinkielisiä nimiä on helppo pitää uudehkoina (Malmberget, Svanstein, Marielund, ...). Kerrotaan, että virallinen Ruotsi on vastustanut suomen kielen käyttöä alueellaan vielä puolen vuosisataa sitten. Jos pohjoisimmassa Ruotsissa edelleen asuu perinteistä väestöä, joka puhuu suomea tai sen murretta tai jotain joka suomenkielisestä kuulostaa suomen murteelta ("meän kieli"), ja jos he katsovat historiansa viimeisimpiä 200 vuotta, niin luulenpa, että he huomaavat säästyneensä useammaltakin sellaiselta murheelta, joita idempänä asuvat "kielisukulaiset" ovat joutuneet kokemaan.

Alunperin kirjoittanut Jouni Seilonen

Porin rannikkoseudulla näyttäisi kartoilla olevan paljon sellaisia paikannimiä, jotka näyttävät sellaisilta, että alkuperäinen ruotsinkielinen nimi on väännetty suomenkielisen suuhun paremmin sopivaksi. Onko alue ollut historiansa aikana ruotsinkielinen?

Ruotsinkielisestä en tiedä, mutta ainakin kaksikielinen.

Pori - Björneborg (eli Karhulinna)
Ulvila - Ulfsby (Ulvinkylä)
Ahlainen - Hvittisbofjärd (Huittislaisselkä)
Merikarvia - Sastmola (vrt. Sastamala)
Noormarkku - Norrmark (Pohjoismaa)
Pomarkku - Påmark (Ylimaa)

-- ja Porin saaristosta löytyy todella valtavasti suomeen väännettyjä paikannimiä (mm. Pastuskeri/Bastuskär, Soodee/Sådö), mikä antaa osviittaa alueen aikaisemmasta pääkielestä. Yyterikin tulee sanasta Ytterö, eli Ulkosaari. Maan nouseminen on vaikuttanut varsin paljon, kuitenkaan poikkeuksena Mäntyluodolla ja Tahkoluodolla ei ole ruotsinkielistä nimeä.

Alunperin kirjoittanut Jouni Seilonen

Porin rannikkoseudulla näyttäisi kartoilla olevan paljon sellaisia paikannimiä, jotka näyttävät sellaisilta, että alkuperäinen ruotsinkielinen nimi on väännetty suomenkielisen suuhun paremmin sopivaksi. Onko alue ollut historiansa aikana ruotsinkielinen? MH:n aikatauluhaussa on SatLin Rauma - Pori -vuorojen "vuoron tiedoissa" mainittu kaikki pysäkit Luvian ja Porin väliltä. Niistä yksi on Överby. Miten on mahdollista että yksikielisellä suomenkielisellä alueella on täysin ruotsinkielinen pysäkinnimi?

Satakuntaan ei juurikaan asutettu ruotsalaisia, johtuen alueen yhtenäisyydestä jo ennen ruotsinvaltaa. Teljän kaupunki oli rautakauden merkittävimpiä kauppapaikkoja suomessa. Myytti Lallista voidaan nähdä merkkinä ruotsinvallan vastustuksesta. Toki jotkut johtavat suvut ottivat ruotsinkielisiä nimiä, koska se edesauttoi menestymistä.

Nämä mainitut ruotsinkieliset paikat taisivat nousta merestä juurikin ruotsinvallan aikaan joten niille annettiin tämän takia ruotsinkieliset nimet?

Porissa esimerkiksi ei ole ollut merkittävää ruotsinkielistä väestöä ainakaan 100-vuoteen. 1800-luvun lopulla Porin asukkaista noin seitsemän prosenttia puhui äidinkielenään ruotsia. Koko suomessa vastaava luku oli 13-14%. Pori ei olisi täyttänyt nykyisen kielilain määritelmää kaksikielisestä kunnasta eli 8%. Oulussa oli samaan aikaan prosentuaalisesti saman verran ruotsinkielisiä eli noin 6-7%.

Pohjoisessa, ehkä Siipyystä/Kristiinankaupungista alkaa vahvempi ruotsinkielinen asutus. Etelään päin mentäessä vasta Turun saaristossa on ruotsinkielisiä kuntia.

Näin entisenä ulvilalaisena huomauttaisin nykyisen kirjoitusasun olevan Ulvsby

Pitäjän nimi oli ennen nykyistä kirkkoa Liikistö, joka on paikka, jossa sijaitsi entinen puukirkko (Kirkon kivijalat, hautausmaa vielä jäljellä). Liikistö oli 1200-luvulla saksalaisten kauppapaikka.
Ruotsalainen piispa halusi rakennuttaa Liikistöön kivikirkon, joka oli omistettu Pyhälle Olaville. Kaverit alkokin rakentaa kirkkoa Liikistön silloiselle saarelle, mutta maa oli noussut niin paljon, että päättivät siirtää kirkon ja pitäjän keskustan paremmille väylille Kokemäenjoen suulle. Kirkon ympärille sitten rakentui Olavin kylä eli Ulvsby - Ulvila. Tämä siis 1300-luvulla.
Ruotsalaiset toivat mukanaan myös kaupan säätelyn ja saksalaiset muuttivat pois. Vaikka kauppaa koitettiin elvyttää, kaupunki kuoli Helsingin (1550) ja Porin (1558) asuttamiseen ja keskiaikaisesta Ulvilasta ei ole jäänyt kuin kirkko jäljelle ja alueen nimi Vanhakylä (Gammelby).

Satakunnan rannikko oli suomenkielistä alunperin (Ulvilan vanhin kylä Haistila). 1300-luvulla kuitenkin alueelle siirtyi ilmeisesti Ahvenanmaalta asukkaita ja alue muuttui enimmäkseen ruotsinkieliseksi. Ulvilankin keskuskylä oli nimeltään Ragvaldby, jossa siis Liikistö sijaitsi. Suomenkielisten määrä kääntyi nousuun kuitenkin jo ennen 1500-lukua. Mutu-tuntumalla ajattelisin, että nämä ruotsinkieliset siirtyivät rannikon mukana ja harrastivat enemmän kalastusta ja nimesivät maasta nousevat alueet ja saaret ensiksi ja sitten suomenkieliset myöhemmin siirtyessään aluelle väänsivät alueet suomenkielisiksi. Ja tietysti ruotsinkieliset hallitsijat, kuten Juhana (Porin perustaja) vaikutti varmaan nimistöön.

En tiedä alueen yhtenäisyydestä rautakaudella, mutta arvioidaan, että Pori+50km säde -alueella olisi asunut 1500-luvun puolivälissä n. 1000 ihmistä, joten aika pienillä väestönmuutoksilla oli suuret vaikutukset.

Uskoisin, että länsirannikon suomen murteissa kaikissa on ollut kyseinen ruotsalaisvaikutus. Osaisinkohan sen verran poria, että: kaik' praata oulu kiält mut mä e.

Alunperin kirjoittanut SlaverioT

Porissa esimerkiksi ei ole ollut merkittävää ruotsinkielistä väestöä ainakaan 100-vuoteen. 1800-luvun lopulla Porin asukkaista noin seitsemän prosenttia puhui äidinkielenään ruotsia. Koko suomessa vastaava luku oli 13-14%. Pori ei olisi täyttänyt nykyisen kielilain määritelmää kaksikielisestä kunnasta eli 8%. Oulussa oli samaan aikaan prosentuaalisesti saman verran ruotsinkielisiä eli noin 6-7%.

Itse asiassa kielilain mukaan 6% riittää, jos kunta on ennestään kaksikielinen. Nykyään Porissa taitaa olla parisataa ruotsinkielistä, samoin Oulussa. Prosentuaalisesti siis Porissa on Oulua enemmän ruotsinkielisiä.

Alunperin kirjoittanut Tidtabell

Näin entisenä ulvilalaisena huomauttaisin nykyisen kirjoitusasun olevan Ulvsby

Aivan oikein, ja Ahlainenkin on nykyään Vittisbofjärd.

Tuota emme toki voi tietää, mutta tutkijoiden kliseenä on ollut, että "puhuisimme lähes kaikki ruotsia, ja suomi olisi reservaattikieli". En kuitenkaan ihan tähän usko, sillä suomi elää edelleenkin Tornionjokilaaksossa elävänä, joskin ilman hallinnollisia elvyttämistoimenpiteitä uhanalaisena minuriteettikielenä, vaikka suomenkielisiä on noin 150 vuotta suorastaan sorrettu alueella. Suomen kielialue on niin yhtenäinen ja laaja, että suomi olisi säilynyt Ruotsin vallan allakin merkittävänä rahvaan kielenä, olihan sille sentään jo vanhastaan kirjakielikin olemassa. Kaupunkien kieli olisi luultavasti ollut ruotsi tai jokin ruotsin ja suomen sekainen pidgin, kuten stadin slangi tai Turun ja muiden länsirannikon kaupunkien "kyökkisuomi".