Sivu 4 / 4 EnsimmäinenEnsimmäinen 1234
Näytetään tulokset 46-58/58

Viestiketju: Tunteella vai faktoihin nojaten

  1. #46

    Liittynyt
    31.01.2006
    Viestejä
    2686

    oletus Vs: Tunteella vai faktoihin nojaten

    Lainaus Alunperin kirjoittanut janihyvarinen Näytä viesti
    Taidammekin olla enemmän samaa mieltä kuin uskoin. Ideaalitilanteessa työtehtäviä voisi hoitaa mistä tahansa käsin ja koko maan lahjakkuuspooli olisi täydellisesti käytössä. Suhtautumisen ero liittyneekin enemmän keinoihin joilla tähän päästään. Vaikka periaatteessa poliittinen interventionismi esim. yritysten asioissa olisi pääsääntöisesti paha asia, niin minun näkemykseni mukaan tarvitaan jonkinlainen alkusysäys sille, että päästään irti siitä vanhanaikaisesta mallista, että koko organisaatio työskentelee yhdessä talossa, ja se talo on Helsingin keskustassa. Muutoin muutosvastarinta on liian kova, jotta ikinä mitään muuttuisi.
    Virtuaaliympäristöissä on ensisijaisesti käytännöllisiä, toiseksi toiminnanohjauksellisia ja kolmanneksi teknisiä ongelmia. Mahdolliset asenneongelmat tulevat näiden jälkeen, eli niistä aloittaminen on perse edellä puuhun menemistä, samoin tietotekniikasta kohkaaminen. Toimintaa tulee kehittää tavoitteena tuottavuus ja hyvä palvelu, tämän sivutuotteena nuo ongelmat ratkeavat jos ovat ratketakseen. Se että otetaanko vaikka sähköinen toiminnanohjaus käyttöön, ja ei se ei ole läheskään joka tapauksessa järkevää, ei ole mikään asennekysymys.

    Ja ylipäänä. minä en tähän usko, mutta jos Jani on oikeasssa siinä että kehitys menee kohti virtuaaliorganisaatioita ja sähköistä työtä, niin alueellistamisasia ratkeaa ihan itsestään hänen toivomallaan tavalla. Jos mitään tuottavauushyötyä Helsingissä sijainnista ei ole, niin toki toimintaa siirretään muualle ihan kustannussyistä. Eli ei tarvita mitään aluepolitiikkaa. Jos Jani taas on väärässä, niin hänen "alkusysäyksensä" tekevät isoa vahinkoa.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut janihyvarinen Näytä viesti
    Siitä olen samaa mieltä, että yritykset eivät hyvää hyvyyttään maksa Helsingissä ja muissa suurissa kaupungeissa enemmän kuin pienemmillä paikkakunnilla. Tuottavuusero ei kuitenkaan liene se syy vaan kyllä palkat periaattessa ainakin määräytyvät työvoiman markkinoilla kysynnän ja tarjonnan lain mukaan. Tai toisin sanoen, tuottavuus määrää kuinka paljon työnantaja olisi valmis maksamaan työsuorituksesta saadakseen haluamansa katteen, mutta työvoiman kysynnän ja tarjonnan välinen balanssi määrää kuinka paljon työnantaja lopulta päätyy maksamaan tuon haarukan sisällä.
    Jos toiminta on kannatavampaa jossain muualla kuin Helsingissä niin se siirretään sinne muualle. Ja toisinpäin. Näin myös usein käytännössä tapahtuu.

    Esimerkiksi, Varkauden Hesen duunari vääntää varmaan ihan yhtä paljon burgeria kuin Vantaan hesen duunari. Mutta jos Vantaalla on enemmän asiakkaita ja täten suurempi palvelun käyttöaste, niin Vantaalainen duunari syljeskelee kattoon vähemmän, eli on tuottavampi. Eli hänelle voi maksaa enemmän liksaa, ja toiminta on silti kannattavaa.

  2. #47
    janihyvarinen avatar
    Liittynyt
    18.08.2006
    Sijainti
    Tampere
    Viestejä
    2311

    oletus Vs: Tunteella vai faktoihin nojaten

    Lainaus Alunperin kirjoittanut teme Näytä viesti
    Virtuaaliympäristöissä on ensisijaisesti käytännöllisiä, toiseksi toiminnanohjauksellisia ja kolmanneksi teknisiä ongelmia. Mahdolliset asenneongelmat tulevat näiden jälkeen, eli niistä aloittaminen on perse edellä puuhun menemistä, samoin tietotekniikasta kohkaaminen. Toimintaa tulee kehittää tavoitteena tuottavuus ja hyvä palvelu, tämän sivutuotteena nuo ongelmat ratkeavat jos ovat ratketakseen. Se että otetaanko vaikka sähköinen toiminnanohjaus käyttöön, ja ei se ei ole läheskään joka tapauksessa järkevää, ei ole mikään asennekysymys.
    Toisaalta asenneongelmat estävät käytännöllisten ja toiminnanohjauksellisten ongelmien ratkaisemisen. Jos ei nähdä tarvetta organisaation virtualisoimiselle, niin ei se itsestäänkään tapahdu. Muutosvastarinta on tässä avainasia ja sen kimppuun pitää hyökätä.

    Konkretia toisi noihin ongelmiin lisävalaistusta. Mietin edelleen mitä sellaista virkamies tekee työpäivänsä aikana mitä itse yksityisellä sektorilla työskentelevänä en tee oman työpäiväni aikana. Eiköhän keskivertovirkamiesten päätyö liity dokumenttien käsittelyyn ja laatimiseen sekä yhteydenpitoon. Varsinaista valmistustoimintaa ei ole yhdelläkään ministeriöllä. Ylipäänsäkin hallinto on immateriaalista tietotyötä puhtaimmillaan, eli periaatteessa mahdollisimman helppoa virtualisoida.

    Jos nyt tuosta tuottavuudesta haluaa jotain sanoa, niin asioiden virtualisointi periaatteessa parantaa tuottavuutta, ei heikennä sitä. Jos ministeriö tai virasto kierrättää dokumenttia sähköisesti, niin se voi olla useamman ihmisen luettavana ja kommentoitavana samanaikaisesti. Lisäksi se voidaan siirtää sekunnin murto-osassa joko toiseen päähän samaa taloa tai toiseen päähän maata. Tai vaikka isona jakeluna kaikille. Jos muutoksia tehdään, niin kaikille voi näkyä reaaliaikaisesti päivitetty versio.

    Edelleenkin haluaisin muuten tietää mitä hallinnon yhteydessä tarkoittavat tuottavuus ja laatu. Hallinto on siitä erikoinen hyödyke, että sen tuottamisen lisääminen työtä tehostamalla ei välttämättä tuota lisähyötyä asiakkaalle. Pikemminkin päinvastoin. Lisämietintöjen laatiminen ei suoranaisesti tuota hyvinvointia. Jos tuottavuuden ja laadun kehittäminen jätetään hallinnon itsensä tehtäväksi sisäisesti, hallinto alkaa luonnonlainomaisesti optimoida omaa hyvinvointiaan. (Suosittelen lukemaan kirjan Parkisonin laki, se on hyvä esitys tästä aiheesta.)

    Lainaus Alunperin kirjoittanut teme Näytä viesti
    Ja ylipäänä. minä en tähän usko, mutta jos Jani on oikeasssa siinä että kehitys menee kohti virtuaaliorganisaatioita ja sähköistä työtä, niin alueellistamisasia ratkeaa ihan itsestään hänen toivomallaan tavalla. Jos mitään tuottavauushyötyä Helsingissä sijainnista ei ole, niin toki toimintaa siirretään muualle ihan kustannussyistä. Eli ei tarvita mitään aluepolitiikkaa. Jos Jani taas on väärässä, niin hänen "alkusysäyksensä" tekevät isoa vahinkoa.
    Eivät asiat itsestään tapahdu. Status quo on liian houkutteleva ylläpitää niille jotka siitä pääsevät nauttimaan. Ja milloin muka hallinto on itsenäisesti etsinyt kustannussäästöjä ilman ulkopuolisia paineita? Julkisella sektorilla suuri koko tarkoittaa suurta valtaa, kun kerran ei voi kehuskella suurella liikevaihdolla tai erinomaisella kannattavuudella. Kuka johtava virkamies ikinä olisi halunnut karsia vapaaehtoisesti omaa organisaatiotaan ja samalla rapauttaa oman arvostuksensa perustaa?

    Lainaus Alunperin kirjoittanut teme Näytä viesti
    Jos toiminta on kannatavampaa jossain muualla kuin Helsingissä niin se siirretään sinne muualle. Ja toisinpäin. Näin myös usein käytännössä tapahtuu.
    Ihailtavan idealistista, mutta valitettavasti ei totta. Yhteiskunnassa, hallinnossa tai yrityksissäkään ei läheskään aina päätetä asioista puhtaan rationaalisesti.

    Pakko siteerata muutama viikko sitten FT:n viikkoliitteestä lukemaani hupaisaa mutta järkeenkäypää juttua, jossa esiteltiin kolme erilaista näkökulmaa kuluttajakäyttäytymiseen. Näitä profiileja kutsuttiin nimillä Mr. Spock, Odysseus ja Homer Simpson. Mr. Spock ymmärtää kaiken täydellisesti ja toimii puhtaan rationaalisesti. Odysseus ymmärtää kyllä, mutta ei pysty toimimaan rationaalisesti käytännössä vaan toimii vaistojensa varassa. Ja Homer Simpson toimii puhtaasti ensimmäisen impulssinsa varassa, ilman sen kummempaa rationaalisuutta tai edes vaistoja. (Näin kai se ainakin summittaisesti meni.)

    Perinteinen taloustieteen käsityshän on että kuluttajat ja ylinpäänsäkin taloudelliset toimijat ovat mrspockeja tai edes odysseuksia. Kuitenkin näyttäisi siltä, että todellisuudessa yllättävän suuri osa kuluttajista onkin homersimpsoneita.

    Samaa viitekehystä käyttäen voisi todeta, että yritykset ja julkinen sektori tekevät isojakin päätöksiä täysin homersimpsonmaiseen tyyliin. Perustelut etsitään sitten sen mukaan mitä halutaan päättää eli yleisen rationaliteettioletuksen mukaan on käytännössä pakko antaa ulkopuolisten ymmärtää, että päätöksentekoprosessi on ollut mrspockmainen.

    Kun näin on, ei ole mitään takeita olettaa että aidosti rationaaliset asiat toteutuisivat automaattisesti käytännössä.

    Rationaliteetti yhteiskunnassa on siis puhdas illuusio, jos kohta kaunis sellainen, koska se antaa naiivin yksilön säilyttää luottamuksensa siihen, että maailmassa on jotain järkeä.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut teme Näytä viesti
    Esimerkiksi, Varkauden Hesen duunari vääntää varmaan ihan yhtä paljon burgeria kuin Vantaan hesen duunari. Mutta jos Vantaalla on enemmän asiakkaita ja täten suurempi palvelun käyttöaste, niin Vantaalainen duunari syljeskelee kattoon vähemmän, eli on tuottavampi. Eli hänelle voi maksaa enemmän liksaa, ja toiminta on silti kannattavaa.
    Mutta Vantaan burger-duunarillekaan ei maksettaisi sen enempää kuin Varkaudessa elleivät työmarkkinat olisi erilaiset. Vantaalaisen työnantaja nappaisi kannattavuuseron taskuunsa. Toisin sanoen erilainen palkkataso ei kerro suoraan tuottavuuden eroista vaan työvoiman kysynnän ja tarjonnan eroista. Mistä puolestaan seuraa, että Helsingin seudun suurempaa tuottavuutta ei voi osoittaa todeksi palkkatason perusteella.

    Todennäköisesti muuten Vantaan burgeripalatsissa on enemmän henkilökuntaa kuin vastaavassa varkautelaisessa grillikioskissa. Yksittäinen työntekijä voi olla tasan yhtä tuottava molemmissa paikoissa, eli juoksee hiki hatussa edestakaisin koko päivän. Riippuu ympäröivistä tekijöistä (mm. tilojen vuokratasosta, tarvittavista investoinneista jne.) mikä on paikan ideaali toiminta-aste eli milloin toiminta on kannattavimmillaan ja löysiä resursseja on mahdollisimman vähän. Suuri koko ei aina tarkoita suurinta kannattavuutta vaan tämä riippuu siitä miten toiminta skaalautuu.

    Analogia ontuu kuitenkin siinä, että purilainen on paikallinen palvelu eli ei-siirrettävä hyödyke. Tietotyö puolestaan on luonteeltaan siirrettävää.
    Viimeisin muokkaaja janihyvarinen; 10.10.2008 kello 10:52.

  3. #48

    Liittynyt
    30.06.2005
    Sijainti
    Helsinki, Hamina
    Viestejä
    676

    oletus Vs: Tunteella vai faktoihin nojaten

    Tässä on tullut esiin, että jos joku linja muutetaan kiskovetoiseksi, niin automaattisesti lisääntyy matkustajaluvutkin. Väitän tätä tunteiluksi, sillä jos jonkun matkailijan tarve on matkustaa vaikkapa Ågelista Itikseen tai Tapiolasta Maunulaan, niin matkustajan suurin mielenkiinto liittyy sopivaan kyytiin, ei siihen millaiset rattaat on kulkineen alla. Eikä jos jokeri muuttuis skurujokeriksi, ei monikaan matkustelisi ihan vaan ilman mitään kulkutarvetta, jos kulkuvälineen koko kasvaisi ja sen myötä vuorotiheyttä pitäisi harventaa, voisi jopa asiakkaisen summa pienentyä. Yksi hyvä paikka seurata ihmisten käyttäytymistä on Hesan Kurvi, mistä voi mennä raitsikalla, bussilla tai metrolla ydinkeskustaan, niin voi helposti todeta kaikkiin vaihtoehtoihin löytyvän käyttäjiä.
    antti

  4. #49

    Liittynyt
    19.12.2006
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    296

    oletus Vs: Tunteella vai faktoihin nojaten

    Lainaus Alunperin kirjoittanut antti Näytä viesti
    ...jos kulkuvälineen koko kasvaisi ja sen myötä vuorotiheyttä pitäisi harventaa, voisi jopa asiakkaisen summa pienentyä...
    Pienemmän kulkuvälineen (esim. jokeribussi) korvaamisessa isommalla (esim. raidejokeri) ei tavoitella vuorojen harventamista, vaan lisäkapasiteettia nykysille vuoroille. Siis yhtä tiheät vuorot, mutta mahtuu enemmän matkustajia.

    Matkustajamäärien lisääntyessä ei kapasiteettiongelmaa voida loputtomasti ratkaista pelkästään busseja lisäämällä. Ja jos määrät ihan hillittömästi kasvavat, niin pitää ottaa käyttöön raitiovaunuakin järeämmät kulkuvälineet. Ihan samasta syystä ruuhkaisia bussivuoroja ei ajeta monen pikkubussin letkoilla, vaan isoilla busseilla.

  5. #50
    GM 5 avatar
    Liittynyt
    10.07.2007
    Sijainti
    Düsseldorf
    Viestejä
    115

    oletus Vs: Tunteella vai faktoihin nojaten

    Lainaus Alunperin kirjoittanut antti Näytä viesti
    Tässä on tullut esiin, että jos joku linja muutetaan kiskovetoiseksi, niin automaattisesti lisääntyy matkustajaluvutkin. Väitän tätä tunteiluksi..
    Joo, kyllä se on tunteilua. Tosin ei siinä mielessä miten sinä sen näet.
    Se on faktaa, että bussiliikennettä korvaavat raidejärjestelmät ovat houkutelleet parhaimmillaan jopa moninkertaisia matkustajamääriä edeltäjiinsä verrattuna. Saksaksi tätä ilmiötä kutsutaan nimella Schienenbonus - kiskobonus tai raidebonus. Aiheesta on tehty yliopistotason diplomi-töitäkin ja ollaan tultu siihen tulokseen, että raidebonus on todellinen muitten muassa myös tunnepohjaisista syistä kuten turvallisuudentunne, matkustusmukavuus, havaittavuus jne.

  6. #51
    Tunnistettu jäsen
    Liittynyt
    28.06.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    7549

    oletus Vs: Tunteella vai faktoihin nojaten

    Lainaus Alunperin kirjoittanut GM 5 Näytä viesti
    Joo, kyllä se on tunteilua. Tosin ei siinä mielessä miten sinä sen näet.
    Se on faktaa, että bussiliikennettä korvaavat raidejärjestelmät ovat houkutelleet parhaimmillaan jopa moninkertaisia matkustajamääriä edeltäjiinsä verrattuna. Saksaksi tätä ilmiötä kutsutaan nimella Schienenbonus - kiskobonus tai raidebonus. Aiheesta on tehty yliopistotason diplomi-töitäkin ja ollaan tultu siihen tulokseen, että raidebonus on todellinen muitten muassa myös tunnepohjaisista syistä kuten turvallisuudentunne, matkustusmukavuus, havaittavuus jne.
    On hyvä muistaa, että ylipäätään koko kulkutapavalinta on tunneperustainen. Kulkija pohtii, mikä on hänelle matkustamisessa tärkeätä ja valitsee esim. auton siksi, että sillä pääsee nopeammin vaikka se maksaa 4-5 kertaa niin paljon kuin joukkoliikenne. Kyse on arvostusvalinnasta, ja se perustuu tunteeseen.

    Raidekerroin tai Schinenbonus on kokemusperäisesti kiistatta havaittu asia. Ja molempiin suuntiin. Kuten aikanaan Turussa, kun vanha ratikka vaihtui uudeksi bussiksi, matkustajamäärä laski. Sitä pohditaan, mistä tämä ilmiö johtuu. Osa selityksestä on raideliikenteen bussia paremmissa laatutekijöissä. Mutta mitä ilmeisemmin myös puhtaasti tunnesyissä. Ihmisistä on kiva matkustaa ratikalla, mutta ei ole kiva matkustaa bussilla.

    Oli syyt mitkä hyvänsä, ilmiö on olemassa. Jos ajatellaan Jokeria, mitä ilmeisemmin sen matkamäärä nousee raitiotieksi muuttamisen jälkeen osittain siksi, että on ihmisiä, jotka nyt eivät suostu kulkemaan bussilla, mutta suostuvat kulkemaan ratikalla. Tunteella, ei faktoihin nojaten. Mutta kumminkin.

    Antero
    Ehdolla Helsingissä numerolla 881

  7. #52

    Liittynyt
    23.08.2005
    Viestejä
    3332

    oletus Vs: Tunteella vai faktoihin nojaten

    Lisäisin vielä edellisiin, että liikennevälinehän ei vaikuta ihmisten matkustustarpeeseen, mutta vaikuttaa päätökseen matkan teosta ja välineen valinnasta ja joskus jopa määränpäästä. Jollakulla voi olla tarve päästä Maunulasta Itäkeskukseen, mutta ei lähdekään, koska matka kestäisi liian kauan (muu aikataulu saattaa painaa päälle). Joku voisi myös haluta vaikka Pitäjänmäeltä K-rautaan. Hän voisi ehkä haluta Ågelin K-rautaan, joka on isompi tai sieltä löytyy paremmin tarvetta vastaavaa tuotetta, tai halvemmalla. Mutta koska matka Pitskusta Ågeliin on hankala, hän meneekin Ruoholahden K-rautaan. Tai hän sitten ehkä kulkisikin Ågeliin auton sijaan ratikalla, koska tietää ratikan nopeaksi, mukavaksi ja tilavaksi ja että se tulee tasan aikataulussaan.

    Elmo
    Tuen Helsingin ehdokasta nro 547

  8. #53
    GM 5 avatar
    Liittynyt
    10.07.2007
    Sijainti
    Düsseldorf
    Viestejä
    115

    oletus Vs: Tunteella vai faktoihin nojaten

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Antero Alku Näytä viesti
    Raidekerroin
    Kiitos, siinä siis oikea käännös tuolle sanalle.

    Liikennesuunnittelun luennolla proffa sanoi yhden mielenkiintoisen asian: pitää olettaa, että matkustaja on laiska. Hän ei ota niinkään itse selvää linjastosta tai aikatauluista, ellei sitä tyrkytetä. Siksi raitiotie on aivan mainio vehje, sillä se näkyy katukuvassa aina kiskojensa ansiosta. Bussi tulee ja menee, eikä tietämätön kaupunkilainen tiedä mistä minne se menee vai kulkeeko se vaan poikkeussyistä tässä nyt kun taas raitiovaunun kiskot antavat (muualla kuin keskustassa) hyvän kuvan siitä missä linja kulkee ja viestii 24/7 joukkoliikennetarjonnan olemassaolosta. Se siis tyrkyttää tuotettaan, eli matkustuspalvelua kuluttajalle kun taas bussi ei viesti sellaista pysyvyyttä.

    Eli tässäkin mennään tunteella. Raitiovaunukiskot luovat ehkä myös turvallisuudentunnetta seuraavan vuoron saapumisesta tyyliin "kyllä sieltä vaunu tulee kun kiskotkin on maassa".

    Helsingissä linjat 1, 1A ja Linjojen käyttämättömät raiteet ovat tässä mielessä juuri se väärä signaali.

  9. #54

    Liittynyt
    05.01.2008
    Viestejä
    29

    oletus Vs: Tunteella vai faktoihin nojaten

    Vaikka täällä foorumilla on monta kertaa todistettu ettei kurvista kannata mennä ainakaan metrolla keskustaan, kuulun itse niihin jotka mieluiten tuon typerän valinnan tekevät. Mutuna heitän etten kuulu vähemmistöön. Metroon pääsee kuitenkin odottamaan rauhassa liikenteen melulta, joka ei kurvissa ole vähäinen. Eli bonusta maanalaisuudesta.

    Metrossa mahtuu myös seisomaan ja matka on seisten mukavampi kuin spårassa tai bussissa, joissa myös yleensä seison. Varsinkin helsingin sisäisten linjojen penkit ovat mielestäni epämiellyttävät istua. Kuppimaisuus ja kapeus pakottavat olemaan hartiat kyyryssä tai sitten vinottain penkin reuna lapojen välissä. Luulisin sen olevan monelle miehelle yksi hyvä syy lisää olla käyttämättä julkisia.

  10. #55
    Tunnistettu jäsen 339-DF avatar
    Liittynyt
    08.08.2005
    Viestejä
    6712

    oletus Vs: Tunteella vai faktoihin nojaten

    Lainaus Alunperin kirjoittanut jaywarp Näytä viesti
    Vaikka täällä foorumilla on monta kertaa todistettu ettei kurvista kannata mennä ainakaan metrolla keskustaan, kuulun itse niihin jotka mieluiten tuon typerän valinnan tekevät.
    Ei se ole mikään typerä valinta. Se, mitä täällä on todisteltu, on, ettei metro ole nopein. Mutta nopeus on vain yksi kriteeri. Luettelithan itsekin monta muuta kriteeriä, jotka vaikuttavat kulkutavan valintaan. Sinulla nopeus painaa vähemmän kuin nuo muut kriteerit ja se on ihan hyvä peruste valita kulkutavaksi metro.

    Sen sijaan metro on typerä valinta niille, jotka kuvittelevat sen olevan nopein ja käyttävät sitä siksi. Sillä jos tärkein kriteeri on nopeus, mutta sitten valitseekin tietämättään hitaan vaihtoehdon, niin silloinhan se on tiedon puutetta.

  11. #56
    Tunnistettu jäsen 339-DF avatar
    Liittynyt
    08.08.2005
    Viestejä
    6712

    oletus Vs: Tunteella vai faktoihin nojaten

    Lainaus Alunperin kirjoittanut antti Näytä viesti
    Tässä on tullut esiin, että jos joku linja muutetaan kiskovetoiseksi, niin automaattisesti lisääntyy matkustajaluvutkin. Väitän tätä tunteiluksi, sillä jos jonkun matkailijan tarve on matkustaa vaikkapa Ågelista Itikseen tai Tapiolasta Maunulaan, niin matkustajan suurin mielenkiinto liittyy sopivaan kyytiin, ei siihen millaiset rattaat on kulkineen alla.
    Jos joka tapauksessa aikoo matkustaa joukkoliikenteellä Ågelista Itikseen, niin silloin ei ole väliä sillä, onko kiskot vai asvalttitie alla, vai kenties kanava ja siinä vesibussi. Totta. Mutta tuo raideliikennekerroin kerääkin matkustajia muista ryhmistä. On ihan tutkimuksin todistettu, että miehiä on helpompi houkutella raide- kuin bussiliikenteeseen. Voidaan siis ajatella, että muutama autoileva mies siirtyisi raidejokerin käyttäjäksi, vaikkei nyt suostukaan bussia 550 käyttämään.

    Jos raidejokerista saadaan bussia nopeampi, niin kuin tarkoitus on, niin myös nopeus houkuttelee uusia matkustajia. Se on sikäli raidekerrointa että hyvin tehty raidelinja on aina bussia nopeampi.

    Elmon mainitsema matkustustarve on myös faktaa. Mennään uimahalliin. Lähin voi olla bussimatkan päässä, kauempi ratikkamatkan. Mennään kuitenkin sinne kauempaan halliin, koska koetaan ratikka mukavammaksi.

  12. #57

    Liittynyt
    10.11.2008
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    67

    oletus Vs: Tunteella vai faktoihin nojaten

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Mikko Laaksonen Näytä viesti
    Pikaraitioteitä Turkuun ja Tampereelle suunnitellaan puhtaasti faktapohjalta. Pääperusteena on, että pikaraitiotie voisi sekä kuljettaa että houkutella huomattavasti nykyistä suuremmat matkamäärät, perusteena saman kokoisten ja kaltaisten kaupunkien kuten Freiburg, Linz tai Rostock hyvät kokemukset.

    Kannattaa tutustua ao. selvityksiin. Turussa uusi selvitys on juuri työn alla, joten 2002 selvitys on ajankohtaisin netissä oleva, uutta tietoa tulee ennen vuodenvaihdetta.

    Tampereen selvitys: www.tase2025.fi
    Turun selvitys: PDF 7 Mt
    Hienosti on jo vuonna 2002 visioitu tuo Turun pikaraitio mutta 6 vuotta taas menty eteenpäin ja taas vaa selvitellään.
    Suoraa sanottuna mua ottaa päähän tää suomalaisten selvittely samasta asiasta moneen kertaan.

    Luulis ihan järjelläkin ajateltuna että 6 vuoden aikana olis saatu kaavotukset ja niiden päätökset yms. mitä rakentamista varten tarvitaan ja rataa olis jo rakennettu edes 1metri mut toivo on taas kova sana

    Seuraavat 6 vuotta varmaa menee sitte loppuvuoden uuden selvityksen ihmettelyä. Sitte taas tutkitaa uutta selvittelyä?
    Viimeisin muokkaaja kuukanko; 10.11.2008 kello 20:19. Syy: kirosana pois

  13. #58
    Tunnistettu jäsen
    Liittynyt
    28.06.2005
    Viestejä
    2789

    oletus Vs: Tunteella vai faktoihin nojaten

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Braide Näytä viesti
    Hienosti on jo vuonna 2002 visioitu tuo Turun pikaraitio mutta 6 vuotta taas menty eteenpäin ja taas vaa selvitellään
    On toki minuakin harmittanut se, että asiat etenevät kovin hitaasti. Toisaalta menneiden kuuden vuoden aikana suhtautuminen pikaraitiotiehen on muuttunut koko ajan myönteisemmäksi, ja tämän eteen on tehty töitä.

    Vuoden 2002 selvitys oli myös sellainen, että sitä ei ollutkaan tarkoitettu pohjaksi, jonka perusteella Turun kaupunginvaltuusto voisi päättää, toteutetaanko pikaraitiotie, vaan sen tarkoitus selvittää, onko ajatuksessa ylipäätään mieltä, ja varaudutaanko siihen mm. yleiskaavoituksessa. Selvityksen perusteella päätettiin lisäselvityksistä sekä kaavallisista varauksista, eli niin paljon kuin voitiin. Jatkoselvitysten käyntiin saaminen vain on kestänyt.

    Nyt tehdään - toki monta vuotta myöhemmin kuin olisi ollut toivottavaa - sellainen selvitys, jonka perusteella voidaan tehdä periaatepäätös, rakennetaanko raitiotie lähitulevaisuudessa.

Sivu 4 / 4 EnsimmäinenEnsimmäinen 1234

Lähettämissäännöt

  • Et voi aloittaa uusia viestiketjuja
  • Et voi vastata viesteihin
  • Et voi lähettää liitetiedostoja
  • Et voi muokata viestejäsi
  •