Puolueiden erot

**kemkim** · 24.02.2009, 12:24

Alunperin kirjoittanut Harri Turunen

Asumistukea tai ylipäätään sosiaalitukea korottamalla köyhä perhe pystyisi vuokraamaan asunnon vapailla markkinoilla. Kun vuokrataso on riittävän korkealla, löytyy niin rakennuttajia kuin vuokranantajiakin (jollei lainsäädäntö tai korruptio tätä estä).

Kuinka varmistetaan, ettei tukien korotus valu vuokranantajan taskuun? Monesti vuokranantajat tietävät, ketkä asukkaistaan saavat sosiaalitukia. Näin he osaavat mitoittaa vuokrat niin, että ne ovat sosiaalitukien ylärajoilla. Jos vuokranantaja olisi julkinen taho, niin heidän intresseissään ei olisi korkea vuokrataso, sillä se jouduttaisiin kompensoimaan korkeammilla tuilla.

Alunperin kirjoittanut Harri Turunen

Toki, mutta nuo vaatimukset voidaan toteuttaa monenlaisilla eri tavoilla. Itse kannatan perustulon ja siihen soveltuvan verotuksen sekä muun tukiverkon huolellista selvittämistä ja kokeilua. Toimivassa mallissa nykyistä useammat olisivat töissä (ml. osa-aikatyöt) ja osallistuisivat yhteisen kakun tekoon. Kun harvempi olisi työttömänä (pidempiä aikoja), niin olisi ihmisillä vähemmän ongelmia (mm. liiasta vapaa-ajasta yhdistettynä liian vähiin tuloihin).

Kyllä, perustuloa tulisi kokeilla. Raja-aitoja työnteon ja työelämän ulkopuolella olemisen välillä pitäisi kaataa toden teolla. Perustulo vaikuttaisi nerokkaalta järjestelmältä. Itsessään se toimisi jo helppona tukiverkkona vailla paperisotaa, byrokratiaa, sosiaalitanttoja ja selvityksiä. Jos kokisi, että se riittää, niin voisi elää sen varassa. Kun taas iskisi halu nostaa elintasoaan, omien voimavarojen ja tarjolla olevien mahdollisuuksien mukaan, niin voisi tehdä töitä kohtuullisella veroprosentilla tuon perustulon päälle ja se kaikki olisi lisää omaan pussiin. Tällainen järjestely olisi selkeästi nykyistä parempi.

On järjetöntä, että meillä on kokopäiväisiä työntekijöitä ja kokopäiväisiä työttömiä. Monilla työttömillä on osittainen työkyky, jolloin he voisivat tehdä jotain helppoa työtä esimerkiksi 4 tuntia päivässä. Mutta kun ei se kannata! Rahallisesti ei jää juuri mitään käteen ja joutuu käymään mahdotonta paperisotaa, tulot voivat jopa pienentyä tämän osittaisen työllistymisen takia. Toiset taas huhkivat selkä hiessä aamusta iltaan töissä uuvuksiin asti. Olisi kovin järkevää, jos ihmisten työtaakkaa voitaisiin tasapainottaa, jotta kaikille riittäisi niitä töitä kohtuullinen määrä.

Ei pitäisi jakaa ihmisiä niin selkeästi kansakunnan tukipilareihin ja loisväestöön, kumpikin ryhmä omissa poteroissaan kadehtien toista, vaan tarjota kaikille mahdollisuus kuulua yhteiskuntaan myös työnteon kautta. Enkä puhu nyt mistään 8 euron ruokarahalla tehtävästä ilmaistyöstä, vaan ihan oikeasta palkallisesta työstä, josta saisi lisää rahaa käteen tukien päälle ja näin saisi tunteen, että yhteiskunta arvostaa tätä omaa panosta sen sijaan, että se olisi vain palkatonta, hyödytöntä puhdetyötä.

Alunperin kirjoittanut Harri Turunen

PS. minulla ei ole mitään SOK:ta vastaan, päin vastoin, minusta osuuskuntatoimintamuoto on mainio keksintö ja joukkovoimaa pitäisi voida enemmänkin hyödyntään.

Onkohan tätä joskus jo kokeiltukin, mutta mitäs sanotte asunto-osuuskunnista? Kaupunki antaisi jonkun alueen asunto-osuuskunnalle, joka rakentaisi sinne kerralla ison määrän asuntoja hyödyntäen mittakaavaetuja. Jokainen asukas olisi osuuskunnan jäsen ja saisi jäsenyyttään vastaan asunnon omakustannushintaan. Kun tulisi työmaalle auttamaan töissä, niin saisi jotain etua asunnon hinnassa. Tällainen kerrostalojen omatoimirakentaminen joukolla on vanha juttu itse asiassa, muistan nähneeni siitä jonkun dokumentin 1960-luvulta. Alueena saattoi olla Vanha Vuosaari tai Maunula.

**Harri Turunen** · 24.02.2009, 15:24

Alunperin kirjoittanut kemkim

Kuinka varmistetaan, ettei tukien korotus valu vuokranantajan taskuun? Monesti vuokranantajat tietävät, ketkä asukkaistaan saavat sosiaalitukia. Näin he osaavat mitoittaa vuokrat niin, että ne ovat sosiaalitukien ylärajoilla. Jos vuokranantaja olisi julkinen taho, niin heidän intresseissään ei olisi korkea vuokrataso, sillä se jouduttaisiin kompensoimaan korkeammilla tuilla.

Eipä sitä kaiketi voi estää, niin kauan kuin maksetaan erillistä asumistukea. Sen sijaan mikäli asumistukirahat jaetaan kaikille tuen piirissä oleville korottamalla työttömyyspäivärahaa tai sosiaalitukea, niin tuen saajalla on suurempi motiivi miettiä kuinka paljon on valmis satsaamaan tuestaan asumiseen (asumislisän korotushan ei ole pois tuen saajalta paitsi siinä mielessä, että jos tuen saajalla olisi tilaisuus vaihtaa isompaan kämppään hintojen pysyessä ennallaan).

**kemkim** · 25.02.2009, 11:46

Alunperin kirjoittanut Harri Turunen

Eipä sitä kaiketi voi estää, niin kauan kuin maksetaan erillistä asumistukea. Sen sijaan mikäli asumistukirahat jaetaan kaikille tuen piirissä oleville korottamalla työttömyyspäivärahaa tai sosiaalitukea, niin tuen saajalla on suurempi motiivi miettiä kuinka paljon on valmis satsaamaan tuestaan asumiseen (asumislisän korotushan ei ole pois tuen saajalta paitsi siinä mielessä, että jos tuen saajalla olisi tilaisuus vaihtaa isompaan kämppään hintojen pysyessä ennallaan).

Tätä yritettiin toimeentulotuen kohdalla asettamalla siihen velvollisuus, että tuen saaja maksaisi noin 10 % vuokrastaan itse, jotta olisi kannuste vaihtaa halvempaan asuntoon. Tämä ei kuitenkaan toiminut, sillä todellista vaihtoehtoa halvempaan asuntoon vaihtamisesta ei ollut. Pääkaupunkiseudulla jo asunnon saaminen on niin vaikeaa, saati että vuokranantajat kilpailisivat sillä, kuka voi tarjota köyhille halvimpia asuntoja. Asuntopulaan siis taas palataan.

**Antero Alku** · 25.02.2009, 15:16

Alunperin kirjoittanut petteri

1) Kun kunta kaavoittaa yksityisen omistamaa maata, 75 % kaavoitushyödystä menee kunnalle kaavoitusmaksuna.

Laki sallii enintään 60 %. Käytännössä ei päästä lähellekään, koska kiinteistöbusineksen kannattavuus perustuu aika lailla siihen, että verorahoilla hoidetaan kulut ja sijoittaja saa hyödyt. Tämä ei välttämättä tarkoita sitä, ettei veronmaksajan rahoittamia kuluja saisi kaavoitussopimuksen tuloilla katetuksi, mutta kaavoittaja eli kuntalaiset eivät pääse korjaamaan kaavoituksen hedelmiä, ne jäävät rakentajille ja maanomistajille. Mikä siis tarkoittaa sitä, että jos kuntalaiset haluavat edes osan hyödystä, edes maan pitäisi olla kunnan omaisuutta.

Helsingissä kaupunki onkin ollut suuri maanomistaja, millä lienee oma vaikutuksensa kaupungin pitkään hyvänä pysyneeseen talouteen.

Antero

**Juha P Korhonen** · 19.03.2009, 13:57

Usein on Sveitsin joukkoliikennejärjestelmä mainittu Euroopan parhaaksi. Voisiko tästä päätellä jotakin maan poliittisen ja hallinnollisen järjestelmän "hyvyydestä"?

Lyhyesti kerrattuna Sveitsissä henkilöliikenne suunnitellaan hyvissä ajoin etukäteen käyttäen varhain mutta tarkasti laadittua rytmiaikataulua. Tästä saadaan selville tarvittavat ratainvestoinnit, jotka voidaan mitoittaa vain todellisen tarpeen mukaan. Kokonaisjärjestely hyväksytetään kansanäänestyksellä (sielläkään kansa ei pääse äänestämään jokaisesta radanpätkästä).

Hallinnollisesti lienee oleellista, että sekä (suurin osa) rataverkosta että operaattori ovat sama eli valtionrautatiet (SBB). Toki myös yksityisiä rautateitä on verraten runsaasti ja ne myös omistavat ratansa. Silti nekin saatu mukaan järjestelmään (taitavatkin olla usein kantonien tai kaupunkien omistuksessa).

Meillä (= EU:ssa) rataverkon hallinta ja sillä liikennöinti on erotettu toisistaan. Lopputulos on joskus parempi, toisinaan huonompi. Tosin vanhalla perinteisellä valtionrautatiet - hallintomallilla (jota SBB edusti pitkään) saavutukset ovat olleet yleensä vielä huonompia. Mikä mahtaisi olla joukkoliikenteen kannalta paras asioiden järjestelymalli?

Ehkä sveitsiläisillä kävi aikoinaan vain hyvä tuuri, kun sattui olemaan muutama innovatiivinen suunnittelija oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Ja saivat kaiken lisäksi myös ideansa hyväksyttyä jo toimeenpannuksi.

**Elmo Allen** · 19.03.2009, 14:29

Alunperin kirjoittanut Juha P Korhonen

Usein on Sveitsin joukkoliikennejärjestelmä mainittu Euroopan parhaaksi. Voisiko tästä päätellä jotakin maan poliittisen ja hallinnollisen järjestelmän "hyvyydestä"?

Itse väittäisin maantiedettä paremmaksi selittäjäksi. Junien suorituskyvyllä on suurempi suhteellinen etu yksityisautoiluun ja infrakustannusten ero on tasaisempi. Ja hyvin toimiva rautatieverkko tukee paremmin kaupunkiliikennettäkin.

**Compact** · 19.03.2009, 19:00

Alunperin kirjoittanut Juha P Korhonen

Toki myös yksityisiä rautateitä on verraten runsaasti ja ne myös omistavat ratansa. Silti nekin saatu mukaan järjestelmään (taitavatkin olla usein kantonien tai kaupunkien omistuksessa).

Sveitsissä ei ole lainkaan "yksityisiä" rautateitä. Jos olisi, niin sitten olisi kyllä HKL:kin "yksityinen". Hesan metro ja raitiotiet olisivat yksityisiä! Sveitsin Liittorautateiden (SBB/CFF/FFS/VFS) lisäksi Sveitsin valaliitossa on kantonien ja kaupunkien omistamia liikenneyhtiöitä, jotka eivät pääsääntöisesti liikennöi kotikantoninsa (sisäinen "valtio", jolla on jopa oma perustuslaki) ulkopuolella. Nuo pienet rautatieoperaattorit eivät ole AG:itä, vaan kaikki liikenne on täysin "sosialisoitua".

Suomessa aikoinaan operoinut Rauman Rautatie (Rauma-Peipohja/Kokemäki, Kiukainen-Kauttua), vaikkakin luetellaan ns. "yksityiseksi" rautatieksi, oli myös kaupungin "liikennelaitos" eikä koskaan osakeyhtiö.

Viestiketju: Puolueiden erot

LinkBack

Viestiketjutyökalut

Vs: Puolueiden erot

Vs: Puolueiden erot

Vs: Puolueiden erot

Vs: Puolueiden erot

Vs: Puolueiden erot

Vs: Puolueiden erot

Vs: Puolueiden erot

Vastaavia viestiketjuja

VR Oy:n ja HKL:n monopolien väliset erot

Helsingin puolueiden vaaliohjelmat

Liikennöintiaikojen erot Tampereella ja pääkaupunkiseudulla

Metron ja lähijunien erot

Lähettämissäännöt