Talouslamasta
Yltiöpäinen luottamus malleihin lienee foorumilaisille tuttu ongelma.
Niinpä. Ylipäätään ihmettelen monien talousasiantuntijoiden maailmankuvaa ja sitä, kuinka etäällä he ovat käytännön arjesta erilaisten malliensa kanssa. Malleja täytyy luoda, jotta voidaan ennakoida joitain. Mutta aina pitäisi ymmärtää, minkälaisten rajoitusten puitteissa mallit ovat voimassa ja miten paljon ne yksinkertaistavat todellisuutta. Ja – kuten Temen esimerkissä – että todellisuus voi olla sellainenkin, jota malli ei esitä.
Pidän tätä lamahässäkkää melko lailla kuplana itsessään. Ehkä parhaiten se osoittaa sen, että kansantaloudessa ei pidä sallia painaa rahaa. Seteleiden painaminen on estetty, mutta erilaisten muiden ”rahoistusinstrumenttien” keksiminen on sallittua ja yleinen käytäntö. Keksitään joku johdannaispaperi ja saadaan myydyksi se toiselle väittämällä, että tällä paperilla on arvo. Se toinen on niin tyhmä, että uskoo siihen ja sillä tavalla on tehty sama asia kuin seteleiden painaminen. Sillä johdannaisen myyjähän sai itselleen seteleitä tyhjää vastaan.
Tässä ”lamassa” on ensisijiasesti vaikeuksissa erilainen turha liiketoiminta – kuten autoteollisuus. Auoteollisuuden myynti ei voi romahtaa 50 %, jos uudet autot olisivat todella tarpeen. Sen sijaan ruokakauppa ei tipahda 50 %, koska ruoka on todella tarpeellista.
Älytöntä on sitten se, että elvytyksenä pumpataan rahaa tarpeettoman toiminnan ylläpitämiseen. Ei pitäisi, vaan turha tuotanto kuuluukin lopettaa. Elvytyksenä pitää panna rahaa ja työtä sellaisiin asioihin, jotka korjaavat toiminnan vääristymiä tai tehostavat kansantaloutta ja luovat hyvinvointia pysyvästi. Muuten elvytys on yhtä viisasta kuin lämmittely laskemalla pakkasessa housuihin.
Varsinainen kupla on väittää, että tuhlaaminen luo hyvinvointia, ja sillä varjolla kehottaa ihmisiä jatkamaan sitä tuhlaamista eli yli varojen elämistä ja tarpeettomien tavaroiden ostamista, mikä lamaan johti. Kansantalous on jäykkä kone, joka sopeutuu hitaasti vastaantuleviin muutoksiin. Siksi on helpompi hoitaa muutoksia siten, että ne tapahtuvat hitaasti. Kulutuksen eli ihmisten ostamisen määrän muutokset eivät saisi tapahtua nopeasti, muttei se sitä tarkoita, että tuhlaamisen ongelma poistuu tuhlaamalla edelleen.
Asiaa voi aina havainnollistaa itselleen supistamalla kansantalouden yhden perheen kansaksi ja sen taloudeksi. Lisääntyykö perheen hyvinvointi sillä, että valmistetaan tuplamäärä ruokaa ja heitetään aina puolet vaan roskikseen? Tai sillä, että isäntä rakentaa pajassaan autoa, ja saatuaan sen vuoden päästä valmiiksi, hän saa aloittaa seuraavan rakentamisen, jotta edellinen voidaan hylätä vuoden kuluttua kun uusi tulee taas valmiiksi?
Ei parane, sillä hyvinvointi paranee esim. sillä, että seuraavat 15 vuotta isäntä saa vaikka rakentaan lisää huoneita tai vaikka opiskella tekniikkaa niin, että 15 vuoden päästä hän pystyy tekemään auton, johon ei enää tarvitse ostaa naapurperheeltä öljyä antamalla heille ruokatarvikkeita. Kun siellä naapurissa ei keretä (tai viitsitä) öljyn pumppaamiselta ja valmistamiselta viljelemään ja pitämään karjaa.
Antero
Kummalle olisi suurempi terveysvaikutus?
