Viestiketju: Ruotsinkieliset paikannimet

Alunperin kirjoittanut Joonas Pio

Minua on jo pitkään ihmetyttänyt muutamien pääkaupunkiseudun kaupunginosien ruotsinnokset. Esimerkiksi Punametsä/Brunskog ja Ruskeasanta/Rödsand. Mistä tämä johtuu? Ja onko suomen- vai ruotsinkielinen nimi alkuperäinen, eli kumpaa käännettäessä tuo ero on tullut?

Sen kummemmin lähdeaineistoa etsimättä uskaltaisin väittää, että molemmat nimet Punametsä/Brunskog ja Ruskeasanta/Rödsand ovat alunperin ruotsinkielisiä (kuten suurin osa pääkaupunkiseudun "vanhemmasta" nimistöstä). On myös hyvä huomata, että nimien osalta kyseessä ei varsinaisesti ole "suomennos" tai "ruotsinnos" vaan paikalla on kaksi rinnakkaista nimeä, vaikka toinen tietysti usein onkin syntynyt vanhempi nimi tavalla tai toisella kääntämällä.

Tuntematta Punametsän tai Ruskeasannan taustaa tarkemmin on vaikea sanoa mistä nimien merkitysero johtuu. Yleisesti nimistöä tuntien on kuitenkin luultavaa että kyseessä on joko "virheellinen" käännös (eli kun "brun" kuulostaa enemmän "punalta" kuin "ruskealta" on valittu se) tai tietoinen valinta (puna kuulostaa "paremmalta" kuin ruskea). Ero on voinut syntyä joko virallisen nimenannon yhteydessä tai jo ennen sitä erikielisten ihmisten käyttäessä nimiä. Kolmas vaihtoehto olisi vielä se, että alunperin olisi ollut olemassa molemmat nimet (vaikka talojen niminä), jotka sitten ovat myöhemmin yhdistyneet tarkoittamaan samaa aluetta.

Hauska yksityiskohta Punametsään liittyenhän on se, että vieressä olisi myös oikeasti "punametsä": Rödskog (eli Röylä).

Suomi oli Ruotsin vallassa viimeksi yli 200 vuotta sitten - kaksikieliset kyltit joutaisivat jo museoon, näin karrikoiden. Ja kyllä, itse olen myös huomannut suomenruotsalaisten käyttävän lähes poikkeuksetta suomenkielisiä paikannimiä. Ketä varten pitää ruotsinkieliset nimet säilyttää? Ainoat, jotka Suomessa eivät suomea osaa puhua asuvat ruotsinkielispainotteisilla alueilla, joihin Helsinki ei kuulu. Jos metsään eli periaatteessa keskelle ei mitään nousee 2000-luvulla asuinalue pääkaupunkiseudulle, miksi sille pitää vääntää ruotsinkielinen nimi? Esimerkiksi käy vaikkapa Helsingin Aurinkolahti. Ruotsinnokset tehdään alle 5%:n ryhmää varten, joista heistäkin suurin osa asuu ruotsenkielispainotteisilla alueilla, ja ne, jotka Helsingissä asuvat, kehtaavat käyttää suomenkielisiä paikannimiä.

Asian voi kääntää myös toisin päin: haittaako teitä Ruotsin-matkalla se kovastikin, että paikannimet ovatkin ruotsiksi? Entä onko paikannimien lausuminen mahdotonta? Ei minusta. Paikannimi pitäisi kirjoittaa valtaväestön kielellä, hyväksynkin ruotsinkieliset nimet alueilla, joilla asustaa yli 50% ruotsia äidinkielenään puhuvia. Tietääkseni Helsinki ei täytä ko. vaatimusta, joten oikeastaan vastustan sitä, että Helsingistä löytyy Länsisalmi ja Östersundom-Östersundom. Ja vieläpä niin päin, että poistettiin jo olemassa ollut suomenkielinen nimi.

Alunperin kirjoittanut Knightrider

...kaksikieliset kyltit joutaisivat jo museoon, näin karrikoiden...

Asiaa! Tähän panee vastaan korkeintaan joku tavastlandilainen svensson, mutta turhaa suunlonksutusta välttävä suomalaisenemmistö 96 % käyttää kuitenkin päätösvaltaa tässäkin - demokratian nimissä.

Alunperin kirjoittanut ultrix

Apropoo: miksi HSL-lyhennettä halutaan väkisin käyttää englanniksi, vaikka sanojen Helsinki Regional Transport luonnollinen lyhenne esiintyy viranomaisen logossa?

Siksi kai, että 90 % pääkaupunkiseudun asukkaista ei tiedä, mikä on HRT. Jos tulee turisti, joka kysyy HRT officea tai HRT ticketsejä, vastaus irtoaa vain ruotsinkieliseltä kysyttäessä. Ruotsinkieliset taas varmasti tunnistavat HSL-lyhenteen.

Alunperin kirjoittanut ultrix

Helsingin paikannimistä ruotsinnoksia on vain kourallinen. Hoplax, Köklax ja Kajsaniemi lienevät selkeimmät, mutta Hoplax oli todennäköisesti alun perin Haapalahti. Myös Kånala voi kuulua tähän kategoriaan, sillä tuolla 1923 kartalla se on pelkästään "Konala". Turussa ruotsinnoksia lienee huomattavasti enemmän.

Historiallisesti tosiaan Helsinki kaupunkina ja koko ympäröivä maaseutu oli täysin ruotsinkielistä ja me suomenkieliset asukkaat olemme niitä muualta tulleita. Kieliraja on mennyt jossain Räckhalsin (Rekola) ja Korson välillä - Korsolla ei tosiaan ruotsinkielistä nimeä edes ole. Pääosa pääkaupunkiseudun suomenkielisistä paikannimistä onkin varsin teennäistä suomea. Erotuksena tähän Turkua ympäröivä maaseutu on aina ollut suomenkielistä ja lähimmät ruotsinkieliset kylät löytyvät Paraisilta. Siksi Turussa on joko ruotsinnettu teennäisesti tai enimmäkseen ei ruotsinnettu ollenkaan. Turussa ruotsi ei näy eikä kuulu katukuvassa samaan tapaan kuin täällä pääkaupunkiseudulla, vaikka ruotsinkielisten osuus onkin aika samanlainen (Turku 5,3 %, Helsinki 6 %, Espoo 8 %, Vantaa 2,8 %).

Alunperin kirjoittanut Max

Kieliraja on mennyt jossain Räckhalsin (Rekola) ja Korson välillä - Korsolla ei tosiaan ruotsinkielistä nimeä edes ole.

Korsrå - Ristiraja

Siinä on ollut eri kylien rajakohta.

Sanottaisiinko, että Korso on sikseen ruotsia, eikä sillä ole lainkaan suomenkielistä nimeä?

Alunperin kirjoittanut Max

Turussa ruotsi ei näy eikä kuulu katukuvassa samaan tapaan kuin täällä pääkaupunkiseudulla, vaikka ruotsinkielisten osuus onkin aika samanlainen (Turku 5,3 %, Helsinki 6 %, Espoo 8 %, Vantaa 2,8 %).

Tuota väitettä etteikä ruotsia kuulisi Turun kaduilla, minä en niele. Turussa esim on maan suurin ruotsinkielinen yliopiststo ja paljon muita maanlaajuisia toimintoja jotka pitävät ruotsin kielen elävänä Turussa. Sen olen pannut kanssa merkille että suomenkieliset turkulaiset osaavat hyvin ruotsia, paremmin kuin suomenkieliset helsinkiläiset (=muualta muuttaneet?). Ruotsin läheisyys ja paljon nopeampi laivayhteys Tukholmaan kuin mitä Helsingistä on, vaikuttanee asiaan kanssa.


---------- Viestit yhdistetty klo 11:55 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 11:49 ----------

Alunperin kirjoittanut Compact

Korsrå - Ristiraja

Siinä on ollut eri kylien rajakohta.

Sanottaisiinko, että Korso on sikseen ruotsia, eikä sillä ole lainkaan suomenkielistä nimeä?

Nimi "Korso" on silkka suomennos, ei sitä sellaisenaan voi ruotinkielisenä pitää. Siihen aikaan rautateillä annettiin asemille ja asemataajamille nimiä jossa on vähän lainattu paikkakunnan nimistöä mutta ääntämysteknisesti syistä väännetty helpommin lausuttavaan muotoon. Toinen esimerkki on "Grankulla" joka sai nimensä "Gränkull" nimisestä tilasta. Molemmat toki ruotsia mutta Grankulla pikkasen helpompi ääntää.

t. Rainer

Pääkaupunkiseudun nimistön alkuperästä ja asutushistoriasta kiinnostuneita valaissee seuraava teos:

Kepsu, Saulo: Uuteen maahan. Helsingin ja Vantaan vanha asutus ja nimistö. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 1027. Helsinki: SKS, 2005

Itse en ole kirjaa selaillut, mutta eräs sittemmin kielitieteistä valmistunut luokkakaverini kehui kirjaa. Hän piti Kepsun, lukioaikaisen ruotsin opettajamme, menetelmiä ja johtopäätöksiä vakuuttavina ja mainosti kirjan avaavan myös aivan uuden näkökulman ainakin itä-helsinkiläiseen paikannimistöön.

Alunperin kirjoittanut ultrix

Hups, nyt sulle tuli ajatusvirhe tai sitten et tunne historiaa. Suosittelen pakittamaan sen verran, että kurkkaat jotain yli 50 vuotta vanhaa karttaa, esim. tätä: http://histdoc.net/maant/hel1923.jpg – eihän tuolta kartalta edes löydy Länsisalmea, Vestersundom kyllä löytyy! Itäsalmi oli samanlainen teennäinen tekele kuin Länsisalmikin (mikä sietäisi kadota myös), ja Espoo teki viisaasti hävittäessään hölmöt Kumpyölit (Gumböle), Pempyölit (Bemböle) ja Puotiset (Bodom) suosiolla jo ajat sitten…

Tiedän kyllä, että Itäsalmi ja Länsisalmi ovat suomennoksia, en väittänyt toista. Otat muuten perusteluksi historian havinaa 50 vuoden takaa - siinä välissäkin on tapahtunut paljon. Tarkoitin lauseellani, että on mielestäni typerää poistaa jo pitkään käytössä ollut suomennos Helsingin kaupunginosasta. Itäsalmi on kaiken lisäksi nopeampi sanoa ja kirjoittaa kuin Östersundom.

Alunperin kirjoittanut ultrix

Aurinkolahti (ruots. Solvik) on puhtaasti PR-syistä tehty konstruktio, sillä ennen vanhaan paikka tunnettiin Mustanalahtena (ruots. Svartvik). Siitä muistuttamassa on edelleenkin Svartvikin torppa.

Tuskin ruotsinkielinen versio on välttämätön muinaisen Svartvikin torpan takia?

Alunperin kirjoittanut ultrix

Suomennosten laatiminen Helsingin seudun paikannimille on ollut aluksi kansallisuusaatetta ja myöhemmin suomenkielisen työläisen kielitaidon halveksuntaa. Ei Ruotsissa suomenkielisiä paikannimiä kaipaa kuin Lapissa, joka on vanhastaan suomenkielistä aluetta. Onneksi suomenkieliset paikannimet ovat saaneet suhteellisen hyvin siellä säilyäkin. Vaikka nuorison käytöstä suomi onkin lähes hävinnyt. Haluatkos muuten Knightrider, että ruotsinnetaan koko hela Länsipohjan paikannimet, kun jengistä enemmistö praataa nykyisin siellä svenskaa?

Sanoin jo kantani - jos alueella on yli 50% ruotsinkielisiä, voisi minun puolestani alueen paikannimillä olla myös toisena nimenä ruotsinkielinen versio, jos asia on kuntalaisille tärkeä.

Alunperin kirjoittanut ultrix

Esimerkiksi koska Tiksissä on kyltti "Tikkurilan asema / Dickursby station", olisi englannilta jo valmiiksi kuulostavan paikannimen käyttö Vantaan risteysaseman englanninkielisenä nimenä fiksua. Mutta tämä on vain minun mielipiteeni.

Mitä paikannimiä PK-seudulla tiedätte jotka eivät ole suomea eikä ruotsia?

Ainakin nämä tulee mieleen:
1) Westend
2) Heidehof (Tikkurilan vieressä)
3) Noux (Nuuksion ruotsinkielinen nimi joka on saamea)
4) Arabia
5) Aurora

t. Rainer