Ideapark - syöpä joka leviää...

Minusta pelkästään yhdenlaisten vaihtoehtojen tarjoaminen ei ole asiakkaiden käyttäytymiseen vastaamista, vaan asiakkaiden käyttäytymisen kontrollointia. Jos Aleksanterinkadun tyyppisiä raitiotiekävelykatuja olisi Suomessa yhtä paljon kuin peltomarketteja, ja ne ammottaisivat tyhjillään peltomarkettien vetäessä asiakkaat autuudellaan, tuossa saattaisi jopa olla jotain järkeäkin. Nykymeiningillä peltomarketit ovat muodostumassa lähes ainoaksi vaihtoehdoksi, joten totta kai niissä asioidaan, kun vaihtoehtoja ei juurikaan ole.

Joka puolella Suomea, jopa alkuperäisen Idioottipuiston (Lempäälä) kotipitäjässä, on kansalaisille yllinkyllin vaihtoehtoja valita ostospaikkansa, kukaan ei pakota kuluttajaa suuntaamaan peltomarkettiin.

Itse en pidä Aleksanterinkatua kovinkaan viihtyisänä ostoskatuna verrattuna sitä todellisiin kävelykatuihin, ja toisaalta raitiotiekävelykatuja tuskin tullaan ylenmääräisesti Suomenniemelle rakentamaan peltomarkettien kilpailijoiksi.

Peltomarketteja suosiva kaavoituspolitiikka puolestaan johtuu meistä kaikista (yli 18-vuotiaista). Demokraattinen kansakunta on tasan niin tyhmä kuin sen valitsemat päättäjät.
 
Markkinatalous kaventaa vaihtoehtoja

Peltomarketteja suosiva kaavoituspolitiikka puolestaan johtuu meistä kaikista (yli 18-vuotiaista). Demokraattinen kansakunta on tasan niin tyhmä kuin sen valitsemat päättäjät.

On muistettava, että nykyään eletään markkinataloudessa. Rahamaailman valta on hyvin suuri päätöksenteossa. Pieni osa väestöstä omistaa suuren osan taloudellisesta vauraudesta ja he voivat painostaa ympäröivää yhteiskuntaa rahallaan. Elleivät suomalaiset tee kuten he haluavat, he uhkaavat siirtää rahansa maihin, joissa yhteiskunnallinen kontrolli on löysempää ja rikastumismahdollisuudet paremmat. Liikkumavara on todellisuudessa nykyään aika vähäinen politiikan parissa, sen takia puolueetkin ovat muuttuneet melko samanlaisiksi ja todellisia vaihtoehtoja ei ole.

Meidän tulisi irtautua markkinataloudesta, mikäli haluaisimme elää oman tahtomme mukaisesti. Tästä seuraisi kulutusmahdollisuuksien kaventuminen, mutta kenties elämänlaatu korvaisi elintason? Olen lukenut Metro-lehden pikkuboksien tutkimuksista, että afrikkalaisten kokema onnellisuus on suurempaa kuin länsimaalaisten. Voi olla montaa mieltä tuloksista, mutta sitä sietää pohtia, tuoko pelkkä materiaalinen mahdollisimman korkea elintaso meille riittävää onnellisuutta.
 
Olisiko tässä hieman positiivista signaalia? Maailmallahan lähikaupat ovat kokeneet uuden tulemisen, ainakin urbaaneissa ympäristöissä.

www.kesko.fi sanoi:
Tiedote 25.2.2008 10:00

Kaikki K-marketit uudistuvat

Kaikki 457 K-marketia uudistuvat lattiasta kattoon. Kyseessä on kaikkien aikojen suurin kauppojen uudistusoperaatio Suomessa. Ketjun painopistealueiksi tulevat paikalliset palvelut, tuore leipä, monipuoliset valmisruuat sekä kattava valikoima hedelmiä ja vihanneksia.


Uudistuksella vauhditetaan Ruokakeskon lähikauppojen hyvin kasvanutta myyntiä ja tuodaan esille K-market -ketjun vahvuuksia.


– Asiakkaat arvostavat selvästi lähikaupan palveluita. Tämä käy ilmi K-market-ketjun kahden viime vuoden myynninkehitysluvuista, jotka ovat olleet yli kymmenen prosenttia. Meidän vahvuutemme on kattavassa kauppaverkostossa, jossa lähikaupoilla on tärkeä rooli. Toinen tärkeä vahvuustekijämme on K-kauppias, joka vastaa asiakkaiden palvelusta ja kaupan koko toiminnasta. Tämä toimintamalli mahdollistaa sen, että kaupassa voidaan ottaa perusteellisesti huomioon asiakkaiden paikalliset tarpeet niin valikoimien kuin palveluidenkin suhteen, toteaa Ruokakeskon toimitusjohtaja Terho Kalliokoski.


Uudistus vaikuttaa merkittävästi valikoimiin

– K-marketista tulee alueensa paras tuoreen leivän ostopaikka, jossa paikallisten leipomoiden leivät ovat laajasti saatavilla. Hedelmä- ja vihannesvalikoimaan panostetaan myös voimakkaasti. Lisäksi meiltä löytyy palvelutiskistä valmiita ja puolivalmiita ruokia, joiden maussa ei ole tingitty. Tarjonta on monipuolista kaupassa paistettavasta pizzasta aina salaattibaarin antimiin, K-marketin ketjujohtaja Ari Svensk summaa.


Uudistus tulee näkymään asiakkaille myös uusina palveluina sekä kokonaan uudistuneena ilmeenä.


– Otamme vahvan jalansijan alueiden paikallispalvelukeskuksina. Tämä tarkoittaa kattavia posti- ja Veikkaus-palveluja, sekä mahdollisesti muita paikallisen asiakkaan tarvitsemia palveluita. Lisäksi erilaisilla tapahtumilla kerätään paikkakunnan asukkaita yhteen. K-kauppias tulee olemaan entistä näkyvämpi hahmo, jolle saa ja tuleekin antaa sekä risuja että ruusuja. Näin kaupasta tulee asiakkaidensa näköinen, Svensk jatkaa.


Uudistusta pilotoitiin vuoden 2007 puolella, ja nyt se on lähtenyt kunnolla käyntiin. Kaikkien kauppojen on tarkoitus uudistua vuoden 2009 loppuun mennessä.

Uusista K-marketeista on ladattavissa kuvia osoitteessa http://aineistopankki.kesko.fi (Ajankohtaista-osio).


Lisätietoja:
JohtajaAri Svensk, K-market, puh. 01053 22080

K-kauppias, K-market johtokunnan puheenjohtaja Olli Runokangas, K-market Pacius, puh. 09-4770090


K-market on laadukas ja luotettava ruokakauppa lähellä asiakasta.

K-marketeista asiakas saa hyvien perusvalikoimien lisäksi lämpimän lähileivän, laadukkaat hedelmät ja vihannekset, monipuoliset valmisruokavaihtoehdot sekä parhaat lähipalvelut. Ystävällisestä palvelusta vastaa K-market-kauppias henkilökuntineen. K-marketeja on myös monien liikenne- ja matka-asemien yhteydessä. Asiakaslupaus on ”Kauppias hoitaa homman”. K-marketeja on 457.


Kesko (www.kesko.fi) on suomalainen vähittäiskaupan osaaja, joka tuo kauppojensa kautta elämisen laatua kuluttajien jokaiseen päivään tarjoamalla arvostettuja tuotteita ja palveluita kilpailukykyiseen hintaan. Keskon ketjutoimintaan kuuluu noin 2 000 kauppaa Pohjoismaissa, Baltiassa ja Venäjällä.
 
Kuulostaa todella hyvältä, ilmeisesti kyseessä on vähän niinkuin Keskon vastaveto Tradeka Oy:n Siwa-ketjulle, joka on tehnyt samanlaisen muutoksen osassa myymälöitään.

Vielä jos sen myymäläverkon saisi riittävän tiheäksi, niin...
 
Kuulostaa todella hyvältä, ilmeisesti kyseessä on vähän niinkuin Keskon vastaveto Tradeka Oy:n Siwa-ketjulle, joka on tehnyt samanlaisen muutoksen osassa myymälöitään.

Vielä jos sen myymäläverkon saisi riittävän tiheäksi, niin...

Ei osu silti ihan samaan kokoluokkaan Siwojen kanssa eli Päivittäistavarakauppa ry:n määritelmät koon mukaan ovat seuraavat:
- Tavaratalot ja Hypermarketit joiden myyntipinta-ala on yli 2 500 m².
- supermarket 1000- 2 500 m²
- market 400–1 000 m²( mm. K-Marketit)
- Isot valintamyymälät ovat pinta-alaltaan 200–399 m², Siwat ovat tässä
- pienet valintamyymälät ovat pinta-alaltaan 100–199 m²
- Pienmyymälä ja kioski on myyntipinta-alaltaan alle 100 m²:n päivittäistavaramyymälä
 
Ei osu silti ihan samaan kokoluokkaan Siwojen kanssa eli Päivittäistavarakauppa ry:n määritelmät koon mukaan ovat seuraavat:

- market 400–1 000 m²( mm. K-Marketit)
- Isot valintamyymälät ovat pinta-alaltaan 200–399 m², Siwat ovat tässä

Voisin vaikka lyödä vetoa, että olen asioinut alle 400 m² K-Marketissa, joka oli auki puoleenyöhön ma-su, eli käytännössä osa huoltoaseman toimintaa ja alle 200 m² Siwassa, joka oli auki 7-23 ma-su, eli alle 100 m² kioskiksi määriteltävässä kulma-Siwassa (esimerkkeinä Tampereen asematunnelin, Veisun ja Hervantakeskuksen Siwat).
 
Voisin vaikka lyödä vetoa, että olen asioinut alle 400 m² K-Marketissa, joka oli auki puoleenyöhön ma-su, eli käytännössä osa huoltoaseman toimintaa ja alle 200 m² Siwassa, joka oli auki 7-23 ma-su, eli alle 100 m² kioskiksi määriteltävässä kulma-Siwassa (esimerkkeinä Tampereen asematunnelin, Veisun ja Hervantakeskuksen Siwat).
Lisäksi osa ihan tavallisistakin K-marketeista on auki sunnuntaisin, eli pinta-ala on alle 400 m^2.
 
Voisin vaikka lyödä vetoa, että olen asioinut alle 400 m² K-Marketissa, joka oli auki puoleenyöhön ma-su, eli käytännössä osa huoltoaseman toimintaa ja alle 200 m² Siwassa, joka oli auki 7-23 ma-su, eli alle 100 m² kioskiksi määriteltävässä kulma-Siwassa (esimerkkeinä Tampereen asematunnelin, Veisun ja Hervantakeskuksen Siwat).

Eihän nuo mitään kiveenkirjoitettuja luokitteluja olekaan, eikä edes kauppaketjujen omia vaan alan kattojärjestön määritelmiä.

Tarkoitin lähinnä sitä, että Keskon Market-uudistus kohdistuu nimenomaan noihin isompiin myymälöihin, eihän niissä pienemmissä myynti- ja säilytystilojenkaan puolesta ole mahdollisuuksia koviin laajaan valikoimaan ja tuossa aiemmin kerrottuun puolivalmisteiden yms. itse tehtyjen aterioiden myyntiin.

Eiköhän noita kaupan omia tunnuksia nimenomaan ole tarkoitus tarkistaa sitten ja taata se, että Marketiksi nimitystä puodista jatkossa nuo luvatut palvelut ja valikoimat löytyvät.

K-lähikaupat ja K-Pikkolot(jotka kaiketi ovat jo poistumassa) ovat ne myymälätyypit, jotka kilpailevat nimenomaan Tradekan Siwojen kanssa.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
K-lähikaupat ja K-Pikkolot(jotka kaiketi ovat jo poistumassa) ovat ne myymälätyypit, jotka kilpailevat nimenomaan Tradekan Siwojen kanssa.

Ovat jo poistuneet. K-Lähikaupat ja Pikkolot korvattiin K-Extroilla tuossa jokunen vuosi sitten. Extroilla on oma tehtävänsä kivijalkakauppoina, vähän samanlainen oikeastaan kuin K-Marketeilla tulee olemaan. Veikkaanpa että kaikista isoimmat K-Extrat, kuten Tampereen Nekalankulmalla muuttuvat K-Marketeiksi.
 
Eli mielestäsi ihan sama, jos jonkin talon julkisivuratkaisuksi valitaan täysin ympäristöön sopimaton ratkaisu? Että kuntalaisilla valitsemiensa luottamushenkilöidensä kautta ei saisi olla mitään oikeutta estää selkeästi huonoa rakentamista, jos se on muuten MRL:n mukainen?

Niin. Kuntalaiset sanovat sanansa MRL:n mukaisessa menettelyssä nytkin. Kuntalaisten ääni kuuluu rakennusluvista päättävässä elimessä joka yleensä on jokin lautakunta. Lautakunnat osaavat ratkaista esim. äänin 5-4 onko rakennettavaksi aiottu talo kaunis vai ruma ja siten ratkaista haettavana olevan rakennusluvan.
Maankäyttö- ja rakennuslaki määrää 135§:ssä rakennusluvan myöntämisen edellytykseksi mm. "3) rakennus soveltuu paikalle;" Näin MRL:n mukaisessa menettelyssä varmistetaan demokraattisella tavalla mm. esteettiset arvot.

Entisessä rakennuslaissa oli vastaava lainkohta, jonka perusteella rakennuslupia myönnettäessä tarkasteltiin ympäristöön sopivuutta ja yleisesti onko rakennus lautakunnan mielestä kaunis vai ruma.

Asiaa ei muuta toiseksi se, onko rakennuksen tilaaja julkisyhteisö vai yksityinen toimija. Laki on kaikille hakijoille sama. Rakennuslupa on luonteeltaan normatiivinen eli lupa on hakijalle myönnettävä kun luvan myöntämisen edellytykset ovat käsillä.

Siten mahdollisen keskustakehitysyhtiön rakennuttamisen detaljit eivät mielestäni ole demokratiaa tarvitsevia. Se demokratia varmistetaan edellä sanotusti MRL:n mukaisessa menettelyssä.
 
Sukari kehuu tämän päivän Ilta-Sanomissa (vai onko eilisen, en tiedä), että Ideaparkit ovat ympräistöystävällisiä. Ilman ideaparkkeja ihmiset ajavat Kehä 3:a päästä päähän, ideaparkin kanssa he voivat tulla yhteen paikkaan ja saavat vielä liikuntaakin.

Varmaan sieltä Pieksämäeltäkin tullaan ajelemaan Helsingin ympäri Kehä 3:a, kun siellä ei nyt ole ideaparkkia. :)

Antero
 
Tässä joku päivä sitten Sukari kehui jossain aviisissa Pieksämäen Ideapuiston järkeä sillä, että sadan kilometrin ympyrän säteen alueella on puoli miljoonaa ihmistä, eikä läheskään saman koko luokan ostaria, ei lopulta ihan huono perustelu tarkemmin ajatellen. Nyt oli telkkarissa uutista uudesta samanlaisesta projektista Vihtiin. Että alkoi tuntua siltä, että jos meikämanne alkaa neuvoa Sukaria liikeasioissa, on se sama kun alkaisi neuvoa isäukkoa lapsenteossa.
 
Ylen areenalla vastakkain asuntoministeri J. Vapaavuori (kok.) sekä mutu-kansantaloustieteilijä T. Sukari.

Kansakoulupohjainen bisnesmies toistelee vain, kuinka on ekologista, kun ei tarvitse ajaa liikkestä toiseen, vaan saa kaiken saman katon alta. Mitään järkevää ei tämän herran suusta tule, vaan valmiita liturgioita ja valitusta siitä, kun ei saa sitä mitä haluaa.
 
Takaisin
Ylös