Helsingin edustan tekosaarisuunnitelmat

Liittynyt
31 Tammikuu 2006
Viestit
2,686
Tuo tekosaari kuulostaa vähän narulla työntämisestä. Ensiksi tarvitaan ne 2 miljardia että saadaan se tunneli tehtyä ja iso mokoma lisää että sadaan tekosaarelle kunnallistekniikka ja muu infrastruktuuri, ja sekään ei takaa tuottoa. Sitten kun tontteja aletaan myydä, voi käydäkin niin ettei kukaan halua maksaa niistä pyydettyä hintaa, vaan niistä irtoaa vain puoli miljardia kaiken kaikkiaan. Suomi ei ole mikään Dubai.

Oletan, että tässä tekosaarilla viitaan siihen Greater Helsinki Vision voittajaan. Idea on että Pihlajasaaren ja Melkin itäpuolelle tulisi jokseenkin niiden rantaviivaa myötäilevät tekosaaret. Leveyttä 600 - 800 metriä, pituuttaa 1 - 2 kilometriä kummallakin silmämääräisesti suunnitelmista katsoen.

Saaren keskellä olisi pato, ehkä 50 metriä leveä, jossa kulkisi liikenne kunnalistekniikka, jne. Tuo betonikouru olisi luultavasti parikymmentä metriä syvä. Suurin osa saarta kuitenkin kelluisi betonilautoille kourun kummallakin puolella. Tässä ei ole sinänsä mitään ihmeellistä, kelluva betonisokkeli maksaa suurinpiirtein saman kuin normaalikin sokkeli eikä ole mitään aruustekniikkaa.

Mitä tuollaisen maanarvo on? Autoja tuskin päästettäisiin useammastakin syystä pois siitä kourusta, jos sinnekään. Eli rakennustehokkuus olisi kova, sanotaan vaikka 2 - 3. (Vertailun vuoksi, Venetsia silmämääräisesti 3 - 4.) Arvataan pinta-alaksi yhteensä 2 neliökilometriä, eli tuollaiset 4 - 6 miljoonaa kerroneliömetriä. (Asukkaita siten muuten noin 100 000.)

2 miljardiin euroon tarvittaisiin tuollaiset 300 - 500 euroa kerrosneliö. Eli ei paljon mitään helsinkiläisittäin. Ja se Tallinnan rata voisi toki kulkea siinä kourussa alkumatkan.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: Helsinki-Tallinna -tunneli

OK. Se on jotenkin sitä itteään, että tuossa kuvassa saaren, johon ei pääse mitenkään järkevästi autolla, rantoja kiertää leveä autotie.

Kysymys on lähinnä siitä, että kuka haluaa asua sellaisella saarella, ja maksaa siitä sellaisia hintoja että se tulee kannattavaksi? Saarella on suurimman osan vuotta tuulista ja hyisevänkylmää. Helsingin seudulla ei maata myöskään puutu, niin että tonttipulakaan puoltaisi saarten rakentamista.

t. Rainer
 
Vs: Helsinki-Tallinna -tunneli

Kysymys on lähinnä siitä, että kuka haluaa asua sellaisella saarella, ja maksaa siitä sellaisia hintoja että se tulee kannattavaksi? Saarella on suurimman osan vuotta tuulista ja hyisevänkylmää.
Olen ihmetellyt samaa jo vuosikaudet. Siitä huolimatta rannassa olevat tontit ja asunnot ovat kaikkein kalleimpia.

Mitä tästä opimme? Sen, ettei pidä luulla, että kaikki muut ihmiset käyttäytyvät ja ajattelevat samoin kuin kukin itse. Ja siksi maailma ei voi eikä sen pidäkään olla sellainen kuin mikä itselle sopii.

Antero
 
Vs: Helsinki-Tallinna -tunneli

OK. Se on jotenkin sitä itteään, että tuossa kuvassa saaren, johon ei pääse mitenkään järkevästi autolla, rantoja kiertää leveä autotie.

Kuva nyt on aikalailla viitteellinen. Henk.koht. en näe mitään syytä sille että parin neliökilometrin saarelle, jolle on hyvät joukkoliikenneyhteydet (tunnelijuna), olisi tarkoituksenmukaista päästää yksityisautoja.

Arvataan pinta-alaksi yhteensä 2 neliökilometriä, eli tuollaiset 4 - 6 miljoonaa kerroneliömetriä. (Asukkaita siten muuten noin 100 000.)

Lähtisin kyllä aika paljon maltillisemmasta asukasmäärästä. Toimistorakentaminen ja vapaa-ajan/viihdesektorin toiminnot tulisivat varmasti olemaan merkittävässä asemassa saarella.
 
Vs: Helsinki-Tallinna -tunneli

Olen ihmetellyt samaa jo vuosikaudet. Siitä huolimatta rannassa olevat tontit ja asunnot ovat kaikkein kalleimpia.

Mitä tästä opimme? Sen, ettei pidä luulla, että kaikki muut ihmiset käyttäytyvät ja ajattelevat samoin kuin kukin itse. Ja siksi maailma ei voi eikä sen pidäkään olla sellainen kuin mikä itselle sopii.

Sen tulemme näkemään vasta sitten kun Jätkäsaaren, Eiranrannan ja Kalasataman talot ovat pystyssä, miten paljon niistä oltiin valmiit maksamaan sisempänä maata oleviin verrattuna.

Näissä kohteissa maksetaan ymmärtääkseni asumisesta enemmän juuri siksi, että ne ovat kävelymatkan päässä ydinkeskustasta jossa ovat näiden kohderyhmien asukkaiden työpaikat, ostospaikat sekä kulttuuri- ja huvitarjonta.

Mutta sitten kun mennään keinosaarelle asumaan, ei ollakaan enää kävelymatkan päässä shoppailu ja huvimahdolisuuksista. Vaikka saarelle menee juna, huonoa on se, että se ei todennäköisesti kulje enää silloin kun mantereen yökerhot menevät kiinni, ja taksilla ei pääse, jos ei ole edes siltaa sinne.

Jos halutaan rakentaa kokonaan uusi yhdyskunta jossa on kaikki palvelut, huvit ja töpaikat tiiviisti, ettei niistä tarvitse lähteä minnekään, sitä ei ole pakko rakentaa Helsinign edustalle kalliille tekosaarelle, vaan sellaisia tullaan tulevaisuudessa näkemään sisämaassa erilaisten ideaparkkien ympärillä, tai sitten Sipoossa Hjallisten ym omistamilla mailla. Kiinteälle maalle rakentaminen kun tulee olemaan paljon edullisempaa.

En tyrmää sinänsä Tallinna-Helsinki tunnelia, sillä voisi olla loistava tulevaisuus jos eräät palikat loksahtavat kohdalleen. Mutta mielestäni sen tunnelin pitäisi itsessään olla riittävän hyvä syy sen rakentamiseen, ei se mitään keinosaaria kaipaa. Ne sitten tulevat jos ovat tullakseen.

t. Rainer
 
Vs: Helsinki-Tallinna -tunneli

Jos halutaan rakentaa kokonaan uusi yhdyskunta jossa on kaikki palvelut, huvit ja töpaikat tiiviisti, ettei niistä tarvitse lähteä minnekään, sitä ei ole pakko rakentaa Helsinign edustalle kalliille tekosaarelle, vaan sellaisia tullaan tulevaisuudessa näkemään sisämaassa erilaisten ideaparkkien ympärillä, tai sitten Sipoossa Hjallisten ym omistamilla mailla. Kiinteälle maalle rakentaminen kun tulee olemaan paljon edullisempaa.

En tyrmää sinänsä Tallinna-Helsinki tunnelia, sillä voisi olla loistava tulevaisuus jos eräät palikat loksahtavat kohdalleen. Mutta mielestäni sen tunnelin pitäisi itsessään olla riittävän hyvä syy sen rakentamiseen, ei se mitään keinosaaria kaipaa. Ne sitten tulevat jos ovat tullakseen.

Mikäli tunneli rakennetaan on sitä varten jokatapauksessa rakennettava jonkinlainen keinosaari mm. huolto- ja pelastautumistarpeita varten.

Jos on vahvasti oletettavissa että suuremman keinosaaren rakentaminen tukee myös osaltaan tunnelin taloudellista kannattavuutta niin huomattavasti toivottavampaa on rakentaa se, kuin ohjata rahat esim. kaavoituksen keinoin sukarien ja hjallisten taskuun.

Tosin on ilmeistä että mikäli keinosaaren rakentaminen on taloudellisesti kannattavaa valuu iso osa tästäkin potista rakennusyhtiöille.
 
Vs: Helsinki-Tallinna -tunneli

Sen tulemme näkemään vasta sitten kun Jätkäsaaren, Eiranrannan ja Kalasataman talot ovat pystyssä, miten paljon niistä oltiin valmiit maksamaan sisempänä maata oleviin verrattuna.
Etelä-Helsingissä 300 - 500 rakennusoikeudesta kerrosneliöltä on todella vähän, meri tai ei. Olen itse asunut merenrannalla (Lehtisaaressa). Kyllä, siellä tuulee enemmän. Toisaalta, henki kulkee ihan eri tavalla kuin sisämaassa, eli ilma on raikasta. Ja jotenkin meri on vaan yksi niitä maisemaelementtejä joihin ei kyllästy. En maksaisi Eiranrannan hintoja vaikka olisi varaa, mutta kyllä meren läheisyys on jotain mistä voi maksaa, enkä ymmärrä miksi ihmiset lakkaisivat yhtäkkiä siitä maksamasta.

Näissä kohteissa maksetaan ymmärtääkseni asumisesta enemmän juuri siksi, että ne ovat kävelymatkan päässä ydinkeskustasta jossa ovat näiden kohderyhmien asukkaiden työpaikat, ostospaikat sekä kulttuuri- ja huvitarjonta.
Keskusta-asumisesta maksetaan enemmän siksi että kaikki on kävelymatkan päässä, ympäristö on eloisia, talvi ei tunnu yhtään niin pimeältä, taloja voi sanoa joku muukin kuin kiinteistövälittäjä kauniiksi, ei tarvitse autoa... Ja keskusta-asumisesta meren äärellä maksetaan enemmän kuin muusta keskusta-asumisesta.

Mutta sitten kun mennään keinosaarelle asumaan, ei ollakaan enää kävelymatkan päässä shoppailu ja huvimahdolisuuksista. Vaikka saarelle menee juna, huonoa on se, että se ei todennäköisesti kulje enää silloin kun mantereen yökerhot menevät kiinni, ja taksilla ei pääse, jos ei ole edes siltaa sinne.
Keinosaari keskellä Suomenlahtea on tuskin mikään hirveän haluttu kohde, mutta Pihlajasaari on linnuntietä suurin piirtein yhtä kaukana keskustasta kuin Taka-Töölö. Ottaen huomioon, että raideväline kulkee vielä suurimman osan matkaa täysin muulta liikenteeltä eristettynä, tuo on matka-ajan kannalta lähempänä. En pitäisi jonkinlaista kävely-yhteyttä esim. Hernesaaren kautta ihan mahdottomana, mutta on päivänselvää että jos tuollainen vähintäänkin useamman kymmenentuhannen ihmisen asuinalue tehdään käytännössä pelkästään joukkoliikenteen varaan, niin sieltä täytyy olla ympärivuorokautinen joukkoliikenne.

Jos halutaan rakentaa kokonaan uusi yhdyskunta jossa on kaikki palvelut, huvit ja töpaikat tiiviisti, ettei niistä tarvitse lähteä minnekään, sitä ei ole pakko rakentaa Helsinign edustalle kalliille tekosaarelle, vaan sellaisia tullaan tulevaisuudessa näkemään sisämaassa erilaisten ideaparkkien ympärillä, tai sitten Sipoossa Hjallisten ym omistamilla mailla. Kiinteälle maalle rakentaminen kun tulee olemaan paljon edullisempaa.
Jos ihmiset haluaisivat asua, ja jos talous, kulttuuri, tms. -yhteiskuntaelämä toimisi paremmin parinkymmenen tuhannen asukkaan itsenäisissä yhteisöissä, jossa ei edes maa maksa mitään kun ne ovat keskellä ei mitään, niin jostain pieksamäiltä ja forssista ei muutettaisi isompiin kaupunkeihin.

Ajatuksessa tekosaarista Helsingin edustalla ei kuitenkaan ole kysymys autonomisten yksikköjen luomisesta, vaan keskustan laajentumisesta etelään päin. Niin kuin se on tehnyt tähänkin saakka, vaikkapa siellä Hernesaaressa, valtaamalla maata mereltä.

En tyrmää sinänsä Tallinna-Helsinki tunnelia, sillä voisi olla loistava tulevaisuus jos eräät palikat loksahtavat kohdalleen. Mutta mielestäni sen tunnelin pitäisi itsessään olla riittävän hyvä syy sen rakentamiseen, ei se mitään keinosaaria kaipaa. Ne sitten tulevat jos ovat tullakseen.
Sinänsä samaa mieltä, mutta toki nämä hankkeet tukisivat toisiaan.
 
Vs: Helsinki-Tallinna -tunneli

Keskusta-asumisesta maksetaan enemmän siksi että kaikki on kävelymatkan päässä, ympäristö on eloisia, talvi ei tunnu yhtään niin pimeältä, taloja voi sanoa joku muukin kuin kiinteistövälittäjä kauniiksi, ei tarvitse autoa... Ja keskusta-asumisesta meren äärellä maksetaan enemmän kuin muusta keskusta-asumisesta.
Kaivopuisto, Eira, Westend jne ovat haluttuja kohteita itse kohteiden ilmapiirin vuoksi. Voi tutustua naapureissa asuviin julkimoihin ja päästä mukaan "piireihin", ja kehua ystäville. Miksi ne julkimot sitten asuvat siellä eivätkä Kalliossa, Hermannissa tai Malmilla? Se varmaan johtuu siitä että ne alusta alkaen rakennettiin kalliiksi eliitin asuinalueiksi, oli mahdollisuus pitää purjevenettä rannassa ja mereltä puhaltava tuuli piti huolen että tehtaiden savut eivät jääneet leijumaan sinne. On myös poikkeuksia kuten Töölö ja Kauniainen jotka todistavat että eliitin asuinalueen ei ole pakko olla meren äärellä.

Joka tapauksessa nämä kalliit alueet ovat sukupolvesta toiselle pysyneet kalliina, mutta se ei takaa että jos jollekin keinosaarelle keskellä merta rakennetaan isolla rahalla uusi "Eira" että kellokkaat löytäisivät sinne, vaan hanke voi flopata täysin, jos kellokkaat eivät katso sen olevan rahan arvoita, mm siksi että sinne ei voi edes ottaa autoa mukaan.

Jos ihmiset haluaisivat asua, ja jos talous, kulttuuri, tms. -yhteiskuntaelämä toimisi paremmin parinkymmenen tuhannen asukkaan itsenäisissä yhteisöissä, jossa ei edes maa maksa mitään kun ne ovat keskellä ei mitään, niin jostain pieksamäiltä ja forssista ei muutettaisi isompiin kaupunkeihin.
Lieneeköhän Pieksämäkien ym ongelma siinä että niillä on jotenkin huono maine. Vanhempi väestö ei ole erityisen koulutettua ja nuorilla ei ole kunnon koulutusmahdollisuuksia ja kaikkialle on pitkä matka. Forssa lienee jo paremmassa asemassa, että se on itseruokkiva, mutta liian pieni jotta voisi kunnolla kasvaa ympäröivän kolmen suurimman kaupungin paineessa, joilla on tarjota paljon monipuolisemmat työ- ja koulutusmahdollisuudet.

Ajatuksessa tekosaarista Helsingin edustalla ei kuitenkaan ole kysymys autonomisten yksikköjen luomisesta, vaan keskustan laajentumisesta etelään päin. Niin kuin se on tehnyt tähänkin saakka, vaikkapa siellä Hernesaaressa, valtaamalla maata mereltä.
Hernesaari joka on kiinteästi kantakaupungin osa ja keinosaari 10-20 km päässä eivät vastaa ihan toisiaan. Muualla maailmalla keinosaret ja maantäyttö ovat olleet ainoa keino hankkia lisää maata jättiläiskaupungeille tyyliin Hongkong ja Singapore, joiden hallinnolliset rajat ovat muuten hyvin niukat. Saarten rakentaminen on kuitenkin ollut niin kallista että se on ollut viimeinen keino, koska kyseessä ei ole pelkästään meren täyttämisestä ja talojen rakentamista, vaan on pitänyt rakentaa saarelle kokonaan oma infrastruktuuri energiahuoltoa, lämmitystä, puhtaan veden jakelua ja jäteveden puhdistamista myöten.

Tai sitten niitä on rakennettu lomailua varten, jolloin niille on voitu myöntää autonomisia erivapauksia uhkapelien, seksin ja muiden paheiden suhteen jotka mantereella ovat kansakunnan moraalin ylläpidon vuoksi joko kiellettyjä tai ainakin tiukan verotuksen kohteena. Periaatteesahan ruotsinlaivamme olivat ennen EU-jäsenyyttä, kun alkoholi oli paljon kalliimpaa kuin nyt, eräänlaisia keinosaaria.

Paras esimerkki lienee ms Cinderella joka teki 1990-luvulla "risteilyjä" vain niin kauas että pysyi poissa Suomen aluevesiltä 24 tuntia, jolloin ehdot lain vaatimille erivapauksille täyttyivät. Nyt valitettavasti sekä Suomi että Viro ovat EU:n jäseniä, ja verotusta harmonisoidaan, joten "paheturismiinkaan" ei tällaista saarta enää voi hyödyntää.

Ainoa seikka jolla Suomenlahden keinosaaren asuttamista voisi nykyolosuhteiden vallitessa perustella on, että sille annettaisiin jokin sellainen funktio johon se soveltu paremmin kuin mantereella olevat kohteet. Se voi toimia tukikohtana tunnelin huollolle, meripelastukselle, luotseille, öljyntorjunnalle, merivartioinnille ja rannikkopuolukselle, jolloin näiden henkilökunta perheineen asuisivat saarella. Silloin sitä pitää verrata esim Suomenlinnaan jollaisena se toimi 1700-luvulta 1900-luvun puoleenväliin asti, tai Kronstadtia jopa nykyaikaan asti. Mutta silloin olisi kyseessä tuettu henkilökunta-asuminen ja paljon pienemmässä mittakaavassa kuin kaupalehden esittämässä visiossa.

t. Rainer
 
Viimeksi muokattu:
Vs: Helsinki-Tallinna -tunneli

Alueet ovat haluttuja, koska niillä on haluttuja ominaisuuksia kuten merenranta. Lähes jokaikinen varakkaiden asuinalue pääkaupunkiseudulla on meren rannalla, mukaan lukien esimerkiksi tuorehko Nuottaniemi. Toki kehitys on jossain määrin itseään ruokkivaa, eli halutuilla aluielle kertyy statusarvoa, mutta ei jostain Jakomäestä tule luksuskaupunginosaa vaikka sinne muuttaisi koko Erkkojen suku.

(Kääntäen, köyhien asuinalueet ovat ankeita siksi, että köyhät saavat ne asunnot joita muut eivät halua, eikä niin päin että köyhällistö tekee alueesta ankean vaikka tämäkin kehitys toki jossain määrin ruokkii itseään.)

Ei tuommoisen saaren tarvitse olla missään Eiran hinnoissa jotta rakentaminen kannattaisi. Tai jos se maksaa tuhansia euroja neliöltä niin sitten moiseen ei ryhdytä. Periaattessa kelluvat rakenteet eivät maksa juuri sen enempää kuin normaali perustukset, ja infra joudutaan tekemään mille tahansa uudelle asuinalueelle. Pitäisi olla joku konkreettinen ehdotus ja laskea auki.

Enkä ymmärrä mistä saat sen 10 - 20 kilometriä avomerelle, Hernesaaren nokasta on Pihlajasaareen tuollaiset 500 metriä. Tuommoisen tekosaaren sijainti olisi käytännössä vastaava kuin Lauttasaaren.
 
Vs: Helsinki-Tallinna -tunneli

(Kääntäen, köyhien asuinalueet ovat ankeita siksi, että köyhät saavat ne asunnot joita muut eivät halua, eikä niin päin että köyhällistö tekee alueesta ankean vaikka tämäkin kehitys toki jossain määrin ruokkii itseään.)

Tämänpä takia pitäisikin rakentaa vain mukavia luksusalueita, ei lainkaan ankeita ja halpoja alueita. Kun rikkaat muuttavat entistä hienompiin asuntoihin, jäävät entiset asunnot myytäväksi köyhemmille. Sama ilmiöhän on autokaupassa ja muussakin tavarakaupassa, köyhillä on vaihtoehtona ostaa samaan hintaan käytetty luksustuote tai uusi halpatuote. Monet valitsevat mieluummin käytetyn laadukkaan tuotteen, myös minä.
 
Vs: Helsinki-Tallinna -tunneli

Enkä ymmärrä mistä saat sen 10 - 20 kilometriä avomerelle, Hernesaaren nokasta on Pihlajasaareen tuollaiset 500 metriä. Tuommoisen tekosaaren sijainti olisi käytännössä vastaava kuin Lauttasaaren.

Kauppalehden kartan mukaan olisi

t. Rainer
 
Vs: Helsinki-Tallinna -tunneli

Enkä ymmärrä mistä saat sen 10 - 20 kilometriä avomerelle, Hernesaaren nokasta on Pihlajasaareen tuollaiset 500 metriä. Tuommoisen tekosaaren sijainti olisi käytännössä vastaava kuin Lauttasaaren.

Täällä puhutaan ristiin Kauppalehden saaresta ja Greater Helsinki Visionin (tai oikeammin Emeraldin) tekosaaristosta. Kauppalehden visio on Helsingin matalalla eli aika kaukana ja liittyy Tallinnan tunneliin. Emeraldin saaret ovat heti Helsingin edustalla kantakaupungin ja Keilaniemen välisellä alueella kaarena ja Santahaminan kyljessä ja jatkeena nauhana.

Kuriositeettina voinen paljastaa, että Emeraldia hahmoteltaessa tekosaariston yksi lähtökohta oli ajatus puolikaaren muotoisesta linnakkeesta tai padosta Helsingin edustalle. Alkuun se taidettiin piirtää Kehä I:n pariksi. Tämä ratkaisu olisi vaatinut myös säteittäisiä liikenneyhteyksiä, joita lopullisen työn saaristo ei varsinaisesti tarvitse.
 
Eilen lounaalla pöytäkaverit meinasivat tukehtua tacoihinsa kun Helsinki-Tallinnatunnelista keskustellessamme kommentoin, että helpoiten tästä "yhyy helsinki on rakennettu ahtaalle niemelle ja on hankalaa liikennöidä byää"-ongelmasta pääsisi kun ottaisi ja täyttäisi ne ympäröivät lahdet sillä aineksella mitä tunnelityömaasta irtoaa. Ongelma olisi kertaheitolla ratkaistu varsin lopullisesti!
 
Takaisin
Ylös