Viestiketju: Tunteella vai faktoihin nojaten

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

Itse uskon, että kaikki hankkeet päätetään faktoilla. Mutta ne faktat ovat usein muuta kuin mitä meille kerrotaan. Ja silloin jotkut kannattavat hankkeita tunteilla välittämättä siitä, miltä faktat näyttävät. Joku hyötyy siitä, että jotain tehdään tai jotain ei tehdä, ja se ohjaa päätöksiä.

Mulla on sellainen käsitys että faktoista ja numeroista huolimatta päätetään enemmän tunteilla. Jotenkin on sanut sellaisen käsityksen että politiikkaan valikoituu enemmän sellaista porukkaa joita tunteet ja intuitio ohjaavat. He saattavat käyttää oikeaksi olemisen todisteena faktaa, mutta jättävät aina kertomatta ne seikat jotka eivät miellytä. Tietysti joku välillä "narahtaa kiinni" pienestä kotiinpäinvetämisestä, ja sitten sitä onnetonta repostellaan.

Politiikaa on joka tapauksessa mielenkiintoista seurata, ei pelkästään liikennepolitiikkaa. Maailma on kuitenkin rajallinen, joten jostain on aina riideltävä ja siitä politikot saavat palkkaa. En minä niin hirveästi kadehdi heidän rooliaan. Eihän keskitason politikoilla ole edes juuri minkänlaista yksityiselämää.

Alunperin kirjoittanut late

Tietysti mielipiteissä, tavoissa ja tottumuksissa on tulkinnanvaraa pelottavan paljon, mutta silti niistä pitää yrittää saada mahdollisimman paljon irti muutenkin kuin rakentamalla niistä laskennallisia malleja, joissa monet paikallisesti tärkeät tekijät hukkuvat seudullisen tarkastelunäkökulman takia kokonaan.

Mitä omiin näkemyksiini tulee, niin enemmän minun ajatteluani ohjaa miltä kokonaisuus näyttää. Ajattelen esim Helsingin seutua kokonaisuutena, mutta en sitäkään irrallisena osana muusta Suomesta. Ajattelen myös osittain vähän itsekkäästi, että Helsingin seudun rooli Suomessa on oltava vahva, ja että sitä ei pidä päästää hajoamaan miksikään "himmeliksi". Osittain ajateluni selittyy sillä että olen jonkun verran teknokraatti ja suurkaupunki-ihailija, toivoisin että Suomessa olisi edes joskus kunnollinen miljoonakaupunki, mutta ajattelen myös koko maan talouden ja hyvinvoinin kannalta. Minkä tahansa valtion suurimmalle kaupungille lankeaa aina paljon vastuuta koko maan kehittämiselle niin elinkeinoelämän, kulttuurin ja muidenkin elämänalueiden osalta. Helsinkiä ei voi korvata räjäyttämällä se ja siirtämällä palasia Tampereelle, Jyväskylään, Kuopioon ja Rovaniemelle, ei edes nettiaikana. "Himmelimalli" taas johtaa pidemmän päälle riitaisaan ja heikkoon pääkaupunkiseutuun. Jos Helsinki jostain syystä räjähtää tai uppoaa, niin Tukholma on se kaupunki joka nappaa parhaat palat. Näin se on ollut koko sen ajan kun raja muualle Pohjolaan on ollut avoin. Vaikka Suomessa on Nokia ja Euroopan parhaimmat peruskoulut, niin Tukholmassa kuitenkin niin monet asiat ovat paremmin tai tehokkaamin järjestetty kuin Helsingissä.

Tallinna on noussut hyväksi kakkoshaastajaksi. Tavallaan näkisin Tallinnan vahvistumisen hyvänä myös Helsingille ja Suomelle, siitä huolimatta että olen ruotsinkielinen enkä juuri edes osaa viroa. Suomenlahden alittava rautatietunneli olisi pitkällä tähtäyksellä kannatettava asia, kunhan rahoitus ja muut toteuttamiseen vaadittavat edellytykset olisivat ensin olemassa.

Venäjän merkitys Suomelle on taloudellisesti tärkeä mutta henkisesti on monelle yhä ahdistava tai ainakin arvoituksellinen. Venäjän nationalismi ja imperialismi ja uhoaminen viime aikoina, vaikka se ei ole kohdistunut mitenkään Suomeen, ei ennusta ikuista jatkuvuutta hyville suhteille. Suomalaisille mahdollisuudet tutustua Venäjään ovat matkustusrajoitusten vuoksi yhtä huonot kuin neuvostoaikana, Venäjän suurten kaupunkien yleisen hintatason rajun kallistumisen vuoksi itse asiassa huonommat. Ja viime aikoina on tullut myös huomattua että se ei ole edes aina Suomen etujen mukaista että Venäjälle kulkee niin paljon rahtia Suomen läpi. Varsinkaan kumipyörillä.

Palatakseni varsinaiseen aiheeseen, niin mun näkemyksiin eri asioista, esim mitä liikenteeseen tulee, vaikuttaa siis niin maailmanpolitiikka, valtakunnanpolitiika että seutupolitiikka. Paikallis- ja kyläpolitiikka vähemmän. Minulla on se huono puoli että minusta ei välttämättä tulisi kelvollista kotiinpäinvetävää kaupunginosa-aktivistia.

t. Rainer

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

Minkä tahansa valtion suurimmalle kaupungille lankeaa aina paljon vastuuta koko maan kehittämiselle niin elinkeinoelämän, kulttuurin ja muidenkin elämänalueiden osalta. Helsinkiä ei voi korvata räjäyttämällä se ja siirtämällä palasia Tampereelle, Jyväskylään, Kuopioon ja Rovaniemelle, ei edes nettiaikana.

Suora ja rehellinen mielipide, mitä arvostan sinänsä.

Ei kai kukaan ole vaatinutkaan että Helsinki pitäisi räjäyttää osiksi ja siirtää muualle. Sen sijaan valtionhallinnon kyllä voi ihan hyvin räjäyttää palasiksi ja hajasijoittaa. Ja pitääkin. Onko valtionhallinto se Helsingin sielu, jota kaupunki tarvitsee? Jos on, niin sehän tarkoittaa että Helsinki on muun maan elätti.

Firmojen pääkonttorit saavat kyllä mielestäni sijoittua täysin vapaasti eli kaupunkiseudut voivat kisailla siitä kuka tarjoaa parhaat edellytykset toiminnalle. Ja kilpailu saisi olla nykyistä paljon vireämpää.

Ymmärrän toki helsinkiläispatrioottien kiintymyksen kotikaupunkiinsa ja ihailun sitä kohtaan. Se on inhimillistä ja siihen on täysi oikeus. On tosin yhtä inhimillistä, että sellainen retoriikka, jossa korostetaan Helsingin ylivertaisuutta ja siitä johtuvaa vastuuta, sekä edelleen siitä johtuvaa suurempaa oikeutusta suhteessa muihin kaupunkiseutuihin, tapaa ärsyttämään ihmisiä muualla. Vaikka retorisesti puhutaan vastuusta, niin käytännön kokemus on että sillä varjolla yritetään viedä tuhkatkin pesästä, sanoen samalla patronisoivasti että "tämä on teidän omaksi parhaaksenne vaikkette sitä ymmärrä".

Parhaalla tahdollanikaan en ymmärrä millä tavoin esim. Tampere olisi teollisesta (tai nykyisestä jälkiteollisesta) menestyksestään mitään velkaa Helsingille. Silloin kun tehtaita perustettiin, Tampereelle tultiin yleensä suoraan Pietarista (vrt. Nottbeckit), tai usein oikeammin ulkomailta Pietarin kautta (vrt. James Finlaysson Skotlannista). Syrjäseuduilla ehkä tilanne voi olla toinen jos verosubventiolla ylläpidetään palveluja joihin itsellä ei olisi varaa. No joo, myönnetään että yhteiskunnallisen korkeakoulun siirto Tampereelle ja muuttaminen yliopistoksi ja teknillisen korkeakoulun sivutoimipisteen perustaminen ja myöhemmin muuttaminen Tampereen teknilliseksi korkeakouluksi olivat varsin merkityksellisiä asioita niitä seuraavan menestyksen kannalta. Mutta eipä niidenkään rahoitus tule yksinomaan helsinkiläisten pussista kun Tampereella maksetaan valtionveroja ihan riittämiin itsekin. Ja sitäpaitsi tuotakin "hajasijoitusta" vastustettiin aikanaan kiivaasti.

Eli kaikki kunnia Helsingille: kukoistakoon ja menestyköön ihan niin paljon kuin rahkeet riittävät, mutta sallittakoon kaikille muillekin kaupunkiseuduille sama itsenäinen yrittäminen ilman että sitä yritetään suitsia sen varjolla, että Helsinkiin pitäisi keskittää "riittävän vahvoja klustereita" ja sillä varjolla tahallaan näivettää muiden kaupunkien positiivista kehitystä. Mitä useampi kehittyvä / kehittynyt kaupunkiseutu maassamme on, sen parempi on hyvinvointimme kansakuntana. Vain kehitysmaissa halutaan statussyistä rakentaa mahdollisimman näyttävä pääkaupunki vaikka muu maa olisi täysin hunningolla.

Alunperin kirjoittanut antti

jokerilinja on halvempi bussivetoisena.

On eri asia, onko jokin halvempi tai edullisempi.

Yllä sormiharjoitelmissa jatkat laskuvirheitä mm. siinä, että lasket aivan epärealistisen pienen hinnan Bussi-Jokerin infralle. En ole valitettavasti löytänyt yhteenlaskettua hintaa, mutta se ei ainakaan ole 0,2 M€ * 30 = 6 M€ tai 0,2 M€ * 20 = 4 M€ vaan selvästi enemmän

Edullisuudessa oleellinen kysymys ovat mm. matkustajamäärät ja lipputulot. Nykyisin bussi-Jokerilla bussien pieni yksikkökoko rajoittaa matkustajamääriä. Tämän vuoksi joudutaan ajamaan pää 550:n kanssa rinnakkaisia linjoja, joita Raide-Jokerivaihtoehdossa ei samassa määrin tarvita. Mainitsemaasi lukuun ei ilmeisesti sisälly näitä linjoja.

Raide-Jokeria arvioitaessa tulisi myös selvittää raideinfrastruktuurin yhteiskäyttömahdollisuudet. Olisi varsin yksinkertaista jatkaa useitakin Helsingin raitiolinjoja Raide-Jokerille ja osin samaa rataa pitkin.

Joukkoliikenteen päälinjat, ovat ne sitten busseja tai raideliikennettä tulee suunnitella pysyväksi osaksi kaupunkirakennetta. "Busseilla hekumoivat" sivuuttavat yleensä seuraavat asiat:
- Bussilinja edellyttää sitä varten mitoitetut kadut pysäkkeineen, eikä bussilinjaa pysty toimivasti liikennöimään kadulla, jota ei ole sitä varten mitoitettu.
- Hyvin suunniteltua päälinjaa, joka on yhdistetty kaupunkirakenteeseen, ei yleensä radan tai kadun kuoletusaikana tarvitse linjaukseltaan muuttaa, sen sijaan esimerkiksi linjaparit tai kääntöpaikat saattavat muuttua.

Alunperin kirjoittanut janihyvarinen

Hieman leimaava ilmaus ottaen huomioon, että aiheesta voi perustellusti olla erilaisia näkemyksiä.

Jos perustelut on euroja, työtunteja, toiminnan tehokkuutta, jne. reaalimaailman asioita, niin ei oikein voi olla. Ihmiselle on oikeus omaan mielipiteeseen, ei omiin faktoihin.

Alunperin kirjoittanut janihyvarinen

Pelkkä lukumäärä ei ole ainoa peruste vaan myös työpaikkojen laadulla on merkitystä. Onko rajavartija tai vääpeli seudullensa samanarvoinen kuin kansliapäällikkö tai alivaltiosihteeri? Kuinka monta kansliapäällikön virkaa sijaitsee Helsingin ulkopuolella? Nolla lienee aika lähellä totuutta.

Jos olisi niin, että Pääkaupunkiseudulla olevat valtion virat ovat keskimäärin hyväpalkkaisempia, niin tästä seuraisi että valtio käyttää enemmän rahaa Pääkaupunkiseudulla. Vaan kun ei käytä.

Alunperin kirjoittanut janihyvarinen

Alueellinen tasa-arvo toteutuu parhaiten, kun myös todellinen päätösvalta on hajautettu riittävän laajalle, ei pelkkä toteuttamisvastuu.

Tuota, virkamiehillä on nimenomaan toteuttamisvastuu...

Alunperin kirjoittanut janihyvarinen

Tämänhetkisen henkilöstön hetkellinen mukavuus on väärä kriteeri päättää virkojen sijainnista silloin kun toiminta rahoitetaan verovaroilla. Hetkellisiä ongelmia voi syntyä, mutta ne on hyväksyttävä luonnollisena osana suurempaa muutosta.

En puhunut henkilöstön mukavuudesta mitään. Tarkoitin uuden henkilöstön koulutuskustannuksia, menetettyä tuottavuutta siirtymäajalla, jne. Nämä ovat haittoja jotka voidaan hinnoitella. Surkealle henkilöstöpoliitikalle on vaikea laskea hintaa, mutta se tuskin ainakaan edesauttaa parhaimpien työntekijöiden houkuttelemisessa ja pitämisessä.

"Suurempi muutos" on hyvä asia jos sen hyödyt ovat suuremmat kuin kaikki mainitsemani kustannukset, ja se voidaan perustella vain ja ainoastaan niillä hyödyillä, muutos ei missään nimessä ole itsetarkoitus.

Jos minä menisin töissä esittämään, että potkitaan nykyinen henkilökunta ulos ja koulutetaan uudet tilalle ihan vaan että saadaan vähän vipinää, niin seuraavaksi päivittäisin CV:n uusiksi. Tämmöinen pelleily valtionhallinnossa, joka on sitä perusinfraa joka erottaa Suomen kehitysmaasta, on edesvastuutonta.

Alunperin kirjoittanut janihyvarinen

Toimiva alueellistaminen tapahtuisi esim. siten, että päätettäisiin sijoittaa suurina henkilöstöklustereina vaikkapa sosiaali- ja terveysministeriö Kuopioon, liikenne- ja viestintäministeriö Turkuun, oikeusministeriö Rovaniemelle, kauppa- ja teollisuusministeriö Tampereelle, opetusministeriö Jyväskylään, ympäristöministeriö Ouluun ja puolustusministeriö Lahteen.

Miten tämä parantaisi STM:n, LVM:n tai muiden ministeriöiden toimintaa? Eli mikä tämän kalliin ja kivuliaan, sekä toimintaa hankaloittavan hallintomuutoksen lisäarvo on?

Alunperin kirjoittanut janihyvarinen

Ministeriöiden sivutoimipisteitä ja erillislaitoksia voisi hyvin sijoittaa pienemmille paikkakunnille niiden omien vahvuuksien perusteella, sekä Helsinkiin, jossa eduskunta, valtioneuvoston kanslia ja tasavallan presidentti edelleen toimisivat.

Niin minustakin, ja nimenomaan vahvuuksien perusteella ja jostain muustakin syystä kuin että pitää alueellistaa.

Alunperin kirjoittanut janihyvarinen

Tämä ei ole fantasiaa vaan jo nyt arkipäivää monessa suuressa yrityksessä. Ja se toimii - eiväthän firmat muuten sellaiseen toimintatapaan päätyisi.

Pyyhin pois kirjoittamani vastaukset tuohon Janin teknologiaesitelmään tilan säästämiseksi, lyhyesti omat kokemukset sekä toteuttavalta että käyttävältä puolelta ovat kirjavia. Esim. dokumentinhallinta oikein käytettynä on hyvä juttu, ja kyllä sitä valtionhallinnossakin käytetään, mutta ei tämä liity mitenkään alueellistamiseen. Mikä näkyy esim. siitä että näitä Petterin mainitsemia järjestelmiä käyttävät yritykset eivät kilpaa hajauta toimintojaan pitkin Suomea, pikemminkin päinvastoin.

Alunperin kirjoittanut janihyvarinen

Komplikaatioita voi tulla muutosvaiheessa, mutta haittojen minimoinnissa on kyse kunnollisesta muutosjohtamisesta. Henkilöstön siilipuolustuksen tarkoitus on oman edun vuoksi herättää pelkoa, maksimoida komplikaatiot, ja käyttää näitä keppihevosena, jotta muutosta ei olisi sittenkään pakko viedä läpi.

Olen törmännyt tasan yhteen järkevään muutoksenhallintamalliin. Sen punainen lanka on että ihmiset vastustavat jostain syystä, ja pääsääntöisesti se on ihan hyvä syy. Jos 200 työntekijääsi huutaa naama punaisena että tämä ei toimi, niin ei se todennäköisesti toimi. Muutosjohtamisen irvikuva on konsultti joka kävelee sisään, kertoo että tämä menee nyt näin, ja kuittaa kaikki vastaväitteet, asiallisia tai ei, muutosvastarintana tai asenneongelmana.

Alunperin kirjoittanut janihyvarinen

Tällainen hajautettu valtionhallinto olisi täysin toimiva koneisto, joka olisi lisäksi alueellisesti tasapainoinen ja auttaisi maan aluekeskuksia kehittymään omien alojensa erikoisosaamisen keskittyminä.

Ei jaksa hokea sitä lisäarvoa, joten kysytään nyt sitten referenssejä: missä tällainen toimiva hajautettu valtionhallinto on toteutettu? Tämä on eri aiheellinen kysymys siksikin että kansainvälisesti vertaillen suomalainen valtionhallinto on harvinaisen hyvätasoista ja tehokasta. Muuten, en ole ollut valtiolla töissä, mutta muuten tutustunut valtion virastojen toimintaan, ja minun näppituntumani on että toiminta on keskimäärin tehokkaampaa kuin suomalaisissa yrityksissä.

Toki jos on sitä mieltä, että valtion virkamiehet siirtelevät kahvinjuonnilta keritessään papereita pinosta toiseen, niin on ihan perusteltua ripotella niitä vaikka elävoittämään maakuntia.

Alunperin kirjoittanut teme

Jos perustelut on euroja, työtunteja, toiminnan tehokkuutta, jne. reaalimaailman asioita, niin ei oikein voi olla. Ihmiselle on oikeus omaan mielipiteeseen, ei omiin faktoihin.

En ole tässä tapauksessa esittänyt argumentointini tueksi juurikaan faktoja vaan mielipiteitä, paitsi siltä osin että tekniikan puolesta alueellistaminen on täysin mahdollista. Sitäpaitsi oikein toteutetusta alueellistamisesta on Suomessa niukasti faktapohjaisia esimerkkejä viime vuosilta. Ja faktatkin voidaan valita tukemaan esitettyä argumentointia täysin subjektiivisesti.

Yliopistojen tapauksessa alueellistaminen 1960-luvulla lienee ollut menestystarina sekä maakuntien, aluepolitiikan että yliopistojen itsensä kannalta. Mikä olisi ollut esim. yhteiskunnallisen korkeakoulun tulevaisuus Helsingissä? Se olisi varmaan jossain vaiheessa fuusioitu Helsingin yliopistoon eikä olisi päässyt kasvamaan itsenäiseksi isoksi yliopistokseen. Ja mikä olisi ollut Tampereen kohtalo ilman yliopistoa? Karu, sanoisin.

Alunperin kirjoittanut teme

Jos olisi niin, että Pääkaupunkiseudulla olevat valtion virat ovat keskimäärin hyväpalkkaisempia, niin tästä seuraisi että valtio käyttää enemmän rahaa Pääkaupunkiseudulla. Vaan kun ei käytä.

Tästä on turha kiistellä: tämän argumentoinnin yhteydessä en esittänyt väitteitä siitä että Helsingissä valtion rahankäyttö olisi suhteettoman hulvatonta. Jos yksilö haluaa kansiapäälliköksi, pitää käytännössä muuttaa Helsinkiin, kun vakansseja ei ole muualla. Ja tämä tarkoittaa, että nk. maakuntiin ei jää henkilöitä jotka haluaisivat kansliapäälliköiksi, vaikka maakunnan kannalta sellaisten paikalla olo ja vaikuttavuus voisivat olla hyvin toivottuja asioita.

Alunperin kirjoittanut teme

Tuota, virkamiehillä on nimenomaan toteuttamisvastuu...

Teknisesti ottaen kyllä, mutta johtavilla virkamiehillä on käytännössä suurta vaikutusvaltaa siihen, miten ministeriöiden sisäinen hallinto ja organisaatio järjestetään. Mikä tarkoittaa tietysti myös sitä, että on budjettivaltaa, joka realisoituu alueellisesti yhden alueen eduksi tai sitten jonkin muun.

Alunperin kirjoittanut teme

En puhunut henkilöstön mukavuudesta mitään. Tarkoitin uuden henkilöstön koulutuskustannuksia, menetettyä tuottavuutta siirtymäajalla, jne. Nämä ovat haittoja jotka voidaan hinnoitella. Surkealle henkilöstöpoliitikalle on vaikea laskea hintaa, mutta se tuskin ainakaan edesauttaa parhaimpien työntekijöiden houkuttelemisessa ja pitämisessä.

Näissä voi olla jotain totuutta mukana, mutta ne mainitaan syinä myös silloin kun kyseessä on todellisuudessa henkilöstön oma mukavuus.

Alunperin kirjoittanut teme

"Suurempi muutos" on hyvä asia jos sen hyödyt ovat suuremmat kuin kaikki mainitsemani kustannukset, ja se voidaan perustella vain ja ainoastaan niillä hyödyillä, muutos ei missään nimessä ole itsetarkoitus.

Julkishallinnon osalta hyöty ei välttämättä realisoidu pelkän oman organisaation kautta vaan myös epäsuorina hyötyinä ympäröivälle yhteiskunnalle ja alueelle. Jos jokin ministeriö tai laitos siirretään paikkakunnalle X, sillä on vaikutuksia organisaatiolle itselleen (+ tai -), organisaation asiakkaille (+ tai -) sekä paikkakunnalle X (yleensä +). On poliittinen päätös jos viimeksi mainittu näistä priorisoidaan korkeammalle kuin kaksi ensimmäistä. Joidenkin mielestä se on oikeutettua, toisten mielestä ei. Lisäksi kahden ensimmäisen kriteerin suhteen ennakkoon esitettävät arviot eivät välttämättä pidä paikkaansa pitkällä aikavälillä. Minä olen optimistinen sen suhteen, että vaikutus vähän pidemmällä aikavälillä näissä kahdessa ensimmäisessä kriteerissä on +/- 0.

Alunperin kirjoittanut teme

Jos minä menisin töissä esittämään, että potkitaan nykyinen henkilökunta ulos ja koulutetaan uudet tilalle ihan vaan että saadaan vähän vipinää, niin seuraavaksi päivittäisin CV:n uusiksi. Tämmöinen pelleily valtionhallinnossa, joka on sitä perusinfraa joka erottaa Suomen kehitysmaasta, on edesvastuutonta.

Kuinka ollakaan tätä tapahtuu ihan koko ajan rutiinina yrityspuolella. Toiminta X on ulkoistettu firmalle Y, mutta kilpailutuksen jälkeen sen saakin firma Z, ja ihan eri ihmiset tarttuvat puikkoihin. Ja tätä ei tapahdu pelkästään fyysisesti suorittavalla puolella vaan myös nk. valkokauluspuolella. Ei ehkä järkevää lyhyellä aikavälillä, ja inhimillistäkin tuskaa syntyy, mutta pidemmällä aikavälillä nettovaikutus on +/- 0, paitsi siten että kustannussäästöjä (ehkä) syntyy. Tosin nuo kustannussäästöt useimmiten ovat näennäisiä yksittäisen alihankkijan kohdalla, ja syntyvätkin lähinnä itse kilpailutusmekanismin olemassaolon vuoksi, joka pitää toiminnan tehokkaana ja kustannustason mahdollisimman alhaisena.

Alunperin kirjoittanut teme

Miten tämä parantaisi STM:n, LVM:n tai muiden ministeriöiden toimintaa? Eli mikä tämän kalliin ja kivuliaan, sekä toimintaa hankaloittavan hallintomuutoksen lisäarvo on?

Välttämättä se ei parantaisi itse ministeriöiden toimintaa mitenkään, jos kohta ei välttämättä huonontaisikaan, kunhan alkushokki on ohi. Sellainen upside-potentiaali tässä on, että luutuneita käytäntöjä olisi pakko tuulettaa ja päästäisiin kertaheitolla eroon mahdollisesta ylimiehityksestä.

Pointtini onkin että nuo ministeriöt eivät ole olemassa itsensä vuoksi vaan tukemassa suomalaista yhteiskuntaa.

Sen sijaan vastaanottaville paikkakunnille kyseessä olisi todella iso asia. Paljon isompi kuin Helsingille näiden ministeriöiden menettäminen olisi. Se tarkoittaisi että kaupungista kertaheitolla löytyy korkean tason valtionhallinnon virkamiesvakansseja. Ko. virkojen haltijat maksaisivat kuntaveronsa kaupunkiin ja toisaalta moni lupaava nuori saattaisi jäädä paikkakunnalle, kun työmahdollisuuksia olisi tiedossa. Samoin puolisoefekti yrityspuolella olisi positiivinen, jos virkamiespuolisolla olisi paremmin työtilaisuuksia luvassa paikkakunnalla.

Minun poliittinen mielipiteeni on että nämä pitkän aikavälin aluekehityshyödyt painavat vaa'assa paljon enemmän kuin mahdolliset lyhyen aikavälin henkilöstökärhämät ja mahdolliset rekrytointivaikeudet. Ja koska en halua vetää vain kotiinpäin Tampereelle, näen että näiden hyötyjen täytyisi jakautua mahdollisimman tasaisesti maan suurten kaupunkien kesken.

Mutta tuppukyliä ei käytännössä kannata yrittää elvyttää tällä tavalla, vaikkakin pienet sivutoimipisteet saattavat niissä saada aikaan jotain positiivisia vaikutuksia.

Alunperin kirjoittanut teme

Niin minustakin, ja nimenomaan vahvuuksien perusteella ja jostain muustakin syystä kuin että pitää alueellistaa.

Minusta esittelemäni hypoteettiset esimerkit nimenomaan hyödynsivät eri kaupunkien ja yliopistojen vahvuustekijöitä, jos kohta vain esimerkinomaisesti. Vahvuuksia löytynee runsaasti muitakin, ja myös muualta.

Alunperin kirjoittanut teme

Pyyhin pois kirjoittamani vastaukset tuohon Janin teknologiaesitelmään tilan säästämiseksi, lyhyesti omat kokemukset sekä toteuttavalta että käyttävältä puolelta ovat kirjavia. Esim. dokumentinhallinta oikein käytettynä on hyvä juttu, ja kyllä sitä valtionhallinnossakin käytetään, mutta ei tämä liity mitenkään alueellistamiseen. Mikä näkyy esim. siitä että näitä Petterin mainitsemia järjestelmiä käyttävät yritykset eivät kilpaa hajauta toimintojaan pitkin Suomea, pikemminkin päinvastoin.

En havainnut mitään kommenttia Petteriltä (?).

Näitä järjestelmiä käyttävät firmat itse asiassa hajauttavat koko ajan toimintaansa globaalisti. Kymmenen vuotta sitten organisaatiot olivat vielä hyvin paikkasidonnaisia, mutta nyt ainakin omat havaintoni tukevat sitä että moni organisaatio on lähtökohtaisesti globaali ja virtualisoitunut, ja koostuu pitkälti hajasijoitetuista työntekijöistä. Mikä toimii globaalisti, toimii periaatteessa myös maan sisällä. Mielestäni paremminkin, kun ei ole kieli- ja kulttuurihaasteita lisänä.

Alunperin kirjoittanut teme

Olen törmännyt tasan yhteen järkevään muutoksenhallintamalliin. Sen punainen lanka on että ihmiset vastustavat jostain syystä, ja pääsääntöisesti se on ihan hyvä syy. Jos 200 työntekijääsi huutaa naama punaisena että tämä ei toimi, niin ei se todennäköisesti toimi. Muutosjohtamisen irvikuva on konsultti joka kävelee sisään, kertoo että tämä menee nyt näin, ja kuittaa kaikki vastaväitteet, asiallisia tai ei, muutosvastarintana tai asenneongelmana.

Toinen puoli totta, mutta toisaalta muutosvastarinta on täyttä totta. Olen törmännyt itse myös muutoksiin, joita kaikki vastustavat, mutta jotka ajetaan väkisin läpi, ja lopulta kaikki toteavat, että kyllä se pohjimmiltaan järkevä muutos oli, vaikka sitä ei etukäteen kukaan olisi uskonut. Yksittäisen ihmisen näkökulma on aina niin kapea ja kiinni oman tehtävän ja oman minän ympärillä, että nouseminen yleisemmälle tasolle miettimään sitä, miten pohjimmiltaan asiat kaikkein järkevimmin sujuisivat on todella vaikeaa. Ei kai kukaan omaa oksaansa sahaa, vaikka sydämessään tietäisi että oikeastaan juuri oma tehtävä on loppujen lopuksi ihan turha ja korvattavissa jollain pienellä prosessioikaisulla jossain muualla.

Alunperin kirjoittanut teme

Ei jaksa hokea sitä lisäarvoa, joten kysytään nyt sitten referenssejä: missä tällainen toimiva hajautettu valtionhallinto on toteutettu? Tämä on eri aiheellinen kysymys siksikin että kansainvälisesti vertaillen suomalainen valtionhallinto on harvinaisen hyvätasoista ja tehokasta. Muuten, en ole ollut valtiolla töissä, mutta muuten tutustunut valtion virastojen toimintaan, ja minun näppituntumani on että toiminta on keskimäärin tehokkaampaa kuin suomalaisissa yrityksissä.

En ole perehtynyt aiheeseen niin syvällisesti että osaisin vastata kovin hyvin. Uskomukseni on, että ei vielä missään koska riittävän hyvä teknologinen valmius on ollut olemassa vasta vähän aikaa. Kuitenkin jostain (en muista mistä) lukemani mukaan Yhdysvalloissa esim. armeijan organisaatio on melko laajalti hajautettu ympäri maata osin johtuen juuri resilienssi-argumentista. En tunne USA:n tilannetta tarkemmin, mutta käsitykseni on, että myös monet muut liittovaltion toiminnot sijaitsevat joko hajasijoitettuna tai ainakin muualla kuin Washingtonissa, eikä hallinto tunnu siitä kärsivän.

Toisaalta kun yritykset tekevät tätä rutiinisti, niin en näe mitään syytä ettei hallintokin kykenisi samaan.

Alunperin kirjoittanut teme

Toki jos on sitä mieltä, että valtion virkamiehet siirtelevät kahvinjuonnilta keritessään papereita pinosta toiseen, niin on ihan perusteltua ripotella niitä vaikka elävoittämään maakuntia.

Ihan tätä en väitä, mutta oikeastaan olisi mielenkiintoista tietää mitä virkamiehet konkreettisesti tekevät työpäivänsä aikana. Oletukseni on että melko pitkälti samaa kuin allekirjoittanut eli sähköpostin lukua ja kirjoitusta, puhelinsoittoja, palavereja (minun tapauksessani useimmiten puhelin-sellaisia), workshoppeja, kokouksia jne. Virkamiehillä on vielä se etu, että hallinnolla ei varsinaisesti ole asiakkaita siinä merkityksessä, että olisi painetta myydä mitään ja olla sen vuoksi mahdollisimman lähellä asiakkaita, kuten yrityksissä (jotka silti onnistuvat toimimaan hajautetusti). Hallinnon "asiakkaat" tulevat hallinnon luokse saadakseen hallintopalveluita, kun ei kerran ole vaihtoehtoisia lähteitä mistä niitä voisi ostaa.

Ensinnäkin anteeksi että sotkin Janin ja Petterin keskenään.

Toiseksi, Jani on sitä mieltä että valtion työpaikkoja tulee ripotella aluiden piristämiseksi, minä olen sitä mieltä valtiolla on ihan tarpeeksi tekemistä tuottavuuden kasvattamisessa ja palveluiden turvaamisessa ilman että pitäisi vielä huolehtia aluekehityksestä samaan aikaan. Näin osittain siksi että Janin mielestä hajautuksella ei ole kuin korkeintaan pieniä tuottavuusvaikutuksia, minusta vaikutukset ovat suuria. En tiedä onko tästä kummallakaan mitään enempää sanottavaa.

Bundolo on oikeassa ja minä väärässä:

Alunperin kirjoittanut Bundolo

Mihin perustuvia faktoja nuo ovat? Turun Sanomien tekemän selvityksen mukaan http://http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2008-04-22,104:2:535290,1:0:0:0:0:0: Uusimaa on päinvastoin ainoa suurista maakunnista, jolla on yliedustusta valtion työpaikoista. Yliedustus on vieläpä sangen huomattavaa, noin 50 %.

Valtion työpaikoilla elätettäviksi leimaamistasi maakunnista mm. Lapin yliedustus on huomattavasti Uuttamaata pienempää, noin 17 % luokkaa, Pohjois-Karjalassa, Kymeenlaaksossa, Etelä-Savossa, Pohjois-Savossa ja Etelä-Karjalassa on valtion työpaikkoja jopa vähemmän verrattuna niiden suhteelliseen väestöosuuteen.

Edellisen kappaleen luvut olen laskenut käyttäen Tilastollisen vuosikirjan tilastoa valtion toimipaikkojen ja niiden henkilöstömäärien sijoittumisesta vuodelta 2004, verraten niitä maakunnan työikäisten suhteelliseen osuuteen koko maan työikäisistä. Turun Sanomien selvityksessä on käytetty ilmeisesti uudempaa versiota - vuoden 2007 lopun tilannetta - kyseisestä tilastosta.

Katson vielä nuo luvut läpi jahka kerkiän, mutta pikakommentti: Olin väärässä kun kirjoitin suhteessa työikäisiin, silloin kun tätä viimeksi pyörittelin laskin suhteessa työpaikkojen määrään, eli valtion osuus Pääkaupunkiseudun työpaikoista ei ole poikkeuksellisen suuri, joka näkyy epäsuorasti siinä etttä julkishallinnon osuus on ihan sama kuin muuallakin maassa. Työllisten määrään vertaaminen antaa myös pienempiä lukuja kuin työikäisten määrään suhteuttaminen, koska työllisyys on Uudellamaalla muun maan keskiarvoa parempi.

Puolustuksen puheenvuoro haluaa myös kiinnittä huomiota siihen tosiaan, että osat Etelä-Hämettä ja Itä-Uuttamaata ovat tosiallisesti Helsingin työssäkäyntialuetta. Sen että Tampereella ja Turussa on suhteellisen vähän valtion työpaikkoja olen todennut itsekin.