Pasilan rooli Helsingissä

Pasila on maantieteellisesti luontainen liikennesolmu. Sillä ei juurikaan ole merkitystä paljonko asukkaita tai yrityksiä alueella on. Ja tehokas joukkoliikennehän tulee rakentaa ensin, talot sen jälkeen.
 
Täysin! Joukkoliikennehän pitää tehdä aluksi toimivaksi, ennenkuin tehdään muuta.
 
Vs: Keski-Pasila

Mutta miksi ihmeessä Suomeen pitäisi ryhtyä rakentamaan pilvenpiirtäjiä, (joiden kriteerit täyttyvät tässä maassa jo 17:a kerroksellakin. Onhan tähänkin päivään asti pärjätty ilmankin. Ja silhuetista sen verran, että Hotelli Tornistakaan ei pidetty, ja siitä vitsailtiin, että mikä on ainoa paikka, mistä sitä ei nää Helsingissä - no tietenkin Hotelli Torni. Aikaa on kulunut, mutta kun suomessa ei ole tähän päivään mennessä rakennettu yhtään pilvenpiirtäjää, niin miksi nyt pitäisi. Mm. Sakassa sillä voi nykyään jo kehua, että ei ole pilvenpiirtäjiä. Ja mikäs on Kone Oy:llä kaivoksissa ajella, niitähän tässä maassa riittää.
Pilvenpiirtäjien rakentamattomuushistoria on Suomessa synkkä, eikä sillä voi kehua mitenkään kellekään.

Ensin, aina 1960-luvulle asti niiden rakentamattomuuteen vaikuttivat taloudelliset syyt. Suomi oli yksinkertaisesti liian köyhä ja alikehittynyt maa että kellään olisi ollut varaa pystyttää pilvenpiirtäjä.

Sitten 1960-70 luvulla kun rahaa olisi alkanut olla jonkun pilvenpiirtäjähankkeen käynnistämiseksi, niin jostain syystä kiinnostusta ei ollut. Ne ainoat yli 16 -kerroksiset talot jotka siihen aikaan rakennetiin, Meilahden sairaalan päärakennus, Raaden Hammas ja Merihaan virastotorni, tulivat niin rumiksi että pilvenpiirtäjien maine oli lopullisesti mennyttä suomalaisten silmissä.

Lähes jokainen vaatimatonkin pilvenpiirtäjäsuunnitelma joka sen jälkeen on toteutettu, on jouduttu pitkän valitusrumban jälkeen typistämään n 16-kerroksiseksi, eikä typistynyt pilvenpiirtäjä ole koskaan ollut eduksi. Niistä on tullut vain rumia "paksuja berttoja".

Harvapa sitä kateudesta nimittelee, mutta on syytä muistaa, että kaikki ei välttämättä halua pilvenpiirtäjiä keskelle kantakaupunkia.
Niin, ne jotka haluavat pistetään tavalla tai toisella hiljaiseksi, milloin mihinkin syyyhyn vedoten

Korkeita taloja ei pidäkään sijoittaa kuin haulikolla ammuttuna, ja siihen voikin vaikuttaa kaavoituksella. Ja onko ihan oikeasti sellaisia ihmisiä, joilla on varaa asua näköala-asunnossa pilvenpiirtäjässä keskellä kaupunkia? Eikä korkeuksissa killuvaan kylpyläkäänkään ilmaisksi pääse. Eikä joka kioskilla ole intressiä muuttaa Keski-Pasilaan pilvenpiirtäjän 35:een kerrokseen.
Mitä minä kaipaisin Helsinkiin olisi n 30-kerroksinen hotelli, jonka ylimmässä kerroksessa olisi näköalabaari. Samaan tyyliin kuin esim hotelli Latvija Riiassa. Sinne voisi kuka tahansa mennä nauttimaan näköalasta kun aurinko laskee Suomenlahden yllä. Se voisi sijaita yhtä hyvin Helsingin keskustassa kuten esim Töölönlahdella kuin Pasilassa, mutta kaikana lähiössä sellainen ei oikein kannata.

Mitä Helsingin kuuluisaan profiilin tulee, niin sitä tulee niin harvoin mereltä katsotua eikä savupiiput jotka törrötävät kirkontornien välistä sitä paranna. Ota huomioon että samat ihmiset jotka vastustaavat pilvenpiirtäjiä merellsten näköalojen pilaantumisen vuoksi vastustavat myös Laajasalon raitiotiesiltaa. Eli länsimetroon ei voi oikein verrata koska metro ei näy mistään.

Tuo näköala-asunnoissa asuvien ryhmä on kyllä täysin marginaalinen ja kun huomioidaan hintataso, on se vielä pienempi. Mistä kaikki ihmiset putkahtavat, kun satamat, sipoon valtausalueet, kaikki tiivistysrakentaminen jne. on valmiina? Ei koko suomi ole muuttamassa Helsinkiin, varsinkaan Pasilaan.
Marginaalien ja marginaalinen. Jos jollain on varaa vaihtaa maasturi joka vuosi uuteen, niin on varaa asua vaikka missä. Onko se parempi että kaikki raharikkaat asuvat Kirkkonummella ja Sipoossa? Ja voihan korkeita torneja rakentaa vaikka kaupungin vuokrataloiksikin. Mikä tahansa asumismuoto opiskelijabokseista porhojen penthouse-kämppiin voidaan sijoittaa pilvenpiirtäjään. Jos eivät suomalaiset rakennusliikkeet osaa rakentaa niitä kannattavasti niin joku ulkomainen kyllä osaa.

Minua ärsyttää cirrus, kun se vain yksinkertaisesti töksähtää maisemasta. Ja kun pilvenpiirtäjistä kasataan rypäs, niin voi katsoa miltä esim. Frankfurt a.m. näyttää, kun sinne on muodostunut sellainen. Näyttää melko hirveältä.
Antaa töksähtää vaan. Se tuo vaihtelevuuta horosontiin. Parempi niin että joka kaupunginosassa maamerkki tai pari, kuin frankfurtmainen pilvenpiirtäjämetsä. Kaikkein vähiten haluan että uusitan 1970-luvun monotoniset DDR-malliset lähiöt joissa kaikki talot ovat saman korkuisia, 8-14-kerroksisia muureja.

Kaikki on jo esikaupungeissa rakennettu tiiviisti, joten tulevat rakennushankkeet tehdäänkin vielä jäljellä oleville virkistysalueille. Tästä loistesimerkkinä Myllypuron metsät. Ne kun eivät vaan ole päättäjien takapihoja, niin eipä kiinnosta. Tällä menolla ollaan vaan jo siinä tilanteessa, että virkistysalueet sijaitsevat naapurikunnissa, kun täällä kaikki on jo rakennettu täyteen, eikä loppua näy. Mitä pitää tapahtua, että touhuun tulee joku järki?

Helsingin rakennustiheys on Euroopan pääkaupunkien väljimmästä päästä. Kyllä tänne mahtuu rakentamaan, ja jos rakennettaisiin korkeampiakin taloja, niin jäisi virkistysalueita enemmän jäljelle.

t. Rainer
 
Mutta miksi ihmeessä Suomeen pitäisi ryhtyä rakentamaan pilvenpiirtäjiä, (joiden kriteerit täyttyvät tässä maassa jo 17:a kerroksellakin. Onhan tähänkin päivään asti pärjätty ilmankin. Ja silhuetista sen verran, että Hotelli Tornistakaan ei pidetty, ja siitä vitsailtiin, että mikä on ainoa paikka, mistä sitä ei nää Helsingissä - no tietenkin Hotelli Torni. Aikaa on kulunut, mutta kun suomessa ei ole tähän päivään mennessä rakennettu yhtään pilvenpiirtäjää, niin miksi nyt pitäisi.
Ei Suomeen mitään oikeita pilvenpiirtäjiä ole tulossa. Lähinnä korkeita tornitaloja ja ilmastokiimalla voidaan perustella hyvin tehokas rakentaminen keskeisellä paikalla hyvien yhteyksien varrella.
Pilvenpiirtäjiä voi hyvin verrata länsimetroon. Osa haluaa, osa ei. Kuitenkin pitäisi käyttää järkeä. Valitettavasti kaikilla pilvenpiirtäjien suunnittelijoilla tuntuu olevan aika kaukaahaetut suunnitelmat. Eikä niitä suunnitelmia vain ajankuluksi suunnitella, vaan joillain on tarve saada oma monumenttinsa, ja siksi tätäkin asiaa ajetaan.
Länsimetrossa veronmaksajat ovat maksumiehinä, kun taas Pasilasta irtoaa tuloja keskeisellä paikalla sijaitsevasta arvokkaasta tonttimaasta. Järjetöntä olisi säilyttää tuollaisella paikalla nykyisiä pusikoita, kun niitä on koko seutu jo muutenkin täynnä.
Harvapa sitä kateudesta nimittelee, mutta on syytä muistaa, että kaikki ei välttämättä halua pilvenpiirtäjiä keskelle kantakaupunkia.
Kateushan se suurin este on. Töölönlahtea on hyvä kehittää ympäristön talojen korkuisena keskeisen sijainnin takia ja Pasilaan voi taas rakentaa korkeampia taloja, koska se ei sijaitse kantakaupungin keskellä. Vai tulevatko Pasilan "pilvenpiirtäjät" varjostamaan Aleksanterinkadulla kävellessä ja pilaavat siten maiseman.
Pisara olisi huvä ratkaisu liikenteeseen, niin ei tarvitse ruveta metron kanssa säätämään.
Ainakin itse toivon, että laajennetulla pisaralla voitaisiin poistaa koko Töölön metron "tarve". Eikä sen jälkeen tynkämetroakaan tarvitse porata Viikin ja lentoaseman suuntaan, kun paljon paremmin näitä suuntia palvelisi kevyempi maanpäällinen ratkaisu eli pikaratikat. Ja paremmin se pisara kantakaupunkia palvelee mahdollisimman suurella määrällä asemia. Jotta kustannukset ei karkaa liian suureksi, niin olisi selvitettävä eri asemien hyödyt. Olisi mielenkiintoista saada selvitys tällaisesta vaihtoehdosta.
Korkeita taloja ei pidäkään sijoittaa kuin haulikolla ammuttuna, ja siihen voikin vaikuttaa kaavoituksella. Ja onko ihan oikeasti sellaisia ihmisiä, joilla on varaa asua näköala-asunnossa pilvenpiirtäjässä keskellä kaupunkia? Eikä korkeuksissa killuvaan kylpyläkäänkään ilmaisksi pääse. Eikä joka kioskilla ole intressiä muuttaa Keski-Pasilaan pilvenpiirtäjän 35:een kerrokseen.
Eläminen maksaa, hui kauhistus! Kellä on varaa lentää tai käydä keskustassa syömässä, sehän maksaa. No harvat kioskit sijaitsevat nykyään edes kuudennessa kerroksessa enkä usko muutokseen tulevaisuudessakaan. Nyt ollaan luomassa uusia mahdollisuuksia, sillä esim. harva toimiva (kannattava) ravintola muuttaa keskustasta Pasilan "pilvenpiirtäjän" korkeuksiin.

Korkeissa taloissa näköala-asuminen tulee lähinnä mukavana lisänä. Voit asua kantakaupungissa, mutta samalla näet jotain muutakin kuin naapuritalon seinän. Asuntoihin tulee valoa enemmän, kun ne sijoitetaan vasta olemassa olevien talojen yläpuolella oleviin kerroksiin. Ja saahan niitä asuntoja toteuttaa alempiin kerroksiin myös, jos kysyntää on. Toivottavasti vaan asunnot eivät ole alimmissa kerroksissa, jos vieressä menee vilkas katu, kuten nykyisin kantakaupungissa on.
Tuo näköala-asunnoissa asuvien ryhmä on kyllä täysin marginaalinen ja kun huomioidaan hintataso, on se vielä pienempi. Mistä kaikki ihmiset putkahtavat, kun satamat, sipoon valtausalueet, kaikki tiivistysrakentaminen jne. on valmiina? Ei koko suomi ole muuttamassa Helsinkiin, varsinkaan Pasilaan.
Kumma, että kaikissa kerrostaloissa ylimmät kerrokset ovat aina halutuimpia. Ja outoa, että kantakaupunki on suosituinta asumisaluetta Helsingissä hintatason perusteella. Miten näillä ihmisillä voi olla varaa tähän?

Kaikki kantakaupungin uudet alueet lisäävät alueen asuntokannan monipuolisuutta ja lisäävät kysyntää uusille palveluille. Tarve asunnoille syntyy sekä seudulle muuttajista että asumisväljyyden kasvun myötä. Kantakaupungin uudet alueet tulevat varmasti olemaan haluttuja kohteita, toisin voi olla huonojen liikenneyhteyksien metsälähiöillä. Sipoolla Helsinki taas yrittää pysäyttää lapsiperheiden muuton naapurikuntiin. Keski-Pasilan asukasmäärä (2000-3000) on uusien alueiden kokonaismäärään nähden marginaalinen. Toimistotilaa on taas todella paljon (10000-15000). Asumista voisi olla enemmänkin.

Asuntojen hintataso on myös mielenkiintoinen kysymys. Oletko sitä mieltä, että rakennusalalla toimii kilpailu täydellisesti? Eikä rakennusyhtiöt pysty sääntelemään uusien asuntojen hintatasoa. Tai ylipäätään ovatko kaikki voimattomia asuntojen hintatason nousun edessä?
Kyllä tässä maassa ja 20 kerroksinen talo on pilvenpiirtäjä.
Sittenhän Suomi on jo täynnä pilvenpiirtäjiä (Keilaniemi, Ruoholahti, Leppävaara). Olkoon Keski-Pasila jatke tälle joukolle. Keskeinen paikka, valmis infra ja olemassa olevan kaupunkirakenteen eheytys yhdistämällä erillään olevat alueet. Kohta Helsingissä on enemmään pilvenpiirtäjiä kuin Nykissä (Nämähän ovat vertailukelpoisia keskenään :lol:).
Minua ärsyttää cirrus, kun se vain yksinkertaisesti töksähtää maisemasta. Ja kun pilvenpiirtäjistä kasataan rypäs, niin voi katsoa miltä esim. Frankfurt a.m. näyttää, kun sinne on muodostunut sellainen. Näyttää melko hirveältä.
Jos sanot, että Frankfurt on ruma, niin et taida Helsingistäkään pitää. Samanlaisia kivitaloja sielläkin näyttäisi olevan. Voittaa muuten itä-Pasilan ja monen muun alueen mennen tullen. Ja jotta totuus ei unohtuisi, niin en toivo edes noin korkeita pilvenpiirtäjiä Pasilaan. Joten toivottavasti käytät päätäsi ja suhteutat projektin erityisolosuhteiden Helsinkiin, Suomen omaan metropolialueeseen, jossa metsän ja pusikon välistä voi nähdä vilauksen Pasilan linkkitornista ja savupiipuista. Ja tähän maisemaan (kolmas kuva) tarvittaisiin lentokenttämetro, mielellään maanalla kun päällä ei ole oikein tilaa.
Kaikki on jo esikaupungeissa rakennettu tiiviisti, joten tulevat rakennushankkeet tehdäänkin vielä jäljellä oleville virkistysalueille. Tästä loistesimerkkinä Myllypuron metsät. Ne kun eivät vaan ole päättäjien takapihoja, niin eipä kiinnosta. Tällä menolla ollaan vaan jo siinä tilanteessa, että virkistysalueet sijaitsevat naapurikunnissa, kun täällä kaikki on jo rakennettu täyteen, eikä loppua näy. Mitä pitää tapahtua, että touhuun tulee joku järki?
Joo pusikot suorastaan natisevat liitoksistaan tämän väenpaljouden edessä. Helsingissä ei tarvitse koskea yhteenkään metsään tai puistoon, jos vain haluttaisiin rakentaa nykyisille hukkapaikoille. Jotain suurimpia virheitä lähiöistä voisi joutua purkamaan, mutta järkevämmällä rakentamisella voisi saada suurempia yhtenäisiä virkistysalueita. Samalla hyvien joukkoliikenneyhteyksien rakentaminen olisi helpompaa tiivistetyille alueille. Joten näkisin rakentamisen mieluummin nykyisten pusikkojen tilalle kuin koskemattomaan metsään. Ja näitä alueita on paljon.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: Keski-Pasila

Ne ainoat yli 16 -kerroksiset talot jotka siihen aikaan rakennetiin, Meilahden sairaalan päärakennus, Raaden Hammas ja Merihaan virastotorni, tulivat niin rumiksi että pilvenpiirtäjien maine oli lopullisesti mennyttä suomalaisten silmissä.

Näinhän se on, että pilvenpiirtäjä on aina ruma, vaikka voissa paistaisi, eikä koskaan kaunis. Kaikki talot, joita sanotaan kauniiksi, ovat "ihmisen kokoisia" eli sen verran matalia, että se kauneus voidaan ihmissilmin todeta maantasalta. Ja tehdä nähtäviksi ne kauneuden yksityiskohdat. Pilvenpiirtäjä ei voi lähtökohtaisesti olla kaunis, se on henkisesti kuin pystyyn nostettu moottoritie. Jos sinulla on mielikuva kauniista pilvenpiirtäjästä, linkitä sellaisen kuva tänne. Ja sellainen kuva vain kelpaa, joka on otettu katutasolta, sieltä mistä sen kolossin joutuisimme itsekukin näkemään. On siis tarpeetonta linkittää NYC:n merenlahdelta panoraamoja tai Frankfurt-Main-Hattanin profiilia jostain Mainin kauemmilta rantatöyräiltä. Eivät ne kelpaa Helsingin kuivan sisämaan tapaukseen! Ehkä kauneimmat pilvenpiirtäjät ovatkin neuvostoarkkitehtien luomuksia?

Mitä minä kaipaisin Helsinkiin olisi n 30-kerroksinen hotelli, jonka ylimmässä kerroksessa olisi näköalabaari. Samaan tyyliin kuin esim hotelli Latvija Riiassa. Sinne voisi kuka tahansa mennä nauttimaan näköalasta kun aurinko laskee Suomenlahden yllä. Se voisi sijaita yhtä hyvin Helsingin keskustassa kuten esim Töölönlahdella kuin Pasilassa, mutta kaikana lähiössä sellainen ei oikein kannata.
Jos auringonlaskun katsominen on sen väärti, että pitäisi siksi rakentaa jokin pilvenpiirtäjä, olen hieman toista mieltä. Eikös Haukilahdessa ole vesitorniravintola, josta voi nähdä merelle ja auringonlaskua? Entä Tapiolan keskustornin näköalaravintola? Ovatko nuo enää olemassakaan, eli jos eivät, niin ei liene hyvä pisnes?

Karvalakkimalli merinäkymiin saadaan kun Laajasalon raitiotiesilta valmistuu. Ei taida kyllä näkyä sieltä laskevan auringon siltaa, mutta elokuun kuutamon silta on kuitenkin saatavissa.
 
Vs: Keski-Pasila

Jos sinulla on mielikuva kauniista pilvenpiirtäjästä, linkitä sellaisen kuva tänne. Ja sellainen kuva vain kelpaa, joka on otettu katutasolta, sieltä mistä sen kolossin joutuisimme itsekukin näkemään.

Ison Omenan vanhemman kaartin pilvenpiirtäjistä tämä: http://images.google.fi/imgres?imgurl=http://www.inetours.com/New_York/Images/Flt-Irn/Flatiron_8775.jpg&imgrefurl=http://www.inetours.com/New_York/Pages/Flat_Iron.html&h=650&w=486&sz=65&tbnid=6vh0k3UTVzy9RM:&tbnh=137&tbnw=102&prev=/images%3Fq%3Dflat%2Biron%2Bbuilding%26um%3D1&start=1&sa=X&oi=images&ct=image&cd=1 on aika näppärän näköinen mökki myös katutasolta katsoen.

Tämän korkuiset "pilvenpiirtäjät" voisivat olla sitä kokoluokkaa jonka yli Pasilassa, helsingissä eikä ylipäätään muuallakaan härmässä kannattaisi juuri mennä.
 
Vs: Keski-Pasila

Ehkä kauneimmat pilvenpiirtäjät ovatkin neuvostoarkkitehtien luomuksia?
Veit sanat suustani, eivät ihmiset mitään pötkömäisiä tornaja ihaile vaan pitää olla muotoja. Henk kohtaiset suosikkini pilvenpiirtäjien joukosta ovat nämä:
http://www.ukraina-hotel.ru/ ,
http://en.wikipedia.org/wiki/Image:Riga_palace_of_culture_and_science.jpg ,
http://en.wikipedia.org/wiki/Image:Palac_Nauki.jpg

Valitettavasti arkkitehdit jotka ne loi työntävät koiranputkea mutta ehkä joskus tulee niiden aika taas:D

Jos auringonlaskun katsominen on sen väärti, että pitäisi siksi rakentaa jokin pilvenpiirtäjä, olen hieman toista mieltä. Eikös Haukilahdessa ole vesitorniravintola, josta voi nähdä merelle ja auringonlaskua? Entä Tapiolan keskustornin näköalaravintola? Ovatko nuo enää olemassakaan, eli jos eivät, niin ei liene hyvä pisnes?
Haukilahden "Haikaranpesä" taitaa toimia vielä, mutta sijainti ja liikenneyhteydet ilman autoa sinne (tai itse asiassa sieltä pois auringon laskeuduttua) ovat niin surkeat kuin ola voi.

Tapiolan keskustornin näköalaravintola lopetettiin yli 10 vuotta sitten, mutta ei siksi että ei olisi ollut asiakkaita, vaan siksi että niitä oli liikaa, ja olivat liian liikuttuneessa tilassa kun olivat ihaileet auringonlaskua, että tornin omistaja päätti että nyt saa loppua.

t. Rainer
 
Olen hieman kiinnostunut myös arkkitehtuurista ja rakentamisesta ja ajattelin tähän pistää omankin kommenttini.

Entisaikojen rakentaminen oli ensisijaisesti taidetta ;) Jos vaikkapa katsoo Helsingin keskustankin vanhempia rakennuksia niin kyllä niissä silmä lepää! Omia suosikkejani ovat Hakaniemen arena talo, Johanneksen kirkko ja Kallion kirkko.
Valitettavasti vuosien saatossa on tuhottu monia upeita keskustan rakennuksia ja rakennettu sitten jotain käytännöllistä kauneutta tilalle....

Jos ihan asuinalueita ajatellaan niin omalle suosikkilistalleni Helsingistä menee; Hakaniemi, Hermanni, Kruunuhaka, Koskela, Käpylä, Maunula, Meilahti, Munkkiniemi ja Töölö.

Rainerin linkittämät pilvenpiirtäjät ovat kyllä todella kauniita ja muodokkaita rakennelmia jonka tyyppisiä itsekkin soisin tänne Helsinkiin rakennettavan vielä tänäpäivänäkin!

Omia suosikkejani ulkomailta on:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kuva:Moskau_Uni.jpg

http://i3.photobucket.com/albums/y90/hillaryk/EmpireStateBuilding.gif

http://blogs.warwick.ac.uk/images/sharontuersley/2007/03/21/chrysler_building.jpg

http://www.studyabroadfoundation.org/z-omniupdate/layoutimages/Westminster_Big Ben.jpg

Itse olen ainakin toivorikas tuon Kruunuvuorenrannan sillan suhteen, toivottavasti siitä tulisi yksi uusi kaunis maamerkki Helsinkiin!

Sori jos tämä keskustelu ohjautui jo kauas Pasilasta :D
 
Ne ainoat yli 16 -kerroksiset talot jotka siihen aikaan rakennetiin, Meilahden sairaalan päärakennus, Raaden Hammas ja Merihaan virastotorni, tulivat niin rumiksi että pilvenpiirtäjien maine oli lopullisesti mennyttä suomalaisten silmissä.

Nämä ovat varmasti vaikuttaneet korkeiden rakennusten maineeseen.

Mitä minä kaipaisin Helsinkiin olisi n 30-kerroksinen hotelli, jonka ylimmässä kerroksessa olisi näköalabaari. Samaan tyyliin kuin esim hotelli Latvija Riiassa. Sinne voisi kuka tahansa mennä nauttimaan näköalasta kun aurinko laskee Suomenlahden yllä. Se voisi sijaita yhtä hyvin Helsingin keskustassa kuten esim Töölönlahdella kuin Pasilassa, mutta kaikana lähiössä sellainen ei oikein kannata.

Tälläiset oikeasti kauniit rakennukset ovatkin kannatettava idea.

Ota huomioon että samat ihmiset jotka vastustaavat pilvenpiirtäjiä merellsten näköalojen pilaantumisen vuoksi vastustavat myös Laajasalon raitiotiesiltaa.
Teen varmaan poikkeuksen kannattamalla Laajasalon raitiotiesiltaa.;) Loppuviimein minua ei liikuta tippaakaan, miltä Helsinki näyttää mereltä, vaan miltä se näyttää maankamaralta. Sieltähän sitä kuitenkin useimmin tulee katseltua.

Parempi niin että joka kaupunginosassa maamerkki tai pari, kuin frankfurtmainen pilvenpiirtäjämetsä. Kaikkein vähiten haluan että uusitan 1970-luvun monotoniset DDR-malliset lähiöt joissa kaikki talot ovat saman korkuisia, 8-14-kerroksisia muureja.
Nimenomaan maamerkki voikin sopia alueelle, mutta rakennusrypäs ei välttämättä ole esteettisin vaihtoehto. Vaikka näsinneula ei olekaan mikään varsinainen pilvenpiirtäjä, toimii sen idea hyvin, kun se yksinään erottuu maisemasta. Tuo DDR-tyylin arkkitehtuuri on kyllä järkyttävää, ja toivottavasti mitään vastaavaa ei koskaan tulla rakentamaan. Pohjimmiltaan jääräpäisyyteni johtuu siitä, etten haluaisi nähdä tämän torson kaltaisia pytinkejä keskellä Pasilaa.

Helsingin rakennustiheys on Euroopan pääkaupunkien väljimmästä päästä. Kyllä tänne mahtuu rakentamaan, ja jos rakennettaisiin korkeampiakin taloja, niin jäisi virkistysalueita enemmän jäljelle.
Ongelma on vain se, että toinen vaihtoehto ei poissuje toista vaihtoehtoa, joten kaikkialle rakennetaan, vaikka se ei olisi "välttämätöntä".

Ainakin itse toivon, että laajennetulla pisaralla voitaisiin poistaa koko Töölön metron "tarve". Eikä sen jälkeen tynkämetroakaan tarvitse porata Viikin ja lentoaseman suuntaan, kun paljon paremmin näitä suuntia palvelisi kevyempi maanpäällinen ratkaisu eli pikaratikat. Ja paremmin se pisara kantakaupunkia palvelee mahdollisimman suurella määrällä asemia. Jotta kustannukset ei karkaa liian suureksi, niin olisi selvitettävä eri asemien hyödyt. Olisi mielenkiintoista saada selvitys tällaisesta vaihtoehdosta.

On ensiarvoisen tärkeää saada vertailukelpoista materiaalia. Toivon, että saadaan toimiva ratikkaverkko metronysän sijaan. (Kuitenkin on pysyttävä kohtuudessa selvittelyjen määrässä, ettei sorruta täällä tavaksi tulleeseen selvittelykierteeseen).

Korkeissa taloissa näköala-asuminen tulee lähinnä mukavana lisänä. Voit asua kantakaupungissa, mutta samalla näet jotain muutakin kuin naapuritalon seinän.
Näinhän se on, mutta periaatteessa, jos kantakaupungissa ei viitsi katsoa toisen talon seinää, voi muuttaa maalle. En kuitenkaan kiistä näköala-aumisen etuja.

Kumma, että kaikissa kerrostaloissa ylimmät kerrokset ovat aina halutuimpia. Ja outoa, että kantakaupunki on suosituinta asumisaluetta Helsingissä hintatason perusteella. Miten näillä ihmisillä voi olla varaa tähän?
Sitä täytyy tosiaan ihmetellä!:lol: Kyllä varmasti korkeimmalla olevat asunnot menevät kaupaksi, mutta cirruksessakin oli pitkään alempana myymättömiä asuntoja, siellä kun ei ole näitä "pilvenpiirtäjän" etuja.


Kaikki kantakaupungin uudet alueet lisäävät alueen asuntokannan monipuolisuutta ja lisäävät kysyntää uusille palveluille. Tarve asunnoille syntyy sekä seudulle muuttajista että asumisväljyyden kasvun myötä. Kantakaupungin uudet alueet tulevat varmasti olemaan haluttuja kohteita, toisin voi olla huonojen liikenneyhteyksien metsälähiöillä. [...] Keski-Pasilan asukasmäärä (2000-3000) on uusien alueiden kokonaismäärään nähden marginaalinen. Toimistotilaa on taas todella paljon (10000-15000).

Asunnot toki menevät kaupaksi, kun ei tule aivan älyttömästi tarjontaa, ja monipuolisuus onkin etu. Uusilla kantakaupungin vapautuvilla aluella on varmasti kiinnostusta, sillä ketä nyt kiinnostaisi nykyisellä liikennesuunnittelulla muuttaa kauemmas pidempien matkojen ja huonompien liikenneyhteyksien metsälähiöihin

Asuntojen hintataso on myös mielenkiintoinen kysymys. Oletko sitä mieltä, että rakennusalalla toimii kilpailu täydellisesti? Eikä rakennusyhtiöt pysty sääntelemään uusien asuntojen hintatasoa. Tai ylipäätään ovatko kaikki voimattomia asuntojen hintatason nousun edessä?

Kyllä aina on niitä, joille asunnon hinta ei ole ongelma, mutta kaikki eivät ole valmiita maksamaan mitä tahansa asunnosta.

Jos sanot, että Frankfurt on ruma, niin et taida Helsingistäkään pitää. Samanlaisia kivitaloja sielläkin näyttäisi olevan. Voittaa muuten itä-Pasilan ja monen muun alueen mennen tullen. Ja jotta totuus ei unohtuisi, niin en toivo edes noin korkeita pilvenpiirtäjiä Pasilaan. Joten toivottavasti käytät päätäsi ja suhteutat projektin erityisolosuhteiden Helsinkiin, Suomen omaan metropolialueeseen, jossa metsän ja pusikon välistä voi nähdä vilauksen
Olen edelleen sitä mieltä, että pilvenpiirtäjien ripottelu sinne tänne näyttää pahalta. Vaikka Helsingin eräät kaupunginosat ovat melko järkyttäviä, tai muute mitään sanomattomia, ei se tarkoita, etten pitäisi Helsingistä, onhan se kuitenkin kokonaisuutena kohtuullinen, tosin ei täydellinen. Täälä tosiaan on kivitaloja, mutta niiden välissä ei ole pilvenpiirtäjää. Enkä pelkästään yritä, vaan myös käytän päätäni ja ymmärrän, että Helsinkiin halutaan korkeampaa talokantaa, mutta niiden arkitehtuuriia ja määrää on silti syytä miettiä. Mutta aina ei esikaupunkikaan näytä kovin luonnonläheiseltä.


Joo pusikot suorastaan natisevat liitoksistaan tämän väenpaljouden edessä. Helsingissä ei tarvitse koskea yhteenkään metsään tai puistoon, jos vain haluttaisiin rakentaa nykyisille hukkapaikoille. Jotain suurimpia virheitä lähiöistä voisi joutua purkamaan, mutta järkevämmällä rakentamisella voisi saada suurempia yhtenäisiä virkistysalueita. Samalla hyvien joukkoliikenneyhteyksien rakentaminen olisi helpompaa tiivistetyille alueille. Joten näkisin rakentamisen mieluummin nykyisten pusikkojen tilalle kuin koskemattomaan metsään. Ja näitä alueita on paljon.

Tosin ei Helsingissä ole enää järin paljon uusia isoja rakentamattomia alueita. Ja täytyy muistaa myös periaatteen vuoksi säästettävät alueet, kuten Torpparinmäen lähistön pellot. Järkevällä suunnittelulla on toki suuri rooli, mutta onko täällä taitoa hoitaa asiat, kuten liikenne, järkevästi? Lisäksi ahneus iskee helposti, kun on useita alueita, jotka voi rakentaa. Mitä tarvetta on virkistysalueella? Sehän ei tuota mitään... Joten pistetään se sitten rahoiksi.

Näinhän se on, että pilvenpiirtäjä on aina ruma, vaikka voissa paistaisi, eikä koskaan kaunis. Kaikki talot, joita sanotaan kauniiksi, ovat "ihmisen kokoisia" eli sen verran matalia, että se kauneus voidaan ihmissilmin todeta maantasalta. Ja tehdä nähtäviksi ne kauneuden yksityiskohdat. Pilvenpiirtäjä ei voi lähtökohtaisesti olla kaunis, se on henkisesti kuin pystyyn nostettu moottoritie. [...] Ja sellainen kuva vain kelpaa, joka on otettu katutasolta, sieltä mistä sen kolossin joutuisimme itsekukin näkemään. [...] Ehkä kauneimmat pilvenpiirtäjät ovatkin neuvostoarkkitehtien luomuksia?
Minä voin hyvin allekirjoittaa sen, että 1950-luvun neukkulassa pystyttiin tekemään todella hienoja ja vaikuttavia rakennuksia. Sääli vaan, ettei viimeaikoina ole liiemmin tullut vastaavanlaisia tuotoksia.

Kyllä isommankin rakennuksen täytyy olla nätti, ja siitä loistavia esimerkkejä ovatkin alla olevat linkit.

Entisaikojen rakentaminen oli ensisijaisesti taidetta ;) Jos vaikkapa katsoo Helsingin keskustankin vanhempia rakennuksia niin kyllä niissä silmä lepää! [...]
Valitettavasti vuosien saatossa on tuhottu monia upeita keskustan rakennuksia ja rakennettu sitten jotain käytännöllistä kauneutta tilalle....

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kuva:Moskau_Uni.jpg
eivät ihmiset mitään pötkömäisiä tornaja ihaile vaan pitää olla muotoja [...]
http://www.ukraina-hotel.ru/ ,
[...]
Valitettavasti arkkitehdit jotka ne loi työntävät koiranputkea mutta ehkä joskus tulee niiden aika taas:D

Mielestäni suurin ongelma onkin siinä, että nykyiset arkkitehdit eivät ole enää suunnitelleet niin hienoja rakennuksia, kun mitä on ollut jo olemassa 1950-luvulla. Toivonkin, että jos pitää rakentaa korkeita rakennuksia, niistä tehtäisiin oikeasti kauniita. En kuitenkaan usko, että se onnistuu enää. Olemme 50 vuotta myöhässä.
 
Pohjimmiltaan jääräpäisyyteni johtuu siitä, etten haluaisi nähdä tämän torson kaltaisia pytinkejä keskellä Pasilaa.

Ihan vaan välikommenttina sivusta: minusta Malmön Torso on kaunis ja vastaavalla tavalla persoonallista arkkitehdin kynänjälkeä haluaisin nähtä täällä Helsingissäkin.

PS. minusta Itä-Pasilassa ja Merihaassakin on tiettyä viehätystä.
 
Vielä 1950 luvun Neuvostoliitossa tehtiin kyllä vaikuttavia ja kauniita rakennuksia, valitettavasti suunta hieman muuttui jossain vaiheessa ja loppuvaiheessa pelailtiin pelkällä harmaalla yleistiilellä :D

En pistäisi kyllä pahaksi jos tohon Pasilaan tulis joku asiallinen 20-25 kerroksinen vanhaatyyliä edustava Hotel Ritz Pasila, josta voisi olla kauniit merinäköalat.
Taitaapi olla toiveunta, varmaan palikkaa ja pötkylää on luvassa...
Tosin täytyy ihan sanoa, että minun mielestäni WTC ex. tornit New Yorkissa olivat ihan vaikuttavan näköisiä, vaikka niissä ei nyt erikoisempia muotoja ollutkaan.

Toivoisin, että saisimme Kruunuvuorenrannan sillasta sellasen, jota kelpaa ihailla joka suunnasta, harvemminhan sitä varmaan mereltä tulee katsottua, mutta olisi ainakin laivamatkustajille uutta ihmeteltävää :)
 
Ihan vaan välikommenttina sivusta: minusta Malmön Torso on kaunis ja vastaavalla tavalla persoonallista arkkitehdin kynänjälkeä haluaisin nähtä täällä Helsingissäkin.

Kunhan vain ei käy kuin Krakovassa, missä on jo pian 40 vuotta kaunistanut kaupungin horisonttia tällainen pilvenpiirtäjä, Skeletoriksikin kutsuttu.

kuvalinkki
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: Pisararata

KSV:n mukaan tuleva Pasila näyttäisi nyt tältä:
Kuva
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Takaisin
Ylös