Juurikin näin. Kauppalehden saari liittyy olennaisesti Tallinnan tunnelin rakentamiskeskusteluun, eikä näin ollen ole kyseisessä ketjussa ohiaihetta. Sen sijaan Emerald-vision Helsingin edustan saaristolla ei ole juurikaan mitään tekemistä Tallinnan tunnelin rakentamisen kanssa.
OK:Tunnelin vaatimat tekosaaret ovat huoltoa ym varten, ja siihen ne tunnelista saadut kiviainekset uppoavatkin. Jos joku haluaa asua 20 km päässä rannikolta, niin se on hänen oma asiansa, aika näyttää miten sen kanssa käy.
Mutta sitten ne kaupungin ulkopuolelle rakennettavat Emeraldit: Ymmärsinkö oikein, että ne kaiken lisäksi ovat jotain "kelluvia" saaria kanssa, ja jos ovat, niin mitä sillä voitetaan?
t. Rainer
Lämpenen useimmille suuruudenhulluille ajatuksille, eikä tämä ole poikkeus.
Keinosaaria suunnitellaan mm. Hollantiin ja Puolaan, joiden ilmasto ei juurikaan poikkea meikäläisestä. Se, että niitä suunnitellaan, ei vielä kerro tietenkään niiden kannattavuudesta; mutta on ehkä syytä muistaa, että Dubain saaret ovat olleet huomattavan menestyksekkäitä, ja tämä siitä huolimatta, että Arabiemiraattien(kin) ilmasto on sietämättömän kuuma noin puolet vuodesta (+50 astetta, kosteaa).
On tietenkin ilmiselvää, ettei keskelle merta rakennettaisi mitään lähiötä, koska siinä ei olisi mitään järkeä. Sen sijaan, kuten joku edellä mainitsikin, voisi sellaista ajatella jonkinmoisena eksoottisena vapaa-ajankeskuksena, joissa olisi myös maailmanluokan kongressitoimintoja. Kesällä se voisi toimia myös risteilysatamana ja huvivenekeskuksena; saarelle voisi rakentaa myös kylpylöitä ja keinouimarantoja ja jonkin merkittävän kulttuurikeskuksen - ehkä Guggenheimia saattaisi asia kiinnostaa. Vaikken olekaan moottoriurheilusta kovin innostunut, voisi saaria yhdistävät kadut rakentaa siten, että siellä voitaisiin järjestää yhdet formula 1 -kilpailut joka vuosi; ajatus on pihistetty Montréalista, jossa rata sijaitsee tosiaan joessa olevalla saarella, jolla on myös kasino.
Saaressa voitaisiin kokeilla monenlaisia uusia teknologioita. Korkeimmat talot voisivat tuottaa osan energiastaan tuulivoimalla ja aktiivisella ja passiivisella aurinkoenergia ja merilämmöllä. Syntyvien jätteiden metaani hyödynnettäisiin muuntamalla se lämmöksi. Talousvesi otettaisiin merestä, ja mereen päästettävät jätevedet olisivat puhtaampia ja hapekkaampia kuin Suomenlahden vesi itse.
Saareen voitaisiin rakentaa varsin korkeitakin taloja, varsinkin pohjoiskaarille, jolloin ne eivät varjostaisi ketään. Mahdollisuus pitää venettä omassa rannassa on monille suomalaisille (ja miksei ulkomaalaisillekin) tärkeä, ja siksi suhtautuisin toiveikkaasti siihen, että keinosaari herättäisi kiinnostusta. Henkilölle, joka matkustaa paljon, hyvät yhteydet molemmille lentokentille ovat tärkeitä.
Jos Helsinki joskus tarvitsee toista lentokenttää, voisi senkin rakentaa (toiselle) keinosaarelle. Etuina olisivat mm. valmiit joukkoliikenneyhteydet ja helpot asemanvaihdot sekä mahdollisuus ympärivuorokautiseen liikennöintiin, josta on Euroopan ilmatilan täyttyessä tulossa tärkeää varsinkin tavaraliikenteelle. Meluongelmat eivät haittaisi ketään, ja porvoolaisetkin olisivat tyytyväisiä.
Summa summarum, minusta ajatus ei ole ollenkaan niin pähkähullu kuin voisi ajatella.
Vastaan, mutta kertaan ensin hieman sitä peruskuviota sikäli kun sen ymmärrän:
Ajatus on että mereen rakennetaan patomainen rakennelma ihan pohjaan saakka, Suomenlahti on monin paikoin jotain 5 - 15 metriä syvä. "Patomainen" siksi että varsinaisesti tarkoitus ei ole padota merta. Mutta tästä siis semmoinen 50 - 100 metriä leveä kouru jonka päälle voi rakentaa siinä kuin maallekin. Tästä kourusta lähtee sitten sivusuuntaan 200 - 500 metriä leveä kelluvien rakennusten alue. Kourun pohjalla kulkee metro, juna ja/tai ratikka, mahdollisesti myös autot.
Taloudellisesti ajatellen, tämä on järkevä jos infra maksaa vähemmän per kerrosneliö kuin maan hinta on vastaavalla alueella kuivalla maalla. En osaa sanoa, ja tuskin kukaan muukaan, onko näin. Jos pitää arvata niin sanoisin että kannattaa: tuommoinen 800 x 800 saari on teholuvulla 1,5 noin miljoonaa kerrosneliötä, eli tonnin neliö "maan arvolla" saa niihin "perustuksiin" käyttää noin miljardin. Sillä tekee aika paljon betonilauttaa.
Ekologisesti ajatellen, tuollaisella 800 x 800 saarella olisi noin 15 - 20 000 asukasta, lyhyellä kävelyetäisyydellä raiteista. Autoja tuskin päästettäisiin ainakaan katutason osittain rakenteellisista syistä, osittain tilan säästämiseksi. (Teholuku 1,5 ei ole edes kauhean haastava jos ei tarvitse miettiä autojen viemää tilaa.) Pihlajasaari tai muu luonnollinen lähisaari olisi kytketty tekosaareen silloilla, eli toimisi virkistysalueena, mutta sinne ei rakennettaisi.
Riskejä? Tekninen toteutettavuus. Sinänsä kelluvissa rakenteissa tai meren täyttämisessä ei ole mitään ihmeellistä, mutta tällaisesta kokoluokasta ei ole oikein kokemusta. Myös kustannusten ennakoiminen on vastaavasti vaikeaa. Ympäristön kannalta vaikutus virtauksiin ovat mahdollisesti ongelma, jota on vaikea etukäteen ennustaa. Ja arkkitehtoonisesti tämä on äärimmäisen haastava.
Kannattaa kysyä Japanin Osakasta kokemuksia tekosaarella sijaitsevista lentokentistä. Osaka-Kansain lentokentällä on taipumus vajota hieman alaspäin.Tosin niinikään tekosaarella sijaitsevan Nagoyan lentokentän kanssa ei kaiketi ole ollut mitään vajoamisongelmia.
Ymmärrän kyllä, miksi lentokenttiä on pitänyt rakentaa tekosaarille tiheästi asutussa Japanissa, mutta ajatus tekosaarella sijaitsevasta suomalaisesta lentokentästä tuntuu vielä vieraalta...
We komen aan in Erps-Kwerps.
http://en.wikipedia.org/wiki/Kansai_...tional_Airport
Näin aikoinaan dokumentin Kansain lentokentästä. Rakennusprojekti oli hyvin monimutkainen, koska kuten sanot, keinosaari vajoaa hitaasti, ja oli vaikea ennustaa, mihin se pysähtyy. Tämän lisäksi saari vajoaa eri kohdista eri nopeudella, nopeiten tietenkin itse valtavan terminaalirakennuksen kohdalla. Niinpä terminaalia nostetaan manuaalisesti valtavilla ruuveilla tarpeen mukaan.
Kansain lentokenttä on kuitenkin ollut kiistämätön menestys. Se on äänestetty maailman 4. parhaaksi lentokentäksi, ja vaikka rakennustyö oli kallis ja vaikea, toinen kiitorata avattiin liikenteelle viime vuoden elokuussa; rakenteilla on kolmas, etupäässä turvallisuussyistä, ja terminaaleja laajennetaan kiivaalla tahdilla.
Konsepti on osoittautunut sikäli toimivaksi, että keinosaarille rakennettuja lentokenttiä on Japanissa jo neljä. Hintalappuja vertailtaessa olisi syytä muistaa, että Kansain lentokenttä rakennettiin valtamereen, jonka pohja on pehmeää hiekkaa ja savea, ei suinkaan meikäläistä kalliota; lisäksi se oli huomattavasti syvemmällä (n. 20 m) kuin meidän matalikkomme. Lisäksi Kansai on tehty taifuunin- ja tsunaminkestäväksi, mistä ei Itämerellä tarvitse huolehtia.
Ajatusleikkiähän tämä on, mutta sopii pitää mielessä, että lentokentistä maksetaan tätä nykyä huimia summia ja että Helsinki-Vantaa alkaa käydä ahtaaksi. Lentokenttä edellyttää huomattavia infrainvestointeja; rakentamalla kenttä Tallinnantunnelin varteen melkoinen osa näistä tulisi tehtyä kuin itsestään. Ongelmaksi tietysti jää, etten tiedä lentokenttää, johon ei autolla pääse; mutta toisaalta voisi kysyä, miksi lentokentälle pitäisi päästä autolla, jos sinne kuitenkin rakennetaan junayhteys ja maalle mukavasti saavutettavissa oleva terminaali.
Keskeinen syy siihen, miksi Japanissa on rakennettu lentokenttiä merelle, on se, että liike-elämä on tarvinnut kenttää ympärivuorokautiselle tavaraliikenteelle. Sellaista kenttää ei voi maalle rakentaa. Toinen syy on, että siellä vastustetaan uusien lentokenttien rakentamista vähintään yhtä kiivaasti kuin meilläkin (joskin täällä vastustetaan myös kenttien sulkemista, mikä on kummallisempaa).
Tähdennetään nyt vielä miksi niitä kenttiä vastutetaan ja miksi ei voi yöllä lentää: melualue on hurjan iso, käytännössä uusi kenttä pitäisi sijoitta niin kauas asutuksesta, että se olisi taas syrjässä. Avomerellä ei juuri valittavia naapureita ole, ja jos junaratakin kulkee suoraan kentän alla... Helsinki-Vantaasta Helsinki-Tallinnaan :-)
Varmasti kaikenlaisille asioille löytyy paikkoja, jos oikeasti halutaan. Ongelmana vain on, että kyseiset asiat johtavat sitten vuosikausien riitelyyn, pakkolunastuksiin ja oikeusprosesseihin, joiden lopputuloksesta ei ole varmuutta.
Dubaikin on täynnä rakentamatonta aavikkoa, mutta silti keinosaaria on rakennettu ja rakennetaan edelleen. Ihmiset yksinkertaisesti haluavat asua veden äärellä, vaikkei siihen olisikaan mitään erityisen rationaalista syytä.
Hah. Kiitotiekapasiteettia Vantaalla on vaikka kaksinkertaisille liikennemäärille. Vantaalla tehdään vuosittain 180 000 operaatiota, kun vaikkapa Heathrown kahdella kiitotiellä niitä tehdään 480 000. Menetelmät toki pitäisi uusia ja erityisesti terminaalitiloja rakentaa lisää. Mutta uusia kiitoteitä Etelä-Suomeen ei tarvita pitkään, pitkään aikaan.
Suomessa ei varsinaisesti tekosaaria pitäisikään rakennella, ja vielä vähemmän uusia lentokenttiä. Tekosaaren rakentaminen Helsingin matalalle on perusteltua ainoastaan siinä tapauksessa että se tukee varsinaisen tavoitteen eli Tallinnan tunnelin toteutumista. Emeraldit Helsingin edustalla puolestaan ovat täysin huuhaa-visio.
Kannattaa huomata, että Helsingissä ei ole rakennettu tekosaaria, vaan pikemminkin päinvastoin hävitetty saaria täyttämällä saarien ja mantereen välinen merialue tai yhdistämällä saaria. Tällä tavalla ei saa lisää merenranta-asuntoja, sillä vanhat ranta-talot menettävät rantansa. Toki kaupunki hyötyy kun voi myydä tontteja kallimmalla kun niissä on merenrantaa, ja sitten kymmenen vuoden päästä rakentaa viereen uuden kaistaleen merenrantaa, josta voidaan taas myydä kalliita tontteja.
Tuskinpa Eiranrannan asukkaatkaan ovat tyytyväisiä jos yhtäkkiä heidän merinäköalansa tilalla onkin tekosaari täynnä kerrostaloja.
Heh, lentokenttä keskelle Suomenlahtea... Sattuuko kukaan tietämään kuinka kauas lentomelu kantautuu meren päällä? Pääsisimmekö käytännössä eroon lentomelusta, mikäli Helsinki-Vantaan lentokenttä siirrettäisiin merelle? Vapautuisi aikalailla tilaa asuntorakentamiselle ja asumismukavuus lisääntyisi - mahdollisesti. Maksaisi kylläkin todennäköisesti aivan huikean määrän euroja, vaikka siihen käyttäisi Helsinki-Tallinna-tunnelista louhitun kiviaineksen.
Mikäli jostain ihmeen syystä merellinen lentokenttä rakennettaisiin eikä "autopuolue" saisi lobattua tietä kentälle, niin vähentyisivät päästötkin. Tosin hylkeet eivät välttämättä ilahtuisi matalalla pörräävistä koneista.