Viestiketju: Lämpeneekö maapallo ja miten?

Alunperin kirjoittanut Albert

Kertokaas samalla mikä on tuhlaamista?
Sekö, että viettää tavanomaista elämää. Mistä pitää tinkiä silloin. Sisällä tuikkivat 15 watin lamput ja lämpötila on 15 astetta. Siellä sitten kökötetään paksuissa villavaatteissa, joita pitää sitten myös pestäkin. Ei kun porukalla Mätäojan varteen ja pyykki huljumaan.
Eli siis tavallista ihmistä syyllistetään rankasti. Ne muutokset, joista olisi todellista hyötyä, pitäisi tehdä aivan muualla kuin pienen ihmisen kotona.

Heh.

Tuhlaaminen on sitä, että saa huonon hyötysuhteen investoimastaan panoksesta (raha tai energia). Liian usein ajatellaan että pitää itsetarkoituksellisesti kärsiä, jotta saa kirkkaamman kruunun. Mutta ei kärsimys jalosta eikä auta maailmaa.

Ei sisälämpötilaa tarvitse laskea 15 asteeseen, mutta sen sijaan kannattaa harkita voisiko sitä laskea 24 asteesta vaikka 21 asteeseen. Siitä ei mukavuus kauheasti kärsi ja itse asiassa olo on hieman pirteämpi kuin jos hautoisi itseään liian lämpimässä asunnossa. Ja tuon 21 asteen lämmön voisi tuottaa jollain muulla tavalla kuin öljylämmityksellä. Nykyisin lämpöpumpputekniikka on kova sana, mutta ei varmasti lämmitystekniikan viimeinen kehitysaskel.

Pyykkiä voi ja pitää pestä, mutta kieltämättä ehkä voisi harkita onko päällysvaate likainen yhden käyttökerran jälkeen vai voisiko vaikkapa poolopaitaa pitää vielä toisen päivän sen sijaan että pesää päivän käytön jälkeen. Ja vaikka kuivausrumpu on ehdottoman miellyttävä tapa saada pyykit kuivaksi, niin vanhanaikainen kuivausteline kuluttaa vähemmän energiaa eikä välttämättä ole paljon suurempi vaiva (vaikka aikoinaan kun rummun ostimme, sanoin vaimolle että minähän en sitten vastedes enää pyykiä ripusta... olen kyllä muuten ripustanut...). Näkisin materiaalitekniikalla kehitysmahdollisuuksia siihen suuntaan, että kehitettäisiin paremmin likaa hylkiviä kuituja, jotka myös puhdistuisivat kenties pelkällä haalealla vedellä, ilman pesuaineita.

Valaistuksessa on myös tapahtumassa vallankumous. Nykyiset säästölamput jo sinänsä säästävät verrattuna tavallisiin hehkulamppuihin eikä niihin vaihtamalla tarvitse käytännössä tinkiä yhtään mistään (paitsi jos oikein nipo on, niin sitten voihan nostaa esille sen, että säästölampun valosta puuttuu loisteputkelle tyypillisesti eräitä aallonpituuksia, jolloin värit hieman vääristyvät). Lähitulevaisuudessa LED-lamput korvannevat säästölamput, ja vaikka ne aluksi maksanevat vielä jonkin verran enemmän, niin niitä ei tarvitse vaihtaa käytännössä juuri koskaan ja ne vielä leikkaavat huomattavan osuuden pois energiankulutuksesta, edelleenkään tinkimättä asumismukavuudesta yhtään mitään. Jos asiaa tarkastellaan laajemmasta näkökulmasta, niin LED-tekniikallahan ei oikeastaan olisi mitään tarvetta ankkuroitua nykyisenkaltaisiin lampunkantoihin, joita toki tarvitaan siirtymäkauden ratkaisuna, mutta ei juuri muuhun.

Näkisin että LED-tekniikkaa tarjoaa aivan uudenlaisia valaistusmahdollisuuksia, jotka sekä ovat näyttäviä, tyylikkäitä että äärettömän energiataloudellisia. Mieleen tulee esimerkiksi seinää kiertävä LED-valonauhaboordi esim. maitolasin takana. Myös mainosvalaistuksessa LED-tekniikalla voidaan tehdä tyylikästä jälkeä -- energiaa tuhlaamatta! -- verrattuna nykyisin yleisiin, karmean näköisiin valokaappeihin, jotka aikoinaan säästösyistä korvasivat niin retrotyylikkäät aidot neonputkimainosvalot.

Tietotekniikassa näkyy terve suuntaus kohti minilaptoppeja, jotka ovat toki tehottomia mutta myös niukasti virtaa käyttäviä. Jos tarpeet liittyvät vain kevyeeseen netin käyttöön, niin mitä järkeä olisi pitää jotain supermegateho-Pentium-voileipägrilliä paahtamassa energiaa harakoille. Työkalut tarpeiden mukaan. Samoin keskittämällä palvelut cloud computing -tyyliin isoihin datacentereihin (jotka kyllä itsessään ovat energiasyöppöjä) saadaan säästöä, kun keskitetty ratkaisu on tehokkaampi ja taloudellisempi kuin pitää miljoonia yksittäisiä kulutukseltaan serveritason koneita pyörimässä työpöydillä.

Viihde-elektroniikassa nykyiset isot LED-TV:t ovat hirveitä energiasyöppöjä. Meillä on 28" vanha katodisädeputki-TV, joka on suhteellisen energiatehokas. Toki litteä ruutu olisi kivamman näköinen, mutta vanha toimii vielä eikä ole tehnyt mieli vaihtaa vähemmän energiatehokkaaseen vaihtoehtoon, josta ei oikeastaan saisi juuri mitään lisäarvoa. Varsinkin jos ostaisi hirveän kokoisen ruudun, pitäisi DVD-soitin vaihtaa Blu-Rayhin, jotta pikselöityminen ei haittaisi kovin, eli pelkkää lisää rahanmenoa ottaen huomioon kuinka fantastinen nykyinen DVD-laatuinen kuva on verrattuna vanhaan VHS:ään. Jollakin aikavälillä odotan uusia LED-taustavalolla varustettuja videotykkejä, jotka ovat erittäin kestäviä ja edullisia verrattuna vanhoihin tykkeihin ja käsittääkseni kohtuullisen energiatehokkaita verrattuna vastaavan kokoiseen isoon litteään ruutuun. Sellaisella elokuvat voisi katsoa vaikka 50" koossa mini-investoinnilla ja energiatehokkaasti, ja uutisia yms. varten voisi hommata esim. ihan pienen litteän ruudun korvaamaan nykyinen iso TV. Toki varmaan myös litteiden ruutujen energiatehokkuus paranee lähitulevaisuudessa.

Ottaen huomioon litteiden näyttöjen kova energiankulutus, olen puolittain kauhulla seurannut millä vauhdilla ne ovat yleistyneet mm. mainoskäytössä ja infojärjestelmissä. New Yorkissa vähän siellä sun täällä on litteitä mainosnäyttöjä, joissa pyörii liikkeen mainoksia, kuten havaitsin vuosi sitten siellä käydessäni. Sama ilmiö vaikuttaisi nyttemmin rantautuneen Tampereellekin. Lontoon Heathrown's lentokentän uudessa 5-terminaalissa on raporttien mukaan ennätysmäärä litteitä näyttöjä varsinkin mainoskäytössä (muistaakseni 5 kertaa enemmän kuin esim. Kennedyn kentällä New Yorkissa kokonaisuudessaan?). Tuollaisen näyttömäärän pyörittäminen vaatii jo pienen voimalan, jotta energia riittää. Tässäkin uusi tekniikka voi tuoda apua. Nk. sähköinen paperi vaatii passiivisena esitystekniikkana energiaa vain silloin kun sisältö vaihtuu eli suhteellisen staattista informaatiota (siis muuta kuin puhtaasti liikkuvaa videokuvaa, esim. muutaman sekunnin välein vaihtuvia infoplansseja) voidaan esittää hyvin energiatehokkaasti. Näkisin että tällaisessa mainoskäytössä sekä esim. lentokenttien ja joukkoliikenteen infojärjestelmissä sähköiseen paperiin perustuvien näyttöjen olisi syytä korvata pikimmiten nykyiset litteät LED-näytöt.

Yllä olevista esimerkeistä voinee havaita että uudella tekniikalla voidaan leikata energiankulutusta hyvin rajusti ilman että nykyistä elämänmuotoa tarvitsee liian radikaalisti muuttaa tai tinkiä mukavuuksista rajusti. Toki joitakin laajamittaisempiakin muutoksia voidaan tarvita, kuten esim. Euroopan sisäisten lentojen korvaamista mahdollisimman pitkälti junamatkoilla jne., mutta ei kasvihuoneilmiön torjunnan tarvitse tarkoittaa paluuta kivikaudelle. Ei meillä ole syytä sirotella tuhkaa päällemme vaan ottaa kaikki tämä mahdollisuutena saavuttaa tasapainoisempi ja parempi elämä. Lisäksi jokun tuo kaikki uusi tekniikkakin pitää kehittää, markkinoida ja myydä. Siinä on bisnesmahdollisuuksia hyvin suurelle joukolle ihmisiä ja yrityksiä.

Itse asun vuokratalossa ja tähän kämppään joku edellinen oli asennellut 7W:n energiansäästölamppuja. Vielä kun sellainen oli keittiössä maitolasikuvun takana, ei keittiössä kyllä nähnyt yhtään mitään. No, ilman himmennystä se palvelee vielä toisaalla. 11W:n lampulla näkee jo vähän paremmin kuvunkin kera.

Tässä taloyhtiössä asuu sen verran änkyröitä, jotka viis veisaavat kaikesta lajittelusta, että hiukan pelottaa se aika kun kaupasta ei enää saa kuin energiansäästölamppuja. Välillä tuntuu, että roskapussit vie mies, joka kiusallaankin paiskoo vaimon lajittelemat roskat tarkoituksella väärään pönttöön.

Alunperin kirjoittanut janihyvarinen

voihan nostaa esille sen, että säästölampun valosta puuttuu loisteputkelle tyypillisesti eräitä aallonpituuksia, jolloin värit hieman vääristyvät

Miten on määritelty värien vääristyminen? Värithän riippuvat aina käytettävästä valosta!

Loisteputkia on myös saatavissa ns. täydellä spektrillä, jolloin aallonpituuksia on ihan riittävästi. Näitä lamppuja valmistavat ainakin Viva-Lite ja Sylvania (Sylvania tunnetaan Euroopassa paremmin nimellä Osram). Etsikää värikoodia 965, niin saatte haluamanne (tai oikeastaan 9xx takaa täyden spektrin, 65 perässä tarkoittaa 6500 kelvinin värilämpötilaa - korjatkaa jos olen väärässä). Ledeillä aallonpituuksien määrä sen sijaan on hyvin rajallista.

Nykyisen yksiöni valaistuksen ratkaisin Viva-Liten 26 W:n pienoisloistelampulla, joka vastaa noin 130 W:n hehkulamppua. Ei tarvinnut ostaa kallista kolmen, neljän tai viiden lampun valaisinta, vaan halpa Anttilan kymmenen euron valaisin ja siihen 30 euron loistelamppu. Sähkössä säästää lampun elinaikana megawattitunnin, eli reilut 50 euroa (olettaen että sähkön hinta ei nouse). Toisaalta sama valaistus kolmella 40 W:n hehkulampulla tuottaisi loistelampun elinaikana 30 rikkoutunutta hehkulamppua! Ja paljonkohan sellainen kolmen lampun valaisin oliskaan maksanut?

Valaistuksesta kiinnostuneille voin suositella Viva-Liten maahantuojan Adluxin valaistusopasta, joka on ilmaiseksi saatavilla heidän sivuillaan. Tietysti myyjien tekemiä oppaita pitää aina lukea varauksella. Kunnollisia loistelamppuja on kuitenkin vaikea löytää muualta kuin Adluxin jälleenmyyjiltä.

Alunperin kirjoittanut TEP70

Itse asun vuokratalossa ja tähän kämppään joku edellinen oli asennellut 7W:n energiansäästölamppuja. Vielä kun sellainen oli keittiössä maitolasikuvun takana, ei keittiössä kyllä nähnyt yhtään mitään. 11W:n lampulla näkee jo vähän paremmin kuvunkin kera.

Nykyisin valitettavasti valaistuksessa säästetään aivan liikaa. Vaihda se 11 W:n lamppu johonkin tehokkaampaan!

Minulla on sekä keittiössä että kylpyhuoneessa tyypillinen 1970-luvun kahden hehkulampun (max 40 W) valaisin, eikä näissä huoneissa näe kunnolla. Loistelamput eivät kupuihin mahdu, joten on pakko muuttaa asuntoon, jossa on paremmat valaisimet. Edellinen asukas oli säästäväinen, sillä hänellä oli yhteensä yksi 15 W:n lamppu näissä kahdessa valaisimessa. Ilmeisesti hän tiskasi pimeässä, tai sitten vei kylpyhuoneen lampun kiinni keittiön valaisimeen tiskauksen ajaksi.

Alunperin kirjoittanut janihyvarinen

Viihde-elektroniikassa nykyiset isot LED-TV:t ovat hirveitä energiasyöppöjä.

Tälle ei kyllä ole mitään perusteita. Litteät näytöt (poislukien plasmanäytöt) kuluttavat huomattavasti vähemmän sähköä kuin kuvaputkinäytöt. Esimerkiksi oma 19 tuuman kuviputkinäyttöni kuluttaa 96 W sähköä (mitattu arvo). Valmistajien arvot 22-24 tuuman laajakuvamonitoreille ovat 30-70 W. Vaikka kuva-ala kasvaisikin, ei tehonkulutus kasva.

Alunperin kirjoittanut kouvo

Joukkoliikennefoorumilla kampanjointi ei perinteisesti ole taannut mitään järisyttävää äänisaalista vaalipäivänä.

Pelkällä Joukkoliikennefoorumilla ei vaaleja voiteta. Mutta jos avuksi ottaa Voimahalifoorumin (linkit: 1, 2), ovat mahdollisuudet paljon, paljon paremmat.

Alunperin kirjoittanut janihyvarinen

19" on vielä ihan kohtuukokoinen ruutu. Päteekö sama myös 37", 42" tai 50" kokoihin? Minulla on ollut käsitys että nimenomaan nuo suuret ruudut syövät hirveästi sähköä, eivät pienet.

19" CRT ei ole vertailukelpoinen >37" LCD-ruutuihin. Todellisuudessa 19" putken (tietokoneen monitori) tilalle hankitaan enintään 24" paneeli, isoja taulutelkkuja hankitaan 28"-32" kuvaputkitöllöttimien tilalle.

24" on käytännössä yläraja tietokoneen monitorin koolle, sitä isomman kanssa saa jo käännellä päätä tai siristellä silmiään.

Vinkkinä muuten isoon tietokonenäyttöön siirtyville: ei kannata hankkia Full HD-näyttöä, ellei päivitä koneen rautaa HD-matskua vastaavaksi. Minulla on noin 2004-vuoden tasoinen tietokone (AMD Sempron 2400+, 768 MB RAM, ATI Radeon 9700), ja kaikki HD-matsku, mitä olen omassa 24" näytössä kokeillut t-ö-k-k-i-i ja pahasti. Sama pätee myös joihinkin selaimissa pyöritettäviin videoihin (esim. netti-TV) koko näyttöön skaalattuna.