Jakeluliikenne Helsingin keskustassa

Liittynyt
16 Lokakuu 2007
Viestit
148
Joko bussikaisoilla kulkee bussi tai ei mitään. Sillä kun huoltoajoa alkaa esiintyä, niin alkaa kaistalla hiljalleen kulkea niitä, joilla siihen ei ole mitään asiaa. Ja kohta tulee "kävelykatu -ilmiö", kun kaistalla kulkee "asiattomia ajoneuvoja", eikä kukaan valvo, eikä puutu asiaan.

Hieman realismia kiitos. Jossainhan sen jakeluliikenteenkin on oltava. Mikäli ihan oikeasti meinasit, että jakeliliikenne saisi käyttää ainoastaan henkilöautoille varattua tilaa ja tuota tilaa vähennetään oleellisesti, niin joukkoliikenne nikkareille tulee nopeesti hätä käteen kun kantakaupungin asukkaat alkavat autoillaan hakea leipää Kehä IIIn automerketeista, kun se lähi-Alepa ei pysty kauppaamaan muuta kuin puolivuotta vanhaa hernekeitto-nötköttierää, kun uuttakaan ei saa.

Nykykäytö, jossa jakelu- ja taksiliikenne saa käyttää bussikaistoja on oikein hyvä. Jakeliliikenne jokatapauksessa karttaa keskustaa ruuhka-aikoina, jos se sen suinkin voi tehdä.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: YTV ehdottaa Mannerheimintien bussikaistoja raitiotiekiskojen viereen

Hieman realismia kiitos. Jossainhan sen jakeluliikenteenkin on oltava. Mikäli ihan oikeasti meinasit, että jakeliliikenne saisi käyttää ainoastaan henkilöautoille varattua tilaa ja tuota tilaa vähennetään oleellisesti, niin joukkoliikenne nikkareille tulee nopeesti hätä käteen kun kantakaupungin asukkaat alkavat autoillaan hakea leipää Kehä IIIn automerketeista, kun se lähi-Alepa ei pysty kauppaamaan muuta kuin puolivuotta vanhaa hernekeitto-nötköttierää, kun uuttakaan ei saa.

Nykykäytö, jossa jakelu- ja taksiliikenne saa käyttää bussikaistoja on oikein hyvä. Jakeliliikenne jokatapauksessa karttaa keskustaa ruuhka-aikoina, jos se sen suinkin voi tehdä.

Kuulostaa hieman yliammutulta. Epäilen, että viestisi on vahvasti ironinen, mutta pelkällä epäilyllä ei eletä.

Jakeluliikenne on henkilöliikennettä vähemmän tärkeää, koska harva tavara menee muutamassa minuutissa pilalle jos se viikon päivät kuitenkin kaupassa pidetään. Jakelukuskin kasvanut palkkakulukin on hyvin kyseenalainen meno kun vaihtoehtona on satojen muiden matkan hidastaminen, joka kertaantuu pienilläkin viivästyksillä.

En myöskään ymmärrä jakeluliikenteen oletettua himoa toimia huonoimpaan mahdolliseen toiminta-aikaansa kaupungissa, ruuhka-aikaan, koska jakelua voi tällöin suorittaa vähemmän ruuhka-alttiille alueille kuten teollisuusalueille, kauppakeskuksiin tai hiljaiseen suuntaan keskittyen. Ruuhkien väliaikoja riittää mainiosti tärkeille alueille.

Takseille riittää yleensä tilaa, ollen tärkeä osa joukkoliikennettä, mutta jossain kohti tulee kapasiteetti vastaan: taksitkaan eivät paljoa paranna henkilöautoista matkustajatiheydessä.
 
Vs: YTV ehdottaa Mannerheimintien bussikaistoja raitiotiekiskojen viereen

Kuulostaa hieman yliammutulta. Epäilen, että viestisi on vahvasti ironinen, mutta pelkällä epäilyllä ei eletä.

Osin sarkastinen. Tosin tuossa on totuuden toinenpuolikas. Elikkäs tuo nyt lähti unelmasta mitä tässä ketjussa on viljelty. Elikkäs siitä, että henkilöautoliikenne häädetään osalta keskustan kaduilta kokonaan ja pääväylillä sitä rajoitetaan merkittävästi. Samalla kielletään jakeluliikenteeltä muun tilan kun henkilöautoille varatun tilan käyttö. Tällöin osa kantakaupungista on jakeluliikenteen ulottumattomissa täysin. Edelleen, jos käytettävä liikenneväylä on vain ja ainoastaan henkilöautoille varattu tila tuon tilan kuormitus kasvaa jopa kaksin kolmin kertaiseksi nykyiseen nähden (tämä siis oletuksena, ettei taksitkaan saa sitä käyttää) riippuen siitä, kuinka paljon tuota tilaa rajataan nykykäytäntöön nähden. Tällöin on vaara, että jakeluliikenne ei yksikertaisesti toimi enää kantakaupungin alueella.

Jakeluliikenne on henkilöliikennettä vähemmän tärkeää, koska harva tavara menee muutamassa minuutissa pilalle jos se viikon päivät kuitenkin kaupassa pidetään.

Ja ihminenkö menee? En nyt oikein tiedä miten tuo pitäisi tulkita, mutta useat kuljetukset on hyvinkin aikakriittisiä. Paitsi aikakriittisiä, niin monet on vielä lämpökriittisiäkin. Tosin en nyt puhunut muutaman minuutin viivästyksestä, vaan koko jakeluliikenteen toimivuudesta noin yleisemmin.

Tosiasia kuitenkin on se, että henkilöautoliikennettä voidaan rajoittaa tai ohjata monin paikoin jopa radikaalisti nykytilanateeseen nähden. Vaihtoehtoja on oikeastaan aika monia. Joitan harkitsemisen arvoisia on tässäkin ketjussa tullut esiin. Jakeluliikennettä on kuitenkin paha lähteä rajoittamaan ilman, että siitä olisi hyvinkin kauas kantoisia seurauksia.

Jakelukuskin kasvanut palkkakulukin on hyvin kyseenalainen meno kun vaihtoehtona on satojen muiden matkan hidastaminen, joka kertaantuu pienilläkin viivästyksillä.

Ei kyse ole pelkästään kuljettajan palkkakulusta. Puhutaan koko logistisen järjestelmän kuluista. Epäilen ettei tällä palstalla ole kukaan valmis maksamaa lopputuotteen hinnassa noita nousseita kustannuksia. Olisitko valmis maksamaan maidosta euron litrasta nykyistä enemmän, jotta jakeliliikenne saataisiin pois kaupungin keskustasta ruuhka-aikoina?

Olisikohan hyvä pysähtyä miettimään mitä kantakaupungin kaupoille kävisi (ja siten koko keskustalle ja edelleen kaupunki kuvalle) jos ne joutuisivat nostamaan hintojaan 25% pelkästää sen takia, että jakelu saataisiin pois ns. ruuhka-ajoista.

Meinaan vaan, että noita on mietitty aika-ajoin monessakin vaiheessa. Olen ollut mukana siinä prosessissa ja päätelmät ovat yllättäväkin karuja. Joitakin toimintoja voitaisiin toki siirtää esim. ilta tai yöaikaan kuten vaikka jätekuljetus (tosin alueen asukkaat vastustavat moista), mutta se ei valitettavasti kata kuin suhteellisen pienen osan kuljetuksista.

En myöskään ymmärrä jakeluliikenteen oletettua himoa toimia huonoimpaan mahdolliseen toiminta-aikaansa kaupungissa, ruuhka-aikaan, koska jakelua voi tällöin suorittaa vähemmän ruuhka-alttiille alueille kuten teollisuusalueille, kauppakeskuksiin tai hiljaiseen suuntaan keskittyen. Ruuhkien väliaikoja riittää mainiosti tärkeille alueille.

Tuossa jo sanoinkin, että jakeluliikenne välttää koko kantakaupunkia ruuhka-aikaa, keskustaa erityisesti, jos se sen suinkin voi tehdä. Valitettavasti se ei sitä voi aina tehdä.

Takseille riittää yleensä tilaa, ollen tärkeä osa joukkoliikennettä, mutta jossain kohti tulee kapasiteetti vastaan: taksitkaan eivät paljoa paranna henkilöautoista matkustajatiheydessä.

Ei olennaisesti kylläkään. Busseilla ja takseilla on kokonaan eri asiakas ryhmät. Taksit palvelevat pääasiallisesti sellaisia asiakasryhmiä, joita bussit eivät voi palvella joko lainkaan tai erityisen huonosti. Osittain tästä syystä taksit pitää liikennesuunnittelussa rinnastaa busseihin. Toisaalta myös taksin käyttö, vaikka se ei liikennettä vähentäisikään, niin vähentää pysäköintitarvetta, joka sekin täytyy huomioida suunnittelussa.
 
Vs: YTV ehdottaa Mannerheimintien bussikaistoja raitiotiekiskojen viereen

Hieman realismia kiitos. Jossainhan sen jakeluliikenteenkin on oltava. [...]
Nykykäytö, jossa jakelu- ja taksiliikenne saa käyttää bussikaistoja on oikein hyvä. Jakeliliikenne jokatapauksessa karttaa keskustaa ruuhka-aikoina, jos se sen suinkin voi tehdä.

Kirjoitin tietenkin hieman kärjistäen, mutta touhulla on oltava selvät rajat. Sillä jos niitä ei ole, homma lähtee käsistä.

Toki jakeluliikenne voi hyödyntää hyvinkin "tulevia" bussikaistoja, varsinkin jos bussien määrä tulee olennaisesti vähenemään. Eli runkolinja toteutetaan, tavalla tai toisella. Muuten jakeluliikenteen toteutusta on syytä harkita tarkasti.
 
Vs: YTV ehdottaa Mannerheimintien bussikaistoja raitiotiekiskojen viereen

Eipäs tartuta olkiukkoon, näkemykseni ei ole kuitenkaan se äärinäkökanta johon vastasit. Nyt on myös kyse pääväylien, tarkemmin Mannerheimintien, joukkoliikennekaistoista, ei joukkoliikennekaduista ja keskustan katuverkosta yleensä.

Oma näkökantani on, että pääväylillä kannattaa oikeasti panostaa hyvään liikennevirtaan eli käytännössä mahdollisimman ripeään ja saatavaan joukkoliikenteeseen. Vaikka pitäisi työntää etenkin ruuhka-ajaksi kaikki muu liikenne, mahdollisesti myös pyhistä lehmistä pyhin -- jakeluliikenne -- pois niiltä. Jos jakeluliikenne kuitenkin voidaan hoitaa ilman häiriötä, en näe sille kuitenkaan esteitä. Vaatinee kuitenkin Helmiä maalaillun raskaalle liikenteelle...

Jakeluliikenne on likimain vakio riippumatta liikennejärjestelyistä. Henkilöautoliikenne kuitenkin rajoittuu ja kasvaa sujuvuuden mukaan. Onko näin, vai tunkevatko autoilijaparat väkisin vaikka kolmannekseen nykykapasiteetista?
 
Vs: YTV ehdottaa Mannerheimintien bussikaistoja raitiotiekiskojen viereen

Meinaan vaan, että noita on mietitty aika-ajoin monessakin vaiheessa. Olen ollut mukana siinä prosessissa ja päätelmät ovat yllättäväkin karuja. Joitakin toimintoja voitaisiin toki siirtää esim. ilta tai yöaikaan kuten vaikka jätekuljetus (tosin alueen asukkaat vastustavat moista), mutta se ei valitettavasti kata kuin suhteellisen pienen osan kuljetuksista.

Oma ajatuksenjuoksuni on kaupunkikeskustojen (erityisesti Helsingin keskustan) osalta vielä kovasti keskeneräistä, mutta jakeluliikenteen sujuvuutta ja nykykäytäntöjä on tullut mietittyä sekä 2003 kesällä kaljakuskina, 2004 vuodesta lähtien ratikkakuskina, viime keväänä TKK:n Citylogistiikka- ja tänä syksynä Tavaraliikenne- ja kuljetusjärjestelmät kurssilla...

Pohjimmiltaanhan kyse on siitä, että jakelukuskin pitäisi saada jätettyä tavarat nopeasti asiakkaalle ja jatkettua matkaansa. Asiakas taas haluaa tavarat luvattuun aikaan ja helpolla kiinteistöönsä sisälle. Muu liikenne ja asukkaat ovat tyytyväisiä, kun jakeluautot ovat mahdollisimman "huomaamattomia".

Perusratkaisuna tähän olisi nykyisen kaaoksen sijasta kokonaisuuden hallinta: Onko kaikki liikennemuodot pakko tunkea sekaisin joka kadulle? Miksi jakeluliikenteelle ei järjestetä esim. korttelikohtaisia lastaus- ja purkupaikkoja, joiden vapaanaolo taattaisiin? Miksi kiinteistökohtaisten jakelureittien esteettömyys ei kiinnosta ketään? (Tämän asian korjaaminen olisi huomattavasti hyödyllisempää, kuin pyörätuolien jne. pääsyn vaatiminen jokaiseen mahdolliseen ja mahdottomaan paikkaan...) jne. jne...

Kyllä nämäkin asiat saadaan hallintaan, jos halua ja tekijöitä löytyy. Ei se kustannuksista jää kiinni...
 
Vs: YTV ehdottaa Mannerheimintien bussikaistoja raitiotiekiskojen viereen

Miksi jakeluliikenteelle ei järjestetä esim. korttelikohtaisia lastaus- ja purkupaikkoja, joiden vapaanaolo taattaisiin?

Helsingin keskustaan varattiin viitisen vuotta sitten pysäköintiruutuja jakeluliikennettä varten tiheydellä yksi ruutu / kortteli. Nämä ruudut eivät kuitenkaan houkutelleet jakeluautojen kuljettajia käyttäjikseen ja jakeluautot seisovat vanhaan tapaansa jalkakäytävillä ja ajoradoilla kuormankäsittelyn ajan.

Suurten kauppakortteleiden huoltoliikenne on jo pääosin Helsingissäkin keskitetty huoltotunneleihin ja siten jakeluautot ovat ns. poissa jaloista, poissa mielestä. Kivijalkaliikkeiden huoltoliikenne on näkyvämpää ja tuntuvampaa kun jakelukuljettajat joutuvat ottamaan kuormankäsittelyn ajaksi tilaa autoilleen. Erään pienen leipomon tuotteita toimittaneen auton kuljettajan kanssa keskustelin pikaisesti siitä, että onko linja-autopysäkki sovelias paikka seisottaa jakeluautoa kuorman purkamisen ajan. Rakentavassa hengessä alkanut keskustelu päättyi keskisormen esittämiseen. Tilanne käy ilmeisesti myös kuljettajien hermoille.

Kivijalkaliikkeiden huoltoliikenteessä merkittävin viihtyisyyttä edistävä tekijä lienee keppi, jolla jakeluliikenne pakotetaan toimimaan jonkin aikaikkunan sisällä. Kävelykaduilla tavarantoimittajat ja kauppiaat ovat tainneet jokseenkin hyväksyä tämän, perinteisellä kadulla on vielä pitkä matka tähän. Porkkanana pitäisi aina olla työskentelyolojen parantuminen.
 
Vs: YTV ehdottaa Mannerheimintien bussikaistoja raitiotiekiskojen viereen

Kivijalkaliikkeiden huoltoliikenteessä merkittävin viihtyisyyttä edistävä tekijä lienee keppi, jolla jakeluliikenne pakotetaan toimimaan jonkin aikaikkunan sisällä. Kävelykaduilla tavarantoimittajat ja kauppiaat ovat tainneet jokseenkin hyväksyä tämän, perinteisellä kadulla on vielä pitkä matka tähän. Porkkanana pitäisi aina olla työskentelyolojen parantuminen.

Jos jakeluliikenteelle varattaisiin yöaikaan esimerkiksi osa kaistoista tavaran purkua varten ( muu liikenne ei saisi käyttää ) ja kiellettäisiin päivällä pitempiaikainen pysähdys ( max 5 min ) liikenteeltä.
Liikennesuunnittelussa olisi kyllä enemmän otettava tavaran jakeluajokin huomioon.
 
Vs: YTV ehdottaa Mannerheimintien bussikaistoja raitiotiekiskojen viereen

Perusratkaisuna tähän olisi nykyisen kaaoksen sijasta kokonaisuuden hallinta: Onko kaikki liikennemuodot pakko tunkea sekaisin joka kadulle? Miksi jakeluliikenteelle ei järjestetä esim. korttelikohtaisia lastaus- ja purkupaikkoja, joiden vapaanaolo taattaisiin? Miksi kiinteistökohtaisten jakelureittien esteettömyys ei kiinnosta ketään? (Tämän asian korjaaminen olisi huomattavasti hyödyllisempää, kuin pyörätuolien jne. pääsyn vaatiminen jokaiseen mahdolliseen ja mahdottomaan paikkaan...) jne. jne...

Kyllä nämäkin asiat saadaan hallintaan, jos halua ja tekijöitä löytyy. Ei se kustannuksista jää kiinni...

Tästä tuli mieleen: onko esimerkiksi Helsingissä koskaan tehty jakeluliikenteen yleissuunnitelmaa, samaan tapaan kuin vaikka kevyen liikenteen osalta, jota esimerkiksi
Tampereella taitaa olla aika huolella käsitelty keskustan liikenneosayleiskaavassa. Luulisi todellakin olevan paikallaan Helsingin Kantakaupungin tapaisella vaatilla alueella ensin kartoittaa jakeluliikenteen tarpeet ja sitten miettiä miten se voitaisiin toteuttaa mahdollisimman tehokkaasti ja muulle elämällä vähiten haittaa tuottavalla tavalla.

Ohimennen sanoen, tämä ei ole mikään kilpailuasetelma, vaan sujuvasta ja tehokkaasta jakeluliikenteestä on hyötyä muillekin kuin kaupalle ja kuljetusliikkeille. Ensinnäkin tehokas jakelu tarkoittaa pienempiä kuljetusmaksuja ja siten edullisempia hintoja. Voi sen niinkin ajatella, että se lisää keskustan vetovoimaa kaupan sijoituspaikkana. Toisekseen pienemmät kulut tarkoittavat ympäristöystävällisempää jakelua kun päästöt vähenevät ja energiaa kuluttavia kylmäterminaaleja tarvitaan vähemmän. Ja viimeisenä mutta ei vähäisimpänä: sujuva jakeluliikenne vaatii vähemmän jakeluautoja, jolloin kokonaisuutena jakelun haitat muulle liikenteelle ja asukkaille pienenevät. Pahin skenaariohan on, että kaikki pitäisi jakaa välillä 10 - 12 jolloin siihen aikaan kaikki saatavilla oleva jakelukalusto on liikkeellä ja keskustassa tukkimassa yhtä aikaa kaikki jalkakäytävät ja ajoväylät.
 
Vs: YTV ehdottaa Mannerheimintien bussikaistoja raitiotiekiskojen viereen

Tästä tuli mieleen: onko esimerkiksi Helsingissä koskaan tehty jakeluliikenteen yleissuunnitelmaa, samaan tapaan kuin vaikka kevyen liikenteen osalta

YTV on teettänyt Tavaraliikenteen logistiikkaselvityksen osana PLJ 2002:n laadintaa. Raportti löytyy myös netistä. Selvityksessä ei juuri kummemmin otettu kantaa ns. citylogistiikkaan Helsingin keskustassa.

Keskeisimpinä asioina voitaneen mainita, että kyselytutkimuksessa alan toimijat nostivat yhdeksi pullonkaulaksi vapaaehtoisen jakeluyhteistyön puutteen, mutta eivät toisaalta olleet kovin halukkaita yhdistämään omia keskusta-alueen kuljetuksiaan logistiikkakeskuksissa kun asiasta kysyttiin väitteen "Logistiikkakeskukset ovat tarpeellisia" -yhteydessä. Lisäksi epäkohdaksi mainittiin juuri tilanpuute, mutta alan toimijat eivät olleet silti kiinnostuneita pysäköintitilan varaamisesta keskusta-alueelta.

Lienee niin, että pirstaloitunut toimijakenttä ei itsekään tiedä mitä haluaisi ja miten olisi parasta. Suurien kuljetusliikkeiden ja tavarantoimittajien osalta ollaan jo aika pitkällä, koska kalusto ei pääosin ole tehottomassa käytössä. Lisäksi esimerkiksi elintarvikkeiden osalta olisi hankalaa yhdistellä esimerkiksi leipomo- ja meijerituotteiden kuljetuksia tuotteiden vaatimien kuljetuslämpötilojen vuoksi. On siis tavallaan hyväksyttävä, että keskustan Siwan edessä pysähtyy kaksi autoa purkamaan kuormaansa.
 
Ajelin parisen vuotta jakeluautoa sekä Helsingin kantakaupungissa, että Keskustassa 18 tonnisella kuormurilla, joka oli paikoin turhan suuri Keskustan ahtaisiin paikkoihin. Itse pyrin aina ajoittamaan jakelun Keskustan paikkoihin klo 9 jälkeen, jotta pystyin käyttämään bussikaistoja ja pahin ruuhkahuippu oli jo väistynyt. Ja esim. Manskun bussikaistalla on sallittua ajaa kuorkilla tai pakulla 9-15 välisenä aikana. Itselleni ei koskaan tullut ongelmia bussikaistojen käytön takia, vaan juuri Keskustan paikoin todella ahtaiden katujen vuoksi.

Molemmin puolin pysäköityjä autoja, busseja soittamassa torvea kun ei mahdu ohitse, ihmisiä nalkuttamassa jalkakäytävälle pysäköityä autoa jne jne - Ei ihme, että kuljettajat saattavat joskus hermostuakin. Esimerkiksi johonkin kauppaan voi olla pari hassua rullakkoa, mutta joudut siirtämään autoa niiden purkamisen välillä, ajamaan perälaudan kiinni, kääntämään peilit uudestaan...ja vielä jos tulee lunta oikein kunnolla ja jäät jumiin siinä kiireessä niin ai että. Hermoja vaativaa työtä, mutta jonkun sekin on tehtävä.

Helsingin Keskustan yöjakelua en näe mielekkäänä. Autoista ja kuormankäsittelystä aiheutuu melua, joka taatusti häiritsee jonkun yöunia. Yö aikaan on myös liikkeellä monenlaista sukankuluttajaa, jotka saattavat olla hyvinkin kiinnostuneita kyydissä olevasta kaljalastista. Eräsiiin kauppoihin tarvitaan vielä kaksi ihmistä purkamaan kuormaa, mikä lisää heti työnteosta aiheutuvia kustannuksia, kun otetaan huomioon kaikki yölisät ynnä muut.

Tavallisten asuintalojen alakerroissa sijaitsevat kaupat on hoidettava kadulta käsin jos halutaan säilyttää nykyinen palvelutaso myös lähiöalueilla. Mielestäni paras jakeluaika on aamupäivästä ruuhkien jälkeen, mutta ennen ruokatunteja, jolloin liikenteessä on mahdollisimman vähän autoja.
 
Viimeksi muokattu:
Vs: YTV ehdottaa Mannerheimintien bussikaistoja raitiotiekiskojen viereen

Lienee niin, että pirstaloitunut toimijakenttä ei itsekään tiedä mitä haluaisi ja miten olisi parasta.

Juuri siksi asiaa tulisikin käsitellä kaupunkisuunnittelussa. Eihän esimerkiksi pyöräilijät ole sen paremmin järjestäytyneitä ja tietäisivät itse mitä haluaisivat. Se ei kuitenkaan estä suunnittelemasta vaikkapa keskikaupungin kevyttä liikennettä. Paremminkin päin. Suunnittelun tarve on selvästi suurempi jos ala itse ei pysty toteuttamaan tarpeellisia hankkeita.

Suurien kuljetusliikkeiden ja tavarantoimittajien osalta ollaan jo aika pitkällä, koska kalusto ei pääosin ole tehottomassa käytössä...

Minun näkökulma oli kylläkin kaupunkisuunnitelun puolella: jos jakeluliikenteen järjestelyt ovat hyvät, jakelu nopeutuu ja siten tehostuu vaikka jakeluyhtiöt eivät tekisikään yhteistyötä. Ja vastaavasti minkäänlainen logistinen suunnittelu ei auta jos aivan konkreettiseti menee puoli tuntia jonkin Siwan parin rullakon viemisessä onnettomien liikenneolojen tai takapajuisten lastausjärjestelyjen takia. Silloin yksinkertaisesti tarvitaan enemmän autoja jakelun hoitamiseen oli kyydit sitten järjestelty ihan miten tahansa.

Nykyäänhän on jakelufirmoja, jotka ovat nimen omaan erikoistuneet keskitettyyn jakeluun, voisipa jopa sanoa tavarankuljetuksen joukkoliikenteeseen, eli keräilemään eri toimittajien lähetyksiä ja sitten keskitetysti toimittamaan ne asiakkaille. Tällainen toiminta kilpailee tavarantoimittajien tai asiakkaiden omien kuljetusten kanssa ja se pärjää kilpailussa jos se laskee kuljetusten kokonaiskustannuksia. Ihan normaali markkinatalous hoitaa kyllä tämän puolen, se ei vaadi sen kummempaa viranomaissuunnittelua. Virkamiesten tonttina on liikennejärjestelyt.
 
Tavallisten asuintalojen alakerroissa sijaitsevat kaupat on hoidettava kadulta käsin jos halutaan säilyttää nykyinen palvelutaso myös lähiöalueilla. Mielestäni paras jakeluaika on aamupäivästä ruuhkien jälkeen, mutta ennen ruokatunteja, jolloin liikenteessä on mahdollisimman vähän autoja.
Minullakin on jakeluliikenteestä omakohtaista kokemusta 1970-luvun alkupuoliskolta. Tuli ajetuksi Hartwallin jakelua sekä kantakaupunkiin että esikaupunkeihin.

Silloin systeemi toimi juuri kuten Jazu arvelee olevan parasta. Kantakaupunkijakelu tapahtui niin, että oltiin keskustassa klo 8 aikoihin ja klo 11 mennessä piiri oli hoidettu. Keskustaa varten oli pieniä Bedfordeja, jotka mahtuivat osaan porttikongeista, missä oli uudehkoja rakennuksia joiden lastaussillat olivat pihan puolella.

Iltapäivisin ajettiin lähiöt. Niihin mentiin usein 3-akselisilla, ja suurimpiin myymälöihin korit siirrettiin kuormalavoilla. Vaikka kuormaa oli 2-4 kertaa niin paljon kuin kantakaupungin autoissa, piiri oli selvä parissa tunnissa. Toki ajomatkat olivat pidemmät, joten aika lähdöstä varastolle paluuseen oli suunnilleen sama.

Olennainen ero nykyiseen nähden oli, että auton ja myymälän välillä ei kuljettu rullakoilla vaan nokkakärryillä. Niissä kun on suuret (20-25 cm) ilmakumipyörät, ne eivät melunneet, ne sietivät katukivetyksen ja jopa portaita. Rullakot eivät siedä mitään muuta kuin lastaussillan pienine kovamuovipyörineen.

En näe 35 vuotta vanhalle systeemille mitään muuta estettä kuin ahneuden, joka on mahdollista kauppakeskuskulttuurin ansiosta. Tietenkin kivijalkajakelu on kalliimpaa per tuote, kuten koko kivijalkakauppa. Mutta jakelu ja lähikauppa on kuitenkin halvempaa kuin vielä pienempiin yksiköihin jaettu nykyinen jakelu eli henkilöautonouto. Sen kustannus ei ole tuotteen hinnassa, mutta kuluttaja maksaa senkin, vaikkei sitä välttämättä ymmärrä.

Ja tuo 35 v. vanha systeemi on se, mikä toimii Keski-Euroopan kävelykeskustoissa. Niissä jakeluliikenne on sallittua tyypillisesti suunnilleen klo 10–11 asti. Sitten alue suljetaan mekaanisesti. Tosin senkin jälkeen jakelu on mahdollista ja sitä tapahtuu, mutta usein juuri nokkakärryin ja jakeluauto on kävelyalueen rajalla.

Summaan vielä, että 1970-luvulla siis kantakaupunkijakelu tapahtui vapaaehtoisesti aamupäivällä. Silloin liikenne oli vähäisintä ja asiakkaita ei vielä liikkeissä ollut. Eli kauppiaallakin oli aikaa ottaa vastaan ja sijoittaa myymäälään. Hartwallilla duuni tehtiin urakalla. Työpäivä oli esim. 6:30–11:30. Totta, vain 5 tuntia, mutta se oli tehokasta työaikaa. Sen jälkeen mentiin lounaalle ja kotiin, ja kaikki olivat tyytyväisiä. Ahkerimmat ottivat iltapäiväksi lähiökeikkoja ja tienasivat suunnilleen puolikkaan työpäivän lisää. Silti olivat kotona ”normaaliin” aikaan.

Tämän kaiken kokeneena minua suorastaan huvittaa kymmenien miljoonien investoiminen maanalaiseen jakelutunneliverkkoon. Vain sen tähden, että voidaan ajaa liian suurilla autoilla, mihin aikaan vaan ja käyttää rullakoita. Ja kukahan senkin tunnelin maksaa? Aivan oikein, me kuluttajat.

Antero
 
Vs: Nykyaikainen raitiotie – kategorioita

Mutta voi jakelun hoitaa myös keskieurooppalaiseen tapaan.

Keski-Euroopassa jakelu hoidetaan niin, että jakelulle on oma aikansa silloin, kun ihmiset eivät ole liikkellä.

Kyllä yöjakelulla on Suomessakin pitkät perinteet ja jakelu toimii myös keskustan alueella kaiketi tätäkin kirjoitettaessa erittäin vilkkaana:smile:
Kysymyshän on siitä, että yöjakelua ja tunnelia käytetään silloin kun se jakelun kannalta on tarkoituksenmukaista. Pitää olla riittävän suuret toimitukset, ei kuljettajaa muuten kannata lähettää viemään yöllä kaupan tiloihin tavaraa. Sama kuin sen tunnelin kanssa; joka kioskiin ei sitä kautta ole mitään järkeä kuskata nyssäköitä. Siinä kustannukset nousisi aivan turhaan. Suomessa on isommilla toimijoilla tehokasta jakelulogistiikkaa, täysin vertailukelpoista, jopa tehokkaampaakin kuin siellä Keski-Euroopassa.

Aleksillahan on paljon pienehköjä liikkeitä, joihin yöjakelua ei todellakaan kannata soveltaa ja pieni tavaramäärä on kätevämpi toimittaa asiakkaalle silloin kun henkilökunta on paikalla. Löisin vaikka vetoa, että ne Aleksilla toimivat muutamat isommat myymälät saa toimituksensa muuta kautta kuin etuovesta:cool:
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Takaisin
Ylös