Sivu 2 / 2 EnsimmäinenEnsimmäinen 12
Näytetään tulokset 16-20/20

Viestiketju: Seitsemän kaupungin suunnitelma

  1. #16
    Tunnistettu jäsen
    Liittynyt
    28.06.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    7549

    oletus Vs: Seitsemän kaupungin suunnitelma

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Ilkka Sumu
    Lähtökohta oli pitkälle sama kuin englantilaisten New Town-suunnitelmissa ja niiden puutarhakaupunkipainotteisissa toteutuksissa. Ideana oli välttää pääkaupunkiseudun ruuhkautuminen hajauttamalla kasvu "inhimillisten" mittojen mukaisiin satelliittikaupunkeihin, kuten Hyvinkäälle ja Porvooseen. "Seitsemän kaupungin" suunnitelma jäi aluerakentamisryntäyksen ja lähiötuotannon jalkoihin.
    Hyvä että jäi lähiötuotannon ja aluerakentamisen jalkoihin, joka on pienempi paha. Ainakin tämän hetken näkökulmasta.

    Nuo suunnitelmat olivat jatkoa Le Corbusierin aloittamalle 1930-luvun funktionalismille, jonka olennainen osa oli ratkaista kaikki liikenneongelmat autojen avulla. Corbun idea oli, että autot vapauttavat kaavoituksen paikan sidonnaisuudesta, koska autoilla kaikki ihmiset voivat liikkua kaikkialle. Kaavoituksessa ei siis tarvitse enää pohtia sitä, miten järjestetään liikenneyhteydet ja että joidenkin asioiden pitäisi liikenneyhteyksien vuoksi sijaita toisiaan lähellä. Tätä kaikkea ei tarvita, koska ihmiset luovat itse liikenneyhteydet ajamalla autoillaan. Corbu siis loi segregaation eli erotellun kaupunkirakenteen, jossa yhdessä paikassa asutaan, toisessa ollaan töissä, kolmannessa käydään kaupassa jne.

    Ymmärrän Corbua sen verran, että 1900-luvun alussa kaupungit olivat koko lailla epämiellyttäviä elinympäristöjä, kun ei piitattu ympäristöasioista pätkääkään. Ei ollut kaukolämpöä, viemäreitä eikä savukaasupuhdistimia. Asuminen landella oli tämän ”urbanistin” ihanne. Ihan siitä syystä, että siellä olisi edes vähän puhtaampaa, jos siellä olisi kaupunki ilman teollisuuttaa. Sitä Corbu ei ehkä ajatellut, että jos ei sinnekään tehdä viemäreitä ja laskiämpärit kipataan katuojaan, niin ei landekaan kovin paljon puhtaampi ole.

    Mutta takaisin liikenteeseen. Corbulla ei ollut käsitystä määristä. Eikä sitä ollut vielä 1960-luvulla von Herzenillä ja hänen hengenheimolaisillaan. Kun asia on yksinkertaisesti niin, että mitä hajanaisemmaksi toiminnoiltaan kaupunki tehdään, ja mitä laajemmalle se levitetään, sitä enemmän syntyy liikennettä ja liikenteen haittoja. Smith-Polvisen liikennesuunnitelmassa laskettiin atuojen määrää ehkä ensi kertaa Suomessa corbulaiselta pohjalta eli maksimaalisena autoiluna, jota rajoittaa vain aineellinen elintaso. Ja maksimaalinen autoilu konkretisoitui kantakaupungin korttelirivien hävittämiseen moottoritieverkoon tieltä. Jäljellejääneisiinkin kortteleihin tarvittiin joka toiseksi taloksi parkkitalo.

    Jos nyt katsotaan, missä ollaan, seitsemän kaupungin ideahan on toteutunut. Pendelönti- ja työssäkäyntialueen rajamaasto kulkee Porvoon ja Riihimäen etäisyydellä. Lännessä ei ole kaupunkeja, mutta kaikenlaista omakotiasumista riittää. Mäntsälä on oiva esimerkki tarkoituksella suunnitellusta satelliitista: asu kaukakana! Sinne menee kyllä nopea metro, mutta metroliikenteen heikko hallinta ja todellinen epävarmuus on johtanut viime aikoina siirtymään autoiluun. Ja auto on kaukana asujalle joka tapauksessa relevantein vaihtoehto, jos työpaikka ei ole muutaman aseman vieressä.

    On hyvä ymmärtää, että Howardin puutarhakaupunki-idea, jota toteutettiin Kulosaaressa, on peräisin 1800-luvulta, ajalta ennen autoja ja automarketteja. Corbulainen hajautus, joka ideoitiin puoli vuosisataa myöhemmin, ei ole pätkääkään Howardin ideoiden mukainen. Von Herzenin ”uusi” puutarhakaupunki (Tapiola) perustui myös autoiluun ja toiminnalliseen segregaatioon. Ja on pakkokin perustua, koska segregaatio ei ole mahdollinen ilman autoilua. ”Vanhasen himmeli” on puolestaan uutisoitu ja siten ymmärretty osaksi väärin. Vanhasen ajatus oli, että ne himmelin pallot olisivat toiminnallisesti itsenäisiä niin, että päivittäinen liikkuminen tapahtuu pallojen sisällä. Se on yhteistä Howardin puutarhakaupunki-idealle, kun taas Corbun ja Herzenin ajatuksille yhteistä on, että päivittäin liikenne on pallojen välillä. (Se on toinen juttu, miten hyvin Vanhasen himmelin pallojen itsellisyys sitten toteutuu.)

    Me elämme edelleen corbulaisessa hajauttamisen kaupunkisuunitteluparadigmassa. Jätkäsaari ja Kalasatama näyttävät tästä poikkeamiselta, mutta käytännössä ne vahvistavat kantakaupunkia helsinkiläisen himmelin ytimenä, jota varten kaikki muu on olemassa. Laajasalon Kruunuvuorenrata on hajautusta pienessä mittakaavassa, koska siitäkin on suunniteltu yksipuolinen asuinalue. Östersundom on hajauttamista isossa mittakaavassa. Helsinkiä ei kiinnosta pätkääkään muu kuin se, miten Ö-sundomista pääsee Helsingin keskustaan. Koko roska nähdään vain työvoimareservaattina, josta kaikki muka tulevat aamulla metrolla Vironniemelle. Tosin jo liikennemallit osoittavat, ettei asia tule olemaan näin, vaan suurin osa ajelee autoillaan jonnekin muualle. Erinomaista kestävän kehityksen kaupunkisuunnittelua!

    Antero
    Viimeisin muokkaaja vko; 28.06.2011 kello 10:57. Syy: turhat quote-tagit poistettu

  2. #17

    Liittynyt
    07.08.2009
    Viestejä
    2158

    oletus Vs: Seitsemän kaupungin suunnitelma

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Antero Alku Näytä viesti
    Corbu siis loi segregaation eli erotellun kaupunkirakenteen, jossa yhdessä paikassa asutaan, toisessa ollaan töissä, kolmannessa käydään kaupassa jne.
    Le Corbusierin puolustukseksi sanottakoon, että hänen utopistisissa suunnitelmissaan "asumisyksikköön" eli isoon kerrostaloon kuului lähikaupat, parturit yms. palvelut talon sisällä, jopa niin, että ne oli sijoitettu tasapuolisuuden nimissä korkeussuunnassa puoliväliin eikä katutasoon. Käytännössähän näin ei tietysti ole Corbun vaikutuksen alaisina rakennetuissa lähiöissä, ja moni muukin hänen ideoistaan unohdettiin saman tien halvan rakentamisen reunaehtojen edessä. Itse en ole mitenkään vakuuttunut, että liikkeet ylipäätään haluaisivat omaehtoisesti sijouttua kuten Corbun utopioissa on esitetty, mutta hän ei lienyt jättämässäkään asiaa vapaan markkinatalouden hoidettavaksi. (Selvennykseksi totean, että mielestäni Corbun ajatukset ovat olleet kaupunkisuunnittelussa täysi katastrofi.)

  3. #18
    Tunnistettu jäsen 339-DF avatar
    Liittynyt
    08.08.2005
    Viestejä
    6706

    oletus Vs: Seitsemän kaupungin suunnitelma

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Matkalainen Näytä viesti
    Unelmoida saa, mutta minua risoo se, jos unelmia esitetään totuutena. Ehkäpä olen hiljaa jatkossa.
    En tarkoittanut, että haluaisin Sinun olevan hiljaa. Minuakin risoo se, että unelmia ja toiveita puetaan muka-faktan muotoon. Olen siitä aiemmin mesonnutkin täällä.

    Mutta kai se on niin, että joskus on parempi antaa tiettyjen kirjoittajien kirjoittaa sitä huttuaan ja olla kommentoimatta. Niin kuin taannoin, kun tämä samainen Renne puhui jostain superkasista (idea ratikkalinjasta) ja totesi sitten jossain muussa topikissa, että nyt on tulossa niin paljon kaikenlaisia hankkeita, superkaseja ja muita. Eli oma unelma oli siinäkin yhtäkkiä hypähtänyt muka-faktaksi.

    Eli sitä vaan tarkoitin, että aika äkkiä sitä oppii lukemaan täällä, että kenen kirjoituksiin kannattaa suhtautua mitenkin ja kenen sepustukset kannattaa suoraan vaan jättää huomioimatta, kun ei niissä ole mitään tolkkua kuitenkaan.
    "Puolet asunnosta on oltava kylpyhuonetta siltä varalta, että sinne tulee joskus joku invalidi suihkuun."
    – Minna Lindgren: Kuolema Ehtoolehdossa

  4. #19

    Liittynyt
    14.07.2005
    Sijainti
    koti: Espoo/työ: Helsinki
    Viestejä
    5510

    oletus Vs: Seitsemän kaupungin suunnitelma

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Antero Alku Näytä viesti
    Me elämme edelleen corbulaisessa hajauttamisen kaupunkisuunitteluparadigmassa. Jätkäsaari ja Kalasatama näyttävät tästä poikkeamiselta, mutta käytännössä ne vahvistavat kantakaupunkia helsinkiläisen himmelin ytimenä, jota varten kaikki muu on olemassa. Laajasalon Kruunuvuorenrata on hajautusta pienessä mittakaavassa, koska siitäkin on suunniteltu yksipuolinen asuinalue. Östersundom on hajauttamista isossa mittakaavassa. Helsinkiä ei kiinnosta pätkääkään muu kuin se, miten Ö-sundomista pääsee Helsingin keskustaan. Koko roska nähdään vain työvoimareservaattina, josta kaikki muka tulevat aamulla metrolla Vironniemelle. Tosin jo liikennemallit osoittavat, ettei asia tule olemaan näin, vaan suurin osa ajelee autoillaan jonnekin muualle. Erinomaista kestävän kehityksen kaupunkisuunnittelua!
    Täytyy muistaa että se mikä paradigma on muodissa kulkee sykleissä. Kaupunkiasuminen oli muodissa sotaa edeltävän ajan. Sodanjälkeisenä aikana aina 1970-luvulle asti suosittiin lähiöitä. 1980-luvulta 2000-luvun alkuun oli city-asuminen muotia. Siitä eteenpäin taas nurmijärveläistyminen, mutta se saattaa muuttua taas. Siihen että miksi näin on on monta selitystä: Asumisen kustannusrakenne, ihmisten vapaa-ajanviettotavat, työntekomahdollisuudet, mahdollisuudet liikkua itsenäisesti, elämäntyyli, perhe- / vai yksilökeskeinen ajattelu, ympäristöseikat, uskonto, jne. Nyt elämme sellaista arvkokonservatiivia aikaa että omakotitalo tai ainakin pientalo pitää olla ja iso perhe. Mutta on niitäkin joiden mielestä ei. Joillakin kaavoitusviranomaisilla on aika vähän mahdolllisuuksia vaikuttaa siihen miten ihmiset suhtautuvat näihin perusarvoihin.

    t. Rainer

  5. #20

    Liittynyt
    01.07.2005
    Sijainti
    Espoo
    Viestejä
    629

    oletus Vs: Seitsemän kaupungin suunnitelma

    Lainaus Alunperin kirjoittanut 339-DF Näytä viesti
    En tarkoittanut, että haluaisin Sinun olevan hiljaa. Minuakin risoo se, että unelmia ja toiveita puetaan muka-faktan muotoon. Olen siitä aiemmin mesonnutkin täällä.
    Pahoitteluni epäselvästä ilmaisusta - minä puolestani en tarkoittanut, että sinä sitä haluaisit, vaan että jos niin teen, teen sen, koska en jaksa mesota.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut 339-DF Näytä viesti
    Mutta kai se on niin, että joskus on parempi antaa tiettyjen kirjoittajien kirjoittaa sitä huttuaan ja olla kommentoimatta. Niin kuin taannoin, kun tämä samainen Renne puhui jostain superkasista (idea ratikkalinjasta) ja totesi sitten jossain muussa topikissa, että nyt on tulossa niin paljon kaikenlaisia hankkeita, superkaseja ja muita. Eli oma unelma oli siinäkin yhtäkkiä hypähtänyt muka-faktaksi.

    Eli sitä vaan tarkoitin, että aika äkkiä sitä oppii lukemaan täällä, että kenen kirjoituksiin kannattaa suhtautua mitenkin ja kenen sepustukset kannattaa suoraan vaan jättää huomioimatta, kun ei niissä ole mitään tolkkua kuitenkaan.
    Oppii kyllä. Tarkoitin myös kiinnittää Rennen omaa huomiota siihen, miten ilmaisee toiveensa ja miten oikeat suunnitelmat.

Sivu 2 / 2 EnsimmäinenEnsimmäinen 12

Vastaavia viestiketjuja

  1. Audimies säästää kaupungin rahaa?
    kirjoittanut teme foorumissa Muuta joukkoliikenteestä
    Vastauksia: 5
    Viimeisin viesti: 24.06.2010, 00:26
  2. Kysely: Maaseudun ja kaupungin rajalla
    kirjoittanut Mikko Laaksonen foorumissa Turun paikallisliikenne
    Vastauksia: 0
    Viimeisin viesti: 30.11.2009, 10:30
  3. Autoilu kaupungin elävöittäjänä
    kirjoittanut antaeus foorumissa Muuta joukkoliikenteestä
    Vastauksia: 3
    Viimeisin viesti: 05.07.2008, 22:01
  4. Helsingin kaupungin meluselvitys
    kirjoittanut TeHo foorumissa HSL-alueen paikallisliikenne
    Vastauksia: 0
    Viimeisin viesti: 29.05.2008, 10:44
  5. Turun kestävän liikenteen suunnitelma
    kirjoittanut Mikko Laaksonen foorumissa Turun paikallisliikenne
    Vastauksia: 1
    Viimeisin viesti: 26.05.2008, 21:52

Lähettämissäännöt

  • Et voi aloittaa uusia viestiketjuja
  • Et voi vastata viesteihin
  • Et voi lähettää liitetiedostoja
  • Et voi muokata viestejäsi
  •