Viestiketju: Tunteella vai faktoihin nojaten

Pikaraitioteitä Turkuun ja Tampereelle suunnitellaan puhtaasti faktapohjalta. Pääperusteena on, että pikaraitiotie voisi sekä kuljettaa että houkutella huomattavasti nykyistä suuremmat matkamäärät, perusteena saman kokoisten ja kaltaisten kaupunkien kuten Freiburg, Linz tai Rostock hyvät kokemukset.

Kannattaa tutustua ao. selvityksiin. Turussa uusi selvitys on juuri työn alla, joten 2002 selvitys on ajankohtaisin netissä oleva, uutta tietoa tulee ennen vuodenvaihdetta.

Tampereen selvitys: www.tase2025.fi
Turun selvitys: PDF 7 Mt

Alunperin kirjoittanut antti

En minä bussityöuramenneisyydestäni huolimatta ihan vaan tunnesyistä vastusta kaikkia kalliimpiakaan hankkeita, esimerkiksi metron jatkaminen Espooseen on tosi hieno juttu ja jokerilinjan muuttamista jonkinmoiseksi raitsikkalinjaksi voisi ainakin tutkia. Mutta joku tunneli Tallinnaan olisi vuosisadan virheinvestointi minun mielestäni ihan tunnetasolla.

Tässä taisikin tulla jo aika lailla tunnepohjaa.

Miksi metro on hieno juttu, vaikka se ei lisää joukkoliikenteen käyttöä mutta luultavasti lisää energian kulutusta ja CO2-päästöjä sekä joukkoliikenteen kustannuksia?

Miksi Jokerin rakentamista alkuperäisen suunnitelman mukaan raiteilla ainoastaan kannattaisi tutkia? Parin minuutin laskelmakin osoittaa, että matkamäärä on liikaa busseille ja ratikalla liikennöinti on halvempaa.

Tallinnan tunnelin paikallisliikenne kaupunkien välillä kattanee liikenteen ja tunnelin rakentamisen kulut 30–40 vuodessa nykyisillä laivamatkustajien määrillä ja hinnalla eli 20 €/matka toisin kuin esim. Matinkylän metro ja Marjarata, jotka pyörivät seudun noin 50 %:n lipunhintojen subventiolla, jolla ei ratojen rakentamisesta makseta vielä mitään. Miksi tunnelihanke on täysin älytön mutta kaikella tavalla tappiolliset hankkeet eivät?

Itse uskon, että kaikki hankkeet päätetään faktoilla. Mutta ne faktat ovat usein muuta kuin mitä meille kerrotaan. Ja silloin jotkut kannattavat hankkeita tunteilla välittämättä siitä, miltä faktat näyttävät. Joku hyötyy siitä, että jotain tehdään tai jotain ei tehdä, ja se ohjaa päätöksiä.

Antero

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

Itse uskon, että kaikki hankkeet päätetään faktoilla. Mutta ne faktat ovat usein muuta kuin mitä meille kerrotaan.

Kaikkia "faktoja" on täysin mahdotonta ottaa huomioon päätöksenteossa. Tunteet ohjaavat siihen, mitkä perustelut valitaan. Kärjistykset ja liiottelu ovat aina hyvin myyviä vaalilupauksia.

Samaa hanketta on täysin mahdollista sekä puolustaa että vastustaa käytettävissä olevilla "järkiperusteilla". Poliitikot valitsevat aina ne sopivimmat, jotka heidän mielestään ovat oman oletetun äänestäjäkunnan suosiossa.

Maksutonta (eli "ilmaista") joukkoliikennettä perustellaan eri puolueissa eri tavalla, joko köyhien ajattelemisella tai autoilun vähentämisellä. Nämä ovat täysin tunnepitoista markinatekstiä joka kuulostaa aina joistakin äänestäjistä uskottavalta ja ennenkaikkea on sopivasti kunkin puolueen ideologisen linjan mukaista.

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

Mutta ne faktat ovat usein muuta kuin mitä meille kerrotaan. Ja silloin jotkut kannattavat hankkeita tunteilla välittämättä siitä, miltä faktat näyttävät.

Aikoinaan todettu fakta oli se, että (enemmän tai vähemmän sujuva) raitiotieyhteys katkesi Ruskeasuolle ja Arabiaan, mutta niitä olisi ollut hyvä jatkaa vähän pitemmälle, jotta olisi saatu kätevä jakeluyhteys niihin kantakaupungin läntisiin ja itäisiin osiin, jotka olivat kaukana lähijunaradoilta.

Metrotoimiston pojat keksivät piirtää tätä tarvetta ratkaisemaan vihreän metrolinjan Huopalahti-Töölö-Kamppi-Esplanadi-Hakaniemi-Kumpula-Oulunkylä(-Viikki). Sitä sitten rummutettiin monelaisissa matkustavaiselle yleisölle ja kaupunkilaisille jaetuissa esitteissä. Ja moni lukija sai tunteen, että metro se on joka tämän ratkaisee.

Sama tarve olisi hoitunut nopeasti ja kätevästi jatkamalla ja parantamalla raitiolinjoja 10 ja 6. Mutta sitä ei enää nähty, kun metrotunteet pääsivät valloilleen.

Kun hieman aikaa kului, niin hups vaan: tärkeimmäksi tuli saada metro, reitistä välittämättä. Linjan läntinen puoli supistui välille Meilahti-Kamppi ja itäinen puoli pätkäistiin välille Kumpula-Viikki. Ja sitten joku vetäisi viivan näiden pätkien välille Pasilan kautta.

Syntyi suunnitelma Töölön metrosta, joka kierrättää koillisesta tulevat länsipuolen kautta, ei tarjoa Pasilasta uutta yhteyttä keskustaan (siellä on jo valmiina suora junayhteys Helsinkiin ja raitiolinjat Töölön ja Sörnäisten kautta), eikä tarjoa mitään uutta väleille Meilahti-Huopalahti eikä Kumpula-Sörnäinen-Keskusta.

En ole minäkään ihan tunteeton. Monesti on ihan mukavaa matkustaa metrolla. Silti se ei ole paras ratkaisu kaikkiin matkustustarpeisiin.

Alunperin kirjoittanut Ilmari Syrjälä

Silti se ei ole paras ratkaisu kaikkiin matkustustarpeisiin.

Kaikkein huonoin ratkaisi matkustustarpeeseen on se imaginaarinen pikaraitiotie tai metro jota ei nähdä ennen kuin neljännesvuosisadan päästä. Jatkuva suunnittelu ja ideointi ja uusista potentiaalisista joukkoliikennehankkeista tiedottaminen on lopulta vain tyhjää puhetta josta ei synny mitään oikeaa ratkaisua vaan ainoastaan paljon turhautumisen tunnetta.

Virkamies- ja harrastajanäkökulmasta näpertelevä suunnittelu on toki kauhean tärkeää ja tehokasta ja ennenkaikkea "järkevää" "faktapohjaista" työtä. Matkustajaa suunnitelmat, visiot ja asiantuntijoiden spekulaatiot eivät palvele ennen kuin se härveli todellakin liikkuu kiskoilla kotioven läheisyyteen ja siihen voi nousta sisään matkustaakseen paikasta A paikkaan B.

Alunperin kirjoittanut edsel

Kaikkein huonoin ratkaisi matkustustarpeeseen on se imaginaarinen pikaraitiotie tai metro jota ei nähdä ennen kuin neljännesvuosisadan päästä.

Tässä olet aivan oikeassa. Näen kuitenkin jonkinlaista edistymistä tässä asiassa Helsingin rakenteilla ja suunnitelmissa olevien uusien alueiden suhteen. Jätkäsaareen, Kalasatamaan ja Kruunuvuorenrantaan pidetään kiinni siitä, että ”lopullinen” raitiotieratkaisu tehdään alueiden rakentamisen myötä. Myös Lounais-Sipoossa on ainakin toistaiseksi lähdetty siitä, että metro jatketaan sinne heti. Tosin Jätkän, Kalasataman ja Krunuvuorenrannan kanssa ei vielä ole suostuttu siihen, että autoilun mahdollisuuksia vähennettäisiin hyvän joukkoliikenteen ansiosta. Sipoossa ei taida sitä ongelmaa ollakaan, kun siellä on erinomaiset autoilun mahdollisuudet jo ennalta valmiina.

Antero

Monesti ajatellaan että tilastot, numerot ja excelit ovat faktaa ja vastaavasti ihmisten mielipiteet, tavat ja tottumukset ovat tunnetta.

Ne numerot voidaan kuitenkin valikoida ihan tarkoitusperien mukaan tai syitä ja seurauksia kieputtamalla saada näyttämään vakuuttavilta ja kiistattomilta järkimiehen puheilta. Vaikka samoista numeroista saisi materiaalia täysin päinvastaisen ideologian tueksi. Jämptiä asianpuhujaa kuunnellaan ja hyvä puhuja saa älyttömätkin laskelmat vaikuttamaan perustellulta, varsinkin jos ne tukevat kuulijan omia ennakkoasenteita.

Kuluttajien ja matkustajien käytös puolestaan saattaa olla ailahtelevaa, mukavuudenhaluun, pinnallisiin stereotyyppioletuksiin ja pinttyneisiin ennakkokäsityksiin perustuvaa. Silti niiden ihmisten käytös ja sen seuraukset ovat faktaa, joka näkyy käytännössä. Vaikka asiantuntijoiden ja ylhäältäpäin teoreettisten mallien avulla työskentelevien suunnitelijoiden mielestä tuo käytös olisikin irrationaalista ja typerää, se pitäisi silti ottaa huomioon.

Alunperin kirjoittanut edsel

Monesti ajatellaan että tilastot, numerot ja excelit ovat faktaa ja vastaavasti ihmisten mielipiteet, tavat ja tottumukset ovat tunnetta.

Tämä lainaus ei nyt kuvaa koko viestisi sisältöä, mutta viestisi on aivan oikea. Numeroita vastaan on vaikeaa argumentoida, mutta se ei tee niistä oikeita. Vastaavasti ihmisten todellinen toiminta nojaa useinkin näennäisen pinnallisiin tai toissijaisiin tekijöihin ja erityisesti ihmiset ovat yksilöitä, jotka eivät kaikki toimi samalla tavalla. Näitä valintoja on joskus vaikeaa kuvata malleilla, mutta erinomaisen helppoa kuvailla sanallisesti.

Tietysti mielipiteissä, tavoissa ja tottumuksissa on tulkinnanvaraa pelottavan paljon, mutta silti niistä pitää yrittää saada mahdollisimman paljon irti muutenkin kuin rakentamalla niistä laskennallisia malleja, joissa monet paikallisesti tärkeät tekijät hukkuvat seudullisen tarkastelunäkökulman takia kokonaan.