Viestiketju: Miten vakavia liikenneonnettomuuksia voitaisiin vähentää?

Alunperin kirjoittanut kemkim

Juuri näihin reaktioaikoihin voitaisiin puuttua varustamalla autot automaattisilla esteentunnistimilla. Jos reaktioaika olisi nolla, niin väitän, että monikin onnettomuus välttyisi jo sillä. Samaten voisi olla niin, että auto haistelisi tien liukkautta ja ei antaisi nostaa nopeutta niin suureksi, että auton hallittavuus vaarantuisi.

Näillä laitteilla on usein tarkoituksensa vastainen vaikutus. Eli sama efekti kuin jalkakäytävällä tai nastarenkailla. Kuljettaja luulee ajamista turvalliseksi ja alkaa ajaa nopeammin ja huolettomammin.

Lisäksi olen skeptinen näistä vehkeistä sen vuoksi, että ne parantavat kyllä turvallisuutta, mutta ei niin paljon kuin kuljettaja luulee. Ja jos hän ulosmittaa sen parannuksen ja vieläpä suurempana kuin se on, niin parempi on ilman.

Eli luulenpa niin, että kun nykyaikaisen auton kuljettaja pannaan 50-luvun henkilöautoon, se on kaikkein paras turvallisuusteko. Tuntuma ajamiseen on kamala ja pelottava, kuten pitääkin olla. Ja tietoisuus rusentumattoman korin ja turvavöiden ja -tyynyjen puuttumisesta ylläpitää tervettä kuolemanpelkoa.

Kaikkein pahin ilmiöhän on katumaasturi, joka on suurempi ja raskaampi kuin suurin osa muista autoista, joten sillä on ”turvallista” ajaa huoletonta ylinopeutta.

Antero

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

Konginkankaan tapaiset onnettomudet ovat meilläkin erittäin harvinaiset, se olisi voitu välttää käytännössä vain jos kyseisellä tieosuudella jolla onnettomuus sattui, olisi kyseisenä yönä ollut sääolosuhteiden vuoksi ajokielto kaikelle raskaalle liikenteelle. Sellaista sääolosuhteista johtuvia ajokieltoja ei ole Suomessa otettu käyttöön tavallisilla maanteillä, mutta voisi olla harkinnan arvoinen asia.

Konginkankaan onnettomuus olisi vältetty sillä, että VR-yhtymä Oy olisi kuljettanut turmarekan rahdin rautateitse. Sekä lähtö- että määränpäässä on raide ja aikaa oli yllin kyllin saada kuorma Oulusta Helsinkiin. Tavarajunahan olisi voinut ajaa jäätävässä tihkussakin täysin turvallisesti 140 km/h kun rekan ”tuvallinen” nopeus oli vain 80 km/h.

Sääolojen vuoksi asetettavia tieliikennekieltoja on käytössä, mutta ei Suomessa. Meidän erityisolosuhteissamme sellainen ei tule kysymykseen. Ja ymmärrettäväähän se on, kun koko yhteiskunta on tehty riskialttiista tieliikenteestä täysin riippuvaiseksi.

Siksi toiseksi ei ole olemassa mitään käytännössä toimivaa keinoa, jolla VARMASTI liukkaus havaitaan kaikkialla ja tiet voidaan sulkea tai torjua liukkautta ennen kuin kukaan ehtii ajamaan liukkaalle. Eli koko touhu on tietoista riskin ottamista. Ja kun riski on olemassa, jossain ja joskus se toteutuu. Nyt kävi niin Konginkankaalla, mutta järjestelmän virhe yritetään kaataa yksittäisen kuljettajan päälle.

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

Ei, vaan perusteena on se, että jokainen täysjärkinen vanhempi, jolla on alle kouluikäisiä lasia, ja jonka kodin pihasta on suora yhteys kadulle, rakentaa joko portin etteivät lapset pääse omin päin ulos kadulle, tai menee itse mukaan ja vartioi lapsia heidän leikkiessään pihalla.

Kiertelemällä vaikka Espoolaisia omakotialueita voi havaita, että tällainen ajattelu on täyttä utopiaa. Ne portista juoksijat voivat olla teinejä tai vaikka aivan aikuisiakin. Enkä minä ymmärrä, miksi ihmisten pitäisi ryhtyä asumaan vankilaoloissa sen vuoksi, että autoilijoiden ei tarvitse välittää ympäristölle aiheuttamastaan vaarasta.

Antero

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

Sääolojen vuoksi asetettavia tieliikennekieltoja on käytössä, mutta ei Suomessa. Meidän erityisolosuhteissamme sellainen ei tule kysymykseen. Ja ymmärrettäväähän se on, kun koko yhteiskunta on tehty riskialttiista tieliikenteestä täysin riippuvaiseksi.

On olemassa tiesääasemia ja muita keinoja joilla liukkauden voi havaita luotettavasti. Kun lentokenttiä ja satamia suljetaan kun sääolosuhteet muuttuvat vaarallisiksi, niin miksei teitäkin? Suomi (ainakin keski-Suomesta ylöspäin) kuuluu arktiseen ilmastovyöhykkeeseen ja edellyttäisi erikoisratkaisuja liikenteen osalta. Tähän asti ei olla vain viitsitty, ehkä juuri siksi että yhteiskunta on liiaan riippuvainen tieliikenteestä, ja pienten rekkafirmojen kuljettajien työolosuhteet ovat sen laatuiset että keikasta ei voi kieltäytyä vaikka oli millainen sää. Tosin VR-omisteisen Transpointin luulisi edustavan parempaa turvallisuuskulttuuria. Muistaakseni oikeudenkäynnissä tuomittiinkin myös Transpointin työnjohto. Jos tarkkoja ollaan niin turmaan joutuneen bussin kuljettaja ajoi ylinopeutta ennen törmäystä (80 alueella 100), ja nopeusrajoitusten noudattaminen olisi voinut säästää joitakin ihmishenkiä. Kuljettaja tosin menehtyi eikä häntä voitu siksi juridisista syistä syyttää, mutta fakta on kuitenkin se, että hänkin syyllistyi liikenteen vaarantamisen, minkä olisi pitänyt lieventävää rekkakuskin tuomiota. En tiedä lievensikö.

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

Kiertelemällä vaikka Espoolaisia omakotialueita voi havaita, että tällainen ajattelu on täyttä utopiaa. Ne portista juoksijat voivat olla teinejä tai vaikka aivan aikuisiakin. Enkä minä ymmärrä, miksi ihmisten pitäisi ryhtyä asumaan vankilaoloissa sen vuoksi, että autoilijoiden ei tarvitse välittää ympäristölle aiheuttamastaan vaarasta.

Aikuisilta ja teineiltä edellytetään liikennesääntöjen osaamista. Eli he liikkuvat pihan ulkopuolella omalla vastuulla ja tietoisina riskeistä. Pikkulapsilta ei edellytetä osaamista ja siksi heidän oleskelu ulkona on kokonaan vanhempien vastuulla. Yksi aita ja portti ei tee pihaa miksikään vankilaksi.

t. Rainer

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

On olemassa tiesääasemia ja muita keinoja joilla liukkauden voi havaita luotettavasti. Kun lentokenttiä ja satamia suljetaan kun sääolosuhteet muuttuvat vaarallisiksi, niin miksei teitäkin?

Rekkaliikenne aiheuttaa ajokilometriä vähemmän kuolonuhreja kuin henkilöautoliikenne. Jos autoilua vaarallisella kelillä haluttaisiin rajoittaa turvallisuussyistä eikö silloin pitäisi kieltää myös henkilöauto- ja bussiliikenne?

Alunperin kirjoittanut petteri

Rekkaliikenne aiheuttaa ajokilometriä vähemmän kuolonuhreja kuin henkilöautoliikenne. Jos autoilua vaarallisella kelillä haluttaisiin rajoittaa turvallisuussyistä eikö silloin pitäisi kieltää myös henkilöauto- ja bussiliikenne?

Niin pitäisi. Ajokielto koskisi kaikkia ja tietenkin vain sen ajan kunnes tie on saatu auratuksi ja suolatuksi. Kovissa lumymyrkytilanteissa kunnes myrsky on ohi.

t. Rainer

Kuitenkin vaarallisin ajokeli on kesäöisin ja silloin tulee eniten ruumiita. Tuo keli on koulonuhrien osalta paljon vaarallisempi kuin pahin talvinen pääkallokeli.

Eikö henkilöautoilun kieltäminen kesäöisin olisi myös tarpeen?

Alunperin kirjoittanut petteri

Kuitenkin vaarallisin ajokeli on kesäöisin ja silloin tulee eniten ruumiita. Tuo keli on koulonuhrien osalta paljon vaarallisempi kuin pahin talvinen pääkallokeli.

Eikö henkilöautoilun kieltäminen kesäöisin olisi myös tarpeen?

Konginkankaan kaltaisia yli 20 hengen vaativia kolareita harvammin sattuu kesäöisin. Ei niitä tosin satu talviöisinkään kovin usein mutta silloin kun se sattui sen olisi voinut estää sääolosuhteista johtuva ajokielto, joten ei liene aihetta kieltää autoilua kesäöisin. Riittävä poliisipartiointi asianmukaisine valvontakeinoineen mitä liikennekäyttäytymiseen tulee, pitäisi riittää. Toinen seikka johon pitäisi kiinnittää huomioon on nuorten kasvatus.

t. Rainer

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

Tavarajunahan olisi voinut ajaa jäätävässä tihkussakin täysin turvallisesti 140 km/h kun rekan ”tuvallinen” nopeus oli vain 80 km/h.

Tarkennuksena: Suomessa tavarajunat kulkee tällä hetkellä korkeintaan 100 km/h.

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

Konginkankaan kaltaisia yli 20 hengen vaativia kolareita harvammin sattuu kesäöisin. Ei niitä tosin satu talviöisinkään kovin usein mutta silloin kun se sattui sen olisi voinut estää sääolosuhteista johtuva ajokielto, joten ei liene aihetta kieltää autoilua kesäöisin. Riittävä poliisipartiointi asianmukaisine valvontakeinoineen mitä liikennekäyttäytymiseen tulee, pitäisi riittää. Toinen seikka johon pitäisi kiinnittää huomioon on nuorten kasvatus.

Konginkankaan tapaisia onnettomuuksia tapahtuu harvemmin kuin kerran vuosikymmenessä. Tuollaisten tapahtumien merkitys liikenneturvallisuudelle ja keskimääräiselle liikenneturvallisuudelle on pieni, vaikka toki kertaonnettomuus on suuri.

Liikenneturvallisuustyössä kannattaisi keskittyä riskeihin, joilla on enemmän merkitystä.

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

Eli minusta autoilu on korkean riskitason toimintaa, ja tämä korkea riskitaso on hyväksytty ja siihen pakotetaan kaikki, myös ne, jotka eivät sitä ja autoilua muutenkaan halua hyväksyä. Vakavia onnettomuuksia on mahdoton poistaa, ja se on vain hyväksyttävä, jos hyväksytään autoilu.
Antero

Olen pitkälti erimieltä Antero Alkun kanssa tästä asiasta.

Vuonna 1972 Suomen tieliikenteessä kuoli n. 1200 ihmistä, viime vuonna n. 350 ja autojen sekä autoliikenteen määrä on samalla aikavälillä kolminkertaistunut.

Jotain on näköjään voitu tehdä vakavien onnettomuuksien vähentämiseksi, miksei siis voitaisi edelleen tehdä?

Nollaan kuolonuhriin ei varmasti päästä milloinkaan, koska autoilla ajaminen on inhimillistä toimintaa, mutta kysynkin, millä keinoilla kohtuullisen hyvää kehitystä voitaisiin jatkaa?

Oikea vastaus ei ole, että kielletään autoilu tai lasketaan autojen (myös kuorma-autoyhdistelmien ja bussien?) nopeudet 30 km/h. Noilla rajoituksilla suomalainen yhteiskunta ei vain toimi.

Myöskään Antero Alkun viittaus 50-luvun autojen käyttämiseen liikenneturvallisuutta parantavana keinona ei ainakaan historian valossa näytä toimivalta. Silloin autoja ja liikennettä oli n. viidennes nykyisestä ja kuolonuhreja enemmän kuin nyt.

Ääripäillä harvoin saa mitään aikaan. Turvallisuudella on aina hintansa. Hinta voi käsittää aikaa, kovaa rahaa tai molempia.

Olen jo aiemmin avautunut turvallisuudesta olosuhteiden kontrollin (sisältäen eristystason ja automaation) ja huippunopeuden funktiona, joka on lähestulkoon toteuttamiskelpoinen. Jos olosuhteiden kontrolli voidaan varmistaa, huippunopeutta voi nostaa turvallisuuden kärsimättä: turvallisuustaso voi olla parikin astelukua korkeampi kuin nyt.

Käytännössä kontrollia saavutetaan ulkoisesti aitaamalla liikennetila riittävästi ja estämällä poikittainen liikenne tasoerottelulla tai opastinjärjestelmin. Sisäisesti, kaluston ohjaamisen osalta, kontrollia saavutetaan käytännössä automatisoimalla ohjausta puolittain (automaattinen jarrutus, turvavälit ja ohjausvinkit) tai kokonaan (kiihdytys ja ohjaus).

Mikäli kontrollilupaus on riittämätön, esimerkiksi automaatioinstrumenttejen puutteen vuoksi, huippunopeus on laskettava riittävän turvalliseksi. Jos mitään kontrollilupauksia ei tehdä, nopeuden on oltava ihmisen aistitiedon käsittelykapasiteetin mukainen. Pääväylillä nopeudet voivat jopa nousta, katuverkossa pienevät. Vaikutukset kokonaismatka-aikoihin mahdollista nipistää pieniksi.

Jos tahtoa tehdä liikenne turvalliseksi on, investoinnit eivät ole naurettavan suuria. Elektroniikkaa tarvitaan reilusti enemmän. Hyvää, kallista elektroniikkaa ja kallista jatkuvaa kehitystä. Muutamalla sadalla miljoonalla ja riittävän monella kehittäjäyrityksellä saa varmasti luotettavan, laajennettavan ja (komponenttitasolla) korvattavan järjestelmän.

Kaikkia väyliä ei koskaan kannata tuoda järjestelmän piiriin. Usein liikennettä on mitättömästi, varsinkin täällä Suomessa. Niissä turvallisuus on liian kallista, ihmishengellä on hintansa. Suuri osa pääväylistä ja kaupunkien kaduista kuitenkin hyötyvät.

Konginkangas olis vältetty, mikäli autokuskeilla olisi enemmän tolkkua päässään. Transpointin kuskilla oli pakollinen tauko jääny hetki sitten pitämättä ja ajo rajotinta vastaan paperipaalit kyydissä. Sitäpaitsi, joka viikko on Suomessa ajoneuvoyhdistelmä ojassa kyljellään tuntemattomasta tai tiedetystä syystä ja useimmiten aivan hyvällä tiellä. Liika vauhti, ajovirhe, rattiin nukkuminen tai kuski kännissä. Kyllä syy on siinä, että kuskiksi pääsee kaikenlaisia tyhjäpäisiä idiootteja, jotka pilaavat toiminnallaan myös asiallisten henkilöiden maineen.

Pitää kuitenkin muistaa, että usein jos meinaa pysyä aikataulussa on ajettava ylinopeutta. Tai myös mahdollisesti toimittava jotenkin muuten kyseenalaisesti, (kuten ajaa sakkorenkailla) jos ei halua saada kenkää.

Alunperin kirjoittanut GT8N

Pitää kuitenkin muistaa, että usein jos meinaa pysyä aikataulussa on ajettava ylinopeutta.

Koskaan missään tilanteessa kuljettajan ei ole pakko ajaa ylinopeutta.

Lisäksi aikataulussa pysymiseen tai varsinkaan myöhässä olon kiinni saamiseen hetkelliset suuretkaan ylinopeudet eivät oikeasti auta.

Tämä tieto tulee kokemuksesta ja on lisäksi matemaattisesti laskettava fakta.
Taajama- ja kaupunkiympäristössä asia vain korostuu, koska "säästynyt" aika kuluu ruuhkassa tai liikennevaloissa seisoessa.

"Filosofisia", mutta asiaan liittyviä kysymyksiä: voiko aikaa säästää ja miten mennyt aika saadaan kiinni?