Sivu 6 / 12 EnsimmäinenEnsimmäinen ... 2345678910 ... ViimeisinViimeisin
Näytetään tulokset 76-90/176

Viestiketju: Ruotsinkieliset paikannimet

  1. #76
    Jouni Seilonen avatar
    Liittynyt
    19.09.2007
    Sijainti
    Oulu / Ristijärvi
    Viestejä
    847

    oletus Vs: Vi skulle gå till kauppatori och dricka kaffe med munkkipossu

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Rattivaunu Näytä viesti
    Sen mukaan Vääksylle on joskus löytynyt Växiö-muotoinen vastine...
    Vägsjö on kartassa "Karta över Finland med svenska ortnamn", ISBN 951-593-905-4, tosin suluissa, minkä kerrotaan tarkoittavan, että historiallinen ruotsinkielinen nimi ei ole enää käytössä.

  2. #77
    ess
    ess ei ole kirjautuneena
    ess avatar
    Liittynyt
    10.11.2007
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    738

    oletus Vs: Kaksikieliset paikannimet

    Lainaus Alunperin kirjoittanut karihoo Näytä viesti
    Kaksikielisestä Helsingistä huolimatta harvemmin tulee vastaan kotipaikkani Kumpulan ruotsinkielistä versiota Gumtäkt.
    Entäpä vanhahtava Kumtähti?

  3. #78

    Liittynyt
    08.07.2007
    Viestejä
    959

    oletus Vs: Ruotsinkieliset paikannimet

    Miksi kaisaniemi on Kajsaniemi ruotsiksi?

    Pitäisi olla Kajsanäs...

  4. #79
    Suljettu tunnus
    Liittynyt
    29.06.2005
    Sijainti
    Itä-Helsinki
    Viestejä
    2224

    oletus Vs: Ruotsinkieliset paikannimet

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Tonttu18 Näytä viesti
    Miksi kaisaniemi on Kajsaniemi ruotsiksi?
    Pitäisi olla Kajsanäs...
    Laitetaan nyt tämäkin sitten
    http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/ky...3-b2a6a420f644

  5. #80
    vko
    vko ei ole kirjautuneena
    Ylläpito vko avatar
    Liittynyt
    23.06.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    480

    oletus Vs: Ruotsinkieliset paikannimet

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Tonttu18 Näytä viesti
    Miksi kaisaniemi on Kajsaniemi ruotsiksi?
    Tähänkin löytyi Googlelta vastaus muutamassa sekunnissa: Linkki Ylen aikaisen sivuille.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Ylen aikainen
    Kaisaniemellä ei ole kunnollista ruotsinkielistä nimeä, koska se on epätyypillinen helsinkiläisnimi siinä mielessä, että se on syntynyt suomen kielessä, josta se on lainautunut ruotsiin, eikä päinvastoin. Kaisaniemen nimi vakiintui kaksikieliseksi vuonna 1909. Suomeksi siis I:llä niin kuin Iiro, ja ruotsiksi J:llä niin kuin Jaakko.
    Ylen aikaisen sivulta löytyy enemmän kertomusta nimestä.

  6. #81
    Suljettu tunnus
    Liittynyt
    29.06.2005
    Sijainti
    Itä-Helsinki
    Viestejä
    2224

    oletus Vs: Ruotsinkieliset paikannimet

    Juu, kyllä ensin kannattaa googlettaa.
    Mutta syytä tähän ei Googlesta löydy:

    Puotilan metrokatu = Botby metrogata ja
    Puotilan metrotori = Botby metrotorg.

    Puotila on ruotsiksi Botby Gård ja Botby suomeksi Vartiokylä.
    Puotilantie esim. on sentään Botbygårdsvägen.

  7. #82
    Tunnistettu jäsen karihoo avatar
    Liittynyt
    29.01.2006
    Sijainti
    Hyvinkää
    Viestejä
    540

    oletus Vs: Kaksikieliset paikannimet

    Lainaus Alunperin kirjoittanut ess Näytä viesti
    Entäpä vanhahtava Kumtähti?
    Tuo paikannimi on näköjään muuttunut aikojen saatossa useampaankin kertaan, tässä linkki.

  8. #83
    Jouni Seilonen avatar
    Liittynyt
    19.09.2007
    Sijainti
    Oulu / Ristijärvi
    Viestejä
    847

    oletus Vs: Kylmä sota: Jaettu Suomi

    Porin rannikkoseudulla näyttäisi kartoilla olevan paljon sellaisia paikannimiä, jotka näyttävät sellaisilta, että alkuperäinen ruotsinkielinen nimi on väännetty suomenkielisen suuhun paremmin sopivaksi. Onko alue ollut historiansa aikana ruotsinkielinen? MH:n aikatauluhaussa on SatLin Rauma - Pori -vuorojen "vuoron tiedoissa" mainittu kaikki pysäkit Luvian ja Porin väliltä. Niistä yksi on Överby. Miten on mahdollista että yksikielisellä suomenkielisellä alueella on täysin ruotsinkielinen pysäkinnimi?

    Pohjois-Suomen kaikki kunnat ovat yksikielisiä (eikä ultrix toisin väitäkään) ja perinteinen suomen ja ruotsin kielten välinen kieliraja kulkee Ruotsin puolella. Joidenkin historioitsijoiden mukaan se alkaa rannikolla Sangin ja Seivin kylien välistä, kulkee pohjoista kohti Napapiirin tienoille, jossa kääntyy lännen suunnalle päättyäkseen lopulta saamelaisalueeseen. Nykyisten karttojenkin paikannimiä katselemalla saa tämän suuntaisen käsityksen. Ruotsinkielisiä nimiä on helppo pitää uudehkoina (Malmberget, Svanstein, Marielund, ...). Kerrotaan, että virallinen Ruotsi on vastustanut suomen kielen käyttöä alueellaan vielä puolen vuosisataa sitten. Jos pohjoisimmassa Ruotsissa edelleen asuu perinteistä väestöä, joka puhuu suomea tai sen murretta tai jotain joka suomenkielisestä kuulostaa suomen murteelta ("meän kieli"), ja jos he katsovat historiansa viimeisimpiä 200 vuotta, niin luulenpa, että he huomaavat säästyneensä useammaltakin sellaiselta murheelta, joita idempänä asuvat "kielisukulaiset" ovat joutuneet kokemaan.
    Viimeisin muokkaaja kuukanko; 16.11.2009 kello 22:35. Syy: jaettu viesti kahtia

  9. #84
    ultrix avatar
    Liittynyt
    22.10.2005
    Sijainti
    Tampere Järvensivu (Jvs)
    Viestejä
    3363

    oletus Vs: Kylmä sota: Jaettu Suomi

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Jouni Seilonen Näytä viesti
    Porin rannikkoseudulla näyttäisi kartoilla olevan paljon sellaisia paikannimiä, jotka näyttävät sellaisilta, että alkuperäinen ruotsinkielinen nimi on väännetty suomenkielisen suuhun paremmin sopivaksi. Onko alue ollut historiansa aikana ruotsinkielinen?
    Ruotsinkielisestä en tiedä, mutta ainakin kaksikielinen.

    Pori - Björneborg (eli Karhulinna)
    Ulvila - Ulfsby (Ulvinkylä)
    Ahlainen - Hvittisbofjärd (Huittislaisselkä)
    Merikarvia - Sastmola (vrt. Sastamala)
    Noormarkku - Norrmark (Pohjoismaa)
    Pomarkku - Påmark (Ylimaa)

    -- ja Porin saaristosta löytyy todella valtavasti suomeen väännettyjä paikannimiä (mm. Pastuskeri/Bastuskär, Soodee/Sådö), mikä antaa osviittaa alueen aikaisemmasta pääkielestä. Yyterikin tulee sanasta Ytterö, eli Ulkosaari. Maan nouseminen on vaikuttanut varsin paljon, kuitenkaan poikkeuksena Mäntyluodolla ja Tahkoluodolla ei ole ruotsinkielistä nimeä.
    Sakari Kestinen

  10. #85

    Liittynyt
    15.08.2008
    Viestejä
    2249

    oletus Vs: Kylmä sota: Jaettu Suomi

    Lainaus Alunperin kirjoittanut ultrix Näytä viesti
    Ulvila - Ulfsby (Ulvinkylä)
    Ulf on ainakin ennen vanhaan viitannut suteen. Sudenkylä tuntuisi ihan luontevalta naapurilta Karhulinnalle!

  11. #86
    SlaverioT avatar
    Liittynyt
    24.01.2007
    Sijainti
    Kankaanpää/Kerava
    Viestejä
    278

    oletus Vs: Kylmä sota: Jaettu Suomi

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Jouni Seilonen Näytä viesti
    Porin rannikkoseudulla näyttäisi kartoilla olevan paljon sellaisia paikannimiä, jotka näyttävät sellaisilta, että alkuperäinen ruotsinkielinen nimi on väännetty suomenkielisen suuhun paremmin sopivaksi. Onko alue ollut historiansa aikana ruotsinkielinen? MH:n aikatauluhaussa on SatLin Rauma - Pori -vuorojen "vuoron tiedoissa" mainittu kaikki pysäkit Luvian ja Porin väliltä. Niistä yksi on Överby. Miten on mahdollista että yksikielisellä suomenkielisellä alueella on täysin ruotsinkielinen pysäkinnimi?
    Satakuntaan ei juurikaan asutettu ruotsalaisia, johtuen alueen yhtenäisyydestä jo ennen ruotsinvaltaa. Teljän kaupunki oli rautakauden merkittävimpiä kauppapaikkoja suomessa. Myytti Lallista voidaan nähdä merkkinä ruotsinvallan vastustuksesta. Toki jotkut johtavat suvut ottivat ruotsinkielisiä nimiä, koska se edesauttoi menestymistä.

    Nämä mainitut ruotsinkieliset paikat taisivat nousta merestä juurikin ruotsinvallan aikaan joten niille annettiin tämän takia ruotsinkieliset nimet?

    Porissa esimerkiksi ei ole ollut merkittävää ruotsinkielistä väestöä ainakaan 100-vuoteen. 1800-luvun lopulla Porin asukkaista noin seitsemän prosenttia puhui äidinkielenään ruotsia. Koko suomessa vastaava luku oli 13-14%. Pori ei olisi täyttänyt nykyisen kielilain määritelmää kaksikielisestä kunnasta eli 8%. Oulussa oli samaan aikaan prosentuaalisesti saman verran ruotsinkielisiä eli noin 6-7%.

    Pohjoisessa, ehkä Siipyystä/Kristiinankaupungista alkaa vahvempi ruotsinkielinen asutus. Etelään päin mentäessä vasta Turun saaristossa on ruotsinkielisiä kuntia.

  12. #87

    Liittynyt
    01.08.2007
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    65

    oletus Vs: Millainen olisi Suomen rataverkko ilman alueluovutuksia...

    Näin entisenä ulvilalaisena huomauttaisin nykyisen kirjoitusasun olevan Ulvsby

    Pitäjän nimi oli ennen nykyistä kirkkoa Liikistö, joka on paikka, jossa sijaitsi entinen puukirkko (Kirkon kivijalat, hautausmaa vielä jäljellä). Liikistö oli 1200-luvulla saksalaisten kauppapaikka.
    Ruotsalainen piispa halusi rakennuttaa Liikistöön kivikirkon, joka oli omistettu Pyhälle Olaville. Kaverit alkokin rakentaa kirkkoa Liikistön silloiselle saarelle, mutta maa oli noussut niin paljon, että päättivät siirtää kirkon ja pitäjän keskustan paremmille väylille Kokemäenjoen suulle. Kirkon ympärille sitten rakentui Olavin kylä eli Ulvsby - Ulvila. Tämä siis 1300-luvulla.
    Ruotsalaiset toivat mukanaan myös kaupan säätelyn ja saksalaiset muuttivat pois. Vaikka kauppaa koitettiin elvyttää, kaupunki kuoli Helsingin (1550) ja Porin (1558) asuttamiseen ja keskiaikaisesta Ulvilasta ei ole jäänyt kuin kirkko jäljelle ja alueen nimi Vanhakylä (Gammelby).

    Satakunnan rannikko oli suomenkielistä alunperin (Ulvilan vanhin kylä Haistila). 1300-luvulla kuitenkin alueelle siirtyi ilmeisesti Ahvenanmaalta asukkaita ja alue muuttui enimmäkseen ruotsinkieliseksi. Ulvilankin keskuskylä oli nimeltään Ragvaldby, jossa siis Liikistö sijaitsi. Suomenkielisten määrä kääntyi nousuun kuitenkin jo ennen 1500-lukua. Mutu-tuntumalla ajattelisin, että nämä ruotsinkieliset siirtyivät rannikon mukana ja harrastivat enemmän kalastusta ja nimesivät maasta nousevat alueet ja saaret ensiksi ja sitten suomenkieliset myöhemmin siirtyessään aluelle väänsivät alueet suomenkielisiksi. Ja tietysti ruotsinkieliset hallitsijat, kuten Juhana (Porin perustaja) vaikutti varmaan nimistöön.

    En tiedä alueen yhtenäisyydestä rautakaudella, mutta arvioidaan, että Pori+50km säde -alueella olisi asunut 1500-luvun puolivälissä n. 1000 ihmistä, joten aika pienillä väestönmuutoksilla oli suuret vaikutukset.

    Uskoisin, että länsirannikon suomen murteissa kaikissa on ollut kyseinen ruotsalaisvaikutus. Osaisinkohan sen verran poria, että: kaik' praata oulu kiält mut mä e.
    Haluan kuolla unessa, kuten isäni - En kirkuen, kuten hänen matkustajansa.

  13. #88
    ultrix avatar
    Liittynyt
    22.10.2005
    Sijainti
    Tampere Järvensivu (Jvs)
    Viestejä
    3363

    oletus Vs: Millainen olisi Suomen rataverkko ilman alueluovutuksia...

    Lainaus Alunperin kirjoittanut SlaverioT Näytä viesti
    Porissa esimerkiksi ei ole ollut merkittävää ruotsinkielistä väestöä ainakaan 100-vuoteen. 1800-luvun lopulla Porin asukkaista noin seitsemän prosenttia puhui äidinkielenään ruotsia. Koko suomessa vastaava luku oli 13-14%. Pori ei olisi täyttänyt nykyisen kielilain määritelmää kaksikielisestä kunnasta eli 8%. Oulussa oli samaan aikaan prosentuaalisesti saman verran ruotsinkielisiä eli noin 6-7%.
    Itse asiassa kielilain mukaan 6% riittää, jos kunta on ennestään kaksikielinen. Nykyään Porissa taitaa olla parisataa ruotsinkielistä, samoin Oulussa. Prosentuaalisesti siis Porissa on Oulua enemmän ruotsinkielisiä.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Tidtabell Näytä viesti
    Näin entisenä ulvilalaisena huomauttaisin nykyisen kirjoitusasun olevan Ulvsby
    Aivan oikein, ja Ahlainenkin on nykyään Vittisbofjärd.
    Sakari Kestinen

  14. #89
    Jouni Seilonen avatar
    Liittynyt
    19.09.2007
    Sijainti
    Oulu / Ristijärvi
    Viestejä
    847

    oletus Vs: Millainen olisi Suomen rataverkko ilman alueluovutuksia...

    Olen jostakin lukenut arvion, että 1800-luvun alkupuolella Suomessa 30% oli ruotsinkielisiä ja samaan aikaan Irlannissa oli sama suhteellinen osuus englanninkielisiä. Nykyään ruotsinkielisiä on Suomessa jotain 6%. Mitä Irlannissa nykyään puhutaan, taitaa olla yleisesti tiedossa. Jos Suomi olisi itsenäistynyt Venäjän sijasta Ruotsista samoihin aikoihin kuin Irlanti itsenäistyi 1921, mikä olisi suomen kielen asema nykyään? Toki Ruotsi on suhteessa Suomeen selvästi pienempi kuin Englanti suhteessa Irlantiin.

  15. #90
    ultrix avatar
    Liittynyt
    22.10.2005
    Sijainti
    Tampere Järvensivu (Jvs)
    Viestejä
    3363

    oletus Vs: Millainen olisi Suomen rataverkko ilman alueluovutuksia...

    Tuota emme toki voi tietää, mutta tutkijoiden kliseenä on ollut, että "puhuisimme lähes kaikki ruotsia, ja suomi olisi reservaattikieli". En kuitenkaan ihan tähän usko, sillä suomi elää edelleenkin Tornionjokilaaksossa elävänä, joskin ilman hallinnollisia elvyttämistoimenpiteitä uhanalaisena minuriteettikielenä, vaikka suomenkielisiä on noin 150 vuotta suorastaan sorrettu alueella. Suomen kielialue on niin yhtenäinen ja laaja, että suomi olisi säilynyt Ruotsin vallan allakin merkittävänä rahvaan kielenä, olihan sille sentään jo vanhastaan kirjakielikin olemassa. Kaupunkien kieli olisi luultavasti ollut ruotsi tai jokin ruotsin ja suomen sekainen pidgin, kuten stadin slangi tai Turun ja muiden länsirannikon kaupunkien "kyökkisuomi".
    Sakari Kestinen

Vastaavia viestiketjuja

  1. Paikannimet linjojen nimissä
    kirjoittanut Compact foorumissa Muuta joukkoliikenteestä
    Vastauksia: 80
    Viimeisin viesti: 15.04.2007, 18:24

Lähettämissäännöt

  • Et voi aloittaa uusia viestiketjuja
  • Et voi vastata viesteihin
  • Et voi lähettää liitetiedostoja
  • Et voi muokata viestejäsi
  •