Viestiketju: Ideapark - syöpä joka leviää...

Tosissaan pitäisi kyllä ottaa se pelisääntö käyttöön, että tämmöisiä rakennetaan vain hyvien raideliikenneyhteyksien varrelle. Helsinki-pääkaupunkiseudulla on rakennettava kattava raideverkko ja keskittää työpaikat ja suuret kaupalliset palvelut joukkoliikenteen varrelle.

Sinänsä minulla ei ole Sukarin halleja mitään vastaan, en tohtisi torjua hanketta pääkaupunkiseudulle. Itse tosin vierastan moottoriteiden varsiin tyhjästä syntyneitä ostoskaupunkeja kuten "Ideaparkkeja",,, varsinainen idea, ja koen ne epämielyttäviksi paikoiksi muovikasveineen ja tehtyine vanhoine kaupunkeineen.

Alunperin kirjoittanut sebastin

Itse tosin vierastan moottoriteiden varsiin tyhjästä syntyneitä ostoskaupunkeja kuten "Ideaparkkeja",,, varsinainen idea, ja koen ne epämielyttäviksi paikoiksi muovikasveineen ja tehtyine vanhoine kaupunkeineen.

Hyvin tiivistetty. Hämmästelen, kuinka Ideapark voi kannattaa itsensä edes Lempäälässä, jonka 160 km säteellä asuu suurin osa suomalaisista, puhumattakaan jostain korven Pieksämäestä! Sukarin Ideapark olisi muuten ihan OK, mutta se uhkaa kuihduttaa paikallisen elinkeinoelämän Pieksämäen keskustasta. Jos Ideaparkiin käytettävät rahat käytettäisiin Pieksämäen elinkeinoelämän kehittämiseen vaikka Sukarin oman elinkeinoyhtiön kautta, uskoisin sillä olevan paremman tuoton kuin hehtaarihallilla, jota käydään kerran pällistelemässä. Tai vaikka Tampereen Koskikeskuksen kaltainen wau-arkkitehtuurin suhteellisen tiivis mutta mielenkiintoinen kauppakeskus keskellä kaupunkia, joka on oikeasti piristävä lisä kaupunkikuvaan, olipa mitä mieltä Verkatehtaan purkamisesta tahansa.

Olen käynyt vain kerran Ideaparkissa ja juurikin avajaispäivänä katsomassa vain, miltä paikka vaikuttaa. Ennakko-odotukseni vastasivat melko hyvin totuutta: tylsä ketjuliikkeillä varustettu kauppakeskus keskellä metsää, ei mitään arkkitehtonista antia edes sisäpuolella hallia. Kulisseista rakennettu kaupunki, jonka taivaan tilalla on peltikatto ilmastointiputkineen. "Vanha kaupunki" oli erittäin falskin näköinen. Jos Sukari olisi rakentanut Ideaparkin sijaan "Koskikeskus v2.0:n" vaikkapa Sääksjärvelle rataan kiinni ja Ideaparkille junalaiturit, kävisin ihan varmasti siellä useammin kuin nyt.

Alunperin kirjoittanut ultrix

Hämmästelen, kuinka Ideapark voi kannattaa itsensä edes Lempäälässä, jonka 160 km säteellä asuu suurin osa suomalaisista, puhumattakaan jostain korven Pieksämäestä! Sukarin Ideapark olisi muuten ihan OK, mutta se uhkaa kuihduttaa paikallisen elinkeinoelämän Pieksämäen keskustasta. Jos Ideaparkiin käytettävät rahat käytettäisiin Pieksämäen elinkeinoelämän kehittämiseen vaikka Sukarin oman elinkeinoyhtiön kautta, uskoisin sillä olevan paremman tuoton kuin hehtaarihallilla, jota käydään kerran pällistelemässä.

Itsekään en Ideaparkista mitenkään erityisesti pidä (käynyt 3 kertaa, ostokset varmaan yhteensä luokkaa alle 50 €), mutta markkinataloudessa on se hyvä puoli, että asiakkaan ei tarvitse huolehtia kannattavuudesta, kun sijoittaja tuhlaa vain omia rahojaan. Ja äänestää voi jaloillaan: jos ei pidä, ei käy, jolloin markkinamekanismi hoitaa asiat loppuun.

Toki negatiiviset vaikutukset keskustoihin ovat tiedossa. Tulee toisaalta mieleen, että olisiko muita keinoja ohjata kauppaa keskustoihin kuin soveltaa rajoituksia näihin isoihin kauppakeskuksiin. Tarkoitan vain sitä, että yksi syy investoida pelloille on se, että keskustassa se on paitsi kallista, myös äärimmäisen hankalaa. Ei tarvitse kuin ajatella miten paljon Ratinan kauppakeskusta on vastustettu.

Pahaa kyllä pelkään, että investoinnin tuotto (ROI, return on investment) ei välttämättä olisi Pieksämäen keskustassa parempi kuin pelloilla. Jos näin olisi, niin fiksu sijoittaja ohjaisi rahansa sinne.

Entäpä jos ryhdyttäisiin aktiivisesti kaavoittamaan isoja kauppapaikkoja hyville paikoille keskustojen tuntumaan ja ratojen varsille? Tampereella voisi esimerkiksi rautatieaseman yhteyteen matkakeskuksen rakentaa laitureiden päälle ja ison kauppakeskuksen siihen sen kylkeen, siis esimerkiksi. Katettaisiin vain ratapihaa. Ne neliöt olisivat ainakin hyvällä paikalla.

Alunperin kirjoittanut ultrix

Tai vaikka Tampereen Koskikeskuksen kaltainen wau-arkkitehtuurin suhteellisen tiivis mutta mielenkiintoinen kauppakeskus keskellä kaupunkia, joka on oikeasti piristävä lisä kaupunkikuvaan, olipa mitä mieltä Verkatehtaan purkamisesta tahansa.

Heh, niin se aika menee. Kun Koskikeskus vuonna 1988 avattiin, se oli olevinaan aivan käsittämättömän, suorastaan järjettömän iso. Nyt se tuntuu pieneltä.

Muuten: ihmiset käyttäytyvät kauppakeskuksessa ja kaupungin keskustassa eri tavalla. Kauppakeskuksessa on kyllä paljon kävijöitä mutta pieni konversio katselijasta ostajaksi. Keskustan kauppakaduilla liikkeeseen poikkeaja ostaa varmemmin jotain, mikä oikeastaan on liikkeen kannalta varsin hyvä, kun ei tarvitse uhrata neliöitä, siivouspalveluita jne. pelkkien katselijoiden palvelemiseksi. Tämän ja muita näkemyksiä aiheesta löytää hyvästä kirjasta Call of the Mall, kirjoittanut Paco Underhill. Saman kirjoittajan edellinen kirja Why We Buy on myös erinomainen lukukokemus jos on kiinnostunut shoppailun luonteesta. (Näitä saanee tilattua myös Akateemisen ja Amazon.co.uk:n kautta.)

Alunperin kirjoittanut janihyvarinen

Kun Koskikeskus vuonna 1988 avattiin, se oli olevinaan aivan käsittämättömän, suorastaan järjettömän iso. Nyt se tuntuu pieneltä.

Olikohan joskus 90-luvun lopulla, kun joku esitti, että yhdyskuntarakennetta hajauttavia hypermarketteja pitäisi ryhtyä suitsimaan lailla. Yksi peruste, miksi tällaista lakia ei koskaan syntynyt, oli se, että hypermarketteja on jo niin paljon, eikä laki olisi enää kovin tehokas, kun uusia tuskin enää montaa tulee.

Sittemmin on nähty, kuinka väärä tämä arvio oli. Lähes kaikki viime vuosisadan kauppamammutit vaikuttavat vaatimattomilta viime vuosina nousseisiin peltopalatseihin verrattuna.

Tässäkin esimerkki siitä, kuinka politiikka vain levittelee käsiään, ja asioiden annetaan tapahtua.

Alunperin kirjoittanut antti

Turha tässä on Sukaria mollata, jos hän ei rakentaisi Pieksämäen Ideaparkkia, niin vastaavan elämysalueen tekisi joku muu.

"Kysyntä kohtaa tarjonnan," sanoi huumekauppias kohauttaen harteitaan. Hän jatkoi: "Jostain nuo narkkarit kamansa joka tapauksessa hankkisivat, vaikkei minua olisi."

Tämä oli minulta ehkä mauton kärjistys, mutta kyllästyttää aina vain enemmän ja enemmän lukea kun kvartaalitalouden mielettömyyksiä perustellaan moisilla kehäpäätelmillä.

Alunperin kirjoittanut antti

Tässähän on vain halu vastata asiakkaiden käyttäytymiseen.

Minusta pelkästään yhdenlaisten vaihtoehtojen tarjoaminen ei ole asiakkaiden käyttäytymiseen vastaamista, vaan asiakkaiden käyttäytymisen kontrollointia. Jos Aleksanterinkadun tyyppisiä raitiotiekävelykatuja olisi Suomessa yhtä paljon kuin peltomarketteja, ja ne ammottaisivat tyhjillään peltomarkettien vetäessä asiakkaat autuudellaan, tuossa saattaisi jopa olla jotain järkeäkin. Nykymeiningillä peltomarketit ovat muodostumassa lähes ainoaksi vaihtoehdoksi, joten totta kai niissä asioidaan, kun vaihtoehtoja ei juurikaan ole.

Alunperin kirjoittanut jpe

Minusta pelkästään yhdenlaisten vaihtoehtojen tarjoaminen ei ole asiakkaiden käyttäytymiseen vastaamista, vaan asiakkaiden käyttäytymisen kontrollointia. Jos Aleksanterinkadun tyyppisiä raitiotiekävelykatuja olisi Suomessa yhtä paljon kuin peltomarketteja, ja ne ammottaisivat tyhjillään peltomarkettien vetäessä asiakkaat autuudellaan, tuossa saattaisi jopa olla jotain järkeäkin.

Keskustojen elävöittäminen ja laajentaminen on kannatettava asia. Asioin koska tahansa mieluummin keskustassa kuin peltomarketissa. Pointtini edellä oli, että konstipussista saisi mieluusti löytyä myös muita vaihtoehtoja kuin peltorakentamisen yksioikoinen rajoittaminen. Sellaisten rajoitusten ympäri kun kuitenkin yritetään mennä. Sen sijaan positiivisessa hengessä keskustan elävöittäminen kuulostaisi paremmalta -- yritettäisiin yhtäällä parantaa elinkeinotoiminnan edellytyksiä toisaalla rajoittamisen sijaan.

Esimerkiksi Tampereella on läntinen osa keskustaa päässyt kaupallisessa mielessä rapautumaan pahasti. Vielä lapsuudessani 70-80-lukujen vaihteessa Tuulensuun seutu oli kaupallisesti aktiivista aluetta. Valioasun tavaratalo elävöitti seutua, ja elokuvateatterit Kinopalatsi ja Hällä toivat vapaa-ajanviettäjiä. Bussipysäkillä odottaessa saattoi poiketa ostamassa pussin irtomakeisia Ruoholan kaupasta. Nykyisin tuolla on lähinnä ravintoloita (sekä juotto- että ruoka-) sekä vaatimatonta pikkuliiketoimintaa kuten etninen ruokakauppa, jossain vaiheessa oli joku tatuointiliike tms. (?) ja Hämeenpuiston kulmassa on pankkikonttori. Valioasun paikalla taitaa olla joku vaatekauppa mutta ei mitään alkuperäiseen Valioasuun verrattavaa. Rakennustyömaa haittaa tilapäisesti alueen käyttökelpoisuutta ja Kinopalatsi on täysin tyhjillään. Ikimuistoisista ajoista asti Tuulensuussa sijainnut Tampereen kirjakauppakin lopetti joitakin aikoja sitten.

Kaupungissa on keskustan elävöitysprojekti käynnissä ja joitakin aikoja sitten uutisoitiin että juuri tähän keskustan länsipäätyyn pitäisi kiinnittää huomiota. Uskoisin, että jos esim. Valioasun paikalle saisi jonkun vetovoimaisen ankkuriliikkeen ja ympärille muutaman muun vetovoimaisen kohteen, muu osa alueesta alkaisi ryhdistäytyä itsestään. Saa nähdä mitä rakenteilla olevaan West Endin kiinteistöön aikanaan tulee. (Yksi ajatus alueelle voisi olla iso levyjä, elokuvia ja kirjoja myyvä viihdetavaratalo Virgin Megastoren, FNAC:in tms. tyyliin. Ne ovat ulkomailla melkoisia ihmismagneetteja. Tosin jotkut povaavat että näiden kultakausi on jo takana, kun internet tulee ja vie bisneksen.)

Uskoisin että Tampereen keskustaa voisi laajentaa myös idän suunnassa Tammelaan Itsenäisyydenkadun varrelle. Korttelirakenteellisesti se on täysin keskustaa ja siellä on keskustatoimintoja ollutkin kuten muinoinen elokuvateatteri Ilves. Pitäisi vain saneerata kiinteistöjen liiketiloja ja saada 1-2 isoa vetonaulaa joukkoon. Esim. vanhan työvoimatoimiston kiinteistön voisi purkaa pois ja rakentaa ison uudisrakennuksen tilalle, ja kunnon liiketiloja alimpiin kerroksiin. Samoin Tammelan puistokadun toisella puolella pankkitalo edustaa pahinta 1980-luvun tyyliä ja sietäisi mennä. Siihen kulmaan sopisi jopa siro pilvenpiirtäjätyyppinen talo, jonka katutasossa ja muutamassa kerroksessa olisi tilaa vaikka lähes keskikokoiselle tavaratalolle.

Ja kaiken tuon voisi liikenteellisesti sitoa yhteen ratikalla, jolloin kulkuyhteydet liikkeisiin olisivat kunnossa koko katuakselin mitalla.

Joku sanoisi että kovin paljon liiketilaa ehdottaisin keskustaan rakennettavaksi. Tämä on juuri se pointti. Jos halutaan irti peltomarketeista ja hehtaarihalleista, pitää sitä liiketilaa olla riittävästi tarjolla keskustassa, ja mieluiten edes jotenkin kohtuulliseen hintaan. Jos lisää ei rakenneta (kuten ei juuri ole rakennettu sitten Koskikeskuksen), hintataso keskustassa pysyy taivaissa ja sitä houkuttelevampaa on rakentaa pelloille halvalla.

Yllä oleva luonnollisesti pätee periaatteena myös muualla kuin Tampereella, tosin en tiedä miten sovellettavissa se olisi esim. Pieksämäen olosuhteisiin. Suomalaisissa pikkukaupungeissa yleensä keskusta on pieni alue ja mittakaava on vaatimaton. Laajennusvaraa ei kuitenkaan yleensä juuri ole joten koko alue näivettyy helposti kun mikään ei vedä ihmisiä enää paikalle jos lähistöllä kilpailee paremmin palveluin joku valtava markettikeskus. Jos kehitys halutaan kääntää, täytyy keskustaa strukturoida kokonaan uusiksi joiltakin osin, mikä voi olla ainakin osalle asukkaita kauhistus. (En ota kantaa puoleen enkä toiseen, sanon vain että kaikki eivät sitä helposti yleensä hyväksy.)

Asun Oulussa esikaupunkialueella noin 5 km keskustasta. Lähin ruokakauppa on runsaan 10 min kävelymatkan päässä sijaitseva peltomarket/kauppakeskus, joka avattiin loppuvuodesta 2004. Sitä ennen lähimmät ruokakaupat olivat runsaan 15 min kävelymatkan päässä kolmella eri suunnalla. Ne ovat kaikki toiminnassa. Tämän tapauksen peltomarketti ei ole (vielä?) tappanut ympäristönsä ruokakauppoja. En ole myöskään kuullut, että Oulun keskustassa olisi ongelmaa tyhjistä liiketiloista, vaikka erilaisia kauppakeskuksia ja sananmukaisesti peltomarketteja on jo useita. Ehkä Oulussa kysynnän kokonaismäärä kasvaa niin paljon/nopeasti, ettei ongelmia näytä syntyneen?

Alunperin kirjoittanut Jouni Seilonen

En ole myöskään kuullut, että Oulun keskustassa olisi ongelmaa tyhjistä liiketiloista, vaikka erilaisia kauppakeskuksia ja sananmukaisesti peltomarketteja on jo useita. Ehkä Oulussa kysynnän kokonaismäärä kasvaa niin paljon/nopeasti, ettei ongelmia näytä syntyneen?

Ei ongelma kasvukeskuksessa olekaan että liiketiloja jäisi tyhjiksi vaan että kysyntää periaatteessa olisi varmaan enemmänkin kuin tarjontaa, jos vaan hinnat pysyisivät kohtuullisina suhteessa potentiaaliseen liiketoiminnan tuottoon alueella. (Hassusti sanottu ottaen huomioon, että kysyntä on hinnan funktio, mutta tarkoitan että kysyntää suuntautuisi enemmän keskustaan kuin pelloille jos keskustan hintataso olisi vähän alempi ja tarjontaa enemmän.)

Oulussa Stockmannin tulo pelasti mielestäni keskustan. Sokos oli lopussa aika nukkavieru ja ilman sekä sitä että Stockmannia noutaja olisi voinut tulla monellekin keskustan liikkeelle. Nyt keskusta on varsin elävän oloinen Rotuaarin ympäristössä. Tosin aika pieni keskusta tuo on kun vertaa kuinka hirvittävästi market-neliöitä Oulun seudulla on viime vuosina rakennettu.

Se tosin Stockmannin piikkiin ilmeisesti menee, että sen vieressä ei oikein toinen ruokakauppa menestynyt. Aikoinaan Hovihalli oli kohtuullisen tasokas ruokakauppa, mutta tilalle tulleet kaupat eivät erityisesti erottuneet edukseen ja runsaasti isompi Stockmannin Herkku tuntui vetävän kaikki asiakkaat.

Korjataan sen verran että Stockmannin piikistä poistetaan naapurin heikko menestys. Kauppa oli Keskon liike ja Keskon ostaessa Tukon, kaupan ehdoiksi komission kilpailunvalvonnasta tuli että toinen keskustan liikkeistä on (Anttilan ruokakauppa tai po. Hovi-Halli, 100 m välimatkaa) on luovutettava jäljelle jäävälle Suomen Sparille. Niinpä tuon naapuriliikkeen kauppias siirtyi keskolaiseksi kauppiaaksi toisaalle ja tämä naapuri Sparin lipun alle. Suomen Spar pilkottiin lopullisesti Tradekan, Wihurin ja SOK:n kesken. Niinpä paikalla on nyt SOK:n myymälä. Sen menestys tai menestymättömyys ei varmaankaan ole Stockmannin asia vaan SOK:laisen alueosuuskaupan, tässä tapauksessa OL Arinan.

Oulussa on vastaavia keskustan kehittämissuunnitelmia ollut ainakin 1980-luvulta alkaen. Kaikissa hankkeissa on pontimena ollut keskustan kehittäminen peltomarkettien ja hajautuvan yhdyskuntarakenteen vastapainoksi. Suurimpana jarruna asiassa on ollut hajanainen kiinteistönomistus taloyhtiöihin jolloin yksittäiset pienet (sinällään subjektiivisesti tärkeät) intressit ovat syrjäyttäneet isommat hankkeet.

Asiaan ei näy tulevan miespolvessa muutosta joten peltomarketit ovat varmasti tulevaisuutta entistä enemmän. Sellaista kaavaillaan tälläkin hetkellä muutamaan paikkaan ja parasta aikaa Kesko laajentaa yhtä peltomarkettia Citymarketiksi.

Kaiken kaikkiaan peltomarketit ovat minusta suurelta osin yksityisen puolen vastaisku julkisen puolen aikaansaamattomalle jahnaukselle. Se missä pääkaupunkiseudulla suunnitellaan ja mietitään joukkoliikenneyhteyksien tekemistä vuosikymmeniä niin että töihin menoa suunnitteleva ei ehdi ennen eläkettään nähdä kunnollisen joukkoliikenteen tuloa työmatkalleen, niin kauppa vastaavalla tavalla ei jää odottelemaan mahdollisesti vuosikymmeniksi julkisen puolen "keskustan kehittämisiä" vaan tekee omat johtopäätöksensä ja menee green fieldiin missä ei tarvitse jahnata tyhjänpäiväisten asioiden kanssa vaan keskittyä olennaiseen.

Alunperin kirjoittanut kaakkuri

Korjataan sen verran että Stockmannin piikistä poistetaan naapurin heikko menestys. Kauppa oli Keskon liike ja Keskon ostaessa Tukon, kaupan ehdoiksi komission kilpailunvalvonnasta tuli että toinen keskustan liikkeistä on (Anttilan ruokakauppa tai po. Hovi-Halli, 100 m välimatkaa) on luovutettava jäljelle jäävälle Suomen Sparille. Niinpä tuon naapuriliikkeen kauppias siirtyi keskolaiseksi kauppiaaksi toisaalle ja tämä naapuri Sparin lipun alle. Suomen Spar pilkottiin lopullisesti Tradekan, Wihurin ja SOK:n kesken. Niinpä paikalla on nyt SOK:n myymälä. Sen menestys tai menestymättömyys ei varmaankaan ole Stockmannin asia vaan SOK:laisen alueosuuskaupan, tässä tapauksessa OL Arinan.

Kiitoksia korjauksesta, noin se minunkin mielestäni oli. En vain meinannut pääosin etäältä seuranneena muistaa noita kaikkia kilpailukuvioita ihan lonkalta.

Alunperin kirjoittanut kaakkuri

Kaiken kaikkiaan peltomarketit ovat minusta suurelta osin yksityisen puolen vastaisku julkisen puolen aikaansaamattomalle jahnaukselle. Se missä pääkaupunkiseudulla suunnitellaan ja mietitään joukkoliikenneyhteyksien tekemistä vuosikymmeniä niin että töihin menoa suunnitteleva ei ehdi ennen eläkettään nähdä kunnollisen joukkoliikenteen tuloa työmatkalleen, niin kauppa vastaavalla tavalla ei jää odottelemaan mahdollisesti vuosikymmeniksi julkisen puolen "keskustan kehittämisiä" vaan tekee omat johtopäätöksensä ja menee green fieldiin missä ei tarvitse jahnata tyhjänpäiväisten asioiden kanssa vaan keskittyä olennaiseen.

Analyysi naulan kantaan. Mutta mikä lääkkeeksi? Millä saada vauhtia ja dynamiikkaa keskustojen kehittämiseen?

Alunperin kirjoittanut kaakkuri

Kaiken kaikkiaan peltomarketit ovat minusta suurelta osin yksityisen puolen vastaisku julkisen puolen aikaansaamattomalle jahnaukselle. Se missä pääkaupunkiseudulla suunnitellaan ja mietitään joukkoliikenneyhteyksien tekemistä vuosikymmeniä niin että töihin menoa suunnitteleva ei ehdi ennen eläkettään nähdä kunnollisen joukkoliikenteen tuloa työmatkalleen, niin kauppa vastaavalla tavalla ei jää odottelemaan mahdollisesti vuosikymmeniksi julkisen puolen "keskustan kehittämisiä" vaan tekee omat johtopäätöksensä ja menee green fieldiin missä ei tarvitse jahnata tyhjänpäiväisten asioiden kanssa vaan keskittyä olennaiseen.

Tämä on erittäin paljon juuri noin. Keskustojen kehittäminen on ollut aivan mitätöntä piiperrystä, samoin joukkoliikennehankkeet joko liian vaatimattomia tai toisessa ääripäässä niin suuruudenhulluja, ettei valmista tule koskaan. Ajat sitten olisi pitänyt herätä ja käsittää, että markkinataloudessa ei ole aikaa odotella jotain idealistisia kymmenvuotissuunnitelmia, vaan pitää tapahtua heti. Kaupan sijoittumisen ohjausta olisi voitu politiikassa tehdä jo monta vuosikymmentä. Ei ole vain tehty. Ei siitä tarvitse T. Sukaria syyttää.

Lääkkeeksi keskustojen kehitykselle olisi mahdollista nähdä kuntien aktiivisempi ote kehittämiseen itse. Aktiivisuuden tulisi näkyä liiketilahankkeissa ja muissa kehityshankkeissa.
Jostain syystä on niin että kun keskusta-alueella halutaan tehdä yhdessä korttelissa muutoksia, niin kunnallisen hallinnon kanssa toimittaessa kestää vuosia ennen kuin asiaan saadaan riittävä virkamiestason saati poliitikkotason ratkaisu. Sitä vastoin peltomarkettien tarvitsemat ratkaisut syntyvät pikavauhtia jolloin hankkeet yleensä myös toteutuvat tähän nousukauteen eikä lastenlapsille.

Voisi siten kuvitella että mikäli olisi poliittisen yksimielisyyden synnyttämä kunnallinen keskustakehittäjä, se saisi syntymään erilaista vauhtia keskustahankkeissa ja jos sillä olisi vieläpä jokin visio toimintaansa, se saattaisi jopa ajaa hyödyllisiä hankkeita lävitse. Kuvittelu perustuu siis siihen (naiviin) ajatukseen että jos asia on kertaalleen tumpuloitu kunnallisen hallinnon lävitse, jopa änkyrät lakkaisivat olemasta jatkossa vastakarvaan asiassa.
Näin ajatellen Ouluyhtiö tai vaikkapa Herttoniemiyhtiö saattaisi saada suuriakin syntymään. Oikeudellisella muodolla asian järjestämisessä ei liene muutoin merkitystä kuin jääviyskysymysten kohdalla ja mikäli halutaan muita sitoutumaan hankkeeseen mukaan, raha (oman pääoman ehtoisena) lienee tehokkain porkkana. Konkurssiuhkaisuus on mahdollista toteuttaa asiallisesti sitenkin että mikäli kunnallinen laitos syö omat käyttöpääomansa, se saa lakkautuspäätöksen sillä hetkellä ja virkasuhteet lakkaavat lain mukaisessa järjestyksessä. Tosin, kuten on mm. HKL:ssä tai Oulun kadunhoitoyhtiö Comac:issa nähty, tämä ei toteudu kuin unissa, jolloin konkurssilain mukainen konkurssiuhka lienee ainoa todellinen vaihtoehto jolloin asia tulisi järjestää (osake-)yhtiömuotoon riittävän tehokkuusvaatimuksen saamiseksi.

Kunnallinen demokratia toimii asemakaavojen kautta eikä enää kehittäjän kautta eli delegoidulle toimijalle pitää antaa valtaakin toteuttaa asioita. Kaavavaiheen kuulemiset riittävät mielestäni ihan hienosti kansalaisten oikeusturvan toteuttamiseen. Yksittäisen rakennuksen suunnittelussa ei mielestäni kansalaismielipidettä tarvitse kuulla lautakuntien, valtuustojen tai hallitusten kautta. Ei sitä mielipidettä kuulla pellollakaan, joten miksi keskustankehitysyhtiön kohdalla demokratiaa tulisi soveltaa muutoin kuin kuluttajien tarpeiden toteuttamisen kautta.
Nyt lautakunnat ovat ratkomassa mm. ”metrojunien pyörien sorvaamiseen tarkoitetun pyöräsorvin modernisoinnin hankintaa” (Helsingin kaupungin Joukkoliikennelautakunnan kokous , pöytäkirja 20/2007, http://www.hel.fi/wps/wcm/resources/...lkp_190907.pdf)
Kai tuo on sitten tarpeellista kansalaisten tekemää valvontaa, että on oikean mallinen sorvi. Nirkkokulmat on oletettavasti mietitty huolella loppuun kaikkien puolueiden paikallisyhdistyksissä että on voitu evästää omat edustajat asialle.

Alunperin kirjoittanut kaakkuri

Kunnallinen demokratia toimii asemakaavojen kautta eikä enää kehittäjän kautta eli delegoidulle toimijalle pitää antaa valtaakin toteuttaa asioita. Kaavavaiheen kuulemiset riittävät mielestäni ihan hienosti kansalaisten oikeusturvan toteuttamiseen. Yksittäisen rakennuksen suunnittelussa ei mielestäni kansalaismielipidettä tarvitse kuulla lautakuntien, valtuustojen tai hallitusten kautta. Ei sitä mielipidettä kuulla pellollakaan, joten miksi keskustankehitysyhtiön kohdalla demokratiaa tulisi soveltaa muutoin kuin kuluttajien tarpeiden toteuttamisen kautta.

Eli mielestäsi ihan sama, jos jonkin talon julkisivuratkaisuksi valitaan täysin ympäristöön sopimaton ratkaisu? Että kuntalaisilla valitsemiensa luottamushenkilöidensä kautta ei saisi olla mitään oikeutta estää selkeästi huonoa rakentamista, jos se on muuten MRL:n mukainen?