Näytetään tulokset 1-12/12

Viestiketju: Kolumneja joukkoliikenteestä

  1. #1
    Epa
    Epa ei ole kirjautuneena

    Liittynyt
    05.09.2007
    Viestejä
    201

    oletus Kolumneja joukkoliikenteestä

    Turboliittymä

    Tänä kesänä Heinolan Tähtihovin Teboil tarjosi kiinnostavan retkikohteen puitteet elokuisena perjantai-iltana. Huoltamon laiturirannalta katsoen Tähtiniemen sillan pylväät muodostivat valtavan H-kirjaimen. Täysikuu loisteli järven, vastarannan, valaistun sillan ja pylväikön yllä. Huoltamo näyttäytyi unelmien kesämökkinä, jossa muun ohella kauppa palvelee kellon ympäri.

    Saavuttaessa linja-autolla Heinolaan jää käveltäväksi keskustasta Tähtihoville kiehtova maisemapolku Ruotsalaisen rannalla. Vaihtoehtoinen väylä piirtyy Seminaarin, Laukkamäen ja Pyhättömän tunnelmallisen pientaloalueen halki. Lopulta reitit päätyvät Juornatjoen rantapuistoon, jolta kohoaa retkeilytie huoltamon pysäköintialueelle.

    Opiskeluaikanani liikunnan tuotekehitys on vakiinnuttanut kävelysauvojen ja rullajalkineiden käyttäjät osaksi katukuvaa. Itse olen yhä uudestaan löytänyt rullattoman ja sauvattoman kävelyn ja retkeilyn rentouttavina lajeina. Luonnon, maiseman ja ympäristön osat ja kokonaisuudet avautuvat aistien havaittaviksi ja tulkittaviksi tehokkaasti kävellessä. Juostessa ja hölkätessä syö ruumiillinen rasitus ajattelun tarkkaavaisuutta. Pyöräillessä huomaa, kuinka vauhti verottaa havaintokykyä.

    Yksityisautoilun kannalta Helsingin ja Lusin välinen liikenne häiriintyy enää harvoin. Kuluneena kesänä nelostien ongelmakohtana on korostunut Vaajakoskella sijaitseva liittymä. Korjauksien myötä risteyksen pulmia ratkotaan nykyaikaisen ns. turboliittymän avulla. Heinolan ABC sijaitsee myös liittymässä, jossa linja-autojen pikavuorot erkanevat moottoritien liikennevirrasta sekä liittyvät virtaan. Pikavuoropysäkkiä ei kuitenkaan ole pystytetty tähän Heinolaan ohjaavaan liittymään.

    Tähtihovilta siirryin yökävelyn polkuja Heinolan uudelle ABC-liikenneasemalle. Ihasteltuani tuoreeseen huoltamoon kytkeytyvien investointien rohkeutta tarjoutui kävelyn laatuaikaa jälleen. Yöpikavuoro Oulusta Savon kautta Helsinkiin oli arvioni mukaisesti jo ohittanut liittymän. Huoltamon pysäköintialueelta näin, kun paluusuuntainen yhteys kaartoi moottoritien ramppiin kohti horisontin koillista valkeutta.

    Kohdistin laatuaikani sijaintia Veljeskylän pikavuoropysäkin ja Heinolan keskustan suuntaan. Kesän ja viikonlopun kunniaksi päätin pidättäytyä juoksuaskelista, jolloin Rovaniemi-Helsinki -yöpikavuoron kulku ohitseni ennen Veljeskylää vain lisäsi matkailuintoa. Paluuvuoro Rovaniemelle sivuutti kävelyreittini hetkeä myöhemmin, mutta mielenkiinto Helsingin suuntaa kohtaan vei voiton. Jäin katselemaan aamun koittoa Jyrängönkoskeen kaartuvalla Ruotsalaisella kuunnellen Olympiaradiota Pekingistä. Auringon noustessa jatkoin bussiyhteydellä Lahteen, josta juna kyyditsi takaisin Keravalle.

  2. #2
    Epa
    Epa ei ole kirjautuneena

    Liittynyt
    05.09.2007
    Viestejä
    201

    oletus Kolumneja joukkoliikenteestä

    Porrastettu liittymä

    Vielä talvella Rovaniemeltä kulki illalla vakiovuorobussi Kemijoen itäpuolta Kemiin. Reittiin kuului Kemin lentoaseman tienhaaran pysäkki, jolta jäi kävelyetäisyyttä lentoasemalle vain muutamia satoja metrejä. Myöhäisillan lento Finncomm Airlinesilla Kemistä Helsinkiin kytkeytyi Rovaniemeen sujuvasti. Bussiyhteys on karsittu, joten Rovaniemeltä tulee siirtyä junalla Kemiin kiertäen keskustan kautta. Kemin keskustasta lentokentälle on valittavana lyhyehkö kävely tai lähiliikenteen bussiyhteys vakiovuorolla. Viimeksi mainittuja liikennöidään kiitettävän tiheävälinen ja tarpeellinen joukko. Lentojen tarjonta Rovaniemeltä Helsinkiin päättyy illalla suhteellisen varhain, ja veloitus lipuista ylittää usein Kemin lukemat.

    Alkuiltana Rovaniemi-Helsinki -yöpikavuorobussin reitille sijoittuu pysäkki Keminmaan Tupasvillan tienhaarassa. Liittymästä lentokentälle hahmottuu muutaman kilometrin kävelymatka. Myöhäisillan lennolle ehtii vaivattomasti jalkaisin tätäkin reittiä. Kemijoki ylitetään Isohaaran patosillalta, jonka eteläpuolella pauhaa pääjuoksun putous kalaportaikon kera.

    Padon lisäksi Isohaaran sillalle piirtyy rautatie harvinaisen läheisesti maantien viereen. Idempänä Akkunusjoen silta tarjoaa valokuvauksen, rautateiden ja siltojen harrastajille vivahteikkaan kohteen Kemin puoleisella Näävinkujalla. Akkunusjoen etelämpänä ylittävälle rautatiesillalle avautuu lehtipuiden reunustama näkymä, jolle jokiuoma ja syksyn värit antavat lisäarvoa. Joki saa alkunsa Keminmaan, Simon ja Tervolan rajojen Kirakka-, Sompu- ja Akkunusjärvistä. Lasku mereen sijoittuu erilliseen uomaan, joka on rakennettu 1940-luvulla yhtäaikaa Isohaaran voimalaitoksen kanssa.

    Helsinki-Lusi –moottoritien valmistuttua Päijät-Hämeen tieliikennettä leimaa keskustelu Lahden eteläisestä kehätiestä. Itä-länsi –suuntaisen liikenteen raskaan virran voi junamatkustaja aistia Lahdessa jo aseman liikennevaloissa Mannerheiminkadulla. Tämä läpikulun pääväylä aiotaan siirtää kehätieksi Lahden keskustasta etelään.

    Mäntsälän koilliskulmaan avattiin puolestaan viime syksynä porrastettu tieliittymä Lahti-Helsinki -seututie 140:lle. Aiemmin itä-länsi –liikenne Kärkölän suunnasta Orimattilan keskustan suuntaan ylitti vanhan nelostien nelihaaraliittymässä. Liikenneturvallisuutta tahdottiin lisätä porrastetulla liittymällä, jossa 164- ja 295-seututiet risteävät noin 200 metrin välein 140-tiehen erillisinä ja kohtisuoraan. Kiertoliittymä nähtiin vaihtoehtona liian haitalliseksi raskaalle liikenteelle ja liian yllätykselliseksi 140-tien ajajille maaseutuoloihin. Porrastetussa liittymässä vilkkaamman 140-tien liikenne ei joudu pysähtymään. Lisäksi rakennettiin uusia kaistoja 140-tien ylittävälle liikenteelle.

    Liikenneturvallisuuden vuoksi vastakkain sijoitettavia ns. nelihaaraliittymiä ei enää rakenneta vilkkaille teille. Nelihaaraliittymässä sattuu tutkimusten mukaan noin 30 % enemmän onnettomuuksia kuin porrastetussa liittymässä. Mäntsälän Levannon tavoin porrastettu liittymä tarvitsee pätkän uutta tielinjaa. Kuluneen kesän tietyöhavainnoista päättelen, että porrastettu liittymä muotoutuu myös Lahden pohjoispuoliselle valtatie 24:lle Hollolan Paimelaan.

    Mäntsälän Levannossa porrastettuun liittymään kytkeytyy kaupungin aie uudesta teollisuusalueesta. Helsinki-Lahti –moottoritie ramppeineen sijoittuu risteyksestä noin kilometrin etäisyydelle rautatien maisemakäytävään. Toisaalta Orimattilan kaupunki on jäänyt ilman oikoradan junaseisaketta. Orimattilan keskustaa lähimmät oikoradan pisteet sijaitsevat Mäntsälän Levannon tienoilla. Mahdollinen uusi teollisuus, seututeiden kehittäminen sekä tehokkaat jatkoyhteydet junalta Orimattilan keskustaan ja Kärkölän suuntaan puoltaisivat rataseisaketta Mäntsälän Levantoon.

    Oikorata viistää Orimattilan länsipuoliskoa, mutta kaupungin keskusta sijaitsee Lahdesta Loviisaan vievän teollisuusradan varrella. Päijät-Hämeen liitossa on vireillä selvitys matkustajajunien palauttamisesta Orimattilan tarpeisiin tälle radalle. Maakuntahallitus pitää puoltavaa aloitetta ajankohtaisena ja perusteltuna. Mäntsälän Levannon seisakkeen tarve kuitenkin säilyy yhteytenä Orimattilan keskustasta Helsingin suuntaan.

  3. #3
    Epa
    Epa ei ole kirjautuneena

    Liittynyt
    05.09.2007
    Viestejä
    201

    oletus Kolumneja joukkoliikenteestä

    Nelihaaraliittymä

    Linja-autossa vietettyä aikaani lisäsi kuluneena kesänä Vr:n Lomapassin puuttuminen opiskelijahintaisena. Vuosien takaa Lomapassi-matkoiltani ovat jääneet erityisesti mieleeni valkeat suven aamuyöt Pieksämäen asemalla. Yöjunat Helsingistä Ouluun ja Turusta Joensuuhun paluuvuoroineen lipuivat vuorotellen vierekkäisille raiteille. Alkoi vaunujenvaihto neljän junarungon välillä, mikä takasi suorat yhteydet Helsingistä Kouvolan kautta Joensuuhun, Turusta Tampereen ja Kajaanin kautta Ouluun sekä vastaavat paluuyhteydet. Oikoradan avautuessa junanelikko karsittiin aikatauluista. Henkilöliikenteen yöjunien nelihaarautuvaa kohtaamista ei sisälly nykyiseen aikatauluun.

    Linja-autojen yöpikavuorojen nelihaarautuva kohtaaminen paikantuu yhäkin porrastettuna Heinolaan. Klo 3.15-3.45 välillä kohtaavat linjat Oulusta Kajaanin, Kuopion ja Mikkelin kautta Helsinkiin sekä Rovaniemeltä Oulun ja Jyväskylän kautta Helsinkiin paluuyhteyksien kera. Vaihtoyhteys muodostuu Mikkelistä Heinolan keskustan tai Veljeskylän pysäkin kautta Jyväskylään, muttei päinvastoin. Auto Jyväskylästä saapuu Lusin liittymään pian Savoon menevän vuoron ohitettua risteyksen. Lusin liittymästä myös puuttuu pikavuoropysäkki Mikkelin autoille. Uusi pikavuoropysäkki ja vähäinen aikataulun korjaus avaisivat yövuoron sekä muitakin tehokkaita vaihtoyhteyksiä Jyväskylän ja Mikkelin matkakeskusten välille.

  4. #4
    Epa
    Epa ei ole kirjautuneena

    Liittynyt
    05.09.2007
    Viestejä
    201

    oletus Kolumneja joukkoliikenteestä

    Kahvila linja-autoasemalla

    Vantaan Ikean lounaskahvilassa perustellaan ennennäkemättömän laajasti, miksi asiakkaan kannattaa palauttaa astiat kärryyn. Opiskelijaruokalan hinnalla tarjoillaan pohjoismaisia antimia, mutta ravintola herättää myös kasvatustieteellistä pohdintaa. Lisäksi ihanne avoimesta ja vuorovaikutteisesta yrityksestä välittyy.

    Ikean lounaskahvilan ikkunasta avautuu näkymä rekkojen taukoamattomaan virtaan, joka soljuu kehä-kolmosella arkiliikenteen seassa. Tarvetta voisi olla myös pienelle bussiterminaalille Lahdentien ja kehä-kolmosen liittymään. Ostosmatkailun ohella pysäkkikokoelmalla kohtaisivat Helsinki-Lahti -linja-autot sekä paikallis- ja seutulinjat Tikkurilaan, lentoasemalle, Espoon keskukseen ja Helsingin Mellunkylän suuntaan.

    Ravintoloiden ja kahviloiden kansainvälisten tuulahdusten ohella huoltamojen ja linja-autoasemien perinteikkäillä kahviloilla on uudistettuinakin tärkeä kulttuurinen rooli. Keväällä Lapin Kansa –lehti uutisoi Sodankylän linja-autoasemalle siirtyneestä kahvilasta, johon yhdistyy pitopalvelu. Asiakkaiden kiinnostuksesta Lahdessa linja-autoaseman ravintolaan kertoo sijoitus vapaa-aikavirasto.com –sivujen paikallisessa kärjessä.

    Linja-autoasemien kahvilat ovat kokonaisuutena harvenneet, mutta Tuusulan Hyrylässäkin kahvila edelleen toimii Matkahuollon yhteydessä. Terminaalista avautuu ainakin mielenkiintoinen bussireitti Tuusulanjärven länsipuolitse Hyvinkäälle, mikäli H- ja R-junien maisemiin tahdotaan vaihtelua. Bussimatka Hyrylästä Järvenpäähän iltapäivällä avartaa näkökulmia ainakin keskusteluun Tuusulan rantatien leventämisestä neljälle kaistalle. Runsas liikennemäärä kapealla väylällä valaisee muutoksen selkeää tarvetta. Toisaalta kulttuurin ja historian kannalta kulmakunnalla on keskeinen merkitys myös valtakunnan tasolla.

    Helsingin Kampissa sekä Jyväskylän matkakeskuksella kahvilakulttuuri muistuttaa kauppakeskusten tunnelmaa. Vääksyssä linja-autoasemalla yllättää erikoiskahvien valikoima mannermaisen sisustuksen ja ilmapiirin kera. Joillakin Jyväskylän ja Oulun välisillä linja-auton pikavuoroilla vietetään puolimatkan kahvitauko Pyhäsalmen matkahuollon perinteisessä kahvilassa. Kuluneen kesän toukokuisena iltana tällainen tuokio muistutti tunnelmaltaan seuramatkojen retkipysähdystä.

  5. #5
    Epa
    Epa ei ole kirjautuneena

    Liittynyt
    05.09.2007
    Viestejä
    201

    oletus Kolumneja joukkoliikenteestä

    Liittoutuneet

    Blue1 kertoi eilen ensi kesän suorista lennoistaan Helsingistä lounais-Ranskan Biarritziin sekä Kroatian Dubrovnikiin ja Splitiin. Finncomm Airlinesin tuore pelinavaus koskee jo talven hiihtokautta. Kalevan verkkolehden (9.9.2008) mukaan Finncomm aloittaa lennot Tampereelta Kittilään kolmella viikkovuorolla talvisesongin ajaksi. Finnairin kumppanuuden välityksellä reitti kytkeytyy lentoyhtiöiden One World -liittoumaan. Levin Matkailu Oy:n edustajan mukaan Tampere-Kittilä -yhteys pyrkii tuomaan tunturi-Lapin lähemmäksi pirkanmaalaisia matkailijoita ja sijoittajia.

    Tampereella kauppakamari on ajanut suoran lentoyhteyden avaamista Pirkanmaalta Pietariin alueiden liike-elämän tarpeisiin. Lisäksi on havaittu, että Karjalasta ja Pietarin alueelta tulevat venäläiset lentävät jo nykyisin usein Tampereelta Lontooseen ja Frankfurtiin. Suoran Pietari-Tampere -lennon tarvetta ei nopea itäjunakaan poista, koska liittymä Tampereelle edellyttää junanvaihdon ohella maantieteellistä kiertoa Lahden ja Riihimäen tai Tikkurilan kautta.

    Kiinnostuneen lentoyhtiön puuttuminen yllättää, kun toisaalta etelä-karjalainen Fly Lappeenranta -lentoyhtiö on kertonut neuvottelevansa reitin avauksesta Lappeenrannan ja Pietarin välillä. Lennot alkaisivat viimeistään ensi vuoden alkupuolella. Yhtiön tavoitteena on saada tarpeellinen lentotoimintalupa eli Air Operator Certificate (AOC) loppuvuoden aikana tai viimeistään ensi vuoden alussa. Fly Lappeenranta aikoo jatkaa yhteistyötä tsekkiläisen Central Connect Airlinesin eli CCA:n kanssa.

    Kotimaassa suoria lentoja sisä-Suomesta Lappiin on toki yritetty jo Finncommia aiemmin. Esimerkiksi Finnair liikennöi entisten tytäryhtiöidensä potkurein Jyväskylästä Kittilään. Air Botnia kokeili Blue1:n edeltäjänä suoraa yhteyttä Tampereelta Rovaniemelle. Yritysten ja lakkautusten ketjut muistuttavat Oulun ja Tukholman välisiä pyrkimyksiä. Suora yhteys on samalla tavoin avattu ja suljettu usean kerran eri toimijoiden taholta.

    Puolestaan Air Balticin suora yhteys Oulusta Riikaan täyttää kohta vuoden, ja näköjään reitti olisi säilymässä. Keväällä linjalle lisättiin neljäskin viikkovuoro. SAS:n ja Latvian valtion lähes puoliksi omistama Air Baltic kuuluu Star Alliance -liittoumaan muiden ohella SAS:n, Blue1:n ja Lufthansan kera.

  6. #6
    Epa
    Epa ei ole kirjautuneena

    Liittynyt
    05.09.2007
    Viestejä
    201

    oletus Kolumneja joukkoliikenteestä

    Idänkauppaa

    Linja-autojen yöpikavuorojen yllättävä yhteys linjautuu Helsingistä Lahden, Heinolan, Joutsan ja Kangasniemen kautta Pieksämäelle maanantaista perjantaihin klo 3.00-8.20. Joutsasta pääsee vakiovuorolla Jyväskylään klo 6.25-7.45 ja Kangasniemeltä toisella pikavuorolla Mikkeliin klo 7.50-8.45. Pieksämäen matkakeskuksella jää 26 minuuttia vaihtoaikaa pikajuna 801:n kyytiin Kajaanin ja Oulun kautta Rovaniemelle. Juna saapuu Kuopioon klo 9.43, kun varhaisin suora Helsingin juna saapuu klo 11.01. Vertailukelpoisissa kaupungeissa varhaisin junayhteys saapuu Helsingistä Seinäjoelle klo 8.25, Lappeenrantaan klo 9.21, Jyväskylään klo 9.24, Poriin klo 9.37, Vaasaan klo 10.32, Kokkolaan klo 10.33, Mikkeliin klo 10.54, Savonlinnaan klo 11.27, Joensuuhun klo 11.45 ja Varkauteen klo 12.21.

    Tuusulan linja-autoasemalla kiinnitti pari viikkoa sitten huomiotani suuri rahdin määrä, joka lastattiin Keravalle matkaavaan autoon. Toisaalta Keravan ainoat rahtia kuljettavat linja-autot liikennöivät juuri poikittaisessa itä-länsi –suunnassa. Hyrylän ohella Keravalta pääsee bussilla Matkahuollon aikatauluin ainoastaan Sipoon Nikkilään ja Porvooseen.

    Linja-auton merkitys idän ja lännen yhdistävänä siltana näyttäisi lähiaikoina korostuvan myös laajemmin. Ruotsin Posti nimittäin ryhtyy kuljettamaan Suomessa paketteja kuluttajille Matkahuollon kanssa. Ruotsin Postin tytäryhtiön Posten Logistikin ja Matkahuollon tuoreen sopimuksen mukaan Matkahuolto jakelee jatkossa Posten Logistikin MyPack-paketit yksityishenkilöille Suomessa. Jakeluverkko koostuu koko Suomen kattavasti Tradekan 760:sta kaupasta ja Matkahuollon 440:sta toimipaikasta. Pakettijakelun uskotaan tuovan myös lähikaupoille kilpailukyvyn kasvua ja lisää asiakasvirtaa. Posten Logistikin jakeluverkosto ulottuu Ruotsin lisäksi Norjaan ja Tanskaan, ja yhtiöllä on toimintaa muun muassa Saksassa ja Alankomaissa.

    Posten Logistik Finland pitää Suomen pääkonttoria Vantaalla ja toimipaikkaa Lahdessa. Turussa yhtiö toimii tällä hetkellä kolmessa eri osoitteessa. Turun Sanomien verkkolehden (9.9.-08) mukaan Posten Logistikille on varattu Turun sataman alueelta seitsemän hehtaarin maa-alue, johon on suunnitteilla 27 000 neliön logistiikkakeskus. Ruotsin Postilla on niin sanottu suunnitteluvaraus varastoa varten voimassa tämän vuoden. Hanketta on viety vähin äänin eteenpäin, eikä yrityksen nimeä ei ole mainittu listoilla. Keskukselle on myös varattu 11 000 neliön laajennusmahdollisuus, ja koko rakennus tulee sijaitsemaan Uudenkaupungin radan varrella. Toistaiseksi alueen suurin hanke on Schenker Cargon viereinen logistiikkakeskus 22 000 neliön laajuudellaan. Myös Schenker laajentaa logistiikkakeskustaan, jolloin uutta tilaa syntyy 10 000 neliötä.

  7. #7
    Epa
    Epa ei ole kirjautuneena

    Liittynyt
    05.09.2007
    Viestejä
    201

    oletus Kolumneja joukkoliikenteestä

    Lapin matkailu

    Finncomm Airlinesin ohella SAS aloittaa talvella reittilennot Kittilään. Finncommin reitti kulkee Tampereelle, ja SAS avaa yhteyden Tukholmaan. Suorat yhteydet Tampereelle ja Tukholmaan palvelevat koko Lappia ja niiden arvioidaan kiinnostavan myös Pohjois-Norjassa. Kalevan verkkolehden (10.9.2008) mukaan kokonaisuutena Kittilän lentokentälle laskeutuu tänä vuonna koneita lähes neljänneksen viime vuotta enemmän. Kasvun nähdään heijastavan koko Tunturi-Lapin vetovoimaisuutta. Kittilän kautta matkustetaan paljon myös Kolariin, Muonioon ja Enontekiölle. Kittilän brittilentojen määrän ennakoidaan talvella kasvavan kymmenen prosenttia edelliseen lomakauteen verrattuna.

    Ylen verkkosivut puolestaan kertoivat 1.9.2008, että Lapin joulumatkailun taantumaan uskovat niin ulkomaiset kuin kotimaisetkin matkanjärjestäjät. Arvioidaan, että tänä vuonna notkahdus veisi neljänneksen viime vuoden asiakasmäärästä. Jo alkuvuonna Lapin matkailun kasvusta suurin osa tuli Venäjältä, kun Keski-Eurooppa hiipui. Rajun pudotuksen taustalla nähdään Brittien talouden taantuma. Yhtä voimakasta talouslaskua ei ole koettu Brittein saarilla 60 vuoteen. Lapin matkailun myynti heikkenisi myös, jos joulun höyryjuna Rovaniemeltä Kemijärvelle ei talvella liikennöisi tuomioistuimeen viedyn velkariidan vuoksi. Mahdollisena joskin epätodennäköisenä pidetään, että juna ei kulkisi ensi jouluna Rovaniemeltä Kemijärvelle. Junat saavuttivat erittäin suuren suosion viime jouluna ja niissä vieraili parikymmentä tuhatta matkailijaa.

    Lappiin kokonaisuutena ennakoidaan matkailun notkahdusta, mutta Kittilään odotetaan kasvua. Kalevan mukaan muilla pohjoisen lentokentillä liikenteen kehitys on ollut tänä vuonna päinvastainen verrattuna Kittilään. Rovaniemellä matkustajamäärät vähenevät viime vuodesta noin yhdeksän prosenttia. Kuusamossa ja Ivalossa lentoliikenteen määrät pienenevät muutaman prosentin verran. Kittilän kentällä käy vuoden vaihteeseen mennessä noin 270 000 matkustajaa, jos loppuvuosi menee viime vuoden malliin. Nousua viime vuoteen tulee 30 000 käyntiä, ja kasvua on odotettavissa myös ensi vuonna.

    Monitahoinen eriytyminen sävyttää Lapin kuluvaa matkailuvuotta. Ylen Lapin Radio kertoi 21.8.2008 matkustajamäärän kasvusta Helsinki-Tampere-Rovaniemi -junissa. Yhteys on käynyt kesällä kaupaksi lähes kolmanneksen vilkkaammin kuin edellisenä suvena. Alkuvuoden osalta kasvua oli neljännes. Kesän aikana matkustus junissa on lisääntynyt myös muille Lapin asemille.

  8. #8
    Epa
    Epa ei ole kirjautuneena

    Liittynyt
    05.09.2007
    Viestejä
    201

    oletus Kolumneja joukkoliikenteestä

    Torikahviloita

    Lahden järvisatamaan on kesällä valmistunut Piano-paviljongin kulttuurikahvila. Rakennus on rannan puuarkkitehtuuripuiston osa ja sijoittuu Sibeliustalon viereen. Kahvila vastaa osaltaan julkisesti esitettyihin toiveisiin siitä, että Lahden keskikaupungilla palvelisi kahvilamainen olohuone vielä illan myöhäisinä tunteina. Järvisatama keskikaupungin laidalla liittyy jälleen selkeämmin keskustan osaksi, mihin pyritään myös uudisrakentaen Ranta-Kartanon kortteleita kauppatorin ja sataman välillä.

    Puurakenteiset kahvilat ja kioskit sijoittuvat Lahden tavoin useimmiten suurten taajamien reunoille. Järvenpään keskustaajaman laidalla Liisan Grilli tarjoaa puurakentein välipalalle kesämökkimäiset puitteet etenkin sisustuksen puolesta. Espoossa Tapiolan ja Espoonlahden välillä puurakenteisia kioskeja nähdään Friisilänaukiolla, johon sijoittuu myös linja-autojen kahden paikallislinjan ja kahden seutulinjan yhteinen päätepysäkki. Samaa rakennusten ilmapiiriä heijastelee myös Suomelinnan Siwan puutalo, joka kuljetettiin viipaleittain Satakunnasta pääkaupunkiin toissatalvena. Huittisten kaupungin toimistona ennen palvellut talo on siirtokelpoinen tilaelementtirakennus, joka ei merkitse samaa kuin parakki.

    Muutama vuosi linja-autoaseman siirtymisen jälkeen on Jyväskylässä torin pohjoislaidalle kohonnut uusi kerrostalo reunustamaan aukiota. Lahdessa torin uudishankkeisiin kuuluu erityisesti suunnitelma maanalaisesta pysäköintiluolasta. Maan pinnalla Kokoomuspuolue on avannut Lahden torille Honkarakenne-vaikutteisen vaalikahvilan. Pysyvämpänä ratkaisuna puurakenteinen torikahvila sijoittuu Lahden lähialueilla Jämsään, jossa vilkkaan toritunnelman ytimessä kahvilan aukioloon ei ole kirjoitettu sulkemisaikaa. Naapurissa Korpilahdella järvisataman kahvilalla on toiminta-ajatuksessa vastaavia piirteitä rakenteiden, aukiolon ja tuotteiden osalta.

    Jämsän kaupunkimaisen torin sijasta Korpilahden järvisatama maisemana korostaa keskisuomalaista luontoa. Vesistön, harjujen ja taajaman muodostelma muistuttaa paljon Viitasaaren keskustaajamaa. Korpilahden pohjoisen liittymän St1-huoltamo puolestaan sijoittuu risteysalueen maisemaan, joka muistuttaa Padasjoen ABC-liikenneaseman lähintä ympäristöä. St1-huoltamo tosin on rakennettu valtatie 24:n länsipuolelle ja ABC-liikenneasema itälaidalle.

    Lappeenrannassa satamatorin kahvilakojut ovat ottaneet yökahvilan tehtäviä kesäisin. Järvi-Suomen kauppatoreista Mikkeli tarjoaa huhtikuun lopulta syyskuun päättymiseen asti telttakahvilan tunnelmaa torilla vuorokauden ympäri. Viime syksynä matkakeskuksen valmistuminen vapautti myös Mikkelissä torin naapurista tontin mahdollista uudisrakentamista varten. Luonteeltaan samantyyppiselle maakaistaleelle hahmotellaan Lappeenrannassa tulevaa Valtakadun city-korttelia kauppatorin ja satamatorin välille.

  9. #9
    Jouni Seilonen avatar
    Liittynyt
    19.09.2007
    Sijainti
    Oulu / Ristijärvi
    Viestejä
    847

    oletus Vs: Kolumneja joukkoliikenteestä

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Epa Näytä viesti
    Nelihaaraliittymä
    vaunujenvaihto neljän junarungon välillä (---) takasi suorat yhteydet (---) Turusta Tampereen ja Kajaanin kautta Ouluun
    Jostain syystä VR:n matkahaku väitti, että Turusta lähteneen makuuvaunun pääteasema on Muhos! Matkustin kerran Jyväskylästä Ouluun tuossa vaunussa, mutta makuupaikkalipun osto onnistui vain välille Jyväskylä-Muhos.

  10. #10
    Epa
    Epa ei ole kirjautuneena

    Liittynyt
    05.09.2007
    Viestejä
    201

    oletus Kolumneja joukkoliikenteestä

    Tuohan kuulostaa erikoiselta tilanteelta, koska vaunukalusto jatkoi kokonaisuudessaan Muhokselta Ouluun saakka. Jyväskylästä todellakin pääsi makuuvaunussa ilman junanvaihtoa Ouluun, kun Turusta tulevia vaunuja liitettiin Pieksämäellä Oulun junaan. Jyväskylä-Oulu -yhteytenä juna on toisaalta suhteellisen hidas, kun esimerkiksi linja-auton pikavuoro taittaa joka päivä matkan 4 tuntiin ja 15 minuuttiin klo 0.35-4.50. Jatkoyhteyksinä Oulusta ehtii kaikkiin aikataulun mukaisiin Rovaniemen ja Kolarin yöjuniin. Matka yöjunalla Pieksämäen kautta lähti muistaakseni Jyväskylästä klo 0.30 aikoihin ja saapui Ouluun noin klo 9.50 aikoihin. Jokusen aikataulukauden junarunko jatkoi vielä Rovaniemelle.

  11. #11
    Epa
    Epa ei ole kirjautuneena

    Liittynyt
    05.09.2007
    Viestejä
    201

    oletus Kolumneja joukkoliikenteestä

    Järvimatkailua

    Syksyinen ratapenkkaretki Savonlinnassa tarjoaa nähtäväksi värikkään ruskan ohella katoavia maisemakohteita. Valtatie 14:lle piirretty Savonlinnan ohitusväylä tulee sivuuttamaan keskikaupungin ja Talvisalon alueet osittain uuden rautatielinjan vieressä. Nykyinen rautatieasema raiteineen ja ratapihoineen siirtyy muuhun käyttöön. Kauppatorin junaseisake säilyy, mutta Pääskylahdesta tulee paikkakunnan merkittävin ratapiha. Valtatie 14 ja rautatie pengerretään nykyisen rautatieaseman edustalle järvimaisemaan. Tiehallinto on julkaissut verkossakin tiesuunnitelman uudesta valtatien linjasta liittymineen.

    Savonlinnan ympäristöstä ei luonnontilaista metsää puutu. On eri asia, kuinka kaupungin taajamasta luodaan mahdollisimman mielenkiintoinen rakennetun ja luonnontilaisen ympäristön sekoitus. Tältä kannalta Savonlinnan nykyisen rautatieaseman ja veturitallin alue kuuluu ilmapiiriltään yhteen Neulaniemen ja Hevonpäänniemen metsiköiden ja rannan kalliojyrkänteiden kanssa. Neulaniemen kallioilta avautuu hieman Valkealan Hillosensalmeen verrattava järvimaisema kohti Savonlinnan keskustaajamaa niin, että lähialueen rakennuskanta jää suurimmaksi osaksi puuston sekä metsäisten saarten ja niemien peittoon. Valtatie 14:n ja rautatien suunniteltu linjaus piirtyisi näkyvästi tähän arvokkaaseen keskustaajaman luonnonmaisemaan.

    Ohitustien on päätetty jatkuvan Laitaatsalmea kohti nykyisen Savonlinna-Huutokoski –radan viertä. Tämä rata kulkee jo nykytilassa osin pengerrettynä Jukolansalon itäpuolella. Penger erottaa järvestä pienen kaistaleen lammeksi, jota puolestaan reunustaa seinämäinen kallio. Maiseman lampi ja kalliojyrkänne männikköineen muodostavat lappilaista kurua muistuttavan luontokohteen noin kilometrin etäisyydellä nykyiseltä rautatieasemalta. Myös ruskan värejä sisältyy näkymään syksyllä tunturimaiseen tapaan. Tiesuunnitelmassa lampi olisi osaksi jäämässä Valtatie 14:n peittoon ja läjitysalue 2:n merkintä viittaa jyrkänteen kallioiden louhintaan.

    Savonlinnan mieltämisen kesäkaupungiksi aiheuttanee osittain rakennuskannan vaalea väritys keskustassa. Etenkin pilvisen sään harmaudessa värit taipuvat pastellimaisiin sävyihin, jolloin vesistön, metsän ja taivaan tummat ja kirkkaat värit hallitsevat kokonaisuutta. Voimakkaita punaisen ja mustan sävyjä edustavat keskustan rakennuskannassa Savonlinnasali ja Mikkelin tavoin tuomiokirkko. Lappeenrannan sataman maisemassa vastaavan roolin rakennuskannan vaaleudessa ottaa vallilla sijaitseva punamusta kasarmi. Ympärivuotisen järvimatkailun näkökulmasta Lappeenranta, Mikkeli ja Savonlinna voidaan hahmottaa luonnon värejä korostavan rakennuskannan matkailukaupunkeina.

  12. #12
    Tunnistettu jäsen TEP70 avatar
    Liittynyt
    25.07.2005
    Sijainti
    Lappeenranta
    Viestejä
    1382

    oletus Vs: Kolumneja joukkoliikenteestä

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Jouni Seilonen Näytä viesti
    Jostain syystä VR:n matkahaku väitti, että Turusta lähteneen makuuvaunun pääteasema on Muhos! Matkustin kerran Jyväskylästä Ouluun tuossa vaunussa, mutta makuupaikkalipun osto onnistui vain välille Jyväskylä-Muhos.
    Tämähän taisi johtua siitä, että samassa junassa oli Turusta lähtiessä makuuvaunuja suoraan Ouluun (=Rovaniemelle) ja Pieksämäen kautta Ouluun. Kai ne piti jotenkin lipunmyyntiteknisesti erottaa toisistaan.
    Moottori keskellä lattian alla - sijainti, joka on yrityksellenne sijoitus.

Vastaavia viestiketjuja

  1. HKL: Ideatyöpaja tulevaisuuden joukkoliikenteestä
    kirjoittanut RSS foorumissa Joukkoliikenneuutiset
    Vastauksia: 1
    Viimeisin viesti: 01.10.2009, 21:06
  2. Rovaniemellä keskustelutilaisuus joukkoliikenteestä torstaina 9.10.
    kirjoittanut Wänskä foorumissa Paikallisliikenne muualla Suomessa
    Vastauksia: 1
    Viimeisin viesti: 12.10.2008, 14:04
  3. Runosmäessä joukkoliikenteestä ke 26.4 klo 18
    kirjoittanut Mikko Laaksonen foorumissa Turun paikallisliikenne
    Vastauksia: 1
    Viimeisin viesti: 26.04.2006, 23:15
  4. Rauman joukkoliikenteestä TS:ssa
    kirjoittanut Mikko Laaksonen foorumissa Paikallisliikenne muualla Suomessa
    Vastauksia: 0
    Viimeisin viesti: 22.09.2005, 10:25

Lähettämissäännöt

  • Et voi aloittaa uusia viestiketjuja
  • Et voi vastata viesteihin
  • Et voi lähettää liitetiedostoja
  • Et voi muokata viestejäsi
  •