- Liittynyt
- 19 Syyskuu 2007
- Viestit
- 841
Heinävesi on Etelä-Savon pohjoisin kunta. Sen lähin kaupunki on Varkaus Pohjois-Savon puolella ja lähin maakuntakeskus on Joensuu Pohjois-Karjalan puolella. Lähin kaupunki oman maakunnan alueella on Savonlinna, jonne on vaihdoton bussiyhteys perjantaisin ja sunnuntaisin, muttei muina viikonpäivinä. Oman maakunnan keskukseen Mikkeliin on vaihdottomia bussiyhteyksiä Heinäveden pohjoisosien kautta kulkevan valtatie 23 varrelta, mutta ei taajamasta. Linja-autolla voi käydä Heinäveden taajamasta M-P päiväseltään sekä Varkaudessa että Joensuussa. Heinäveden rautatieaseman kautta kulkee taajamajunia Pieksämäki-Varkaus-Joensuu. Asema sijaitsee viitisen kilometriä taajaman ulkopuolella. Miksi Heinävesi kuuluu Etelä-Savoon, kun ainakin joukkoliikenneyhteyksien kannalta yhteydet suuntautuvat muualle?
Arvaan vastauksen olevan, että historiallisista syistä. Heinäveden ja Savonlinnan välillä on ollut useampikin linja-autoyhteys päivässä Viljolahden ja Oravin kautta sekä yksi yhteys Pyylinsaaren-Enonkosken kautta. Lisäksi on ollut mahdollisuus matkustaa puolen päivän tienoissa vaihtaen Sapun risteyksessä, jossa oli kolmen linja-auton "kokoontumisajo" ja autot lähtivät Joensuuhun, Savonlinnaan ja Heinäveden kirkonkylälle. Sapun risteys on noin 15 km taajamasta Joensuuhun päin.
Hieman offtopic kerron omakohtaisen joukkoliikennemuisteluksen, joka liittyy tähän Sapun "kokoontumisajoon". Kesällä 1973 matkustin perheenjäsenten kanssa Heinäveden Pölläkän kylältä Sapun kautta ja siellä autoa vaihtaen Heinäveden kirkonkylälle. Matka jatkui ensin taksilla satamaan Kermajärven rannalle ja sitten Kuopio-Savonlinna-linjan höyrylaivalla, jonka nimeä en ikävä kyllä muista, Säynämöön, joka on Heinäveden kunnan etelälaidalla. Laivamatkan varrella olivat Kerman, Vihovuonteen ja Pilpan pienet sulkukanavat, jotka toivat vaihtelua järvimaiseman ihailulle. Kerman kanavalla kohdattiin samaa reittiä vastakkaiseen suuntaan tullut höyrylaiva. Lisäksi vesitien ylitti rautatiesilta, jota pitkin sattui menemään kolmivaunuinen lättähattujuna vähän ennen laivan ennättämistä sillan alle. Laivareitti kulki vielä Pyylinsaaren pohjoispuolitse lossireitin poikki. Nykyään paikalla on silta. Säynämöstä jatkettiin vielä taksilla Kangaslammin puolelle Hevonlahdelle. Matkustuspäivä oli varmaan lauantai, koska matkan tarkoitus oli päästä vuokramökiltä toiselle. Tämä matka oli ensimmäinen julkaistujen aikataulujen avulla itse suunnittelemani matka, joka toteutui. Nykyään Sapun "kokoontumisajosta" ei ole yhtään vuoroa jäljellä ja päivittäisestä laivaliikenteestä taitaa olla jäljellä kolme vuoroa viikossa kumpaankin suuntaan eikä laivakaan ole enää höyrylaiva. Mielestäni erityisesti pienet sulkukanavat nostavat Heinäveden reitin Hämeessä sijaitsevan Hopealinjan edelle Suomen viehättävimpänä sisävesilaivareittinä. Kuopioon vievä syväväylä kulkee Soisalon toiselta puolelta Leppävirran reittiä ja kanavat ovat eri kokoluokkaa. Sellainen ikävä muisto jäi Heinävedeltä, että lemmikkikilpikonnamme karkasi, kun päästimme sen laatikostaan jalottelemaan mökin pihamaalle.:icon_frown:
Arvaan vastauksen olevan, että historiallisista syistä. Heinäveden ja Savonlinnan välillä on ollut useampikin linja-autoyhteys päivässä Viljolahden ja Oravin kautta sekä yksi yhteys Pyylinsaaren-Enonkosken kautta. Lisäksi on ollut mahdollisuus matkustaa puolen päivän tienoissa vaihtaen Sapun risteyksessä, jossa oli kolmen linja-auton "kokoontumisajo" ja autot lähtivät Joensuuhun, Savonlinnaan ja Heinäveden kirkonkylälle. Sapun risteys on noin 15 km taajamasta Joensuuhun päin.
Hieman offtopic kerron omakohtaisen joukkoliikennemuisteluksen, joka liittyy tähän Sapun "kokoontumisajoon". Kesällä 1973 matkustin perheenjäsenten kanssa Heinäveden Pölläkän kylältä Sapun kautta ja siellä autoa vaihtaen Heinäveden kirkonkylälle. Matka jatkui ensin taksilla satamaan Kermajärven rannalle ja sitten Kuopio-Savonlinna-linjan höyrylaivalla, jonka nimeä en ikävä kyllä muista, Säynämöön, joka on Heinäveden kunnan etelälaidalla. Laivamatkan varrella olivat Kerman, Vihovuonteen ja Pilpan pienet sulkukanavat, jotka toivat vaihtelua järvimaiseman ihailulle. Kerman kanavalla kohdattiin samaa reittiä vastakkaiseen suuntaan tullut höyrylaiva. Lisäksi vesitien ylitti rautatiesilta, jota pitkin sattui menemään kolmivaunuinen lättähattujuna vähän ennen laivan ennättämistä sillan alle. Laivareitti kulki vielä Pyylinsaaren pohjoispuolitse lossireitin poikki. Nykyään paikalla on silta. Säynämöstä jatkettiin vielä taksilla Kangaslammin puolelle Hevonlahdelle. Matkustuspäivä oli varmaan lauantai, koska matkan tarkoitus oli päästä vuokramökiltä toiselle. Tämä matka oli ensimmäinen julkaistujen aikataulujen avulla itse suunnittelemani matka, joka toteutui. Nykyään Sapun "kokoontumisajosta" ei ole yhtään vuoroa jäljellä ja päivittäisestä laivaliikenteestä taitaa olla jäljellä kolme vuoroa viikossa kumpaankin suuntaan eikä laivakaan ole enää höyrylaiva. Mielestäni erityisesti pienet sulkukanavat nostavat Heinäveden reitin Hämeessä sijaitsevan Hopealinjan edelle Suomen viehättävimpänä sisävesilaivareittinä. Kuopioon vievä syväväylä kulkee Soisalon toiselta puolelta Leppävirran reittiä ja kanavat ovat eri kokoluokkaa. Sellainen ikävä muisto jäi Heinävedeltä, että lemmikkikilpikonnamme karkasi, kun päästimme sen laatikostaan jalottelemaan mökin pihamaalle.:icon_frown: