Mulla on sellainen käsitys että faktoista ja numeroista huolimatta päätetään enemmän tunteilla. Jotenkin on sanut sellaisen käsityksen että politiikkaan valikoituu enemmän sellaista porukkaa joita tunteet ja intuitio ohjaavat. He saattavat käyttää oikeaksi olemisen todisteena faktaa, mutta jättävät aina kertomatta ne seikat jotka eivät miellytä. Tietysti joku välillä "narahtaa kiinni" pienestä kotiinpäinvetämisestä, ja sitten sitä onnetonta repostellaan.
Politiikaa on joka tapauksessa mielenkiintoista seurata, ei pelkästään liikennepolitiikkaa. Maailma on kuitenkin rajallinen, joten jostain on aina riideltävä ja siitä politikot saavat palkkaa. En minä niin hirveästi kadehdi heidän rooliaan. Eihän keskitason politikoilla ole edes juuri minkänlaista yksityiselämää.
Mitä omiin näkemyksiini tulee, niin enemmän minun ajatteluani ohjaa miltä kokonaisuus näyttää. Ajattelen esim Helsingin seutua kokonaisuutena, mutta en sitäkään irrallisena osana muusta Suomesta. Ajattelen myös osittain vähän itsekkäästi, että Helsingin seudun rooli Suomessa on oltava vahva, ja että sitä ei pidä päästää hajoamaan miksikään "himmeliksi". Osittain ajateluni selittyy sillä että olen jonkun verran teknokraatti ja suurkaupunki-ihailija, toivoisin että Suomessa olisi edes joskus kunnollinen miljoonakaupunki, mutta ajattelen myös koko maan talouden ja hyvinvoinin kannalta. Minkä tahansa valtion suurimmalle kaupungille lankeaa aina paljon vastuuta koko maan kehittämiselle niin elinkeinoelämän, kulttuurin ja muidenkin elämänalueiden osalta. Helsinkiä ei voi korvata räjäyttämällä se ja siirtämällä palasia Tampereelle, Jyväskylään, Kuopioon ja Rovaniemelle, ei edes nettiaikana. "Himmelimalli" taas johtaa pidemmän päälle riitaisaan ja heikkoon pääkaupunkiseutuun. Jos Helsinki jostain syystä räjähtää tai uppoaa, niin Tukholma on se kaupunki joka nappaa parhaat palat. Näin se on ollut koko sen ajan kun raja muualle Pohjolaan on ollut avoin. Vaikka Suomessa on Nokia ja Euroopan parhaimmat peruskoulut, niin Tukholmassa kuitenkin niin monet asiat ovat paremmin tai tehokkaamin järjestetty kuin Helsingissä.Alunperin kirjoittanut late
Tallinna on noussut hyväksi kakkoshaastajaksi. Tavallaan näkisin Tallinnan vahvistumisen hyvänä myös Helsingille ja Suomelle, siitä huolimatta että olen ruotsinkielinen enkä juuri edes osaa viroa. Suomenlahden alittava rautatietunneli olisi pitkällä tähtäyksellä kannatettava asia, kunhan rahoitus ja muut toteuttamiseen vaadittavat edellytykset olisivat ensin olemassa.
Venäjän merkitys Suomelle on taloudellisesti tärkeä mutta henkisesti on monelle yhä ahdistava tai ainakin arvoituksellinen. Venäjän nationalismi ja imperialismi ja uhoaminen viime aikoina, vaikka se ei ole kohdistunut mitenkään Suomeen, ei ennusta ikuista jatkuvuutta hyville suhteille. Suomalaisille mahdollisuudet tutustua Venäjään ovat matkustusrajoitusten vuoksi yhtä huonot kuin neuvostoaikana, Venäjän suurten kaupunkien yleisen hintatason rajun kallistumisen vuoksi itse asiassa huonommat. Ja viime aikoina on tullut myös huomattua että se ei ole edes aina Suomen etujen mukaista että Venäjälle kulkee niin paljon rahtia Suomen läpi. Varsinkaan kumipyörillä.
Palatakseni varsinaiseen aiheeseen, niin mun näkemyksiin eri asioista, esim mitä liikenteeseen tulee, vaikuttaa siis niin maailmanpolitiikka, valtakunnanpolitiika että seutupolitiikka. Paikallis- ja kyläpolitiikka vähemmän. Minulla on se huono puoli että minusta ei välttämättä tulisi kelvollista kotiinpäinvetävää kaupunginosa-aktivistia.
t. Rainer