Seitsemän kaupungin suunnitelma

O

ollienne

Liittynyt
3 Maaliskuu 2008
Viestit
1
Olen törmännyt nimeen "seitsemän kaupungin suunnitelma" useaan otteeseen ja se on aina herättänyt mielenkiintoa mutta mistään ei saa siihen tietoa.

Seitsemän kaupungin suunnitelma oli ymmärtääkseni Asuntosäätiön toimesta luotu visio ratkaisemaan Helsingin asunto-ongelmaa joskus 60-luvulla. Kaupunkien oltiin suunniteltu sijoittuvan Uudellemaalle. Kivenlahti oli yksi näistä, mutta muita en sitten tiedäkkään.

Rakennustaiteen museosta tietoa varmaankin löytyisi, mutta valitettavasti tämä vaihtoehto ei ole juuri nyt käytettävissä kun asun niin kaukana.

Näin ajattelinkin, että täältä varmaankin löytyisi asiasta tietäviä?
 
Hieman vanha ketju, mutta vastataan silti. Itse en ole kyseisestä suunnitelmasta kuullut, olisikohan jokin vastaava ruotsalaisen miljoonaprojektin kanssa? Kivenlahti kyllä on tiiviisti rakkennettu ja kaipaa nopeaa metroyhteyttä. Metroa Matinkylästä tuleekin kiireesti jatkaa Kivenlahteen - Matinkylän jälkeen pintarata on mahdollinen tosin vaatinee runsaasti eritasoratkaisuja. Kivenlahden lisäksi eräs mikä on tiiviisti rakennettu on Leppävaara, siellä kun on jo 60 000+ asukasta. Vielä 15 vuotta sitten paikalla ei ollut kuin kehä I, rautatieseisake, pellot ja maxi-market.
 
Osaako joku vastata myös ollienteen kysymykseen? Tyhjää metropropagandaa voimme kuitenkin lukea jo lähes joka ketjussa.
 
ollienne sanoi:
Olen törmännyt nimeen "seitsemän kaupungin suunnitelma" useaan otteeseen ja se on aina herättänyt mielenkiintoa mutta mistään ei saa siihen tietoa.

Seitsemän kaupungin suunnitelma oli ymmärtääkseni Asuntosäätiön toimesta luotu visio ratkaisemaan Helsingin asunto-ongelmaa joskus 60-luvulla. Kaupunkien oltiin suunniteltu sijoittuvan Uudellemaalle. Kivenlahti oli yksi näistä, mutta muita en sitten tiedäkkään.

Rakennustaiteen museosta tietoa varmaankin löytyisi, mutta valitettavasti tämä vaihtoehto ei ole juuri nyt käytettävissä kun asun niin kaukana.

Näin ajattelinkin, että täältä varmaankin löytyisi asiasta tietäviä?
Klikkaa laajentaaksesi...

Kivenlahdesta oli tarkoitus tulla "Pohjolan Budapest", eli myös Espoonlahden Kirkkonummen puoleinen ranta oli tarkoitus rakentaa "kaupungiksi".

Muita "kaupunkeja " oli ymmärtääkseni tarkoitus rakentaa Siuntion Pikkalaan ja jonnekin Sipooseen. Myös Espoon Bodom-järvelle oli tarkoitus nousta "Marimekko" -kaupunki. Armi Ratia oli ostanut tai oli aikeissa ostaa maita sieltä.

t. Rainer
 
Melkein hyvä ettei haja-asutusalueille noussut erityisiä yhden teollisuusalan kaupunkeja, verrattain kun katsoo vaikka USA:n Detroidia tai Chicagoa tänä päivänä.

Kirkkonummen puoli Espoonlahdesta on vieläkin piirrustuspöydillä. Kirkkonummi onkin kaavaillut metron jatkoa Kivenlahdesta Kirkkonummen puolelle. Tämä voikin olla väistämätön ratkaisu, kun katsoo kehitystä kauko-idässä, sekä kasvavia ruuhkia Helsingin sisääntuloväylillä ja edelleen kiihtyvää autoistuvaa yhteiskuntarakennetta.

Julkisen liikenteen toteutus on epäonnistunut pääkaupunkiseudulla johtuen raiteiden vähäisyydestä. Ei ole lainkaan yllättävää, että jo pidempään on ollut esillä länsimetron ja kehäradan lisäksi useita linjastokaavailuja.
 
Kyllä siitä on piirretty ihan suunnitelmia ja kaavoihin kangistettu. Muistaakseni Kirkkonummella oli joitain omia esityksiä aiheesta ja sitten maakuntakaavassa taisi olla. Voin tässä jossain vaiheessa laittaa Kirkkonummen jatkeesta lisää mitä löydän.
 
Itse kysymykseen auttaa KVG.

http://www.saunalahti.fi/~kait/lasy/sumu1.htm

"Tapiolan keskeisen luojan Heikki von Hertzenin johdolla Asuntosäätiö tuotti 1966 oivaltavan suunnitelman "Uusimaa 2010". Lähtökohta oli pitkälle sama kuin englantilaisten New Town-suunnitelmissa ja niiden puutarhakaupunkipainotteisissa toteutuksissa. Ideana oli välttää pääkaupunkiseudun ruuhkautuminen hajauttamalla kasvu "inhimillisten" mittojen mukaisiin satelliittikaupunkeihin, kuten Hyvinkäälle ja Porvooseen. "Seitsemän kaupungin" suunnitelma jäi aluerakentamisryntäyksen ja lähiötuotannon jalkoihin. Siksi, nyt yli 30 vuotta myöhemmin, on jännittävää havaita, kuinka hallitusohjelmassa luvataan panostuksia kaupunkimaiseen pientalorakentamiseen ja ihmisläheistä mittakaavaa tuottavaan yhdyskuntasuunnitteluun ja kaavoitukseen. Toivottavasti jälkijuna tulee eikä jää huhuksi."

En kylläkään allekirjoita varauksetta tuota toivottavasti-väitettä. Suunnitelma kuulostaa epäilyttävästi Vanhasen puutarhahimmeliltä. Tosin riippuu ihan siitä, miten tuota "kaupunkimaista" osuutta korostetaan. Parempi keskustahimmeli kuin yksi iso republikaanivyöhyke.

Kun tuolla oikealla nimellä googlettaa lisää, löytyy esim. tällainen lehtiartikkeli, jota en nyt ehdi referoida:
http://www.maankaytto.fi/arkisto/mk111/mk111_1451_raitanen.pdf

Von Hertzenin wikipedia-sivulta löytyy taas viite, joka varmasti löytyy kohtalaisen helposti Kansalliskirjastosta:
Suomen Kuvalehti nro 29/1962: Uusimaa vv. 1965-2000. Yhteiskuntapolitiikkamme ainutkertainen mahdollisuus
 
Renne sanoi:
Kyllä siitä on piirretty ihan suunnitelmia ja kaavoihin kangistettu. Muistaakseni Kirkkonummella oli joitain omia esityksiä aiheesta ja sitten maakuntakaavassa taisi olla. Voin tässä jossain vaiheessa laittaa Kirkkonummen jatkeesta lisää mitä löydän.
Klikkaa laajentaaksesi...

Laittanet ystävällisesti linkit näihin dokumentteihin, kun minä en niitä onnistu löytämään. Löysin kyllä maakuntakaavan, johon metroa Kirkkonummelle ei ollut merkitty, sekä yleiskaavan, johon metroa Kirkkonummelle ei ollut merkitty, mutta nämä lienevät sitten jotain vanhentuneita versioita?
 
Renne sanoi:
Julkisen liikenteen toteutus on epäonnistunut pääkaupunkiseudulla johtuen raiteiden vähäisyydestä. Ei ole lainkaan yllättävää, että jo pidempään on ollut esillä länsimetron ja kehäradan lisäksi useita linjastokaavailuja.
Klikkaa laajentaaksesi...

Metro- ja lähijunaväylät ovat kalleimpia mahdollisia raideratkaisuja. Mitä kalliimpaa, sitä vähempään on varaa.

Onko ihme, ettei niitä ole toteutettu tämän enempää? Onko ylipäätään mielekästä tarrautua edelleen vuosikymmenien epäonnistuneeseen metroperiaatteeseen? Kai niitä paremmin toimivia ja edullisempia ratkaisuja löytyy, kun vähän miettii ja siivoaa byrokraatteja museoon.

Raiteiden ykköstarkoitus on tarjota enemmän yhtä mukavia paikkoja halvemmalla matkustajakohtaisella kustannuksella kuin busseilla. Jos bussit ovat halvempia vielä pitkään, lisää busseja vain. VR vesittää tämän tavoitteen kaupunkiradoilla ja metron kalliit asemat idässä.
 
Joo, kyllä. Siksi minä ja muutamat muut ovat kirjoittaneet, että toisen metrolinjan tekniikan tulisi olla kevyempi kuin nykyiset raskaat lähijunat ja metrot, mutta raskaampi kuin raitiovaunu, eli kevytmetropikaraitio.
 
Matkalainen sanoi:
Laittanet ystävällisesti linkit näihin dokumentteihin, kun minä en niitä onnistu löytämään. Löysin kyllä maakuntakaavan, johon metroa Kirkkonummelle ei ollut merkitty, sekä yleiskaavan, johon metroa Kirkkonummelle ei ollut merkitty, mutta nämä lienevät sitten jotain vanhentuneita versioita?
Klikkaa laajentaaksesi...

Anna nyt kaverin vähän unelmoida. Näethän, mitä se on joka paikkaan ympäri foorumia kirjoitellut. Tarviiko sanoa enempää?

---------- Viesti lisätty kello 6:29 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 6:25 ----------
Renne sanoi:
Melkein hyvä ettei haja-asutusalueille noussut erityisiä yhden teollisuusalan kaupunkeja, verrattain kun katsoo vaikka USA:n Detroidia tai Chicagoa tänä päivänä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Ei Rainer tainnut Marimekko-kaupungilla ihan sitä tarkoittaa, että sinne Bodomiin olisi tullut kutomo ja työsuhdeasunnot tehtaan tuhansille työläisille... :)

Mutta hei, mä olen käynyt molemmissa, sekä Detroitissa että Chicagossa, useamman kerran, ja ihan vapaaehtoisesti, ja vielä viihtynytkin. Mikä niissä on sun käyntikerroilla pistänyt erityisen pahasti silmään? Muu kuin se, että Detroitissa on ehkä USA:n surkein joukkoliikenne ja niinpä sillä onkin kunnia olla maailman ainoa paikkakunta Suomen ulkopuolella, missä 339-DF on ajanut autoa, ja vielä vuokra-sellaista.
 
Matkalainen sanoi:
Laittanet ystävällisesti linkit näihin dokumentteihin, kun minä en niitä onnistu löytämään. Löysin kyllä maakuntakaavan, johon metroa Kirkkonummelle ei ollut merkitty, sekä yleiskaavan, johon metroa Kirkkonummelle ei ollut merkitty, mutta nämä lienevät sitten jotain vanhentuneita versioita?
Klikkaa laajentaaksesi...

Maakuntakaavaluonnoksessa ( http://www.uudenmaanliitto.fi/index.phtml?s=1469 ) Kirkkonummen "metro" on merkitty yhteystarpeena ja suunnittelumääräyksessä todetaan, että se tulee toteuttaa joukkoliikenneyhteytenä. Maakuntakaavaluonnos ei kuitenkaan määrittele, minkälainen joukkoliikenneyhteys Kirkkonummelle tulisi toteuttaa, mutta vaatii kuitenkin asian käsittelyä kuntakaavoituksessa. Maakuntakaavaluonnos on vasta luonnos ja se saanee lainvoiman ympäristöministeriön vahvistamisen jälkeen aikaisintaan vuonna 2013. Sisältö ei tietenkään ole myöskään vielä varmaa, kun kaava on vasta valmistelussa. Nykyisin voimassa olevissa maakuntakaavoissa Kirkkonummelle ei ole merkitty mitään metroyhteyttä. Siinä Länsimetro sen sijaan jatkuu Kivenlahdesta Kauklahteen. Maakuntakaavaluonnoksessa tämäkin pätkä on tiputettu samanlaiseksi yhteystarpeeksi kuin Kirkkonummen suunta.

HLJ-työn taustaksi tehdyssä MARA-selvityksessä ( http://www.hsl.fi/FI/mikaonhsl/julkaisut/Documents/2010/HLJ2011_MARA_selvitys_HSL_9_2010.pdf ) Kirkkonummen metro oli yhtenä mahdollisena tulevaisuuden ratayhteytenä, mutta ei ole päässyt edes 2050+ varautumisverkkoon (sivu 25).
 
339-DF sanoi:
Anna nyt kaverin vähän unelmoida. Näethän, mitä se on joka paikkaan ympäri foorumia kirjoitellut. Tarviiko sanoa enempää?
Klikkaa laajentaaksesi...

Unelmoida saa, mutta minua risoo se, jos unelmia esitetään totuutena. Ehkäpä olen hiljaa jatkossa.

Alur sanoi:
Maakuntakaavaluonnoksessa ( http://www.uudenmaanliitto.fi/index.phtml?s=1469 ) Kirkkonummen "metro" on merkitty yhteystarpeena ja suunnittelumääräyksessä todetaan, että se tulee toteuttaa joukkoliikenneyhteytenä. Maakuntakaavaluonnos ei kuitenkaan määrittele, minkälainen joukkoliikenneyhteys Kirkkonummelle tulisi toteuttaa, mutta vaatii kuitenkin asian käsittelyä kuntakaavoituksessa. Maakuntakaavaluonnos on vasta luonnos ja se saanee lainvoiman ympäristöministeriön vahvistamisen jälkeen aikaisintaan vuonna 2013. Sisältö ei tietenkään ole myöskään vielä varmaa, kun kaava on vasta valmistelussa. Nykyisin voimassa olevissa maakuntakaavoissa Kirkkonummelle ei ole merkitty mitään metroyhteyttä. Siinä Länsimetro sen sijaan jatkuu Kivenlahdesta Kauklahteen. Maakuntakaavaluonnoksessa tämäkin pätkä on tiputettu samanlaiseksi yhteystarpeeksi kuin Kirkkonummen suunta.
Klikkaa laajentaaksesi...

Niinpä näkyy luonnoksessa olevan. Tuo yhteystarpeeksi merkitseminen kahteen eri suuntaan ilmeisesti tarkoittaa sitä, että näistä kahdesta valitaan jompi kumpi - tuskin metroa sentään haaroittamaan tuolla ruvetaan - edes suunnitelmissa. Metro Kirkkonummelle toisi ehkä joillekin suoremman yhteyden vaikkapa Keilaniemeen ja Otaniemeen, mutta ei käsittääkseni olisi kovin hidasta myöskään kiertää keskustan kautta (lähijuna kun on metroa nopeampi).
 
Renne sanoi:
Melkein hyvä ettei haja-asutusalueille noussut erityisiä yhden teollisuusalan kaupunkeja, verrattain kun katsoo vaikka USA:n Detroidia tai Chicagoa tänä päivänä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Detroitissa oli Wikipedian mukaan 465 766 asukasta kaupungissa ja 725 064 kaupunkialueella vuonna 1910. Ford Motor Company perustettiin 1903, mutta Detroit oli jo siinä vaiheessa suuri ja arkkitehtuuristaan kuuluisa kaupunki. Mistään pöpelikköön perustetusta yhden tehtaan kylästä ei voi puhua. Detroitin väkiluku kääntyi laskuun jo 1950-luvulla ja seutu on vähintään 70-luvulta asti kärsinyt länsimaiden suurimmasta teollisesta alasajosta, joka lienee nyt viimein saavuttanut aallonpohjansa. Vuoden 1917 kuvassa herra Fordin tuotteet ajelevat ratikoiden kanssa samoilla kaduilla.
 
Sinun täytyy kirjautua sisään tai rekisteröityä voidaksesi vastata viestiin.
Takaisin
Ylös