Viestiketju: Finnjet

Petteri, varmaankin totta. Lentoliikenne tappo myös Atlantin ylittävän matkustajalaivaliikenteen.

Alunperin kirjoittanut Kaid

Näiden yhteenlaskettu matkustajakapasiteetti on n. 3700, verrattuna Finnjetin (joka vuosina 1977-1990 oli ainoa matkustaja-alus Suomi-Saksa -välillä) 1800 matkustajaan. Jetti oli toki nopeampi kuin nykyiset laivat, muttei niin paljoa nopeampi, että se olisi samassa ajassa voinut kuljettaa yhtä monta matkustajaa kuin nykyiset laivat.

Tämä onkin aika kiintoisa vertailu. Olen pari kertaa matkustanut näillä nykyisillä 1,5 vuorokauden reiteillä, eikä matkustaja niillä häviä minusta yhtään mitään Finnjetin 24 h rytmiin. Sillä jossain on nukuttava se yö, jota ei nuku laivassa. Finnjet tosin oli aikataulutettu lähtemään aamuisin, joten edellinen yö nukuttiin lähtiessä ”kotona”, eikä siitä tarvinnut maksaa. Mutta matka-aikaa ei käytännössä asiakas voittanut. 24 h rytmi olikin välttämätön vain varustamon kannalta, sillä 36 h rytmillä laivan kapasiteetti on vain puolet 24 h rytmistä, koska laiva seisoo päivän satamassa.

Antero

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

Museotoimessa pyritään tekemään luetteloita asioista, jotka ovat merkittäviä ja jotka pitää säilyttää. Mutta niissä luetteloissa ei taida olla mitään teollisesta kulttuurista. Finnjet oli kaikilla mittareilla valtakunnallisesti merkittävä suomalaisen sivistyksen saavutus ja merkkipaalu, joka olisi tullut museoida valtion varoin.

Museoinnin tarkoitus on tarjota tuleville sukupolville mahdollisuus saada käsitys menneestä aikakaudesta. Tämä kuva vääristyy, jos keskitytään säilyttämään Finnjetin kaltaisia erikoisuuksia. Paljon autenttisemman kuvan 70- ja 80-lukujen taitteen kotimaisesta laivanrakennustaidosta ja suomalaisen autolauttaliikenteen historiasta tarjoavat esimerkiksi Rosella tai Silvia Regina (nykyinen Stena Saga)

Esimerkiksi suomalaisten höyryvetureiden osalta historian vääristyminen on tapahtunut tosiasia. Tunnetuin suomalainen höyryveturi on epäilemättä Hr1, vaikka se oli jo yksin lukumääränsä puolesta marginaalisessa asemassa vuoteen 1955 asti ja vuonna 1960 ajettiin jo dieselvetureilla enemmän pikajunia kuin Hr1:llä. Toisin sanoen Hr1:llä oli vain noin viiden vuoden ajan olennaista merkitystä eikä se silloinkaan pääse lähellekään esim. Hv1-3 -sarjojen yhteenlaskettuja suoritteita.

Alunperin kirjoittanut Kaid

Tällä hetkellä Helsingistä liikennöi Saksan satamiin seitsemän matkustajia laajassa mitassa kuljettavaa alusta (Finnlinesin Finnstar, Finnlady, Finnmaid, Nordlink ja Europalink, Tallinkin Superfast VII ja Superfast VIII). Näiden yhteenlaskettu matkustajakapasiteetti on n. 3700, verrattuna Finnjetin (joka vuosina 1977-1990 oli ainoa matkustaja-alus Suomi-Saksa -välillä) 1800 matkustajaan. Jetti oli toki nopeampi kuin nykyiset laivat, muttei niin paljoa nopeampi, että se olisi samassa ajassa voinut kuljettaa yhtä monta matkustajaa kuin nykyiset laivat.

Rahtitilaa noissa seitsemässä aluksessa on sitten yhteensä melkein 25 km, kun Finnjetissä sitä oli noin 0,7 km. Eiköhän tässä ole kehnon polttoainetalouden ohella toinen pääsyy siihen, että Finnjet osoittautui epäonnistuneeksi laivaksi.

Sopiva museokohde voisi olla entinen Finlandia, vuodelta 1980. Se oli vähällä tulla keväällä ostetuksi hotelli-/risteilylaivaksi Suomeen takaisin ja saaman vanha nimensä takaisin. Nyt se on poissa liikenteestä ja jotain sillä on palanut konehuoneessa.

Rosella on ainakin pienempi, mitä Finlandia. Olisikohan Vikingillä kiinnostusta itsellään osallistua projektiin?

Kotkassa seisovalle ent. Christian 4:lle eli Julialle haetaan miehistöä: http://www.bringbacktheswanseacorkfe...ner150709.html
Toivottavasti alus pääsee sille suunniteltuun käyttöön Irlantiin

Alunperin kirjoittanut PNu

Museoinnin tarkoitus on tarjota tuleville sukupolville mahdollisuus saada käsitys menneestä aikakaudesta. Tämä kuva vääristyy, jos keskitytään säilyttämään Finnjetin kaltaisia erikoisuuksia. Paljon autenttisemman kuvan 70- ja 80-lukujen taitteen kotimaisesta laivanrakennustaidosta ja suomalaisen autolauttaliikenteen historiasta tarjoavat esimerkiksi Rosella tai Silvia Regina (nykyinen Stena Saga).

Olet aivan oikeassa tässä. Silti museot ovat täynnä erikoisuuksia ja saavutuksia. Erikoisuudet kun säilyvät helpoimmin ja saavutukset ovat kaikkien tiedossa, minkä vuoksi ne tuntuvat arvokkailta. Toki ne ovatkin arvokkaita osoituksia siitä, mihin parhaimmillaan on joskus pystytty, mutta ne eivät todellakaan kuvaa arkea eikä sitä, mikä on ollut vallitsevaa.

Arjen arvoon on valitettavasti herätty kovin myöhään. Kirkot ja palatsit loistavat museoina, kansan asunnot ja kapakat on hävitetty. Tosin näyttää siltä, että kansa ei itsekään halua muistaa rahvaanomaisuuttaan, vaan vierailee sankoin joukoin palatseissa, joihin heillä ei koskaan muuten ole asiaa.

Antero

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

Silti museot ovat täynnä erikoisuuksia ja saavutuksia. Erikoisuudet kun säilyvät helpoimmin ja saavutukset ovat kaikkien tiedossa, minkä vuoksi ne tuntuvat arvokkailta. Toki ne ovatkin arvokkaita osoituksia siitä, mihin parhaimmillaan on joskus pystytty, mutta ne eivät todellakaan kuvaa arkea eikä sitä, mikä on ollut vallitsevaa.

Tulee mieleen VR:n ensimmäinen, peräti museoitu, pikajunadieselveturi Hr11. http://vaunut.org/kuva/15520

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

Arjen arvoon on valitettavasti herätty kovin myöhään. Kirkot ja palatsit loistavat museoina, kansan asunnot ja kapakat on hävitetty. Tosin näyttää siltä, että kansa ei itsekään halua muistaa rahvaanomaisuuttaan, vaan vierailee sankoin joukoin palatseissa, joihin heillä ei koskaan muuten ole asiaa.

Ei pidä lainkaan paikkaansa. Suomi on täynnä kotiseutumuseoita, joissa voi tutustua kuinka vaatimattomasti rahvas on elänyt. Lukuisissa kaupungeissa on "työläiskotimuseita" ja maaseutu tuntuu olevan täynnään vastaavia mäkitupalaisalueita tai "kotiseutumuseoita". (Viimeksi sunnuntaina kävin eräässä sellaisessa Oriveden keskustan tuntumassa, ja tiesin jo etukäteen mitä tulisin näkemää nurkan takana. Ne toistavat jotenkin toisiaan! Ihan mielenkiintoinen paikka sikseen, mamsellituulimyllykin oli, jonka yläkerroksista oli hyvät näkymät pitkälle). Se mitä puuttuu, on elävä raitiotiemuseo, kuten kaikissa pohjoismaalaisissa naapurimaissammekin on.

Alunperin kirjoittanut Compact

Se mitä puuttuu, on elävä raitiotiemuseo, kuten kaikissa pohjoismaalaisissa naapurimaissammekin on.

Täällähän se kaikista laajin elävä ratikkamuseo vasta onkin - uusia osuuksia rakennettaessakin pidetään huolta, että historiallinen linjanopeus pysyy ennallaan :P