Autotekniikan kehitysnäkymiä

Olemassa myös aika paljon keksintöjä, jotka ovat olleet aika vähämerkityksellisiä pitkän aikaa, kunnes aika on ollut kypsä ja tekniikat ovat levinneet räjähdysmäisesti.

Esimerkkeinä voidaan mainita vaikka televisio, radiopuhelin ja tietokone.
 
Jos nyt katsoo aikaa taaksepäin, niin tuleeko kellekään mieleen onko viimeisen 1000 vuoden aikana mikään merkittävä keksintö "flopannut", ts siitä ei ole koskaan tullut mitään.

Miksi kukaan kirjoittaisi historiaa flopanneista keksinnöistä? On ihan luonnollista, että tiedämme vain menestyneistä keksinnöistä. "Merkittävä flopannut keksintö" on muutenkin mielestäni oksymoroni, koska flopannut keksintö ei voi olla merkittävä. Floppaamiselle on kuitenkin aina jokin syy. Vaikea uskoa, että jokin keksintö olisi voinut muodostua merkittäväksi, mutta olisi flopattu jollakin valtiovallan salaliitolla tms.
 
Esimerkkeinä voidaan mainita vaikka televisio, radiopuhelin ja tietokone.
Tässäpä hauska joukko.

Tietokone alkaa olla elon ehtoolla jo siinä mielessä, kun tietokoneet tulivat ensi kerran. Siis ne suuret harmaat laatikot, joissa valot vilkkuivat ja suuret kelat pyörivät. Tavallisin nykyaikainen tietokone on taskusssa ja sitä käytetään aika paljon puhelimena.

Radiopuhelimet ovat jo lakanneet olemasta. Matkapuhelin elää vielä, mutta se on jo muuttunut aivan muuksi kuin pelkän puheen välittäjäksi.

Televisio on myös katoava luonnonvara. Monen ihmisen ”televisio” on henkilökohtainen tietokone, josta katsellaan vaikka saippuasarjoja omaan tahtiin kanavapäälliköiden aikatauluista riippumattomina. Ja tämä katselu on jo siirtymässä mobiiliksi yhdistyneenä siihen laitteeseen, joka on yhtenä esineenä noita kaikkia mitä Petteri luetteli.

Asioilla on elinkaarensa. Kuka muistaa kirjoituskoneen tai mekaanisen laskukoneen? Kuka muistaa lankapuhelimen valintalevyineen? Kuka muistaa mekaanisen herätyskellon? Piirrustuskoneen? Laskutikun? Vinyylilevysoittimen? Kasettinauhurin? Kannettavan CD-soittimen?

Miksi niin hankala ja runsaasti harmia ja haittaa aiheuttava laite kuin auto eläisi ikuisesti, kun niin moni muukin hyödyke joka aikanaan on ollut tärkeä ellei ”välttämätön” on kadonnut vain museoiden kokoelmiin?

Antero
 
Tässäpä hauska joukko.

Tietokone alkaa olla elon ehtoolla jo siinä mielessä, kun tietokoneet tulivat ensi kerran. Siis ne suuret harmaat laatikot, joissa valot vilkkuivat ja suuret kelat pyörivät. Tavallisin nykyaikainen tietokone on taskusssa ja sitä käytetään aika paljon puhelimena.

Radiopuhelimet ovat jo lakanneet olemasta. Matkapuhelin elää vielä, mutta se on jo muuttunut aivan muuksi kuin pelkän puheen välittäjäksi.

Televisio on myös katoava luonnonvara. Monen ihmisen ”televisio” on henkilökohtainen tietokone, josta katsellaan vaikka saippuasarjoja omaan tahtiin kanavapäälliköiden aikatauluista riippumattomina. Ja tämä katselu on jo siirtymässä mobiiliksi yhdistyneenä siihen laitteeseen, joka on yhtenä esineenä noita kaikkia mitä Petteri luetteli.

Asioilla on elinkaarensa. Kuka muistaa kirjoituskoneen tai mekaanisen laskukoneen? Kuka muistaa lankapuhelimen valintalevyineen? Kuka muistaa mekaanisen herätyskellon? Piirrustuskoneen? Laskutikun? Vinyylilevysoittimen? Kasettinauhurin? Kannettavan CD-soittimen?

Minun mielestäni nuo eivät ole flopanneita keksintöjä. Mutta yksi on: Kuvapuhelin. Se on keksitty monta kertaa uudelleen ja uudelleen, mutta ei ole koskaan lyönyt läpi. Mutta ehkä se jonain päivänä vihdoin tulee :D

t. Rainer
 
Miksi kukaan kirjoittaisi historiaa flopanneista keksinnöistä? On ihan luonnollista, että tiedämme vain menestyneistä keksinnöistä. "Merkittävä flopannut keksintö" on muutenkin mielestäni oksymoroni, koska flopannut keksintö ei voi olla merkittävä. Floppaamiselle on kuitenkin aina jokin syy. Vaikea uskoa, että jokin keksintö olisi voinut muodostua merkittäväksi, mutta olisi flopattu jollakin valtiovallan salaliitolla tms.

Valtiovallat ja politikot ovat pyrkineet esim rajoittaa ydinreaktion käytön mahdollisimman paljon, ettei sitä voi käytää muuhun kuin sähkön tuotantoon ja sotilaallisiin tarkoituksiin. Tai ehkä ihan viime aikoina on alettu käyttää syövän hoitoon tai vastaavaan.

Tulee mieleen yksi täysin flopannut keksintö kommunikaation ja viestinän alalta: Esperaranto-kieli.

t. Rainer
 
Tähän vaadin vähän perusteluja, sillä radiopuhelinta olen käyttänyt, ja käytän edelleen päivittäin sekä nykyisessä, että entisessä työssäni.
Tarkoitatko radiopuhelimella kännykkää vai esim. LA- eli lyhytaaltopuhelinta? Minä en pidä kännykkää radiopuhelimena, vaikka sitähän se teknisesti on, kun radioaalloilla ymmärretään korkeataajuista sähkömagneettista kenttää, jota voidaan käyttää informaation välitykseen kenttää moduloimalla.

Radiopuhelimet olivat keskenään langattomasti keskustelevia laitteita, ”vookitookeja”, joilla rajallisen kantaman puitteissa pystyi pitämään yhteyttä kahden laitteen välillä ja ilman keskusta sekä mahdollisuutta yhteydestä muihin puhelimiin. Näistä kehitettiin myös suljettuja keskusperustaisia järjestelmiä, joita olivat sitten mm. HKL:n oma radiopuhelinverkko busseihin ja ratikoihin tai vaikka poliisin radiopuhelinverkko.

Kaikki nämä ovat korvautuneet nykyään matkapuhelinteknologialla, esimerkkinä vaikka viranomaisten VIRVE, joka on rajoitettu matkapuhelinverkko. Käyttötarkoitus ei ole poistunut, mutta tekninen ratkaisu on muuttunut ja entinen ratkaisu on lakannut olemasta.

Ja voihan tähän kadonneiden tuotteiden sarjaan lisätä NMT:n. Minullakin on muistona menneistä Nokian 900, ”Gorba”. Kallis laite ja vallitseva teknologia, jota ei enää ole olemassa. Eikä monta vuotta tule menemään, niin GSM:kin on historiaa.

Antero
 
Esim. vesillä radipuhelinten käyttö on ihan arkipäivää. Kauppalaivoissa on pakollisena VHF ja MF radiot, sekä valtameriliikenteessä HF radio, joka on ainut radiotyyppi, jolla saa yhteyden mistä päin maailmaa tahansa.
 
Tarkoitatko radiopuhelimella kännykkää vai esim. LA- eli lyhytaaltopuhelinta?

Esimerkiksi LA-puhelinta, UHF- tai VHF-radiota, ja osittain myös VIRVEÄ. Eli kaikkia radioaalloilla tapahtuvaa kaksisuuntaista viestintää, jossa ei tarvitse välttämättä "soittaa" (juu, VIRVE-verkon TETRA-standardissa tavallaan "soitetaan" aina, kun tangenttia painetaan, joten jätetään nyt kuitenkin määritelmän ulkopuolelle).

Radiopuhelimet olivat keskenään langattomasti keskustelevia laitteita, ”vookitookeja”, joilla rajallisen kantaman puitteissa pystyi pitämään yhteyttä kahden laitteen välillä ja ilman keskusta sekä mahdollisuutta yhteydestä muihin puhelimiin. Näistä kehitettiin myös suljettuja keskusperustaisia järjestelmiä, joita olivat sitten mm. HKL:n oma radiopuhelinverkko busseihin ja ratikoihin tai vaikka poliisin radiopuhelinverkko.

Kaikki nämä ovat korvautuneet nykyään matkapuhelinteknologialla, esimerkkinä vaikka viranomaisten VIRVE, joka on rajoitettu matkapuhelinverkko. Käyttötarkoitus ei ole poistunut, mutta tekninen ratkaisu on muuttunut ja entinen ratkaisu on lakannut olemasta.

Eivät ole korvautuneet, kuten vesiliikenteestä esimerkkinä kerrottiin. Lisäksi radiopuhelimia käytetään ainakin vartiointi- ja muissa turvallisuuspalveluissa, rautateillä (ainakin tämän olisin olettanut sinun tietävän), ilmailussa, pelastustoimessa savusukellusradioina sekä puolustusvoimilla. Kaikissa näissä hyvin laajalti. Lisäksi varmasti monella muulla alalla, joita ei nyt tähän hätään mieleen tulleet.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Niinpä ennustan, että ihmiskunta tulee pääasiassa luopumaan autoilusta ja suuresta osasta muutakin fyysistä liikennettä. Koska kaikilla ei ole mahdollista kuluttaa energiaa ja luonnonvaroja kuten rikkailla teollisuusmaiden kansalaisilla nykyään.

Miksei?

Sähkön hinta on laskenut logaritmisesti viimeiset sata vuotta. Ennustan, että sähkön hinnan lasku jatkuu ja tulee kiihtymään lähivuosikymmeninä heti siirtymävaiheen jälkeen (noin 5-10 vuotta). Niinpä ihmiset liikkuvat yhä enemmän jatkossa, sillä fyysisiä ja taloudellisia esteitä on yhä vähemmän.

Pieni esimerkki: EDF Energies Nouvelles kerää tällä viikolla markkinoilta 500 miljoonaa euroa fotovoltaaisten voimaloiden rakentamiseen eri puolille maailmaa. Kyse ei ole mistään vitsistä, sillä EDF EN on osa Ranskan kansallista EDF-konsernia. Yhtiö on napannut palasen toistaiseksi listaamattomasta Nanosolar-yhtiöstä, jonka aurinkopaneelit tulevat olemaan maailman kustannustehokkaimpia, kun ne saapuvat markkinoille joskus 2009-2010.

Ympäristöongelmat ovat köyhissä kehitysmaissa, eivät länsimaissa.
 
Ennustan, että sähkön hinnan lasku jatkuu ja tulee kiihtymään lähivuosikymmeninä heti siirtymävaiheen jälkeen (noin 5-10 vuotta). Niinpä ihmiset liikkuvat yhä enemmän jatkossa, sillä fyysisiä ja taloudellisia esteitä on yhä vähemmän.
Tämä on mielenkiintoinen ennuste. Energiatalouden kannalta meidän on elettävä täällä siten, että emme kuluta energiaa enempää kuin aurinko sitä pallolle tuottaa. Emme myöskään saa vaikuttaa siihen, paljonko energiaa auringosta tänne tulee, koska silloin ekosysteemin tasapaino järkkyy. Jäätiköiden tummuminen tuottamiemme saasteiden vuoksi on johtanut pallolle jäävän energiamäärän lisääntymiseen, minkä uhkana on jäätiköiden sulaminen. Ja siitä taas seuraa, että suureksi osaksi merenrannoille asettunut kulttuurimme tulee jäämään veden alle.

Mittava aurinkokennoteknologia siis ei saa tuottaa sähkön käytöstä enemmän hukkalämpöä kuin mitä aurinko lämmittäisi maata ilman aurinkokennoja. Toteutuuko tämä?

Ympäristöongelmat ovat köyhissä kehitysmaissa, eivät länsimaissa.
Aika kova väite. Ensin sotkemme teollisuudellamme oman maaperämme ja kaikkien ilmakehän, sitten siirrämme inhottavimman osan teollisuutta kehitysmaihin tehtäväksi ilman kiusallisia ympäristömääräyksiä ja kunnollista palkkaa. Ja sen jälkeen vaadimme, etteivät kehitysmaiden asukkaat saa haluta kaikkea sitä, minkä vuoksi me olemme pallomme pilanneet. Kun heidän halunsa on ympäristöongelma. Meidän elintasomme siis ei ollut eikä ole.

Antero
 
Asioilla on elinkaarensa. Kuka muistaa lankapuhelimen valintalevyineen? Kuka muistaa mekaanisen herätyskellon? Vinyylilevysoittimen? Kasettinauhurin?
Lankapuhelin (ilman valintalevyä), vinyylilevysoitin ja C-kasettisoitin ovat kaikki asunnossani ja käyttökunnossa. Makkaratalon Anttilassa vinyylihyllyn koko on kasvanut tänä vuonna moninkertaiseksi, joten vinyylilevy ei ainakana ole kuolemassa. En tiedä, mitä tarkoitit mekaanisella herätyskellolla; minun herätyskellossani sähköä tarvitaan vain moottorin pyörittämiseen ja herätysaika asetetaan mekaanisesti.

Eikä monta vuotta tule menemään, niin GSM:kin on historiaa.
Mielenkiintoinen väite. Tällä hetkellä ei ole näkyvissä sellaista tekniikkaa, jolla GSM:n voisi korvata Suomessa. Qualcomin patentoimaa CDMA:ta ei Nokialandiassa ikinä oteta käyttöön! Tiistaina juuri ostin GSM-puhelimen. Suomalaisissa kaupoissa ei kai myydä sellaisia matkapuhelimia, joista GSM-tuki puuttuisi?

Todellakin osa yleisistä teknologioista joskus jää kokonaan unohduksiin. Esimerkiksi Suomessa ei selluloosaa enää valmisteta sulfiittimenetelmällä eikä Lontoossa enää ole kaupunginlaajuista hydrauliikkaverkostoa (lue lisää Wikipediasta: London Hydraulic Power Company). Rakentamisessakin ennen yleiset lauta- päre- ja ruokokatot ovat unohtuneet.

Esperantolla ei enää ole minkäänlaista asemaa kansainvälisessä kommunikaatiossa (paitsi esperanton harrastajien keskuudessa). Ennen asiat olivat toisin: G.J. Ramstedt sai pidettyä Ahvenanmaan Suomella ehkäpä juuri esperanton taitonsa vuoksi.
 
Lankapuhelin (ilman valintalevyä), vinyylilevysoitin ja C-kasettisoitin ovat kaikki asunnossani ja käyttökunnossa.
... mutta nuorison nappikuulokkeet soivat MP3-soittimilla. Ainahan on friikkejä, jotka jostain syystä eivät seuraa ajan trendejä. Eihän se kehitys sitä merkitse, että uusi keksintö on aina kaikella tavalla parempi. C-kasetin ääni on surkea hyväkuntoiseen vinyyliin verrattuna. MP3:sen ääni on sitä minkä kukin tekee kompromissiksi äänenlaadun ja muistiin mahtuvan musamäärän kanssa. Olen kokeeksi saanut muutaman klassisen MP3-tiedoston, enkä ole kuunnellut niitä kuin kerran ja silloinkin kestin sitä puuroa vain osan aikaa.

...minun herätyskellossani sähköä tarvitaan vain moottorin pyörittämiseen ja herätysaika asetetaan mekaanisesti.
Mekaaninen toimii vetojousella, ei sähköllä.

Mielenkiintoinen väite. Tällä hetkellä ei ole näkyvissä sellaista tekniikkaa, jolla GSM:n voisi korvata Suomessa.
Eikös päivän sana ole 3G? Ja sen käytön laajenemista edistettiin tässä maassa oikein lain voimalla sallimalla puhelinten ja liittymien kytkykauppa vain 3G-puhelimille ja liittymille. Jotta saataisiin kansa vaihtamaan 3G-puhelimiin ja sitten voitaisiin ajaa alas ”tavallinen” GSM-verkko.

Kuinkas moni muuten kuvaa vielä filmille?

Antero
 
Minun mielestäni nuo eivät ole flopanneita keksintöjä. Mutta yksi on: Kuvapuhelin. Se on keksitty monta kertaa uudelleen ja uudelleen, mutta ei ole koskaan lyönyt läpi. Mutta ehkä se jonain päivänä vihdoin tulee :D

Kuvapuhelut ovat VoIP-pohjaisissa keskusteluohjelmissa (kuten Netmeeting) jo vuosia olleet mahdollisia. Samoin 3G-verkoissa on mahdollista soittaa kuvapuheluja, joiden toimivuus ja käytettävyys tosin eivät ole huippuluokkaa (kun kamera ja korva ovat kiinni puhelimessa, ei kunnon keskustelu ole mahdollista ja toisaalta kaiutinpuhelin on käyttökelvoton metelin keskellä; siispä on pakko käyttää handsfree-laitteita).

Väittäisin, että langattomat kuvapuhelut yleistyvät lähivuosina, kun teleyritykset tuovat halvat kiinteähintaiset mobiilinettiyhteydet sisältäen 3G-kuvapuhelut. Tekniikka vaikuttaisi olevan jo joka toisessa taskussa valmiina.
 
Takaisin
Ylös