Energiatehokkuuden parantaminen

petteri · 8 Huhtikuu 2008

kouvo sanoi:
Lentoliikenne (etenkin Euroopan sisällä) on erittäin helppo korvata vaihtoehtoisella liikenteellä verrattuna moniin muihin ratkaisuihin, joita lähitulevaisuudessa on väistämättä tehtävä.

Voihan sitä leikitellä ajatuksella, miten energiatehokkuutta voitaisiin nostaa kuitenkin pysyen teollisuusvaltiona.

1) Liikenteen vähentäminen minimiiin. Liikkumista verotetaan erittäin voimakkaasti. Liikennepolttoaineiden hinta korotetaan verotuksella ainakin kymmenkertaiseksi, ehkä enemmänkin. (Bensan hinnan nousu kymmenkertaiseksi nostaisi henkilöautoilun kustannukset nykyiseltä 0,4-0,5 e/km tasolta 1,5 e/km tasolle, joka tiputtaisi henkilöautoliikenteen suoritteen ehkä puoleen.)

2) Asukkaiden asuttaminen mahdollisimman ekologisesti. Suomen ekologisimmat asuntoalueet ovat Punavuori ja Kallio. Epäekologisinta on asuminen maaseudulla. Kielletään rakentaminen muualle kuin valittuihin kaupunkeihin. Pienet taajamat ja haja-asutusalueet tyhjennetään järjestelmällisesti ja ihmiset asutetaan isoihin kaupunkeihin. Alitehokkaat alueet kaupungeissa puretaan ja rakennetaan uudestaan. (Käytännössä liikenteen hinnan korotus tekisi osan työstä ilman pakkokeinojakin.)

3) Asumisväljyyden minimointi. Voimakas verotus kaikelle yli 25 neliötä per henkilö asumiselle.

4) Kulutuksen energiaverotus. Kaikkea kulutusta verotetaan sen energiasisällön mukaan.

Tuollainen merkittävä energiatehokkuuden nosto on kyllä teoriassa mahdollinen, mutta poliittista tahtoa siihen tuskin löytyy, tehokkaat lääkkeet energian säästöön ovat niin rajuja.

JK. Tämä oli siis ajatusleikki.

Mikko Laaksonen · 8 Huhtikuu 2008

Energiatehokkuuden osalta lienee syytä kuitenkin muistaa myös se, että olemassaolevaan infraan ja rakennuksiin on kuitenkin sitoutunut melkoinen määrä energiaa.

Varsin paljon energiatehokkutta saadaan jo näillä keinoilla:
- Suuret ja keskisuuret kaupungit suunnitellaan tukeutumaan joukkoliikenteen runkolinjoihin, kävelyyn ja pyöräilyyn
- Autopaikkojen osoittamista koskevat velvoitteet poistetaan
- Kävelyn ja pyöräilyn kehittämiseen panostetaan voimakkaasti
- Runkolinjojen joukkoliikenne toteutetaan päästöneutraaleilla ratkaisuilla esim. "vihreällä sähköllä" (tuotanto biopolttoaineilla, tuuli-, vesi- ja aurinkovoimalla) kulkevilla raitiovaunuilla, lähijunilla, johdinautoilla ja akkubusseilla.
- Kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä markkinoidaan ja niiden käyttöön opastetaan voimaperäisesti.
- Automarkettien rakentaminen taajamarakenteen ulkopuolelle kielletään
- Nk. perusrakennusoikeus eli oikeus rakentaa ilman asemakaavaa poistetaan suurten ja keskisuurten kaupunkien ympäristöstä riittävän laajalta suojavyöhykkeeltä.
- Rakentaminen kaukolämpöverkon ulottumattomiin kielletään.

Tässä riittävät ihan kaavoituksen ja liikennesuunnittelun keinot.

petteri · 8 Huhtikuu 2008

Mikko Laaksonen sanoi:
Tässä riittävät ihan kaavoituksen ja liikennesuunnittelun keinot.

... jotta energiankulutuksen kasvua voidaan hidastaa prosentti tai kaksi vuodessa.

Jos energiankulutusta halutaan leikata esimerkiksi 30-50 %, pitää käyttää erittäin rajuja rakenteellisia keinoja, esimerkkinä liikennepolttoaineiden hintojen kymmenen- tai kaksikymmenkertaistaminen verotuksella, ylimääräisen asumisväljyyden verottaminen ja voimakkaasti kulutuksen energiasisältöön perustuva verotus. Vaikka en minä usko, että tuollaisille ratkaisuille löytyy poliittista kannatusta enkä minäkään noita toimia kannata.

Jos energiankulutus halutaan minimoida pysymällä teollisuusvaltiona, isompien kaupunkien rakenne pitäisi saada muistuttamaan esimerkiksi Kalliota, Punavuorta tai vaikka Strasbourgin kantakaupunkia ja kaikki turha liikkuminen pitäisi verottaa pois. Liikkumisen voimakas verottaminen pois johtaa lähemmäksi kaupunkirakennetta, joka nähtiin ennen ensimmäistä maailmansotaa sekä pienten taajamien ja haja-asutuksen kuihtumiseen niiden jäädessä kustannukselliseen liikennemottiin.

Vaikka hyvin harva on oikeasti kiinnostunut vähentämään energiankulutusta muuten kuin juhlapuheissa. En minäkään. Energiankulutuksen merkittävä vähentäminen kun vaatisi erittäin voimakasta muutosta elintapoihin. Se, että edes suunnilleen nykyinen Suomi pysyy asuttuna perustuu halpaan liikkumiseen henkilöautolla. Jos halpa liikkuminen otetaan pois, sama ilmiö joka nähtiin 60-luvulla esimerkiksi Sallan kylillä tyhjentää hyvin suuren osan pienistä kaupungeista ja taajamista.

Antero Alku · 8 Huhtikuu 2008

petteri sanoi:
... jotta energiankulutuksen kasvua voidaan hidastaa prosentti tai kaksi vuodessa.

Jos energiankulutusta halutaan leikata esimerkiksi 30-50 %, pitää käyttää erittäin rajuja rakenteellisia keinoja, esimerkkinä liikennepolttoaineiden hintojen kymmenen- tai kaksikymmenkertaistaminen verotuksella, ylimääräisen asumisväljyyden verottaminen ja voimakkaasti kulutuksen energiasisältöön perustuva verotus.

Mutta eihän näitäkään keinoja voi käyttää nopeasti. Ei ole käytännössä mahdollista määrätä, että 1/3 asunnoista tyhjiksi ja niiden asukkaat muuttavat joidenkin muiden asuntoihin. Eikä siitä olisi mitään hyötyäkään, eiväthän ne tyhjiksi jääneet asunnot katoa, eikä niitä voi jättää lämmittämättäkään, sillä ne tuhoutuisivat.

Samanlaiset esteet ovat vastassa liikenteessä. Ei voida kieltää autoilua tai nostaa sen hintaa, kun ei ole realistisia vaihtoehtoja autoilijoille. Ei voida asettaa teknisiä normejakaan yön yli, koska kestää aikansa kehittää teknologioita uusien normien täyttämiseksi.

Siksi on pakko ja muutenkin viisaampaa, jopa yhteiskuntarauhan vuoksi, edetä Mikko Laaksosen esittämin keinoin.

Yhteiskuntarauhasta muuten, että Englannissa oli polttoaineen korotusautomaatti voimassa usean vuoden ajan. Mutta lopulta kuluttajat lopettivat sen mielenosoituksilla saartamalla öljynjalostamon. Polttoaineen hinta pudotettiin saman tien ja yhtä nopeasti katosi vuosien aikana saavutettu 6 %:n autoilun vähennys.

Antero

petteri · 9 Huhtikuu 2008

Pienimuotoinen energiansäästönäpertelykin parempi kuin ei mitään. Toki "pakko" näperrellä on sekin poliiittinen valinta

Kyse on toki vain siitä, että hyvin harvat ovat kiinnostuneita ympäristöstä ja energiankulutuksesta. Demokratiassa toimitaan enemmistön ehdoilla. Yleensä ihmiset eivät ole valmiita tinkimään mukavuudestaan. Eikä yhteiskuntarauhakaan ole mitätön asia.

Isojakin muutoksia voitaisiin toki toteuttaa ajan kanssakin jos todella haluttaisiin. Jos liikkumisen hintaa nostettaisiin vaikka 15 % vuodessa, hinta 16-kertaistuu 20 vuodessa.

Samoin asumiseen ja tilaan voitaisiin vaikuttaa muuttamalla kiinteistövero nykyisestä arvoperusteesta neliöperusteiseksi ja nostamalla sitä vaikka samat 10 % vuodessa 20 vuotta nykyisestä seitsemänkertaiseksi.

Vaikka minusta tuollaiset ajatusleikit toteutuvat oikeasti vain jos fossiilisen polttoaineet poltetaan loppuun eikä siihen mennessä ole löydetty riittävästi korvaavaa energiaa. Vielähän meillä taitaa olla satakunta vuotta fossiilisenkin energian kulutusjuhlia jäljellä, joten energiaa ei tämän sukupolven oikeasti tarvitse säästää kuin juhlapuheissa.

Mutta on mielenkiintoinen ajatusleikki kuvitella, miten tehokkaat energiansäästötoimet vaikuttaisivat yhteiskuntaan. Nykyinen elämäntapamme perustuu hyvin pitkälti halpaan energiaan, jota minäkin kulutan ilman sen suurempaa kiinnostusta sen säästöön.

Antero Alku · 9 Huhtikuu 2008

petteri sanoi:
Mutta on mielenkiintoinen ajatusleikki kuvitella, miten tehokkaat energiansäästötoimet vaikuttaisivat yhteiskuntaan. Nykyinen elämäntapamme perustuu hyvin pitkälti halpaan energiaan, jota minäkin kulutan ilman sen suurempaa kiinnostusta sen säästöön.

Ekokatastrofidekkarissa "Sarasvatin hiekka" kuvaillaan hieman sitä, miten sitten tullaan toimeen, kun rantojen ydinvoimalat ovat jääneet jäätiköiden sulamisen jälkeen veden alle. Avartavaa luettavaa tuo dekkari muutenkin. Sehän on siitä erikoinen dekkari, että suurin osa siitä on totta.

Antero

kouvo · 9 Huhtikuu 2008

petteri sanoi:
Vaikka minusta tuollaiset ajatusleikit toteutuvat oikeasti vain jos fossiilisen polttoaineet poltetaan loppuun eikä siihen mennessä ole löydetty riittävästi korvaavaa energiaa. Vielähän meillä taitaa olla satakunta vuotta fossiilisenkin energian kulutusjuhlia jäljellä, joten energiaa ei tämän sukupolven oikeasti tarvitse säästää kuin juhlapuheissa.

Mutta on mielenkiintoinen ajatusleikki kuvitella, miten tehokkaat energiansäästötoimet vaikuttaisivat yhteiskuntaan. Nykyinen elämäntapamme perustuu hyvin pitkälti halpaan energiaan, jota minäkin kulutan ilman sen suurempaa kiinnostusta sen säästöön.

Tämä Pallohan ei varsinaisesti ole sen kamaralla nykyisin tallustavien ihmisiksi kutsuttujen otusten omaisuutta. Se on vain lainassa seuraavilta sukupolvilta. Moraalisesti on suhteellisen kyseenalaista palauttaa heille vain tyhjät kuoret.

Hartsa · 9 Huhtikuu 2008

petteri sanoi:
Jos energiankulutusta halutaan leikata esimerkiksi 30-50 %, pitää käyttää erittäin rajuja rakenteellisia keinoja, esimerkkinä liikennepolttoaineiden hintojen kymmenen- tai kaksikymmenkertaistaminen verotuksella, ylimääräisen asumisväljyyden verottaminen ja voimakkaasti kulutuksen energiasisältöön perustuva verotus. Vaikka en minä usko, että tuollaisille ratkaisuille löytyy poliittista kannatusta enkä minäkään noita toimia kannata.

Kansalaisten olisi vaikea ymmärtää miksi Suomessa polttoaineen hinta kymmenkertaistetetaan kun samaan aikaan Amerikassa ajellaan Hummereilla.

Antero Alku sanoi:
Ei voida kieltää autoilua tai nostaa sen hintaa, kun ei ole realistisia vaihtoehtoja autoilijoille.

Siksi on pakko ja muutenkin viisaampaa, jopa yhteiskuntarauhan vuoksi, edetä Mikko Laaksosen esittämin keinoin.

Juuri näin.

petteri · 9 Huhtikuu 2008

Hartsa sanoi:
Antero Alku sanoi:

Samanlaiset esteet ovat vastassa liikenteessä. Ei voida kieltää autoilua tai nostaa sen hintaa, kun ei ole realistisia vaihtoehtoja autoilijoille.

Klikkaa laajentaaksesi...

Juuri näin.

Syitä muka mahdottomuudelle on helppo keksiä, vaikka pohjimmiltaan on kyse siitä, ettei energiankulutusta ja ympäristöä pidetä tärkeänä kuin juhlapuheissa. Kuluttaminen on paljon mukavampaa.

Jos polttoaineen hintoja nostetaan vaikka 15 % vuodessa riittävän pitkään, henkilöautoliikkumisen vaihtoehdot muodostuvat markkinaehtoisestikin. Toki samalla kiinteistöjen arvot heittävät alueellisesti häränpyllyä. Esimerkiksi monen huonoon paikkaan rakennetun uuden omakotitalon arvo tipahtaa muutamassa vuodessa nollaan. Ja suuret alueet Suomesta muodostuvat taloudellisesti vaikeiksi asua.

Vaikka barrikaadeilla voisi olla tungosta, jos liikenneverotus toteutettaisiin vain Suomessa. Poliittisesti realistista energiankäytön voimakas rajoittaminen ei ole. Vaikka voisihan tuollainen tilanne toteutua silloinkin, jos tuontienergian saatavuus heikkenisi.

Hartsa · 9 Huhtikuu 2008

petteri sanoi:
Minusta nuo ovat huonoja argumenttejä. Jos polttoaineen hintoja nostetaan vaikka 15 % vuodessa riittävän pitkään henkilöautoliikkumisen vaihtoehdot muodostuvat markkinaehtoisestikin. Toki samalla kiinteistöjen arvot heittävät alueellisesti häränpyllyä. Esimerkiksi monen huonoon paikkaan rakennetun uuden omakotitalon arvo tipahtaa muutamassa vuodessa nollaan. Mutta taloudessahan huonon sijoituksia tulee ja menee.

Olen eri mieltä. Yhteiskunnan on ohjattava liikennepolitiikkaa eikä jättää sitä pelkästään markkinoiden varaan. Jos polttoaineen hintaa nostettaisiin 15% joka vuosi niin mitä tekisi VR. Nostaisi tietenkin hintoja koska VR on osakeyhtiö. Paikallisjunia ei tulisi maaseudulle koska Pendolinoliikenne tuottaisi enemmän.

Olisi myös täysin kohtuutonta jos ihminen on rakentanut omakotitalon ja yhtäkkiä yhteiskunnan toimilla romahdutettaisiin asunnon arvo? Miksi ei estetty ihmistä rakentamasta asuntoa huonoon paikkaan?

Jos luotetaan että markkinat ratkaisevat ympäristöongelmat niin silloin hiilivoimaloiden savukaasut päästettäisiin puhdistamattomana ilmaan koska puhdistus maksaa. Myös jätevedet pumpattaisiin puhdistamattomana vesistöihin koska jätevedenpuhdistus maksaa.

petteri · 9 Huhtikuu 2008

Hartsa sanoi:
Olisi myös täysin kohtuutonta jos ihminen on rakentanut omakotitalon ja yhtäkkiä yhteiskunnan toimilla romahdutettaisiin asunnon arvo? Miksi ei estetty ihmistä rakentamasta asuntoa huonoon paikkaan?

Onko yhteiskunnan asia estää kansalaisia ja yrittäjiä tekemästä huonoja sijoituksia? No, enemmän ohjausta voi olla paikallaan, esimerkiksi kaavoituksessa. Mutta kyllä jokainen lopulta itse valitsee mihin WinCapitaan tai hometaloon rahansa tunkee. Talon rakentaminen syrjään on riski, jonka merkitystä nyt aliarvioidaan.

Alhainen liikkumisen hinta pitää syrjäisten alueiden asuntokiinteistöjen hinnat ja talouden elossa. Vaikka voihan liikkumisen hinta nousta tulevaisuudessa reaalisesti jonkinverran ilman verotustakin. Kannattaakin tiedostaa, että kiinteistön syrjäisyyteen liittyy merkittävä riski.

Harri Turunen · 9 Huhtikuu 2008

Hartsa sanoi:
Jos luotetaan että markkinat ratkaisevat ympäristöongelmat niin silloin hiilivoimaloiden savukaasut päästettäisiin puhdistamattomana ilmaan koska puhdistus maksaa. Myös jätevedet pumpattaisiin puhdistamattomana vesistöihin koska jätevedenpuhdistus maksaa.

Jotta markkinat toimisivat tulee myös haitat hinnoitella ja kehittää korvauksien maksamiseen soveltuva mekanismi. Liberalismin mukaiseen markkinamekanismiin kuuluu erottamana osana velvollisuus kunnioittaa myös toisten toiminnan vapaisuutta ja omaisuuden suojaa niin, ettei loukkaa niitä (esim. sairastuta/tapa häntä myrkkypäästöillään).

Tässä nimenomaisessa esimerkissä voisimme hinnoitella piipusta tulevat päästöt niiden aiheuttaman haitan mukaan. Mikäli taksat on määritetty oikein, markkinat löytävät nopeasti optimaalisimmat keinot niiden vähentämiseen. EU:n alueella otettiin käyttöön päästömarkkinat, jossa yritykset voivat käydä kauppaa päästöoikeuksilla. Tämä on toinen tapa hyödyntää markkinamekanismia päästöjen hillitsimiseen. Tämän jälkimmäisen on jossain määrin kankeampi ja vaatii tarkan enimmäispäästömäärän määrittämisen.

Count · 12 Huhtikuu 2008

Kuinka paljon energiankulutusta tulisi vähentää, että saa nukkua yönsä rauhassa ilman, että ekofasistit tulevat ikkunan taakse pelottelemaan? Ja mihin vähennystä verrataan?

Tämän kuun alussa tuli vuosi täyteen sähkönkulutusta tässä osoitteessa. Toteutunut sähkönkulutus oli hieman reilu 21% vähemmän kuin aiemmilla asukeilla. Aika hyvä tulos, eikö vain?

Tosin jos Fortumin laskurilla laskee pinta-alan mukaan, meni ylimääräistä "normiin" verran kolmisen prosenttia. Kumman arvon mukaan tulee tuomio?

ultrix · 16 Huhtikuu 2008

Antero Alku sanoi:
Ekokatastrofidekkarissa "Sarasvatin hiekka" kuvaillaan hieman sitä, miten sitten tullaan toimeen, kun rantojen ydinvoimalat ovat jääneet jäätiköiden sulamisen jälkeen veden alle. Avartavaa luettavaa tuo dekkari muutenkin. Sehän on siitä erikoinen dekkari, että suurin osa siitä on totta.

Dekkari? Itse näen sen pikemminkin realistisena scifi-kirjana. Eli scifa (science facts). En ole varsinaista kirjaa lukenut, mutta Aamulehden sunnuntailiitteen sarjakuva-versiota kirjasta olen lukenut.