Pasilan rooli Helsingissä
Tämä ei nyt ole pelkästään Kollille suunnattu, mutta minua alkaa pikkuhiljaa tympimään tämä Pasila-obsessio. Kyllä, se on merkittävä ja kasvava työpaikkakeskittymä. Niin on Ruoholahti, Keilaniemi, Hakaniemi, jne. emmekä me vaadi että jokaikisen junan ja ratikan pitää kulkea niihin suorinta mahdollista reittiä.Alunperin kirjoittanut Kolli
Viimeisin muokkaaja kuukanko; 25.11.2008 kello 18:05. Syy: jaettu omaksi ketjukseen
Vs: Jätkäsaaren raitiotie
Ei kyse ole Pasila-obsessiosta, ainakaan minun osaltani. Kyse on siitä, että alueen merkitys tulee tulevaisuudessa olemaan iso ja sen saavutettavuus on tärkeä asia. Metrolla voidaan palvella tätä tarkoitusta hyvin, kun se risteää muiden liikennemuotojen kanssa.
Vs: Jätkäsaaren raitiotie
Pasila on jo nyt naurettavan paljon tärkeämpi liikennesolmu kuin nuo muut yllämainitut alueet, eihän Keilaniemessä ole pääradan asemaa, jossa pysähtyy kaikki Helsingin junat. Tällöin jo liikenteellisestä vaikutuksesta on perusteltavissa paljonkin paremmat yhteydet juurikin Pasilaan, jotka muuten hyödyttävät koko ympäristöä.
Vs: Jätkäsaaren raitiotie
Kuinka iso? Allaoleva taulukko evästykseksi:
Keski-Pasilan myötä asukkaita tulee n. 2000 ja työpaikkoja n. 10 000 lisää, eli yhteensä 10 000 asukasta ja 35 000 työpaikkaa, mutta ei se nyt edellenkään ole mikään toinen keskusta. Ajan takaa sitä, että Töölön ja Pasilan välinen työpaikkaliikenne mukaan lukien vaihtavat matkustajat on ehkä maks. jotain 5000 päivässä suuntaansa, eli tuollaiset 2000 huipputunnissa. Ei tuo ole sellainen valtava liikennemäärä joka huutaisi metroa.
Ajan takaa sitä, että Pasilan liikennesolmu on tavallaan pakkosyöttöä, eli se ei ole mitenkään erityisen merkittävä päätepiste matkoille. Tällä foorumille on esimerkiksi tyrmätty ns. pitkä pisara eli Huopalahti - Meilahti - Töölö... linjaus, sillä perusteelle että tämä pidentää matkaa juuri Pasilaan tai tekee siitä vaihdollisen.
En sinänsä vastusta yhteyksiä Pasilaan, toki se on tärkeä solmukohta, penään vaan suhteellisuudentajua.
Vs: Jätkäsaaren raitiotie
Pasilaa kehitetään metropolialueen toisena pääkeskuksena ja sen rooli on kuntien yhdistyessä keskeinen ja keskeisempi kuin nyt. Alueen tulevaisuuden liikennetarve on niin kova, että pelkkä katuratikka ei riitä.
Vs: Jätkäsaaren raitiotie
Sitä voi kutsua vaikka miksi keskukseksi, mutta nuo asukas- ja työpaikkamäärät eivät ole riittävän isoja toiselle keskustalle. Pasilan pääliikenneväline on lähijuna, jonka oheen ratikka riittää vallan mainiosti.
Vs: Jätkäsaaren raitiotie
Pasilaan ollaan kaavailtu mm. "pilvenpiirtäjä aluetta". Kerroskorkeus 20-40 kerroksen välillä. Mikäli tuo tulee toteutumaan, niin väittäisin, että nykyinen mellunmäen metro-linja pitää vetää Kalasatamasta Vallilan kautta PAsilaan ja sieltä edelleen Meikkuun ja ehdelleen Mukkiniemeen ja ehkä Pitskuun asti. Todennäköisempää kuitenkin "kaupungin isät" tulevat rajaamaan kerroskorkeuden 10-15 väliin. Menee muuten kaupungin silhuetti (pari tehtaan piippua ja pari näkö/TV-torniako muodostaa sellaisen?) Siltikkin Pasila tullee tarviimaan itä-länsi suuntaisen metro yhteyden. Muussa tapauksessa pohjois-eteläsuuntainenliikenne tulee tukehtumaan.
Mikäli minulta kysyttäisiin., niin Pasilaan pitäisi raakasti kaavottaa 40-> kerroksisia taloja. Tällöin olisi reipaat perusteet rakentaa paitsi tuo mellunmäen haara Pasilan suuntaan Pisara tosin nykysuunnitelmasta poiketen Espan alle sekä tehokas juna liikenne Pasilan ja rautatientorin väliin. Näiden lisäksi vielä ns. Töölön metro pinta raideliikennettä unohtamatta. Mikäli Mellunmäen linja vedetään Pasilan kautta, niin Tapiola Kalasatama tarvitsee sekin kaksi eri linjaa liikennöimään, jotta vuoroväli pysyy riittävän tiheänä. Tällöin se voidaan tehdä niin, että Vuosaaren linja päättyy Tapiolaan ja Matinkylän (Kivenlahden) linja Kalasatamaan.
Vs: Jätkäsaaren raitiotie
Se 350 000 - 500 000 kerrosneliötä mitä Pasilaan on kaavailtu, on ne uudet 2000 asukasta ja 10 000 työpaikkaa, ja noinkin suuri rakennustehokkuus perustuu korkeisiin taloihin. Tuollaiset määrät eivät vielä tukehduta yhtään mitään liikennevälinettä.
Jos minulta kysytään, niin yksittäisiä korkeita taloja voi tehdä, mutta kokonaiset kortteliryppäät ei ole meidän leveysasteilla oikein hyvä idea.
Rakennuksen varjon pituus = Rakennuksen korkeus / tangentti (auringon kulma horisontista)
40 kerrosta = 160 metriä
Auringon kulma horisontista Helsingissä esim. keskipäivällä 26.11 = 10 astetta
160 / tan(10) = 900 metriä, joka on suurinpiirtein etäisyys Pasilan sillalta Hakamäen tielle.
Vrt.
New York klo 12 26.11. on 30 astetta: 160 / tan (30 = 280 m
Miami samaan aikaan 45 astetta: 160 / tan (45) = 160 m
Siihen että pohjoisilla kaupungeilla on matala siluetti on syynsä.
Auringon kulkua eri leveysasteilla voi ihmetellä osoitteessa http://sunheight.free.fr/
Vs: Jätkäsaaren raitiotie
Tässä tulee mieleen että taannoin kirjoitti joku Hesarin mielipideosastoon että Suomeen tarvittaisiin laki joka kieltä pilvenpiirtäjien rakentamisen.
Fakta on kuitenkin että sellainen laki on jo. Yli 16-kerroksiset rakennukset ovat Suomessa nimittäin hyvin harvinaisia. Minulle ei tule mielen kuin Vuosaaren Cirrus, Kivenlahden Meritorni, ja Tampereen hotelli Ilves joissa on yli 16 maanpäälistä kerrosta jotka kaikki ovat yleisölle avoimia, ja ne on saatu pystyttää aikoinaan vasta vuosikausia venyneiden lupa-ja valitusrumbien jälkeen. Lähtökohtaisesti pelastustoimi ei puolla yli 16-kerroksisten rakennusten rakentamista, ja vaatii niin kalliita ratkaisuja että niiden rakentaminen tulee kannattamattomaksi. Suomessa on joitakin muita n 20-kerroksista taloa, mutta niissä osa kerroksista on jouduttu jättää tyhjiksi tai yleisöltä suljetuiksi teknisiksi tiloiksi, tai rakentaa betonikansi ja sisäänkäynti 3. kerroksen korkeudelle niin että 2 alinta kerrosta ovat "maan alla", niin että maanpäällisten kerrosten määrä ei ylitä 16:a. Aika hassua muuten että kone Oy joutuu testaamaan ja esittelemään asiakkailleen pilvenpiirtäjen pikahissejä vanhoissa kaivoksissa koska oikeita pilvenpiirtäjiä ei ole saatu Suomeen rakentaa.
Joka tapauksessa olen sitä mieltä että korkeammille rakennuksille olisi aika saada myönteisempi ilmapiri Suomessa, mutta niiden sijoittelussa voisi ajatella hiukan järkevämmin.
Samaa mieltä. Ennemmin 1-2 maamerkkimäinen ja neulamainen pilvenpiirtäjä joka kaupunginosaan kuin yksi kaupunginosa pelkästään pilvenpiirtäjille.
Ymmärrän että halu rakentaa pilvenpiirtäjiä Helsinkiin on joissakin piireissä aikamoinen, enkä minä halua kieltää heiltä sitä, kunhan pysytään jonkinlaisessa maltissa ja hyvässä maussa. Ne jotka vastustavat pilvenpiirtäjiä ovat lähinnä kateellisia ja nimittelevät niitä haluavia suuruudenhulluiksi. Suomessa on suuruudenhulluutta muutenkin, mutta se on tähän asti kanavoitunut pilvenpiirtäjien ja muualla maailmassa yleisesti hyväksyttyjen urbaanien ilmiöiden toteuttamisen sijaan valtavien kartanomaisten omakotitalojen ja vapaa-ajan asuntojen rakentamiseen, sekä kalliiden autojen ja muiden härveleiden palvontaan. Onko se siis parempi että suuruudenhullut peuhaavat Nurmijärvellä ja rynnivät Stadiin citymaastureillaan kun mahdollisuudet toteuttaa unelmiaan täällä ovat niin rajoitetut?
Ylläpitäjä saa sijoittaa tämän viestin johonkin toiseen aiheeseen jos katsoo aiheelliseksi.
t. Rainer
Viimeisin muokkaaja vko; 27.11.2008 kello 17:21. Syy: lainaus korjattu & lyhennetty
Vs: Jätkäsaaren raitiotie
Mielestäni Pasilan ongelma on sen huono maine lähinnä rumana 70-luvun kerrostalokombinaattina ja virastokeskittymänä. Kuten luetelossa näkee, niin työpaikkojen määrässä moni muu Helsingin kauppunginosa ja myös Espoon Otaniemi-Tapiola ja Vantaan Tikkurila-lentokenttä alueet taitavat mennä ohi.
Pasilan rautatieaseman merkitys on tärkeä lähinnä vain VR:lle itselleen, koska ranta- ja pääradan asemien välillä matkustavien on vaihdettava junaa siellä. Jos saataisiin aikaan yhdysrata ranta- ja pääradan välille, ja suoria junia esim Tikkurilan ja Leppävaaran välille, niin monelta junamatkustajalta säästysi hermot, mutta Pasilan aseman käyttäjämäärä tippuisi kolmanneksella. Mitä Pisara-rataan tulee, niin fiksumpaa olisi vetää se suoraan Huopalahdesta Töölöön ja laittaa vain itäinen puolisko kulkemaan Pasilan kautta. Turha kierrättää samaa ympyrää kiertävää junaa 2 kertaa saman aseman kautta. Linjatunnuksetkin menevät sekaisin. Niillä rahoilla joilal RHK suunittelee rakentavansa Pasilan rautatieasemasta jättiasema,kannataisi pistää Pisaraan jolla saadaan lähijunille parempi jakelu kantakaupungissa.
Pasilan merkittävä etu on kuitenkin että se on melko kompakti alue, ja itä-Pasila ei mielestäni ole jalankulkijoita ajatellen niin epäonnistunut kuin mitä väitetään. Niitä kokemuksia mitä on satu hyödynnettyä sekä itä- että länsi-Pasilan kohdalla eristämällä autoiliu jalankulusta kannatta hyödyntää, mutta välttää sellaine kolossimaine rakentamistapa kuin itä-Pasilassa. Keski-Pasilaan siiis mielummin vain 1 tai korkeintaan 2 neulamaista 30-kerroksista pilvenpiirtäjääja ja loput taloista vaikka 5-6 kerroksisia, kuin 10 16-kerroksista kolossia.
t. Rainer
Pasila
10-16 kerroksiset talot nyt eivät vielä ole pilvenpiirtäjiä. Kolosseja ne ovat huonolla arkkitehtuurilla. Mieluummin asuisin Itä- kuin Länsi-Pasilassa.
Pasilassa asuvalle paikka onkin mitä parhain liikennesolmu. Kaikkialle pääsee. Mutta vaihtopaikkana junasta vaikka Itä-Helsinkiin se on aika onneton (tungosajan ulkopuolella ja viikonloppuisin).
Linjasta 59 kun tehtäisiin oikea ma-su poikittaislinja järkevin vuorovälein ja jatkettaisiin Itäkeskukseen, niin se olisi siinä.
OT:ssä kun ollaan, niin yksi älyttömimpiä poikittaisliikenteen "parannuksia" oli linjan 57 katkaiseminen Viikkiin.
Vs: Jätkäsaaren raitiotie
Ottamatta nyt yhtään kantaa pilvenpiirtäjien rakentamisen puolesta tai vastaan, niin täytyy todeta että esittämäsi malli ei varsinaisesti tue ainakaan kerrosneliöiden muodossa työpaikkojen/asuntojen muodostumista Keski-Pasilaan verrattuna sitä esim. kerrosneliöiden muodostumiseen Itä-Pasilassa. Tämä on toisaalta ihan positiivinenkin asia. Keski-Pasila tuskin kaipaa tyhjinä ammottavia pilvenpiirtäjiä ja järjettömän hintaisia ja täysin turhanpäiväisiä metroratkaisuja.
Vs: Keski-Pasila
En sanoisi, että Pasilaan ei saisi rakentaa metroa, mutta toivottavasti hankkeeseen tulee jotain järkeä. Ei mitään yksittäistä Töölön metroa, jonka turhat jatkot eteenpäin maksaa miljardin ja jolle ei löydy tarpeeksi käyttäjiä. Länsimetro ja kehärata ovat tosin osoittaneet, että se taitaa olla turha toivo. Jos toinen metrolinja on rakennettava, niin olkoon se sitten ytv-metro (laaja pisara). Ytv-metro on jo melkein valmis, puuttuu vain lenkki kantakaupungin alla sopivalla määrällä asemia. Käyttäjät ytv-metrolle ovat jo valmiina nykyisten ratojen varsilla ja kapasiteetti riittää kuljettamaan kantakaupungin alueen sisäisen metroliikenteen. Plussana tietenkin myös se, että päärautatieasemalta vapautuisi lisää tilaa kaukojunille ja nopeille lähijunille (kunhan pääradan siirto lentokentän kautta on tehty). Toivottavasti samalla voisi haudata Pasilaan päättyvien junien terminaalin.
En pistä yhtään pahakseni, vaikka Pasilassa korkeita rakennuksia olisi, jos vaihtoehtona on se, että tämä toimistoala on ripoteltu pitkin poikin moottoriteiden varsia. Lisäksi olisi toivottavaa, että kantakaupungin arvorakennuksista siirtyisi Pasilaan niitä toimintoja (esim. virastot) joiden ei siellä välttämättä tarvitse olla (tilalle asuntoja ja paremmin historialliseen keskustaan sopivia toimintoja). Lisäksi Pasilaan tarvitaan mahdollisimman paljon "hybriditaloja" eli alakertaan kivijalkamyymälät, seuraavat kerrokset toimistoille ja kun on päästy tarpeeksi korkealle katutason hälinästä ja kortteleiden yläpuolelle, niin sitten näköala-asuntoja. Lisäksi johonkin toimistotaloon ravintola ylimpiin kerroksiin ja toiseen kylpylä, jossa olisi näköalasauna etelään päin. Siinä sitä olisi mukava iltaa istua saunan lauteilla ja ihailla kantakaupungin valoja. Ideoitahan talojen käyttöön varmasti löytyy (ainakin ulkomailla näin näyttää olevan) eikä kaikkien talojen tarvitse olla toimistoja.
Tärkeintähän Pasilan alueen rakentamisessa on se, jotta Pasilasta jonkinnäköistä keskusta-aluetta saataisiin aikaan, että sinne saadaan alueelle sopivia ihmisiä. Näköala-asumista haluavat, urbaaniin elämänmenoon tottuneet tai sitä haluavat ihmiset ovat oikea kohderyhmä. Yleensä nämä käyttävät paljon palveluja sekä haluavat olla mukana eri tapahtumissa. Toisin sanoen ei liian isoja asuntoja tai yritetä tehdä Keski-Pasilasta mitään lapsiperheiden suosikkialuetta tai kaasugrillimiehen standardiin sopivaa. Uusikaan Pasila ei koskaan pysty uhkaamaan "vanhaa kaupunkia" niiden erilaisuuden takia (ei ole kauniita kivilinnoja), mutta se pystyy antamaan mukavan lisän ja valinnanmahdollisuuksia kantakaupungin alueelle. Ja jos kaupunki ahdistaa, niin ainahan sitä voi lähiöstä autoilla moottoritien varren kauppakeskukseen. Ei talot varjosta ja raitista ulkoilmaa riittää.
Jotta Pasilaan syntyisi keskustan uusi osa, niin korttelit Pasilan aseman vieressä pitää rakentaa vähintään samalla tehokkuudella kuin citykorttelit päärautatieaseman vieressä. Lisäksi siellä täällä voisi kohota komeat (ei mitään cirruksia) vaihtelevan korkuiset tornitalot (20-40 kerrosta). Turha puhua pilvenpiirtäjistä, koska niitä (>150m) tuskin ihan heti on tulossa. Jos joskus vuonna 2100 "Jussi Pajunen II" haluaa monumentikseen 150-200 metrisen pilvenpiirtäjän, niin sen voi hyvin sitten rakennella hartwall areenan kohdille, jolloin keskustasta päin katsottaessa näkyy korkeiden talojen muodostamana jonkinlainen "keko" nykyisen "kuopan" sijaan.
Yleisesti ottaen, jos täytyisi valita muutama maamerkki aseman seutuvilla vai kantakaupunkimaiset korttelit, niin ehdottomasti jälkimmäinen. Mieluummin esikaupungin keskeiset osat tiiviisti rakennettuina, jolloin jää enemmän yhtenäisiä ja isoja ulkoilualuita ja metsää. Eipä tosin taida laajeta tämä rakennustyyli enään nykyisten uusien alueiden ulkopuolelle (Jätkäsaari, Kalasatama, Pasila), sillä tulee vanhat asuinalueet ja valittajat vastaan.
Vs: Keski-Pasila
Samaa mieltä. Mutta jos Keski-Pasilaan nyt joku maamerkki tai pari maamerkkiä halutaan niin tornitalojen korkeuteen kannattaa kyllä kiinnittää erityistä huomiota. Pilvenpiirtäjät eivät ole realismia Suomessa, mutta toisaalta liian matalaakaan tönöä ei maamerkiksi kannata rakentaa. Hotelli Ilves Tampereella on mielestäni hyvä esimerkki siitä, että rakennus on jätetty liian matalaksi. Näin joskus jossain havainnekuvan, jossa nykyiseen hotelliin oli lisätty muutama kerros lisää. Ainakin omasta mielestäni se oli paljon sulavampi ja paremmin kaupunkikuvaan istuva, kuin nykyinen lättänä.
Vs: Keski-Pasila
Mutta miksi ihmeessä Suomeen pitäisi ryhtyä rakentamaan pilvenpiirtäjiä, (joiden kriteerit täyttyvät tässä maassa jo 17:a kerroksellakin. Onhan tähänkin päivään asti pärjätty ilmankin. Ja silhuetista sen verran, että Hotelli Tornistakaan ei pidetty, ja siitä vitsailtiin, että mikä on ainoa paikka, mistä sitä ei nää Helsingissä - no tietenkin Hotelli Torni. Aikaa on kulunut, mutta kun suomessa ei ole tähän päivään mennessä rakennettu yhtään pilvenpiirtäjää, niin miksi nyt pitäisi. Mm. Sakassa sillä voi nykyään jo kehua, että ei ole pilvenpiirtäjiä. Ja mikäs on Kone Oy:llä kaivoksissa ajella, niitähän tässä maassa riittää.
Pilvenpiirtäjiä voi hyvin verrata länsimetroon. Osa haluaa, osa ei. Kuitenkin pitäisi käyttää järkeä. Valitettavasti kaikilla pilvenpiirtäjien suunnittelijoilla tuntuu olevan aika kaukaahaetut suunnitelmat. Eikä niitä suunnitelmia vain ajankuluksi suunnitella, vaan joillain on tarve saada oma monumenttinsa, ja siksi tätäkin asiaa ajetaan.
Harvapa sitä kateudesta nimittelee, mutta on syytä muistaa, että kaikki ei välttämättä halua pilvenpiirtäjiä keskelle kantakaupunkia.
Pisara olisi huvä ratkaisu liikenteeseen, niin ei tarvitse ruveta metron kanssa säätämään.
Korkeita taloja ei pidäkään sijoittaa kuin haulikolla ammuttuna, ja siihen voikin vaikuttaa kaavoituksella. Ja onko ihan oikeasti sellaisia ihmisiä, joilla on varaa asua näköala-asunnossa pilvenpiirtäjässä keskellä kaupunkia? Eikä korkeuksissa killuvaan kylpyläkäänkään ilmaisksi pääse. Eikä joka kioskilla ole intressiä muuttaa Keski-Pasilaan pilvenpiirtäjän 35:een kerrokseen.
Tuo näköala-asunnoissa asuvien ryhmä on kyllä täysin marginaalinen ja kun huomioidaan hintataso, on se vielä pienempi. Mistä kaikki ihmiset putkahtavat, kun satamat, sipoon valtausalueet, kaikki tiivistysrakentaminen jne. on valmiina? Ei koko suomi ole muuttamassa Helsinkiin, varsinkaan Pasilaan.
Kyllä tässä maassa ja 20 kerroksinen talo on pilvenpiirtäjä.
Minua ärsyttää cirrus, kun se vain yksinkertaisesti töksähtää maisemasta. Ja kun pilvenpiirtäjistä kasataan rypäs, niin voi katsoa miltä esim. Frankfurt a.m. näyttää, kun sinne on muodostunut sellainen. Näyttää melko hirveältä.
Kaikki on jo esikaupungeissa rakennettu tiiviisti, joten tulevat rakennushankkeet tehdäänkin vielä jäljellä oleville virkistysalueille. Tästä loistesimerkkinä Myllypuron metsät. Ne kun eivät vaan ole päättäjien takapihoja, niin eipä kiinnosta. Tällä menolla ollaan vaan jo siinä tilanteessa, että virkistysalueet sijaitsevat naapurikunnissa, kun täällä kaikki on jo rakennettu täyteen, eikä loppua näy. Mitä pitää tapahtua, että touhuun tulee joku järki?
Lähettämissäännöt
LinkBack URL
About LinkBacks
Vastaa lainaamalla viestiä