Lämpeneekö maapallo ja miten?

TEP70 · 6 Huhtikuu 2009

Tietotekniikka arvatenkin kuluttaa tänä päivänä sähköä merkittävät määrät. Kämppäkaverini oli tietotekniikan opiskelija ja hänellä oli työpöydän täytteenä kolme näyttöä ja lattialla pöhisi kaksi keskusyksikköä sekä vielä ilmeisesti yksi serverikone. Kesällä, kun asunnossamme oli jo muutenkin kuuma, paheni tilanne vielä entisestään, kun kaikki tämä lämpömäärä päästettiin yhteisiin tiloihin. Omaa parvekkeen ovea ei voinut kuulemma pitää auki, kun sieltä tuli ölliäisiä. Ja kaikki vermeet tietenkin pyörivät yötä päivää.

vompatti · 6 Huhtikuu 2009

janihyvarinen sanoi:
19" on vielä ihan kohtuukokoinen ruutu. Päteekö sama myös 37", 42" tai 50" kokoihin? Minulla on ollut käsitys että nimenomaan nuo suuret ruudut syövät hirveästi sähköä, eivät pienet.

Miten on mahdollista että kuva-alan kasvaessa tehonkulutus ei kasva? Taustavaloa ainakin tarvitaan paljon enemmän?

Vaihdettaessa 19" monitori 22-24-tuumaiseen kasvaa kuva-ala, mutta ei tehonkulutus. Samoin vaihdettaessa 28 tuuman (4:3) kuvaputkitelkkari litteään 37-tuumaiseen, ei tehonkulutus kasva, mutta kuva-ala kasvaa. Kuvaputkitelkkaria ei voi pitää energiatehokkaana; huomattavasti energiatehokkaampaa olisi vaihtaa se samankokoiseen litteään vastaanottimeen. Tietysti valmistukseen kulutettua energiaa ei saa ikinä säästettyä alenevalla sähkönkulutuksella...

Vertailun vuoksi katsoin televisioiden tehonkulutuksia Samsungin kotisivuilta. Tyypillinen 32" LCD-tv kuluttaa 90 W sähköä - siis saman verran kuin minun 19" kuvaputkimonitori! Suuren 52-tuumaisen mallin tehonkulutus onkin 290 W. Tuo 290 W on tv:lle erittäin paljon, mutta loppujen lopuksi kokoon suhteutettuna varsin vähän.

Tietotekniikan tapauksessa kehitys on mennyt aivan väärään suuntaan. Kuluttajille tarjotaan vain malleja, joiden tehonkulutus on jatkuvasti edellisiä laitesukupolvia suurempi. Prosessorit ja näytönohjaimet vievät yksistäänkin satoja watteja - enemmän kuin koko kakkostietokoneeni monitorin kanssa. Suurin osa käyttäjistä ei tarvitse näitä ihmeellisiä tehonäytönohjaimia tai prosessoreita, vaan heille riittäisi miniläppärin tehoinen tietokone (miniläppärin tekniikalla tehtyjä kotitietokoneita valmistavat ainakin MSI ja ASUS). Tietokonelehtien ja jopa foorumikirjoittajien mielestä nämä miniläppärit ovat liian heikkotehoisia. Jopa raskasläppäreiden tekniikalla tehdyt pienikulutuksiset pöytäkoneet ovat harvinaisia (näitä valmistavat mm. Dell, HP ja Apple).

Toivottavasti kaikille on selvää, että uusia sähkölaitteita ostamalla ei maailman lämpötila laske. Yksittäisen ihmisen arkipäivän valinnoilla ei ole niin suurta merkitystä. Todellista merkitystä Suomessa sen sijaan olisi oikeanlaisella rakentamisella ja kaupunkisuunnittelulla: kaikkihan me tiedämme, että tehokkaasti rakennettu kaupunki kuluttaa huomattavasti vähemmän energiaa kuin himmeliksikin kutsuttu hajotettu kaupunkirakenne.

janihyvarinen · 7 Huhtikuu 2009

vompatti sanoi:
Samoin vaihdettaessa 28 tuuman (4:3) kuvaputkitelkkari litteään 37-tuumaiseen, ei tehonkulutus kasva, mutta kuva-ala kasvaa. Kuvaputkitelkkaria ei voi pitää energiatehokkaana; huomattavasti energiatehokkaampaa olisi vaihtaa se samankokoiseen litteään vastaanottimeen. [...] Tyypillinen 32" LCD-tv kuluttaa 90 W sähköä - siis saman verran kuin minun 19" kuvaputkimonitori! Suuren 52-tuumaisen mallin tehonkulutus onkin 290 W. Tuo 290 W on tv:lle erittäin paljon, mutta loppujen lopuksi kokoon suhteutettuna varsin vähän.

Ahaa. Eli kun oma 28" (16:9) katodisädeputki-TV vm. 2001 menee lopulta rikki niin energiankulutuksen kannalta järkevintä olisi vaihtaa se 28" (16:9) LCD-TV:hen, jonka kulutus olisi pienempi? Noita 28" TV:eitä ei vaan enää ole markkinoilla niin paljon vaan pääsääntöisesti koot ovat isompia, ja hinta sama. Eli tuolloin kulutus todennäköisesti kasvaisi.

Toisaalta voisi harkita jopa pienempää ruutua päivittäiskäyttöön, mutta lisäksi LED-lampulla varustettua tykkiä elokuvien katseluun (kunhan sellaisia kunnolla rupeaa olemaan markkinoilla, toistaiseksi on vain pari mallia aika kehnolla resoluutiolla). Näitä ei käytettäisi samaan aikaan, joten kulutus ei kasvaisi. Eikä investointikaan nykyisillä hintatasoilla olisi kauhean kova.

vompatti sanoi:
Suurin osa käyttäjistä ei tarvitse näitä ihmeellisiä tehonäytönohjaimia tai prosessoreita, vaan heille riittäisi miniläppärin tehoinen tietokone (miniläppärin tekniikalla tehtyjä kotitietokoneita valmistavat ainakin MSI ja ASUS). Tietokonelehtien ja jopa foorumikirjoittajien mielestä nämä miniläppärit ovat liian heikkotehoisia. Jopa raskasläppäreiden tekniikalla tehdyt pienikulutuksiset pöytäkoneet ovat harvinaisia (näitä valmistavat mm. Dell, HP ja Apple).

Voin vahvistaa. Meillä on (Linux-pohjainen) Asus Eee PC kakkoskoneena pääkoneena toimivan Mac Minin rinnalla (kun päivät työssä käyttää Windowsia niin kotona rentouttaa päästä siitä kokonaan eroon...). Se on ollut kovassa nettikäytössä ja olemme olleet tyytyväisiä. Teho riittää kaikkeen olennaiseen, ja teoriassa riittäisi jopa meikäläisen työkäytössä jos dataintensiiviset applikaatiot toimisivat pilvessä (cloud computing) eivätkä lokaalisti. Harmi vaan että tuollaisia reilun 40 000 rivin data-aineistoja on aika raskasta pyörittää Excelissä, mutta tämä taas ei ole minilaptopin vika kun varsinaisesta työkone-laptopistanikin alkaa teho hyytyä tuollaisten kanssa. Tästä voinee päätellä sen, että kannattaisi käyttää parempia työkaluja (esim. Accessillä sama 40 000 riviä ei tunnu missään, paitsi tiedoston koossa, mutta siinä eräät operaatiot ovat muuten työläämpiä, vaikka toiset taas helpompia kuin Excelissä) ja ideaalitilanteessa isot data-aineistot kannattaisi mieluiten käsitellä oikeilla tietokantapalvelimilla etänä kuin lokaalisti PC:llä. Kuten "ennen vanhaan" tehtiinkin. Silloin minilaptoppi riittäisi lähes kaikkeen työntekoon.

vompatti sanoi:
Toivottavasti kaikille on selvää, että uusia sähkölaitteita ostamalla ei maailman lämpötila laske. Yksittäisen ihmisen arkipäivän valinnoilla ei ole niin suurta merkitystä. Todellista merkitystä Suomessa sen sijaan olisi oikeanlaisella rakentamisella ja kaupunkisuunnittelulla: kaikkihan me tiedämme, että tehokkaasti rakennettu kaupunki kuluttaa huomattavasti vähemmän energiaa kuin himmeliksikin kutsuttu hajotettu kaupunkirakenne.

Totta. Yksittäisen ihmisen valinnoilla on vain marginaalinen merkitys, mutta ihmiskunnan kodinkoneostot kokonaisuudessaan vaikuttavat valtavasti globaaliin energiankulutukseen. Siksi valmistajien kannattaisi kehittää energiankulutusta pienemmäksi, kuten ne jo tekevätkin. Tosin tässä soisi niiden löytävän joitakin radikaaleja ratkaisuja (ei pelkkää olemassa olevan tekniikan vähittäistä optimointia), samaan tyyliin kuin LED-lamppu radikaalisti leikkaa valaistukseen menevän energian tarvetta.

Kaupunkirakenne (ja joukkoliikenteen tarjonta) olisi toki avainasemassa suurissa energiansäästöissä, mutta valitettavasti kehittyy paljon hitaammin kuin kodintekniikka ja tietotekniikka. Aamulehti muuten uutisoi muistaakseni eilen suunnitelmista tiivistää Tammelan asutusta rakentamalla tonttien tyhjät kulmat täyteen uudisrakennuksia ja täydentämällä nykyiset avokorttelit (jälleen) umpikortteleiksi. Tämä on ehdottoman kannaetettavaa (ja kannattaisi tehdä sama tarkastelu myös Amurissa + monessa muussakin paikassa). Vanhat talot saisivat lisärakennusoikeudesta rahaa remontteihin, kaupunkirakenne tiivistyisi ja julkisivu / miljöö paranisi. Myös joukkoliikenteelle tulisi lisää potentiaalisia käyttäjiä tiiviyden myötä. Tällaista enemmän!

Compact · 7 Huhtikuu 2009

Hypätäänpä hieman sivuun hehkulampuista ja televisioruuduista. Luonto toimii luonnostaan omalla satunnaisella tavallaan:

Mielenkiintoinen tapahtumaketju vesiliikenteen puolella on kirjoitetun historian aikana tapahtunut vuoden 1604 runsaan lumitalven jälkeinen Pälkäneveden, Längelmäveden ja (Kangasalan) Vesijärven yhteisten vesien purkausmuutos yhdessä yössä. Längelmäveden pinta laski yli neljä metriä ja muissakin järvissä rajusti. Oli varmaan aamulla ranta-asukkailla ihmettelemistä, kun ajatellaan mitenkä pitkä etäisyys vaakasuorassa rantaviivassa tuollainen neljän metrin korkeusmuutos on.

Seuraava näiden järvien mullistus koettiin toukokuussa 1830, kun Längelmäveden pinta laski parin viikon aikana runsaat puolitoista metriä ja muissakin järvissä saman suuntaisesti. Tämän syynä oli epäonnistunut Kaivannon kanavarakennustyö.

http://kanaler.arnholm.nu/suomi/finland/iharif.html
http://kanaler.arnholm.nu/suomi/finland/kostiaf.html
http://kanaler.arnholm.nu/suomi/finland/kaivantof.html

Vesa Nurminen · 3 Helmikuu 2010

Vs: Johdinautot

hmikko sanoi:
Itse en juuri jaksa uskoa katastrofaalisen nopeaan ilmastonmuutokseen, sen sijaan polttoaineiden hinnan raju heilahtelu on käytännössä varmasti tulossa ja esimakuakin siitä jo saatiin.

Ei ilmastonmuutoksen nopeus sinänsä olekaan tänä päivänä se ratkaiseva tekijä, vaan eniten vaikuttanee lähiaikoina tulevat päätökset asian ratkaisemiseksi tulevia sukupolvia ajatellen. Vaikka Kööpenhaminan ilmastokokous menikin lopulta täysin läskiksi, ei se suinkaan tarkoita, etteikö jotain ratkaisevaa tapahdu suurten maiden päätöksissä vaikkapa ensi vuonna. Vuoden aikana Kiina tai USA saattavat tosissaan herätä siihen, että muutoksiin seuraavan sadan vuoden aikana pitää reagoida nyt, koska sadan vuoden päästä kaikesta kehitetystä teknologiasta huolimatta saattaa olla mahdotonta toimia planeetan eduksi.

Myös se vaikuttaa asiaan, että jokaisella maalla, valtioliitolla, liittovaltiolla tai millä tahansa unionilla on omat päätöksentekomahdollisuudet, joilla saatetaan saada suurehkoakin aikaiseksi tai näyttää esimerkkiä muille. Tästä mainittakoon vaikkapa Ranskan ympäristövero lentoliikenteelle, joka on tosin lähinnä symbolinen, tai sitten Tsekin valosaastekielto (jolla siis mitä varmimmin on vaikutusta sähkön kulutukseen). Mutta jos esimerkiksi EU:ssa ei malteta odottaa, tai jos ei uskota uusiin päästökauppasopimuksiin (esim. lentoliikenteen osalta 2012), voi parhaimmissa tapauksissa ripeitä ja ja radikaaleja päätöksiä syntyä ihan pelkästään demokratian voimin. Monissa maissa muutoksia on syntynyt maan sisäisinä päätöksinä ja joissakin paikoissa ollaan jo EU:n tavoitteitakin edellä. Varmasti vaikkapa Kööpenhaminassa ja Tukholmassa ajatellaan, että vihreä kaupunki maksaa itsensä takaisin seuraavien vuosien tai ainakin vuosikymmenten aikana. Tämän takia uskalletaan tehdä kieltoja ja rajoitteita,

Tehkääpä huviksenne HS:n hiilijalanjälkitesti ja verratkaa tulosta tavoitteeseen vuodeksi 2050. Mitä kaikkea joudummekaan uhraamaan, jos tuo tavoite pyritään saamaan lakien ja säädösten avulla toteen? Tulee vaikeat ajat niille, jotka nyt suhtautuu skeptisesti asiaan.

Lisäys: Ei ollut muuten tarkoitus paasata!

Itse testin tehdessäni sain aika lähelle tuota 2050 tavoitetta. Saattaisin päästäkin siihen, jos en asuisi tällä hetkellä yksin kaksiossa. Jos lentäisin muutaman lomamatkan vuosittain, kuten monet tuttavani tekevät, olisi hiilijalanjälkeni kaksinkertainen. Pistää todellakin miettimään lentoliikenteen tulevaisuutta.

hmikko · 3 Helmikuu 2010

Vs: Johdinautot

Vesa Nurminen sanoi:
Tehkääpä huviksenne HS:n hiilijalanjälkitesti ja verratkaa tulosta tavoitteeseen vuodeksi 2050.

Näpsyttelin testin läpi ja tulos oli alle keskiarvon, mutta ei kovin lähellä kirjattua 2050 tavoitetta. Testi oli kyllä monessa kohtaa niin epämääräinen, että en kehottaisi ketään vaivautumaan. Jos ruokavalion ja kulutustottumusten aiheuttamille hiilipäästöille hauaisi saada jonkin merkityksellisen luvun, niin kyselystä tulisi sen laajuinen, että vastaamiseen ei taitaisi kenenkään hermot piisata. Kyselyssä ei esimerkiksi ollut meijerituotteista mitään mainintaa, vaikka ne eivät Suomessa ole ihan merkityksetön asia.

Vesa Nurminen sanoi:
Mitä kaikkea joudummekaan uhraamaan, jos tuo tavoite pyritään saamaan lakien ja säädösten avulla toteen? Tulee vaikeat ajat niille, jotka nyt suhtautuu skeptisesti asiaan.

Tuossa hommassa tulee kyllä vaikeat ajat ihan kaikille, ja varsinkin poliitikoille. Fossiilisia polttoaineita käytetään maailmassa suunnilleen niin nopeasti kuin pystytään, eikä hidastumisesta näy mitään merkkiä. Tehokkuuden ja kaupunkiympäristön parantaminen on tietysti kaikin tavoin järkevää, mutta kun väestö kasvaa ja elintaso nousee, niin kokonaiskulutus vain kasvaa, vaikka polttoaineista saataisiinkin yhä enemmän irti. Kööpenhamina ei ollut ensimmäinen läskiksi mennyt kokous. Kioto ei ole vaikuttanut hiilipäästöihin kokonaisuutena sitä eikä tätä, ja esim. sopimuksen allekirjoittanut Kanada pyyhkäisi koko paperilla takamuksensa ja ryhtyi jalostamaan öljyhiekkaa, mikä on kasvattanut heidän päästöjään rajusti.

Musta tuntuu, että jos hiilipäästöjä halutaan oikeasti rajoittaa, se pitäisi aloittaa tuotannon eikä kulutuksen päästä. Siis laittaa uusien hiilikaivosten ja öljy- ja kaasukenttien rakentaminen pannaan ja antaa markkinavoimien optimoida jäljelle jääneestä, vähenevästä tuotannosta saatavien polttoaineiden käyttö. Tällöin olisi ainakin selvää, miten paljon hiiltä jätettiin nostamatta maaperästä, eikä tarvitsisi arvuutella suomalaisen juuston tai Kiinassa ommellun puuvillapaidan hiilijalanjälkeä. Tämä on tietysti poliittisesti mahdotonta, koska kaikkia tuottajamaita ei millään saisi moista nielemään. Saudi-Arabiahan halusi jo nyt Kööpenhaminassa korvausta polttamatta jääneestä öljystä, mikä antanee jotain kuvaa asenteista.

PS. Uhrauksista ja lentoliikenteestä johtui mieleen Malediivien presidentti, joka on virunut omassa maassaan vankilassakin diktatuurin aikana. Hän pisti PR-temppuna taannoin hallituksensa sukellusvarustuksessa kokoustamaan veden alle ja haeskeli kansalleen uutta maata jostain kauempana merenpinnasta sijaitsevasta paikasta. Katastrofi siis uhkaa ja maailman pitää pelastaa ilmasto ja Malediivit. Turistien lennoista Malediiveille presidentti ei ollut valmis tinkimään yhtään. Rikkaiden ihmisten lennättäminen lomailemaan keskelle Intian vatamerta ei siis ollut presidentin mielestä sopiva säästökohde senkään uhalla, että koko maa katoaa mereen (mihin en muuten itse usko ollenkaan) jos varsin tolkuton lentely jatkuu.

Vesa Nurminen · 3 Helmikuu 2010

Vs: Johdinautot

hmikko sanoi:
Testi oli kyllä monessa kohtaa niin epämääräinen, että en kehottaisi ketään vaivautumaan.

Juu, eihän tämä ole edes täysin suuntaa antava ja on jo monta vuotta vanhakin. Ei kunnon testejä tunnu mistään löytyvän, mutta tämä tuli testeistä mieleen ensimmäisenä, koska on selkeä eikä muissa ole niin hyvin laitettu esille tavoitetta ja keskiarvoa.

hmikko sanoi:
Musta tuntuu, että jos hiilipäästöjä halutaan oikeasti rajoittaa, se pitäisi aloittaa tuotannon eikä kulutuksen päästä. Siis laittaa uusien hiilikaivosten ja öljy- ja kaasukenttien rakentaminen pannaan ja antaa markkinavoimien optimoida jäljelle jääneestä, vähenevästä tuotannosta saatavien polttoaineiden käyttö.

Ainakin tuotantoa olisi helpompi rajoittaa. Mutta tässä tuleekin sitten vastaan se, että ihmiset pakkokäännytetään vähempään kulutukseen, kun tuotanto ei pysy perässä. Psykologisesti tämä voi olla hankala asia. Ensimmäisenä tietenkin koko asiassa pitäisi puuttua teollisuuteen ja yritysten velvollisuuksiin. Monet yritykset käyttävät härskisti hyväksi kuluttajia tuottamalla aina vain halvempia tuotteita halvemmilla tuotantokustannuksilla ja tuoda ne helposti kuluttajien saataville. Tämän johdosta tuotantoa on siirretty halvempiin maihin ja tuotteiden ikä on tippunut tai ehkä sitä ollaan jopa tietoisesti tiputettu, koska tiedetään ihmisten ostavan aina uuden korvaavan tuotteen hajonneen tilalle. Suurin vastuu koko kakusta ei siis todellakaan ole kuluttajalla, mutta jokaisen kuluttajan tulisi tietää, että tässä ollaan niin kutsutusti vapaamatkustajia halvan hinnan aallolla, ja että koko lysti loppuu joskus kuin seinään, jos sama meno jatkuu. Tällöin on kyllä monta tippaa linssissä ja saattaa nykyiset lamat olla lastenleikkiä tuolle tuomiopäivälle.

Eli ei todellakaan ole reilua, että kuluttajat tekevät nyt sitä osaa, joka ei heille oikeasti kuulu. Reilu kauppa ja luomuorganisaatiot ovat tuoneet käsillemme uuden tuulen, jolloin tavaran myyjä voi jo antaa selvän merkin kuluttajalle, mikä tuote miten tuotettu ja mistä kotoisin. Jos nyt jätetään huomioimatta se, onko luomu aina ekologisempaa, on suunta oikea, sillä tällaisten järjestöjen avulla saadaan tuottajat ja myyjät ottamaan vastuuta, ja mikäli tuotteet aikojen saatossa korvautuu kokonaan uusilla, ei kuluttajan enää tarvitse miettiä tätä kysymystä. Näin on käynyt ainakin Ruotsissa ja Tanskassa, että monissa kauppaketjuissa jokin tietty tuote on kokonaan vaihtunut luomuun tai reiluun kauppaan, jolloin kuluttajan ei tarvitse tehdä valintaa.

Tuo Malediivi-tarina on mielestäni loistava esimerkki, miten näissä kysymyksissä voidaan sivuttaa jokin aihe ilman, että kukaan oikeastaan huomaa. Tätä harrastaa kaikki omien etujensa tähden. Olisi kuitenkin voinut edes yrittää puhua puhtaamman lentoliikenteen puolesta.

teme · 4 Helmikuu 2010

Vs: Johdinautot

Vesa Nurminen sanoi:
Itse testin tehdessäni sain aika lähelle tuota 2050 tavoitetta. Saattaisin päästäkin siihen, jos en asuisi tällä hetkellä yksin kaksiossa. Jos lentäisin muutaman lomamatkan vuosittain, kuten monet tuttavani tekevät, olisi hiilijalanjälkeni kaksinkertainen. Pistää todellakin miettimään lentoliikenteen tulevaisuutta.

Minulla taas vastaavat tulokset pistää kysymään miten laskuri on tehty. Lentoliikenteen päästöihin on perusteltua käyttää kerrointa johtuen hiilidioksidin suuremmasta vaikutuksesta yläilmakehässä. Ongelma on vaan siinä että käytetty kerroin on laskurista riippuen mitä tahansa väliltä 1 - 4.

En oikein pidä noista laskureista tämän tapaisista syistä, päästölaskenta ihan oikeasti on parhaalla tahdollakin vaikeaa. Vastaavia laskuongelmia on myös esimerkiksi lihantuotannon päästöistä (hyvin herkkiä rehunkuljetuksen päästöille). sähkökäyttöisen joukkoliikenteen päästöissä (melkein mikä tahansa arvo välillä 0 - 800gC02/kWH on tavallaan perusteltu), joukkoliikenteen päästöjen laskennassa per matkustaja yleensä (riippuu tietenkin käyttöasteesta, bussi jossa on 10 matkustajaa tuottaa viisinkertaiset päästöt per matkustaja verrattuna bussiin jossa on 50 matkustajaa).

Joukkoliikenteen suhteen on minusta selvää että olennaiset asiat ovat niin päästöjen kuin taloudenkin kannalta on nimenomaan käyttöaste ja joukkoliikenneosuus. Jos käyttöaste on korkea, niin päästöt ja menot on pienet. Jos joukkoliikenneosuus on korkea niin liikenteen kokonaispäästöt on pienemmät ja tulot suuremmat. Nämä pitää myös tasapainottaa keskenään, jos käyttöastetta maksimoidaan palvelua heikentämällä (vuoroväli, linjaston kattavuus, yöliikenne...) niin osuus laskee, ja toisin päin. Tämän takia pidän vähän epä-älyllisinä kulkuvälinekohtaisia päästö- tai kustannusvertailuja, käytännössä ne sisältää oletuksia käyttöasteesta.

ultrix · 5 Helmikuu 2010

Vaatteet on mun aatteet!

Vesa Nurminen sanoi:
Ainakin tuotantoa olisi helpompi rajoittaa. Mutta tässä tuleekin sitten vastaan se, että ihmiset pakkokäännytetään vähempään kulutukseen, kun tuotanto ei pysy perässä. Psykologisesti tämä voi olla hankala asia. Ensimmäisenä tietenkin koko asiassa pitäisi puuttua teollisuuteen ja yritysten velvollisuuksiin. Monet yritykset käyttävät härskisti hyväksi kuluttajia tuottamalla aina vain halvempia tuotteita halvemmilla tuotantokustannuksilla ja tuoda ne helposti kuluttajien saataville. Tämän johdosta tuotantoa on siirretty halvempiin maihin ja tuotteiden ikä on tippunut tai ehkä sitä ollaan jopa tietoisesti tiputettu, koska tiedetään ihmisten ostavan aina uuden korvaavan tuotteen hajonneen tilalle. Suurin vastuu koko kakusta ei siis todellakaan ole kuluttajalla, mutta jokaisen kuluttajan tulisi tietää, että tässä ollaan niin kutsutusti vapaamatkustajia halvan hinnan aallolla, ja että koko lysti loppuu joskus kuin seinään, jos sama meno jatkuu. Tällöin on kyllä monta tippaa linssissä ja saattaa nykyiset lamat olla lastenleikkiä tuolle tuomiopäivälle.

Kun katsoo vaikkapa meidänkin vaatekaappia niin ei voi kun todeta, että vaikka maailman tekstiilituotanto loppuisi tähän paikkaan kuin seinään, pärjättäisiin vaatekaappien kätköistä löytyvillä hylkyvaatteilla ja lumpun tuunaamisella eli räätälöinnillä ainakin kymmenen-kaksikymmentä vuotta ihan hyvin kirppariperiaatteella. Kaikenmaailman Seppälät ja Vero Modat heittävät nykyään ne vaatteet kaatikselle, jotka eivät käy kaupaksi. Järkyttävää tuhlausta!

Jotain asioita ei valitettavasti voida lakata myymästä. Esimerkiksi elektroniikka on sellaista, että se vanhenee käsiin, vaikka se säilyisi ehjänä. Yli 10 vuotta vanhalla tietokoneella ei tee enää muuta kuin korkeintaan selaa nettiä takkuillen, kirjoittaa wordilla ja lukee sähköpostia, nykynettisivut ovat jo niin raskaat että alle gigahertsin tehoisella koneella ei oikein jaksa JLF:ää raskaammat sivut enää pyöriä. Jollain 386:lla ei teekään enää muuta kuin pelaa vanhoja dossipelejä, paitsi jos tykkää käyttää nettiselaimena linksiä ja sähköpostiohjelmana pineä. :biggrin:

Vesa Nurminen · 16 Helmikuu 2010

Vs: Johdinautot

No niin, mukana ollaan taas. Pahoittelut vastauksen odottamisesta.

teme sanoi:
Minulla taas vastaavat tulokset pistää kysymään miten laskuri on tehty. Lentoliikenteen päästöihin on perusteltua käyttää kerrointa johtuen hiilidioksidin suuremmasta vaikutuksesta yläilmakehässä. Ongelma on vaan siinä että käytetty kerroin on laskurista riippuen mitä tahansa väliltä 1 - 4.

Monesti vaikuttaa siltä, että tällaisissa ei ole kertointa ollenkaan, vaikka Finaviakin mainitsee tuon (alustavasti) x2:n sivuillaan. Asiasta ei ole tai ei ole julkistettu paljonkaan tutkimustietoa, mutta tuon kahden kertoimen lisäksi on mainittu nelinkertainen vaikutus, muistaakseni myös kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön (ICAO) sivuilla. Ihan tässä hiljattain julkistettiin tutkimus koskien myös vesihöyryn kasvanutta määrää stroposfäärin yläosissa ja sitä, että silläkin on vaikutusta ilmastoon. Tästä vaikutuksesta ei tosin vielä tiedetä tarkkaan.

teme sanoi:
En oikein pidä noista laskureista tämän tapaisista syistä, päästölaskenta ihan oikeasti on parhaalla tahdollakin vaikeaa.

En itsekään ole vielä kuullut laskurista, johon oikeasti voisi luottaa, mutta laskureista pystyn päättelemään, mistä itse voin vähentää. Nämähän ovat niitä samoja asioita, joista kuukausia sitten keskustelimme säästölamppukeskustelussa, eli vaikka oma kulutus onkin säälittävän pientä luokkaa maailman mittakaavassa, ja että pienen ihmisen on turha yksin yrittää vaikuttaa tällaisiin asioihin, olen itse katsonut parhaakseni tehdä niitä vähennyksiä ja toimenpiteitä, joita pystyn ja jotka koen itse tulevaisuuden kannalta parhaaksi.

Kulutustottumuksia on yllättävän helppo muuttaa ja metakognitiokin tuntuu seuraavan hyvin mukana valintojen muuttuessa. Meillä kaikillahan on tässä elämän aikana muuttunut aika rajustikin erilaisten tehtävien tekeminen. Etenkin viimeiset vuosikymmenet on ollut näyttävä tulikoe ihmisen metakognitiolle: 50-luvulla tuli televisio, sitten videonauhuri, videopelit, tietokone, kännykkä, älypuhelin... Ties mitä seuraavaksi. Nyt tuntuu olevan vielä tekninen kiihdytys päällä. Kuitenkin olemme kaikki sopeutuneet uusiin asioihin.

Itse olen jo luopunut televisiosta ja likipitäen kännykästäkin, muuttanut rajusti tietoteknistä käyttäytymistäni (joka olikin jäänne koti-PC:n alkuajoilta) sekä pidättäytynyt monista houkutteista. En ole myöskään lentänyt enää vuosiin ja tuskin tulen Euroopan sisällä enää lentämäänkään. Kaikki tietoisesti tehtyjä valintoja, ja nykymaailman "ryhmäpaineesta" huolimatta onnistunut mielestäni ihan yhtä hyvin kuin edellä mainitussa passiivisessa oppimisessa. Tähän helppouteen vaikuttaa muutamat seikat, kuten onnistumisen ja vapauden tunne, mutta myös ymmärrys siitä, että ei kaikki asiat ole ennenkään niin helposti tulleet, joten voin minäkin nähdä joskus vaivaa. Lisäksi on hyvä tietää, että nämä valinnat, joita olen nyt tehnyt, saattavat olla jo vaikkapa 30 vuoden päästä pakollisia.

Ja ultrix puhuu asiaa, mutta itse vielä puuttuisin tuohon tietotekniikkaan niin paljon kuin se on mahdollista. Olen elämäni aikana ostanut ainoastaan yhden kerran tietokoneen uutena ja se oli nyt menneenä syksynä, kun tarvitsin kannettavaa jatkuvan muuton ja tilapäisten asumusten kanssa. Laitteistopäivityksillä, oikeilla ohjelmistoilla ja sopivilla käyttöjärjestelmillä saa ihmeitä aikaan. Itse en ole yllätyksekseni tarvinnut Windowsia kotona enää yli kahteen vuoteen laisinkaan, vaikka työskentelen tietotekniikan alalla ja luulisi yhteensopivuusongelmien tulevan joskus vastaan.

Samppa · 16 Helmikuu 2010

Vs: Johdinautot

Vesa Nurminen sanoi:
Olen elämäni aikana ostanut ainoastaan yhden kerran tietokoneen uutena ja se oli nyt menneenä syksynä, kun tarvitsin kannettavaa jatkuvan muuton ja tilapäisten asumusten kanssa. Laitteistopäivityksillä, oikeilla ohjelmistoilla ja sopivilla käyttöjärjestelmillä saa ihmeitä aikaan. Itse en ole yllätyksekseni tarvinnut Windowsia kotona enää yli kahteen vuoteen laisinkaan, vaikka työskentelen tietotekniikan alalla ja luulisi yhteensopivuusongelmien tulevan joskus vastaan.

työskentelen tietotekniikan alalla.
Näin tietotekniikkamaallikkona ehkäpä selitys edellä mainittuun onnistumiseen on juuri tuo. Älkää vetäkö palkokasveja nenään.

Vesa Nurminen · 16 Helmikuu 2010

Vs: Johdinautot

Samppa sanoi:
työskentelen tietotekniikan alalla.
Näin tietotekniikkamaallikkona ehkäpä selitys edellä mainittuun onnistumiseen on juuri tuo. Älkää vetäkö palkokasveja nenään.

Ymmärrän, mitä tarkoitat.
Kuitenkin selitän asiaa sillä, että alalla käytettyjen erilaisten ohjelmistojen ja tiedostojen määrä saattaa olla suunnaton. Siitä huolimatta olen onnistunut integroimaan kotini sekä työhön että arkeen eri käyttöjärjestelmästä huolimatta. Tarkoitan siis, että koska käsiteltäviä asioita on pahimmillaan monta kymmentäkin kertaa enemmän kuin "maallikoilla", kasvaa myös mahdollisten yhteensopivuuserojen riski moninkertaisesti.

Myös peruskäyttäjien on nykyään helppo luopua Windowsista. Kotikoneissa käytettävät ohjelmat on jo jotakuinkin täysin korvattavissa avoimilla ohjelmilla, ja esimerkiksi Ubuntun käyttäjillä tuskin on yhteensopivuusongelmia. Kyseinen käyttöjärjestelmä on myös hyvin helppokäyttöinen.

Camo Lissabone · 13 Maaliskuu 2010

Ympäristöasioita tämäkin sivuaa.

Antti Heikkilän painavaa sanaa ravinnosta hänen blogistaan.
Linkistä http://www.anttiheikkila.com/index.php?id=2&art=166 löytyy toimivat lähdeviitelinkit ja kommentit, mutta teksti tässä suoraan luettavissa:

Kirjoitettu 12.3.2010
VEGANISMI –USKONTO VALTAA KOULUT

Poliitikot päättivät, että penskat saavat yhden kasvisruokapäivän viikossa koulussa. Niin voimakas on vihreä uskonto tässä maassa, että päätökset menevät järjen tuolle puolelle. Mikään tieteellinen tosiasia ei puolusta kasvisruokaa, joten todellakin, päätös perustuu uskomuksiin. Vihreän liikkeen pääuskonto on kasvisruoka. Liike haluaa hävittää kaiken eläinperäisen ravinnon tästä maasta. Vihreä puolue on irtaantunut todellisuudesta ja elämän realiteetista, minkä jokainen voi todeta kun puolueen puheenjohtaja avaa suunsa mediassa.

Käsitys kasvisravinnosta vaihtelee. Äärilaitana ovat vegaanit, jotka kieltävät kaiken eläinten hyväksikäytön. He käytävät nahkakenkien sijaan mieluummin muovisia. Sitten on niitä, jotka syövät juustoa ja munia, mutta eivät mitään tapettua. On myös sellaisia, jotka pitävät itseään kasvissyöjinä, kun eivät syö lihaa, mutta kana ja kala menee. Joten missä raja sitten kulkee, ei ole selvinnyt minulle.

Täydellinen kieltäytymien eläinperäisestä ei oikein kanna loogisesti. Vegaanien mielestä kasvit eivät kuulu elämään, joten niitä voi tappaa rauhassa syömällä. Ontuvan logiikan takia veganismi on uskonto, jonka alkulähteet sijoittuvat kaukoitään. Ääri-buddhalainen varoo astumasta muurahaisen päälle ja asettelee askeleensa kaikkia pieneliötä väistellen.

Kun päätös kasvisateriasta pohjautuu uskontoon, on se mielestäni perustuslain vastainen. Miten voidaan pakottaa kaikki koululaiset noudattamaan jonkun uskonnon dieettisääntöä?

www.finlex.fi

Kolmelle suurelle uskonnolle kristinuskolle, juutalaisuudelle ja islamille on yhteistä lihansyönti. Siis näiden kolmen uskonnon mukaan lihansyönti ei ole synti, vaan Jumalan antama lahja, josta kullakin on omat erityiset sääntönsä.

Esimerkiksi juutalaisuuden ruokasäännökset perustuvat paljolti Mooseksen lakeihin. Ne ovat yksityiskohtaisia ja tiettävästi vanhimpia dieettisääntöjä maailmassa. Profeetta Jesajalta löytyy (Jesaja 25:6) upea lause Jumalan pidoista:

"Ja Herra Sebaot laittaa kaikille kansoille tällä vuorella pidot rasvasta, pidot voimaviinistä, ydinrasvasta, puhtaasta voimaviinistä".
Onko teistä kukaan maistanut uunissa kypsytettyä ydinrasvaa (luista). Se on jumalallisen herkullista. Vähärasvaisuus on Raamatun mukaan syntiä.

Jos sitten mennään Uuden Testamentin puolelle, jossa Paavali kirjoittaa korinttolaisille ( I Kor 10: 23 – 33):

"Syökää kaikkea, mitä lihakaupoissa on tarjolla, tekemättä kysymyksiä omantunnonsyistä. Herran on maa ja kaikki mitä siinä on. Jos joku, joka ei usko, kutsuu teidät luokseen ja te otatte kutsun vastaan, älkää omantunnonsyistä kyselkö, vaan syökää kaikkea mitä teille tarjotaan."

Paavali vapautti kristikansan juutalaisten tiukoista dieettisäännöistä. Korinttolaiskirjeessä on kauniisti sanottu, ettei pidä painostaa muita omilla uskomuksilla, mikä vihreältä fasismilta on ajat sitten unohtunut.

Islamiin, kuten juutalaisuuteen, kuuluu sianlihan syöntikielto, mutta muut eläimet kuuluvat osana traditioon. Islamin säännöt määräävät, miten eläin teurastetaan. Halal -liha on keskeinen islamilaisessa traditiossa. Ranskan valtio hermostui, kun maan muslimit perustivat oman purilaisketjun, jonka perusraaka-aineena oli halal -liha. Fransmanneille amerikkalainen mäkkäri on kristillistä demokratiaa, mutta islamin halal ei kuulu ranskalaisuuteen, joten maan hallitus toimi kuten Suomen vihreät eli kyykytti muut oman erinomaisuutensa korostamiseksi.

Jokainen voi protestoida kouluruokailun säännöksiä vastaan vedoten uskontoon. Niin kristityt, juutalaiset kuin muslimit voivat vaatia lihaa kouluun, koska se kuuluu oleellisena osana jokaiseen näistä uskonnoista. Luulisin Suomen kansan enemmistön luottavan Raamatun sanaan, joten siinä valossa kasvisruokapäätös sortaa enemmistön uskonnollisia tunteita.

Sitten hieman tieteen puolelle eli siitä, kuinka terveellistä tuo kasvisravinto á la veganismi oikein on.

Kasvavien lasten tulisi saada kaikki rakennusaineet ravinnosta. Lapsi tarvitsee muun muassa proteiinia 1-2 g painokiloa kohden. Liha on täydellinen proteiinin lähde. Kasvissyöjä sitä vastoin joutuu rakentamaan proteiiniannoksensa useammasta eri lajista. Koululaisten kasviskuppi ei pysty takaamaan riittävää proteiinin saantia. Jo yksinomaan tästä syystä on suorastaan rikollista pakottaa lapset pelkkään kasvisravintoon.

Kasvisyöjälapset jäävät usein kasvussa jälkeen verrattuna lihaa syöviin. Kasvissyöjillä tavataan tavallisesti puutosta proteiineista, sinkistä, raudasta, kuparista, kalkista, D-vitamiinista, B12-vitamiinista ja A-vitamiinista

Kasvit eivät ole lainkaan ongelmattomia ravinnonlähteitä. Kasvit kehittävät haitallisia aineyhdistelmiä puolustautuakseen niitä syöviä eläimiä kohtaan. Ihminen on biologisesti ja geeniperimältään esi-isiensä kaltainen ja siten mukautunut eläinperäiseen ravintoon. Monia vitamiineja ja rasvoja saa vain eläinperäisestä ravinnosta.

Muutamia esimerkkejä kasvien aiheuttamista haitoista. Vehnä, ruis kaura, ohra ja todennäköisesti maissi aiheuttavat keliakiaa.

archinte.ama-assn.org

Keliakia on täysin alidiagnostisoitu. Lisäksi vain osa viljojen aiheuttamista haitoista tulee esille testeissä. Huomattavan suuri joukko ihmisiä on herkistynyt viljoille tietämättään ja kärsivät mitä moninaisista vaivoista. Viljat on yhdistetty noin 200 eri sairauteen skitsofreniasta syöpään. Viljojen proteiinit muistuttavat ihmisen vastaavia ja joutuessaan elimistöön viljat sekoittavat immuunijärjestelmän aikaansaaden eri autoimmuunisairauksia. Nuorilla viljat aiheuttavat mielialan vaihetuilta ja ylipainoa. Akne on yksi viljojen aiheuttama oire. Kokemukseni mukaan viljaherkkyys on hyvin yleinen. Pelkällä viljojen poisjättämisellä monen elämä on muuttunut ratkaisevasti parempaan suuntaan.

Lektiini on viljoissa, eteenkin vehnässä, esiintyvä yhdiste. (WGA wheat germ agglutin). Lektiiniä pidetään keskeisenä syynä vehnän aiheuttamiin eri sairauksiin. Vehnän jalostusasteen noustessa ovat myös sen lektiinipitoisuudet kasvaneet. Paradoksaalisti terveenä pidetyssä kokojyvävehnässä lektiinipitoisuudet ovat erityisen korkeat.

Lektiini on pienimolekyylinen glykoproteiini, joka voi suoraan vaurioittaa eri kudoksia ilman, että immuunijärjestelmän tarvitsee reagoida. Lektiini aiheuttaa kudoksissa tulehdusta ja kertyy elimistöön sillä se ei hajoa. Juuri lektiiniä pidetään syynä kroonisten tulehduk-sellisten ja degeneratiivisten tautien lisääntymiseen teollistuneissa maissa. Lektiini läpäisee veriaivoesteen, ja kuka tietää mitä kaikkea se saa aikaan aivoissa.

www.greenmedinfo.com

Lektiini tuhoaa kateenkorvaa, joka on oleellisen tärkeä elin immuniteetin kehittymisen kannalta. Lektiini vaikuttaa haitallisesti myös hormoneihin.

Lektiini lisää insuliinin eritystä ja aiheuttaa leptiini-nimisen hormonin resistenssiä, mikä on keskeisimpiä syitä ylipainoon. Lektiinit lisäävät veritulppariskiä ja myös aiheuttavat immuunijärjestelmän häiriöitä.

Kasvit kehittävät mitä moninaisempia aineita syöjiä vastaan. Englanninkielinen nimi näille yhdisteille on anti-nutrient compounds, jolle en keksi suomalaista vastinetta. Mutta Suomessahan viljat ovat pyhä asia, joten haitoista ei puhuta, eikä sanojakaan siksi ole olemassa. Viljoissa löytyy myös alfa-amylaasi-inhibiittori-niminen yhdiste, joka aiheuttaa herkistymistä ja allergisia reaktioita. Samoja aineita on löydetty myös perunasta. Ihmisen elimistö on täysin avuton lektiinien suhteen. Ne leviävät kaikkialle elimistöön.

Viljojen proteiinit voivat aiheuttaa edellisen lisäksi Addisonin tautia, astmaa, paksunsuolen tulehdusta, Chronin tautia, kilpirauhasen autoimmuunitulehdusta, hammaskiilteen vauriota, epilepsiaa, maksavaurioita ja reumaa, I-tyypin diabetesta, munuaisvauriota, hiivan aiheuttamia suutulehduksia ja MS-tautia. Dermatitis herpetiformis johtuu usein viljoista.

Nykyisin viljat on yhdistetty alati lisääntyvään lapsettomuusongelmaan:

consults.blogs.nytimes.com

Toinen syy lapsettomuuteen on D-vitamiinin puute.

www.eurekalert.org

Ja sitten taas sitä terveellistä kokojyväviljaa kaikille!

Soija on kasvisyöjille keskeinen kasvimaailman ihme. Soija on vegaaniuskonnon pyhä öylätti. Soijan haitoista voisi kirjoittaa kirjan, joten tässä yhteydessä vain muutamia huomioita. Oheisena linkki, joka valottaa asiaa

www.soyonlineservice.co.nz

Sitten laajempi esitys koko soijabisneksen pimeistä puolista:

"Behind the Bean: The Heroes and Charlatans of the Natural and Organic Soy Foods Industry," www.cornucopia.org (pdf)

Jos sitten jatketaan lapsettomuusteemalla, niin soija aiheuttaa poikalasten infertiliteettiä.

www.ncbi.nlm.nih.gov

Soija aiheuttaa myös paljon samoja ongelmia kuin viljat. Tavanomaisin on kilpirauhasen vajaatoiminta.

Kasviöljyt sinänsä on myös laaja aihe. Ne sisältävät pääasiassa tulehdusta aiheuttavaa omega-6-rasvoja, jotka ovat hyvin ongelmallisia runsaasti nautittuina. THL:n virallinen dogmi on, että nämä rasvat ovat terveellisiä. Turussa on meneillään ns. Strip –tutkimus, jossa lapset ovat koekaniinin asemassa. Heille syötetään näit omega-6-rasvoja, joiden kuvitellaan sitten joskus vähentävän sydäntauteja. Kun on pakkomielle yhden asian suhteen, muut seikat jätetään vaille huomiota. Palaan aiheeseen myöhemmin, mutta omega-6-rasvat on yhdistetty itsemurhiin.

www.ncbi.nlm.nih.gov

Samat rasvat aiheuttavat myös masennusta. Ei ole ihme että niin monella on pää sekaisin.

www.psychosomaticmedicine.org

On valitettavaa, että tietämys ravinnosta tässä maassa on jäänyt tuonne 50-luvun teorioiden tasolle, ja tilanne näyttää vain pahenevan. Vihreä puolue uhkaa uudella uskonnollaan koko maan järkevää ruokatuotantoa. Jos eettisyyttä ajatellaan, ohessa yksi linkki kestävän kehityksen karjataloudesta

www.sustainabletable.org

Jos luontoa täytyy suojella, niin sitten pitäisi kieltää soijan viljely sillä tällä hetkellä soijabisnes tuhoaa sademetsiä enemmän kuin mikään muu ihmisen toimenpide. Kaiken lisäksi GM-soija on vallannut kaiken viljelyalan.

Muu maailma menee kohisten Suomen ohi näissä ravintoasioissa. 2012 pitäisi tulla uusi ruokakuppi jokaiselle. Valitettavasti se on aikansa elänyt sillä muualla on ymmärretty, kuinka yksilöllistä ravintoasiat todellisuudessa ovat.

news.bbc.co.uk

hmikko · 13 Maaliskuu 2010

Camo Lissabone sanoi:
Antti Heikkilän painavaa sanaa ravinnosta hänen blogistaan.

Miten nyt kukanenkin määrittelee 'painavan'. Tyylipuhdasta satunnaismölinää oli tuo, sanoisin.

---------- Viesti lisätty kello 13:22 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 13:08 ----------

Jos sitten jatketaan lapsettomuusteemalla, niin soija aiheuttaa poikalasten infertiliteettiä.

www.ncbi.nlm.nih.gov

Hohhoijaa, tieteellinen lukutaito kunniaan. Linkki johtaa Yhdysvaltain National Institutes of Healthin (NIH, sikäläinen massiivinen liittovaltion lääketieteen tutkimulaitos ja tutkimuksen rahoitusorganisaatio) National Center for Biotechnology Informationin (NCBI) etusivulle. NCBI pyörittää mm. sekvenssitietokantoja ja lääketieteen alan suurinta bibliografista tietokantaa Medline/PubMed:ia, jossa on tiedot suunnilleen kaikista lääketieteen alan ja siihen liittyvien biotieteiden julkaisuista. Siitä vaan lapsettomuustietoa etsimään. Tuo ei siis ole mikään lähdeviittaus yhtään mihinkään, eikä näytä edes siltä, että täydellisempi linkki olisi jäänyt vajaaksi vahingossa, kun mölinässä ei mainita mitään spesifistä tutkimusta aiheesta. Sama linkki on annettu toiseen kertaan jonkun eri aiheen yhteydessä.

---------- Viesti lisätty kello 13:42 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 13:22 ----------

Albert sanoi:
Karjalainen kertoo tänään 1.4., että
Vapo ryhtyy tekemään liikenteen biopolttoainetta turpeesta

Kohta on vuosi kulunut, miten mahtoi käydä tuon hankkeen? Maalaisjärjellä ajatellen homman täytyy olla hiilitaseen kannalta katastrofaalinen, jos suosta nostetaan kahden metrin kerros turvetta ja sen jälkeen metsitetään. Metsän kasvu kestää kymmeniä vuosia eikä se taida täysikasvuisenakaan sitoa samaa hiilimäärää kuin nostettu turve. Mutta mitäpä tuon on väliä, jos EU:lta on saatu semmoinen rätinki, että turve on uusiutuva biopolttoaine. Eläköön päästökauppa...

Jutussa mainittua Fischer-Tropsch -prosessin energiatehokkuutta onnistuttiin samoihin aikoihin vuosi sitten ilmestyneen julkaisun mukaan parantamaan ainakin labraolosuhteissa oleellisesti. Saapi nähdä mistä kaikista materiaaleista dieseliä tehdään lähitulevaisuudessa. Kaukana ei liene se raja, että esimerkiksi kivihiili on taloudellisempi lähde kuin kanadalainen öljyhiekka.

Camo Lissabone · 13 Maaliskuu 2010

hmikko sanoi:
Miten nyt kukanenkin määrittelee 'painavan'. Tyylipuhdasta satunnaismölinää oli tuo, sanoisin.
Hohhoijaa, tieteellinen lukutaito kunniaan. Linkki johtaa Yhdysvaltain National Institutes of Healthin (NIH, sikäläinen massiivinen liittovaltion lääketieteen tutkimulaitos ja tutkimuksen rahoitusorganisaatio) National Center for Biotechnology Informationin (NCBI) etusivulle.

Siinähän se lukee viestini kärkeen, että
"Linkistä http://www.anttiheikkila.com/index.php?id=2&art=166 löytyy toimivat lähdeviitelinkit ja kommentit, mutta teksti tässä suoraan luettavissa."

Ja ennenkuin tuomitsee satunnaismölinäksi, kannattaa tutustua kirjoittajaan tarkemmin.

Yleisesti pohdittavaa:
-Miten voit olla varma oman tietosi oikeellisuudesta?
-Virallinen totuus ei tarkoita, että se on oikea totuus, vaan se totuus, joka palvelee valtaapitäviä ja heidän taustatukijoitaan parhaiten. Historiastahan tämän asian tunnemme.

"Ilmastonmuutoksesta" mietittävää:
http://ilmastohuijaus.blogspot.com/

Muuten omituisella pohjalla on Suomen Hallituksen ilmastotietämys. Ilmastopoliittisena asiantuntijana luulisi olevan joku tai useampi pitkän kokemuksen omaava alan asiantuntija, mutta tehtävässä onkin Oras Tynkkynen, joka ei ole edes pääaineenaan asiaa opiskellut, vaan gradunsa aihe on lihavien representaatio tv-sarjoissa!

No, suhteillahan pääsee mihin vain, vaikka virallista pätevyyttä ei olisikaan. Myös liikennesuunnitteluhommiin.

Aiempaan viestiini tässä ketjussa sopii jatkoksi tämä Aarno Laitisen kirjoitus, joka on varsin osuva:

Ruokaterroria
Lauantai 13.2.2010 klo 04.15

Kun vihreiden eduskuntaryhmä kutsutaan yritys- tai järjestövierailulle, isännille lähtee pitkä sähköposti, jossa sihteeri kertoo kansanedustajien ruokarajoitteet. Vain kaksi suostuu syömään kaikkea, lihaakin.

Vihreiden tyttöset eivät syö lihaa, osa heistä ei syö kalaa. Muutamalle silakka on myrkkyä, koska siinä on dioksiinia. Vilja ja juureksetkaan eivät ole heille itsestäänselvyys, sillä osa ei kelpuuta perunaa, valkoista riisiä tai maissia.

Jotkut ovat allergisia kurkulle, tomaatille, paprikalle, kaalille, sienille. Lista lyheni jonkun verran, kun Heidi Hautala ja Satu Hassi veivät ruokarajoitteensa Brysseliin, mutta tällaisenakin vihreiden ryhmä on hankala vieras isännille ja kokeille, kun 14 kansanedustajalle pitää valmistaa lähes yhtä monta erilaista ateriaa.

Ruokaniuhotus on vihreiden uskonto, johon muutkin halutaan pakottaa. Nyt Helsingin vihreät ovat aloittaneet kaupunginhallituksessa taistelun liharuokia vastaan ja vaativat kouluihin pakollisia vihannesruokapäiviä. Siis pakkoruotsin lisäksi pakkokasviksetKouluissahan on jo nykyisin kasvisvaihtoehto, mutta se ei heille riitä. Kaupunginhallituksessa vihreät ajoivat läpi pakkokasvispäivän. Vain kaksi kaupunginhallituksen jäsentä, Sirpa Asko-Seljavaara (kok) ja Arto Bryggare (sd) uskalsivat vastustaa. Lääketieteen professori Asko-Seljavaara ja entinen huippu-urheilija Bryggare ovat asiantuntijoita ruoka-asioissa, sillä he ymmärtävät, että liha ja kala ovat nuorelle ihmiselle tärkeitä rakennusaineita. Mutta uskontoja vastaan on mahdotonta taistella.

Vihreillä on merkittävä esikuva historiassa. Adolf Hitler pani 1930-luvulla Saksan kansan kasvisdieetille. Koko maassa oli pakollinen kasvispäivä. Sen tarkoitus oli kerätä rahaa Saksan asevarusteluun.

Kun Hitlerin hovissa oli kasvispäivät, natsijohtajat Göring, Himmler, Speer ja muutamat muut jäivät silloin pois lounailta ja päivällisiltä.

Vaikka Hitlerillä oli parhaat kasviskokit, jotkut vegaaninatsit toivat omat raaka-aineensa ja kokkinsa kylään tullessaan. Hitlerhän ei tyytynyt Mannerheimin 75-vuotispäivilläkään syömään isännän tarjoamaa ruokaa, vaan hänellä oli oma kasviskokki mukanaanHitlerin esimerkkiä mukaillen vihreät vastustavat lihan syöntiä sen aiheuttaman hiilijalanjäljen vuoksi. Heidän laskutaitonsa ei riitä sen arviointiin, millainen hiilijalanjälki on niillä vihanneksilla, jotka tuodaan Espanjasta lentokoneella tai niillä tomaateilla, jotka kasvavat Närpiössä 30 asteen pakkasella 30-asteisissa kasvihuoneissa.

Huvittavaa on sekin, että Helsingillä on ravintoasiantuntijoita, mutta nyt kaupunginhallituksen vihreät, naiset ja kaikkien asioiden niuhottajaämmä Osku Pajamäki (sd) ryhtyvät kasviskiihkossaan laatimaan koululasten ruokalistaa.

Hammaslääkärini kertoi huomanneensa vegaanityttösten hampaissa muutoksia, jotka viittaavat siihen, että 40 vuoden iässä heillä ei ole kunnon kalustoa. Allergiat ja anoreksiat leviävät, kun ihmisen taimet höynäytetään syömään yksipuolista ruokaa.

Animalia tuskin sallisi moisen dieetin kokeilua Korkeasaaren eläintarhassa. Lapsista tehdään vihreän ruokaterrorismin koekaniineja.