Kilpailutus

Osakeoptioista saatua tuloa verotetaan ansiotulona eikä pääomatulona. Siten siihen ei sovelleta pääomatulon verokantaa vaan tavallista vuosittain vahvistettavaa progressiivista verotaulukkoa.
TVL 4:66.3
"Veronalaista ansiotuloa on myös etu työsuhteeseen perustuvasta oikeudesta saada tai hankkia yhteisön osakkeita tai osuuksia käypää alempaan hintaan vaihtovelkakirjalainan, optiolainan, optio-oikeuden tai muun näihin rinnastettavan sopimuksen tai sitoumuksen perusteella (työsuhdeoptio)"

Tosin en tiedä mitä tuo liittyy otsikon aiheeseen, mutta oikaistaanpa tuo virhekäsitys kuitenkin.
 
Halusit nyt ottaa malliksi tuon Kuuban. Ainakin siellä terveydenhuolto on paremmalla tolalla kuin markkinatalousmahti Yhdysvalloissa … vaan siellä osataan nauttia elämän muistakin puolista. Masennuslääkkeitä kuluu varmastikin vähemmän, kun taas Yhdysvalloissa doupataan koko porukka opiskelijoista työntekijöihin erilaisilla lääkityksillä, jotta kestäisivät henkisesti kuluttavaa elämää.
Tuota, mistähän Pravdasta tai Tiedonantajasta tällainenkin kaikkitietävä USA-viisaus on saatu? Meizi on ollut pitkät ajat töissä ko. valtiossa, lukuisia työmatkoja tehnyt siellä ja esim. juuri tuossa pääsiäisviikolla olin muutamissa puhelinkokouksissa tarjousta valmistelemassa sikäläisten pohjoisamerikkalaisten kollegojeni kanssa. Ja eikä kukaan meistä ollut todellakaan millään tavoin ”doupattu erilaisilla lääkityksillä”, vaan erittäin järkevää tarjousta teimme sikäläisen asiakkaan pyyntöön vastataksemme (sillä siis toimittamalla kannattavasti asiakkaan tarvitsemia tietojärjestelmiä pystymme työllistämään omaa suomalaista osastoamme ja myös fiksuja pohjoisamerikkalaisia kollegojamme, ja ainakin kotimaan palkkatuloillamme pystymme jopa maksamaan veroja tämän hyvän yhteiskuntamme pyörittämiseen).

Se onni ei tule ostamalla tavaraa, vaan kulttuurista, yhteisöllisyydestä ja kanssakäymisestä.
Tässä asiassa olen täysin samaa mieltä. Koti, uskonto ja isänmaa luovat meille kaikille sellaisen viitekehyksen, että jopa tämä siteerattu kommentaattori voi tällä arvomaailmalla joskus kasvaa omaa kulttuuritaustaa, perhettä, lähisukua ja muita perusarvoja kunnioittavaksi aikuiseksi ihmiseksi (ilman että tarvitsee jatkuvasti kateellisena halveksia toiselta kulttuuritaustalta menestyneitä ihmisiä tai kansakuntia).

Siksi … vaan tahdin hidastamista ja arvojen uudelleenjärjestelyä.
No joo, ”tahdin hidastaminen”: Jos me osastollamme laiskotellaan ja jätetään tarjous tai projektitoimitus deadline-päivän jälkeen, niin Pelastusarmeijan leipäjonossa ollaan mekin hyvin pian.

Muuten emme kestä pidemmän päälle…
Joo, hei haloo, jos ei kestä täysin normaalia työelämää, niin toki... Kyllähän me keski-ikäiset nykyisin jo muutenkin maksetaan kaikenlaisten alle 30-vuotiaiden eläkkeitä ynnä muita tukiaisia (eipä tällaista vaan ollut meizin saatikka fazin nuoruudessa…)

Tasapainoinen sekatalous ja demokratia on osoittautunut ainoaksi hyvin toimivaksi järjestelmäksi. Unelmayhteiskuntani olisi Sveitsin kansalaisdemokratia yhdistettynä ruotsalaiseen anteliaaseen hyvinvointivaltioon.
Juu, tässä olen vaihteeksi jopa osittain samaa mieltä. Kunhan vain muistamme ne tosiasiat, että Sveitsin varallisuudesta huomattava osa johtuu sikäläisestä luotettavasta pitkäjänteisestä pankkitoiminnasta (joskin tämä vakaa talletussuoja on varmaan joidenkin mielestä sikamaista riistokapitalismia, mutta kyllä natsien ohella myös ne ihaillut ryssäsosialistit ovat sinne ehtineet megaruplia piilottaa). Ja pitää muistaa myös, että Ruotsi ja Sveitsi ovat aika poikkeuksellisesti Manner-Euroopassa pystyneet olemaan sotia käymättömiä ja miehittämättömiä maita vuosisatojen ajan. (Sen sijaan joku itänaapurin työläisparatiisin sosialisti Josef Stalin ei meitä Suomea, Baltiaa tai Puolaa jättänyt rauhaan, mutta taisteltu on, emmekä ole kuolleet niissä reaalisosialismin huippusaavutuksiin kuuluvissa Siperian vankileireissä. Tai siis kun tuntee henkilökohtaisesti joitakin reippaita kavereita, jotka DDR:n tai Eestin urhoollisten tarkka-ampuja-rajavartijoiden sarjatuliaseiden alta pääsivät aikoinaan vapaaseen maailmaamme, niin ei kyllä vain voi ikipäivänä ymmärtää mitään ”sosialismin” ihailua.)

Riippuu, mitkä ovat kollektiivin arvot. Suomen tyyppisessä valtiossa ihmisten kunnian nälkä on niin suuri, että eivät ihmiset suuremmissa määrin kehtaa jäädä tekemättä mitään, vaikka töitä tekemällä ansiot olisivatkin samat tai jopa vähäisemmät… Luulen, että monet tekevät töitä toteuttaakseen itseään ja saadakseen mainetta, kunniaa ja arvostusta…
Tuota, kyllä me suuri enemmistö teemme töitä (niin tätä maailmaa omalta pieneltä osaltamme paremmaksi rakentaaksemme) mutta kuin myös palkkatuloa eli korvausta työstämme ansaitaksemme, jotta perheemme elätämme, asuntokulumme maksamme jne.

Markkinatalouden vika on, että se keskittyy vain yhteen ihmisen monista puolista, eli rahan nälkään.
Ja tuota taas, onpa Kemkim:n asenne vain niin pahantahtoisen yksisilmäinen: Sillä ainakin oma isoäitini (joka on 1918 teloitetun punavangin leski) ompeli ahkerasti ja möi töitään Viipurin torin markkinoilla (siis vuoteen 1939 asti). Enkä voi ikipäivänä kuvitellakaan, että tässä markkinataloudessa olisi kyse ollut jostain ”rahan nälästä”. Sillä tällaisessa Kemkim:n vihaamassa ”markkinataloudessa” oli vain yksinkertaisesti kyse siitä, että käsityöläinen pystyi myymään töitään niitä tarvitseville asiakkaille ja saadulla tuloilla pystyi elättämään perheensä.

Sosialismi ratkaisisi tämän ongelman siten, että kun kaikki saisivat saman verran rahaa … Jotkut pitävät käden töistä, he tekisivät näitä käden töitä ja olisivat tyytyväisiä.
Niinpä. Suomessahan on jo ainakin 70-luvulta asti ollut tilanne, että AY-liikkeen ”saavutusten” vuoksi esim. putkimiehet tai betoniraudoittajat ovat tuntipalkoissa ansainneet paljon enemmän kuin me pidemmän koulutuksen vuoksi useita työvuosia uhranneet. Mutta ainakin kun useita lähipiirin suuria remonttihommia on päivittäiseltä lähietäisyydeltä päässyt seuraamaan, niin onneksi markkinatalous toimii: Eli eihän enää suomalaista rakennustyömiestä näy tai kuulu (kun se työ on niin takuuylipalkattu ja ammattimiehen työtehtävät tasan tarkkaan TES-rajattu), mutta Soomelahen eteläpuolen isamaa-kodumaastahan nämä ahkerat ja työtäpelkäämättömät tekijät kaikki nykyisin tulevat (jotka käytännön kokemuksesta varmaankin jakaisivat kommentoidun kirjoittajan kanssa kaikki ihanat unelmat sosialismin autuudesta, kuten esim. satojen tuhansien virolaisten pakkokuljetuksista Siperian kuolemanleireille tai niukkuudesta, kurjuudesta ja yksipuolisesta reaalisosialismipropagandasta, johon sentään pientä lohtua toi Soome-TV).


Joku ryhmä ihmisistä tykkäisi vain olla löhöillä ja pössytellä pilveä. Heilläkin olisi oikeus elämäntapaansa ja he toisivat yhteisöön oman persoonallisen ripauksensa. He voisivat päivät pitkät kokoontua yhdessä viettäen hippielämää, keksiä yhteisöllisiä ideoita ja järjestää mielenkiintoisia tapahtumia.
Haloo moderaattorit! Tämä palsta ei kai ole mikään narkomaniaan yllyttävä verkkokeskustelusaitti? Ennen kuin poliisi tarttuu tähän, voitteko tehdä tarvittavat toimenpiteet?


Voisiko yllä oleva utopia toimia? Joku voisi esittää väitteen, että mitä tapahtuisi, jos ihmiset eivät olisikaan enää 8 tuntia päivässä töissä. No, nykyään ihmiset ovat kärjistetysti sanoen joko 100 % työelämässä tai 0 % työelämässä.
Herra Kemppainen, ihmettelenpä mistä tekin palkkanne saatte, perheenne elätätte, asuntonne maksatte ja tunnetteko te ollenkaan työelämän todellisuutta? Omalla osastollani on käyty erittäin raaka YT-neuvotteluprosessi, jonka tuloksena nyt alkuvaiheessa omassa työtilassamme me viisi IT-kaveria emme todellakaan ole ”100%/0%” töissä. No, tai siis meizillä on tilauskannan projektien vuoksi vielä syksyyn asti 100% työllisyys, mutta kaikki muut työhuonetoverini ovat kolmipäiväiseksi lyhennetyllä työviikolla. Ja teistä kukaan ei vain voi tietää tätä syyllisyyden tunnetta, kun minä tilamme ainoana täyttä palkkaa ansaitsevana tiedän kuitenkin tasan tarkkaan kollegojeni asuntovelkasitoumukset, perheen elättämisen talousvaatimukset jne. Eli ei se 60% palkanansaitseminen ole todellakaan mitään herkkua, vaikka Herra Kemppainen tällä tavoin omissa pilvilinna-pössyttely-utopioissaan kuvitteleekin.

Kun jokainen tekisi sen verran yhteisön hyväksi kuin huvittaa …. ja ihmiset voivat keskittyä elämästä nautiskeluun
Joo, onpahan jo niin moneen kertaan luettu, että Herra Kemppaisen ympyröissä sitä töissä käydään juuri sen verran kuin huvittaa ja bilettämiseltä ehtii ja rahaa sataa taivaasta ja sähköä tulee töpseleistä ilman inhottavia voimalaitoksia ja joukkoliikenteen pitää olla ilmaista jotta siellä on pysyvä pummien hoitolaitos jne. jne. jne.

Markkinatalous ei silti maksa tästä palkkaa…. Sama koskee kotityötä ja vapaa-ajan töitä, joita ei lasketa lainkaan työnteoksi, vaikka niiden vapaaehtoisesti tekemättä jättäminen johtaisi tarpeeseen palkata kalliita tekijöitä.
No kerrankin joku järkevä ajatus. Kun itse pitää oman kotinsa ja pihansa kunnossa, hoitaa talkootyöt ym. ja on ihan itse oma mökkitalkkarinsa, niin eipähän tarvitse maksaa noita sikamaisen kalliita sotu- ja veromaksuilla kuorrutettuja palkkoja (koska siis kotitalousvähennyksestä huolimatta ns. suora palkkaus on edelleen yleensä kannattavin toimintatapa).

Siviilipalvelus myös on tällainen tapaus… Toinen on yhteiskunnan velvoittama pakkotyöläinen, eli siviilipalvelusmies. Hän tekee lähes korvauksetta samaa työtä … Yhteiskunnan kannalta siis tulisi edulliseksi pakottaa kaikki ihmiset korvauksettomaan velvollisuustyöhön… Nykyinen järjestelmä ei ole siksikään kestävällä pohjalla, kun se syrjii vähemmistöä (eli miehiä) ja enemmistö (naiset) välttyy velvollisuudelta.
Voi taas… Jos maata puolustaneet sankarimme Summassa, Taipaleessa, Raatteen tiellä, Tienhaaran tai Talin-Ihantalan taisteluissa olisivat vain omanneetkin juuri Herra Kemkim:n asenteen, niin eipähän juurikaan olisi edes pääsyä spekuloimaan tällaisilla asioilla. Sillä Herra Kemppainen, jos tätä meidän muiden puolustustaisteluamme ei olisi käyty ja Suomi olisi teidän toiveidenne mukaisesti osa SNTL:n työläisparatiisia, niin ns. sivareitahan ei ko. valtiossa edes koskaan ollut (tai siis Siperian kasarmeissa Herra Kemppainenkin olisi saanut kohtuullisen ansaittua ns. IsonVeljen kuritusta ja simputusta). Nimittäin eivät ne SA-INT kuukaudet ole meille muillekaan olleet mitään korkeapalkkaista luxusduunia, mutta ei se meille ole ollut niin vaikeaa hoitaa omat velvollisuudet yhteisen hyvän puolesta.
 
Osakeoptioista saatua tuloa verotetaan ansiotulona eikä pääomatulona. Siten siihen ei sovelleta pääomatulon verokantaa vaan tavallista vuosittain vahvistettavaa progressiivista verotaulukkoa.

Tämä on tiedossa. Tosin lääkärien tapauksessa kyseessä eivät yleensä ole optiot vaan osakeomistus omassa työnantajafirmassa eli lääkäriasemassa. Tällöin voidaan osinkoja maksaa avokätisesti, jos palkka pidetään pienenä. Käsitykseni on, että tällaisia osinkoja verotetaan normaalisti pääomatulona, mitä epäkohtaa yritetään paikata jälleen uudella tarkemmalla lainsäädännöllä.

On kuitenkin väärä tapa ratkaista ongelma tällaisella yksityiskohtaisella säädöksellä. Sen sijaan pitäisi yhdenmukaistaa pääoma- ja ansiotulojen verotus, jolloin insentiivi kaikenlaiseen verosuunnitteluun katoaisi kertaheitolla.
 
Täsmälleen näin. Kysymys nähdäkseni onkin onko sellainen järjestelmä luotettava, jonka lähtöoletuksena on, että ihmisten on oltava jaloja, jotta järjestelmä toimisi? Voi olla että jaloja ihmisiä on, ja sellaiseen kannattaa periaatteessa jokaisen yksilön pyrkiä. Mutta aina löytyy niljakkeita, jotka etsivät vain omaa hyötyään. Minusta sellainen järjestelmä, joka toimii siitä huolimatta että ihmisistä löytyy niljakkeita, on toimivampi ja siis parempi.

Miten niin kapitalismi toimii, jos joku on niljake? He ovat niitä, jotka tuottavat hyviä voittoja kippaamalla ongelmajätteet meriin, saastuttamalla ilmakehän ja kuluttamalla luonnonvarat pois. Markkinataloudessa ei voida vahtia 100 % sitä, etteikö joku pelaisi eri säännöillä kuin muut, kuten luistelemalla velvoitteista, kuten ympäristönsuojelusta tai verojenmaksusta. Ja jos tämä yhteiskunta siihen puuttuisikin, niin aina löytyy joku valtio, joka ottaa avosylin vastaan vastuuttomat bisnekset rajojensa sisäpuolelle.

Kauniskin utopia on silti vain utopia. Ja sellaisen utopian etsinnässä realisoituvat yhteiskuntamallit tuppaavat olemaan dystopioita, sellaisia kauhukuvia jollaista kukaan ei oikeasti voisi haluta elinympäristökseen.

Markkinataloushan on utopia parhaimmillaan. Talousteoreetikot kuvittelevat, että ihmiset ovat rationaalisia päätöksentekijöitä ja ottavat aina sen tuotteen, jossa on paras hinta-laatu-suhde. Eivät he niin tee. Kun on liian paljon valinnanvaraa, niin ihmiset sekoavat ja ottavat vain jonkun sattumanvaraisesti. Tämän takia monet pitävät pienistä kaupoista, kun niissä valikoima on tarpeeksi pieni, että sen ymmärtää. Markkinatalouden opinkappaleet menevät uusiksi, jos hyväksytään se ajatus, että ihmiset eivät ole rationaalisia tai osaa tehdä järkeviä päätöksiä tarjolla olevista vaihtoehdoista.

Mutta eivät nuo menneen maailman vasuritkaan mitään kiilusilmäisiä murhamiehiä olleet vaan avoimesti hehkuttivat rauhan asiaa, pasifismia ja kaikenlaista kauniin kuuloista. Ongelma onkin siinä, että kauniiden sanojen ja ajatusten taakse kätkeytyivät julmat realiteetit. Luulen, että ainakin osa 70-luvun kotimaisista stalinisteista oli mukana puhtaasta idealismista. Kaikkea kaunista ja hyvää on helppo kannattaa. Jos Neuvostoliiton sanottiin ajavan rauhan asiaa, niin ehkä jotkut oikeasti uskoivat siihen. Paha vastustaa jos joku sanoo ajavansa maailmanrauhaa. Vaikka sitten käytännössä maailmanrauha tarkoittaisi "maailmanrauhan vastustajien" likvidointia.

Varmasti paljon oli sitä, että Neuvostoliitosta ei tullut paljoa sensuurin läpi käymätöntä informaatiota tänne ja ihmiset saivat kuulla vain parhaat palat heikäläisten järjestelmästä. Toisaalta, jos mietitään 2000-luvun Yhdysvaltoja, niin miten voidaan suhtautua heidän levittämäänsä ajatukseen, että "jos et ole meidän puolellamme, olet meitä vastaan". Eli jos ei kannata markkinataloutta, niin Yhdysvaltojen armeija tulee kylään ja tuo aseiden avulla demokratian ja markkinatalouden ilosanomaa. Jos markkinatalous ja demokratia ovat niin hieno juttu, niin eikö voitaisi luottaa siihen, että ne itsekseen leviäisivät, kun ihmiset tajuaisivat niiden hienouden? Ei kai aseilla voi luoda rauhaa?

Tuolta 70-luvulta, jos ei jo edeltävältä vuosikymmeneltä, periytyy myös vankka uskomus siihen, että kaikki intellektuellismi on vasemmistolaista ja ei-kaupallista.

Parasta luovuutta syntyy köyhissä oloissa, kun on pakko olla kekseliäs. Hyvätuloiset ihmiset laiskistuvat tyytyväisinä olotilaansa, eikä heillä ole kiinnostusta olla luovia tai kehittää mitään uutta, kun kaikkea saa rahalla ja asiat ovat hyvin. Venäjällä taas on ollut köyhyyttä ikiajat ja siellä kulttuuri on todella kukoistanut ja tee-se-itse -luovuus ollut elinehto selviämiseksi ankarista sääoloista ja epävakaista hallitsijoista. Suomella on köyhä lähihistoria ja ehkä juuri sen takia valtioissamme on tuotekehityskin suhteellisesti suurempaa, kuin Yhdysvalloissa, joka on jo pitkään ollut rikas valtio. He menestyvät parhaiten tuottamalla sellaisia tuotteita, joissa tuotekehitys ei ole tarpeellista, vaan se on korvattu markkinoinnin muskeleilla. Esim. Coca-Cola, jenkkiautot ja McDonald's.

Pointti on, että työn raskaudella tai vastenmielisyydellä ei ole juurikaan suoraa vaikutusta palkkaan vaan palkka määräytyy melko puhtaasti sen mukaan kuinka paljon halukkaita tekijöitä löytyy.

Tämän perusteellahan nousukauden työvoimapulan aloilla, kuten lehdenjakajat, bussikuskit ja siivoojat, olisi ollut helppo ratkaisu nostaa palkkoja ja kas: työnhakijoita olisi riittänyt. Jostain syystä työnantajat eivät tätä tehneet, vaan ennemmin valittelivat joka paikassa, kun tekijöitä ei ole tarpeeksi? Eivätkö työnantajat tehneet itsensä naurunalaisiksi tällaisella?

Miten arvioida tekeekö johtaja työnsä hyvin vai ei? Hyvä johtaja on palkkansa ansainnut, koska ilman häntä firma tekisi paljon paljon huonompaa tulosta. Huono johtaja taas on ansainnut vain kengän kuvan takamukseensa. On suuri sääli, että huonotkin johtajat yleensä pääsevät rahastamaan samoilla perusteilla kuin hyvät.

Jos talousteoria toimisi, niin markkinat maksaisivat hyville johtajille huonoja parempaa palkkaa. Näin ei käy. Markkinat eivät siis toimi. Onko tämä yläluokan sosialismia, kaikille sama palkka tuottavuudesta riippumatta? Hyvätuloiset ovat siis sosialismin edelläkävijöitä :)

Periaatteessa en ymmärrä sitä että ulkopuolinen kokee olevansa pätevä sanelemaan mikä on kohtuullinen ansiotaso ja mikä ei. Kohtuullisuus on subjektiivista. Jos joku esim. oman firmansa menestyksen kautta saavuttaa satumaisen ansiotason, niin mikä siinä on kohtuutonta? Ketä hän riistää?

Jonkinlainen kohtuus on silti säilytettävä. Oletetaan, että palkka maksettaisiin kultana, niin tämä selittäminen on helpompaa. Kultaa on maailmassa tietty määrä ja kysymys on vain sen jakamisesta. Jos valtaosa kullasta on muutamilla ihmisillä ja suurimmalla osalla vain pieniä hippusia, niin onko se yhtään kohtuullista? Eikö näiden muutaman rikkaan olisi syytä pelätä, että muut vievät heiltä tuon vaurauden, kun ovat kateellisia ja vihaisia näille muutamalle? Ja en nyt keksi, että kuinka tilanne tasoittuisi pidemmälläkään aikavälillä, jos nämä muutamat panttaavat sitä kultakasaansa, koska ovat jo aivan tarpeeksi rikkaita. Vaikka reaalitaloudessa omaisuus on bittejä pankkien tietokoneilla ja osakesalkuissa, niin ei niitäkään voida lisätä ilman, että inflaatio samalla kasvaisi. Jos inflaatio ei kasva, niin tulee kupla, joka ennen pitkää puhkeaa, kuten vast'ikään kävi.

Olemme melko lähellä samaa tavoitetta. Samaprosenttinen tasavero kaikille tulolajeille olisi oikeudenmukainen ja hallinnollisesti yksinkertainen toteuttaa. Perusvähennys takaisi kohtuullisen toimeentulon pienituloisille. Perustulo tai kansalaispalkka on ollut keskusteluissa esillä, tosin en osaa lausua siitä lopullista näkemystäni vielä.

Erityisesti elinkeinoelämä on tätä kansalaispalkkaa kannattanut, joka oli itselleni hienoinen yllätys. Tietysti heillä on tässä se koukku, että näin voidaan saada ihmiset hyväksymään huonot palkat, kun sosiaaliturva niitä kompensoi. Tästä huolimatta pidän kansalaispalkkaa kokeilemisen arvoisena asiana. Sitä ennen olisi sosiaaliturva siirrettävä yhdelle selkeälle ja tasapuoliselle luukulle, eli Kelaan, pois sosiaalitoimistoista ja ay-kassoilta.

Kainuun Paltamossahan alkoi eräänlainen kansalaispalkkakokeilu siten, että jokaiselle kunta tarjoaa töitä ja maksaa palkkaa TES:n mukaan. Aloite tuli Vasemmistoliiton edustajalta, mutta hanke sai kannatusta yli puoluerajojen. Hanke arvioitiin aloittamisen arvoiseksi, koska todettiin, että sama raha kuin palkkojen maksaminen tekisi, kuluu nykyisin työttömyystukiin ja syrjäytymisen aiheuttamien terveys- ym. ongelmien hoitamiseen.

On kuitenkin väärä tapa ratkaista ongelma tällaisella yksityiskohtaisella säädöksellä. Sen sijaan pitäisi yhdenmukaistaa pääoma- ja ansiotulojen verotus, jolloin insentiivi kaikenlaiseen verosuunnitteluun katoaisi kertaheitolla.

Samaa mieltä. Aikoinaan pääomatulojen alempaa veroastetta perusteltiin sillä, että pelättiin raharikkaiden muuttavan pois Suomesta halvemman veroasteen maihin. Näin ei kuitenkaan ole käynyt, vaan rikkaatkin kokevat maksavansa veroja hyvään tarkoitukseen ja maksavat ne mieluiten suomalaisten hyväksi. Harvinaisia poikkeuksia ovat nämä autourheilun mestarit, jotka ovat muuttaneet veroparatiiseihin ja kohdanneet paheksuntaa sen takia. Ilmeisesti tämä veroparatiisienkin ongelma aiotaan ratkoa finanssikriisin ansiosta ja estää tällainen vapaamatkustaminen.
 
Jos talousteoria toimisi, niin markkinat maksaisivat hyville johtajille huonoja parempaa palkkaa. Näin ei käy.

Millä perustelet, ettei niin käy? Millä mittarilla laitat johtajat paremmuusjärjestykseen ja olet päätynyt siihen lopputulokseen, ettei palkalla ole siihen korrelaatiota?

Ja yritys voi muutenkin vain valita parhaaksi katsomansa johtajan hakijoista, joita se voi houkutella riittävällä palkkatasolla sekä työn yleisellä kiinnostavuudella. Tämän jälkeen yrityksen hallitus voi vain yrittää ohjailla johtajaa parhaaksi katsomaansa lopputulokseen erilaisilla kannustinjärjestelmillä. Oikein laaditut kannustimet johtavat siis siihen, että hyvä (hallituksen mielestä) johtaja saa aina parempaa palkkaa kuin huono.

Se on sitten täysin eri asia, miten kannustimet korreloivat johtajan muunlaisen hyvyyden kanssa. Mutta nykytaloudessa omistaja saa päättää täysin, mitä yrityksellään tekee: hakeeko kvartaalivoittoja osakearvonnoususta vai pitkää tuottoa vuosikymmenien jänteella ja työntekijäystävällisellä yrityskulttuurilla.

Tämän perusteellahan nousukauden työvoimapulan aloilla, kuten lehdenjakajat, bussikuskit ja siivoojat, olisi ollut helppo ratkaisu nostaa palkkoja ja kas: työnhakijoita olisi riittänyt. Jostain syystä työnantajat eivät tätä tehneet, vaan ennemmin valittelivat joka paikassa, kun tekijöitä ei ole tarpeeksi?

Totta kai asia menisi periaatteessa juuri niin kuin esität. Mutta lyhyellä aikavälillä palkkojen nosto on usein mahdotonta. Esim. bussiyhtiö on tehnyt liikenteestä sopimuksen tiettyyn hintaan ja olettanut sen kannattavaksi tietyllä bussikuskin palkalla. Jos bussikuskin palkkaa nostetaan, sopimus menee tappiolle. Vasta pitkällä aikavälillä työvoimapulassa olevien alojen palkat nousevat markkinatasapainoon. Tai sitten investointien kautta vähennetään työntekijöiden tarvetta.

On kuitenkin selvää, että työmarkkinoilla palkka määräytyy hyvin pitkälle kysynnän ja tarjonnan mukaisesti. Se on toinen asia, millä mekanismeilla kysyntä ja tarjonta muuttuvat.
 
Samaa mieltä. Aikoinaan pääomatulojen alempaa veroastetta perusteltiin sillä, että pelättiin raharikkaiden muuttavan pois Suomesta halvemman veroasteen maihin. Näin ei kuitenkaan ole käynyt, vaan rikkaatkin kokevat maksavansa veroja hyvään tarkoitukseen ja maksavat ne mieluiten suomalaisten hyväksi.

Harvinaisia poikkeuksia ovat nämä autourheilun mestarit, jotka ovat muuttaneet veroparatiiseihin ja kohdanneet paheksuntaa sen takia. Ilmeisesti tämä veroparatiisienkin ongelma aiotaan ratkoa finanssikriisin ansiosta ja estää tällainen vapaamatkustaminen.

Niin, eivät muuttaneet pois, kun pääomatuloista verotetaan alemmalla veroasteella.

Paljonko nämä autourheilun mestarit rasittavat Suomen taloutta? Paljonko he käyttävät Suomen sosiaaliturvaa?
 
Ilmeisesti tämä veroparatiisienkin ongelma aiotaan ratkoa finanssikriisin ansiosta ja estää tällainen vapaamatkustaminen.
Onko sinulla tiedossa miten tällainen asia aiotaan estää? Estetään suomalaisten vapaa matkustaminen tai vapaa asuinpaikan valinta?

Minua kiinnostaa, sillä en minäkään asu vakituiseen Suomessa, vaikka olenkin Suomen kansalainen toki. Maksan ilmanmuuta veroni Suomeen kun olen siellä toissä, mutta muuten en rasita suomalaista sosiaaliturvaa ollenkaan, sillä olen pudonnut sen piiristä pois jo vuosia sitten (kun asuu vähintään vuoden ulkomailla näin tapahtuu ja saadakseen sen takaisin on asuttava yli puoli vuotta Suomessa).
 
Markkinataloudessa ei voida vahtia 100 % sitä, etteikö joku pelaisi eri säännöillä kuin muut, kuten luistelemalla velvoitteista, kuten ympäristönsuojelusta tai verojenmaksusta.

Ja talousjärjestelmässä X tämä valvonta on mahdollista?

Talousteoreetikot kuvittelevat, että ihmiset ovat rationaalisia päätöksentekijöitä ja ottavat aina sen tuotteen, jossa on paras hinta-laatu-suhde.

Tuskin. Näin kyllä opetetaan kansantaloustieteen perusteita, mutta asiantuntijat hyvin kyllä tietävät yksinkertaisen mallinnuksen ja todellisuuden eron.

Ja sitä paitsi ihmisten päätös kyllä on aina rationaalinen. Ongelma vain on se, että ihmisten arvostusten mallintaminen on hyvin vaikeaa. Ihmisten arvostus on jotain paljon monimutkaisempaa kuin pennien laskeminen kaupan hyllyllä. Jos S-marketissa käynti on miellyttävämpää kuin K-marketissa, kokonaisarvostus kallistuu S-marketin tuotteiden suuntaan.

Ja arvostukset toki käyttäytyvät jossain määrin arvaamattomasti, mistä syystä ihminen saattaa ostaa kaksi senttiä halvempaa kahvia tarjouksessa kaupassa ja samalla euron kalliimman viinerin. Joku voi pitää sitä tyhmänä, mutta ihmisen pään sisällä vain on arvostettu eri senttejä eri tavoin.

Tästäkin huolimatta markkinatalouden perusperiaate ihmisen päätöksenteon mallinnuksesta on paras mahdollinen. Pitää vain huomioida, että se mallintaa ihmiskuntaa vain tietyllä korrelaatiolla. Lisäksi kaikki tällaiset mallit toimivat aina paremmin tilastollisesti kuin minkään yksilön kohdalla. Markkinatasapaino on enemmänkin vipuvaikutus kuin yksi totuus: markkinat aina pyrkivät hakeutumaan tasapainotilaan ja ihmisten päätöksenteko hakeutuu rationaalisempaan suuntaan. Mitä suurempi jonkin asian merkitys ja valintojen ero on, sitä todennäköisemmin ihminen tekee itselleen edullisen päätöksen.

Churchillia mukaellakseni: markkinatalous on talousjärjestelmistä huonoin, lukuun ottamatta kaikkia muita kokeiltuja talousjärjestelmiä.
 
Harvinaisia poikkeuksia ovat nämä autourheilun mestarit, jotka ovat muuttaneet veroparatiiseihin ja kohdanneet paheksuntaa sen takia. Ilmeisesti tämä veroparatiisienkin ongelma aiotaan ratkoa finanssikriisin ansiosta ja estää tällainen vapaamatkustaminen.

Sanoisin, että todennäköisin syy on varsin pinnallinen: rikkaiden keskuudessa on paljon mukavampi asua kuin täällä. Rikas formulakuski asuu siellä missä jetset asuu. Mutta rikas omistaja Suomessa on luonut omaisuutensa täällä ja liimautunut tähän yhteiskuntaan kiinni. Toki voisin väittää, että alhaisemman pääomaverotuksen vuoksi täällä asuu enemmän rikkaita kuin muuten asuisi. Taaskin kyse on enemmän joukoista kuin yksilöistä ja yhdestä vipuvaikutuksesta, jonka arviointi yksilöiden kohdalla on mahdotonta.
 
Onko sinulla tiedossa miten tällainen asia aiotaan estää? Estetään suomalaisten vapaa matkustaminen tai vapaa asuinpaikan valinta?

Ei tämä koske Suomea, vaan olen lueskellut talousjulkaisuja ja saanut sellaisen käsityksen, että maailmanlaajuisesti aiotaan laittaa nämä veroparatiisit, kuten Luxemburg, Sveitsi ja vastaavat turvasatamat kuriin. Kun kaikki maksavat veronsa kuten kuuluu, niin rikkailla ei ole enää mahdollisuutta jättää omaa osaansa kakusta antamatta. Ei tämä yhteiskunta toimi niin, että jos maksaa euron veroja, niin pitäisi saada eurolla palveluja. Palveluita kullekin tarpeen mukaan, veroja kultakin kykyjen mukaan.
 
[...]Lääkäreiden korkeat palkat ovat mahdollisia, kun kysyntä on suurempi kuin tarjonta. Paras tapa saada lääkäreiden palkat alas olisi kouluttaa pilvin pimein lisää lääkäreitä, kunnes palkkataso on haluttu. Ja kas: lääkäriliitto tyypillisesti ajaakin lääketieteellisten tiedekuntien sisäänoton pienentämistä, ei vahingossakaan suurentamista, vaikka tiedossa on että pieniin terveyskeskuksiin ei enää saa lääkäreitä ilman suuria vaikeuksia, eli selvästi kysyntä on suurempi kuin tarjonta. Sairaanhoitajia taas koulutetaan suuria määriä eikä sisäänotossa ole kovin kummoinen kynnys.

Onpa erikoinen väite ajatella, että Lääkäriliitto itsessään olisi niin suunnaton vaikuttava elin, että se kykenisi toiminnallaan ja julkilausumillaan välittömästi vaikuttavaan poliittiseen päätöksentekoon lääkärikoulutuksesta sekä kontrolloimaan riippumattomien yliopistojen sisäänottomääriä. Minne keskustelusta unohtuikaan viittaus 1990-luvun lääkärityöttömyyteen? Saatika se fakta, että lääkärikoulutuksen vuosittainen aloituspaikkojen määrä on yli kaksinkertaistettu 1990-luvun puolivälistä?

Sisäänoton pienentämistä ei liene esitetty.

Tämänhetkinen lääkäripula - joka oikeastaan realisoituu ainoastaan terveyskeskussektorilla - on syytä juurikin laman jälkeisestä rajusta aloituspaikkojen laskusta. Tällä hetkellä opetusministeriö, pääministeri Vanhanen takapirunaan, haluaisi nostaa lääkärikoulutuksen aloituspaikkoja 100 henkilöllä vuosittain. Auttaako todella tämänhetkiseen tarpeeseen se - kun aloituspaikat nyt ovat nostetut reaaliselle tasolle kysynnän suhteen - että lääkäreitä koulutetaan ylisuurissa ryhmissä vuoden 2020 tarpeita ennustellen? Lisääkö työn houkuttelevuutta saatika julkisterveydenhuollon tasoa ehdotettu entistä pidempi pakollinen terveyskeskusharjoittelurupeama?

Terveydenhuollon ammattitaitotasoa rajoittavat suunnattomat massaluennot, kun olisi enemmälti korostettava potilaan ongelmien kohtaamista yksilöllisen opetuksen sekä modernien tutkimusmenetelmien kautta. Eikä lääkäreiden itsensä suhtautumista muuttane tämänkaltainen "neljä tonnia palkkaa ja vielä kehdataan pyytää lisää" -keskustelu.

Edellä vihreä hallintotieteilijä arvosteli erikoislääkäreiden 4.000 euron kuukausipalkkioita - keskiarvon toki ollen alakanttiin - ollen ilmeisesti autuaan tietämätön, että toki lääketieteen lisensiaatin koulutuksella on harjoittelujakson jälkeen oikeutettu suorittamaan työtään, mutta erikoislääkärin tutkinnon suorittaminen tarkoittaa yhä vähintään viiden vuoden lisäkoulutusta tuohon vähintään kuudessa vuodessa suoritettuun LL-tutkintoon. Eikö todellakaan lähes keskimäärin 12-13-vuotisella koulutuksella jonkin suuren, humaanin aatteen edessä edes keskimääräinen akateemikon palkka vielä tule kysymykseen? Onko esimerkinomaisesti sydän- ja verisuonikirurgia siinä määrin mitätön tieteenlaji, ettei sen spesifisestä osaamisesta puolitoistavuosikymmenisen opiskelun jälkeen ole oikeutettu kohtuullisen verorasitteen aiheuttavaan kohtuulliseen korvaukseen? Kykenisikö sairaanhoitaja todella suorittamaan vaikean sydänleikkauksen?

Nimimerkki "kemkim":n silkka roskapuhe siitä, kuinka sairaanhoitajat ehdottelevat lääkityksiä / korjaavat lääkäreiden hoitovirheitä, voitaneen jättää omaan arvoonsa.

Rakentavampaa lieneekin keskustella siitä, millä tavoin työympäristöä terveyskeskuksissa voidaan kehittää niin, että se todella houkuttelee nuorta lääkäriä hakeutumaan työhön muutoinkin kuin "reppulääkärifirman" kautta. On kuitenkin aiheetonta syyttää lääkäreitä tilanteesta niin kauan, kuin samassa terveyskeskuksessa johtajaylilääkäri, usein jo aktiivisen lääkärinuransa varttuneessa vaiheessa, tienaa vähemmälti kuin samassa terveyskeskuksessa reppulafkan kautta toimivat "reppulääkärit", joiden saamat rojaltit ovatkin jo aivan toisissa sfääreissä. Osoitettakoon syyttävällä sormella kuntapäättäjiä, kun omat lääkärit ovat ulosajetut ja paikallinen terveyskeskus miehitetty kiertävillä "reppulääkäreillä". Nuorelle, juuri valmistuneelle lääkärille opiskeluajan heikentämän taloudellisen tilanteensa paikkaaminen kiertäväksi lääkäriksi ryhtyminen lienee enemmän kuin houkuttelevaa. Kuka hyötyy? Ainakin ne omistajalääkärit, jotka muuan "reppulafkan" kyseessä ollessa edellisvuonna taisivat tienata 50.000.000 osinkotulon.

Ylipäätään alankin itse jo pikaistua hokemaan, jonka mukaan matalammin koulutetut voisivat hoitaa tiettyyn virkaan sen täyttämiseksi vaaditun koulutuksen omaavan henkilön työtehtävät. Tämänkaltaisia ehdotuksia - lainsäädännölliselläkin tasolla - toisinaan jaksetaan esittää, mutta ylipäätään ovat ne yleensä omiaan esittelemään tietynsuuntaisia faktoja kirjoittajasta itsestään kuin kirjoituksen varsinaisesta sisällöstä. Kyllä minäkin olen joutunut pähkäilemään ehdotusta, jonka mukaan muutoksenhaku rangaistusmääräysmenettelystä voitaisiin poistaa siten, ettei poliisin "lätkäisemästä sakkolapusta" olisi oikeutta valittaa syyttäjänvirastoon. Vähentäisi katsokaas "kallispalkkaisten" tuomarien työssäolotarvetta. Millä mittareilla voitaisiinkaan sitten tarkastella oikeusturvan toteutumista?

Kaikkien kukkien on annettava kukkia. Tervehenkisintä vain olisi, että lausutut ehdotukset perustettaisiin edes jonkinlaiselle aineelliselle faktalle. Todistamattomille premisseille perustuva, jopa valehteluksi käyvä kerronta lienee omiaan ainoastaan tuomaan esiin kaikuja niistä järjestelmistä, joiden on toivottu jo vuosikymmeniä sitten poistuneen manan majoille.
 
Viimeksi muokattu:
Tämänhetkinen lääkäripula - joka oikeastaan realisoituu ainoastaan terveyskeskussektorilla - on syytä juurikin laman jälkeisestä rajusta aloituspaikkojen laskusta.

Lääkäripula terveyskeskuksista johtuu siitä, että työ on liian raskasta. Terveyskeskuslääkärinä harjoittelevan ihmisen arkea alla:

http://suolakaivos.blogspot.com/

Nimimerkki "kemkim":n silkka roskapuhe siitä, kuinka sairaanhoitajat ehdottelevat lääkityksiä / korjaavat lääkäreiden hoitovirheitä, voitaneen jättää omaan arvoonsa.

Ainakin osastohoidossa olen kuullut siitä, että hoitajat arvioivat sopivan lääkehoidon ja lääkäri vain vahvistaa sen kirjoittamalla reseptin. Ei kai valtio muuten uskaltaisi antaa sairaanhoitajille oikeutta määrätä lääkkeitä, jos ei heihin luotettaisi. Luotatko sinä lääkäreihin täysin? Lääkärit ovat aiheuttaneet lääkemääräyksillään jopa laajoja addiktio-ongelmia, kun eivät ole tienneet, että mitä ovat määrämässä. Vanhuksille lääkärit määräävät ison tukun lääkkeitä ja vanhukset ovat koko ajan pöllyssä, jonka takia toki helppoja hoidettavia.

Kaikkien kukkien on annettava kukkia. Tervehenkisintä vain olisi, että lausutut ehdotukset perustettaisiin edes jonkinlaiselle aineelliselle faktalle. Todistamattomille premisseille perustuva, jopa valehteluksi käyvä kerronta lienee omiaan ainoastaan tuomaan esiin kaikuja niistä järjestelmistä, joiden on toivottu jo vuosikymmeniä sitten poistuneen manan majoille.

Vastuuhan on aina kuulijalla tai lukijalla. Pitää itse päätellä, onko kerrottu asia todenmukaista, vai vaikuttaako se keksityltä. Tässä onkin se lukijan vastuu. Ei ole kovin mielekästä, jos joka lauseeseen pitäisi laittaa liitteitä lähteisiin, kuten tutkielmiin täytyy. Kyllä varmasti muut asiaa paremmin tuntevat kirjoittajat korjaavat, jos joku paikkansa pitämätöntä tietoa kertoo.
 
Viimeksi muokattu:
Tämä on tiedossa. Tosin lääkärien tapauksessa kyseessä eivät yleensä ole optiot vaan osakeomistus omassa työnantajafirmassa eli lääkäriasemassa. Tällöin voidaan osinkoja maksaa avokätisesti, jos palkka pidetään pienenä. Käsitykseni on, että tällaisia osinkoja verotetaan normaalisti pääomatulona, mitä epäkohtaa yritetään paikata jälleen uudella tarkemmalla lainsäädännöllä.

Itse asiassa kyseessä on tilanne, jossa yksityisvastaanottoa (esim. Diacorissa, Mehiläisessä tms.) pitävä lääkäri harjoittavat toimintaansa yksin omistamansa osakeyhtiön kautta (ennen harjoitettu lähinnä toiminimen kautta, jonka veronkanto siis olennaisesti eroaa osakeyhtiöstä). Ko. lääkäri harjoittaa vastaanottotoimintaa lääkäriasemalla, jonka osakeomistaja hän ei kuitenkaan ole. Vaikka kyseinen lääkäri harjoittaisi vastaanottotoimintaa ko. lääkäriasemalla kokopäiväisesti, hänen ei katsota olevan työsuhteessa lääkäriasemaan. Siten on mahdollista, että lääkärille kuuluvat kaikki palkkiot voidaan ohjata tämän omistamaan osakeyhtiöön eikä lääkärille makseta lainkaan palkkaa. (HUOM "PALKKA" VS. "PALKKIO")

Työsuhteisiin tuota ei siis tietenkään sovelleta, esim. asianajotoimistossa työskentelevälle asianajajalle ei ole tällainen järjestely verotuksellisesti mahdollista.

Toinen tilanne on se, että lääkäriasemalla toimivat lääkärit omistavat ko. lääkäriaseman osakkeita. Tässä ei sinällään ole mitään ihmeellistä, mutta viime aikoina mielenkiinto on kohdistettu erikoisiin yhtiöjärjestysmääräyksiin siitä, miten osakkeiden osinko-oikeus on määrätty. Ts. osinko-oikeus tosiasiallisesti perustuukin siihen, kuinka paljon hän on laskuttanut eikä siiihen, mikä on lääkärin omistusosuus yhtiössä.

On myös huomattava, ettei kyseessä ole ainoastaan lääkäreiden etuoikeus, vaan kaikkien, joiden on yhtiön kautta mahdollisuus toimia suhteessa työnantajaansa. Esim. partureilla on vastaavanlainen mahdollisuus, mutta taitavatpa heidän palkkioillaan ansiotuloveroprosentitkin jäädä alle pääomatulojen prosentin - ei taloudellisesti järkevää. Ja luonnollisesti, kuten edellisessä viestissä todettua, onhan se helskutin mediaseksikästä tuomita lääkärikuntaa tällaisesta lainsäädännöllisestä porsaanreiästä.

Käsi ylös! Kuka ei koskaan ole laittanut ylimääräistä kilometriä suuntaansa työmatkakulujensa vähennyssarakkeeseen? Niinpä. Se on rikollista, palkkioiden nosto osakeyhtiön kautta toistaiseksi ei.
 
Lääkäripula terveyskeskuksista johtuu siitä, että työ on liian raskasta. Terveyskeskuslääkärinä harjoittelevan ihmisen arkea alla:

http://suolakaivos.blogspot.com/

Lainaan puoluejohtaja Timo Soinia: "nimimerkkien takaa on kaikenlaisten höyrypäiden helppo huudella". "Suolakaivos" on varmasti osin oikeassa, mutta subjektiiviseen mielipiteeseen on luontevampaa eläytyä, kun on tarjolla myös taustatietoa sen esittäjän henkilökohtaisesta taustasta.

[...] Ei kai valtio muuten uskaltaisi antaa sairaanhoitajille oikeutta määrätä lääkkeitä, jos ei heihin luotettaisi [...]

Äsken juuri totesin niistä todistamattomille premisseille perustuvista väitteistä. Sai-raan-hoi-ta-jil-la EI o-le oi-keut-ta mää-rä-tä lääk-kei-tä.

Luotatko sinä lääkäreihin täysin? Lääkärit ovat aiheuttaneet lääkemääräyksillään jopa laajoja addiktio-ongelmia, kun eivät ole tienneet, että mitä ovat määrämässä. Vanhuksille lääkärit määräävät ison tukun lääkkeitä ja vanhukset ovat koko ajan pöllyssä, jonka takia toki helppoja hoidettavia.

Hassu kysymys, johon on vaikea vastata objektiivisesti, kun oma isä sekä veli ovat lääkäreitä. Vaikka vastustankin henkilökohtaisten ominaisuuksien esilletuontia julkisfoorumeilla, todettakoon, että pakkohan sitä on luottaa, kun vastasyntyneenä koetusta vaikeasta leikkauksesta lähtien olen saanut nauttia laadukkasta erikoissairaanhoidosta sekä käydyistä säännöllisistä kontrolleista.

Ja hiivatin hyvin olenkin voinut, toisin kuin nämä "syön punariisiä verenpainetautiin kun verenpainelääkkeitä määrätään vaan tappamismielessä"-tyypit, tai ne vanhukset, jotka eivät yksityislääkäriin mennessään toimita omaa julkisen terveydenhuollon määräämää lääkelistaansa päällekkäisyyksien välttämiseksi (lääkelista saatavilla tk:sta).

Minä puhun näkemästäni, en kuulemastani tai iltapäivälehtien sensaatiolööpeistä lukemastani. Ei kuulopuheille oikeuslaitoksessakaan voida näyttöarvoa antaa.

PS. "Lääkärit ovat aiheuttaneet [...]" -> Poliisit ovat takaa-ajollaan aiheuttaneet useiden ihmishenkien menetyksen.
 
Äsken juuri totesin niistä todistamattomille premisseille perustuvista väitteistä. Sai-raan-hoi-ta-jil-la EI o-le oi-keut-ta mää-rä-tä lääk-kei-tä.

Ei vielä, mutta eiköhän sekin tule:
http://suomenkuvalehti.fi/jutut/terveys-ja-tiede/hoitaja-voi-maarata-laakereseptin-jo-ensi-vuonna

Hassu kysymys, johon on vaikea vastata objektiivisesti, kun oma isä sekä veli ovat lääkäreitä. Vaikka vastustankin henkilökohtaisten ominaisuuksien esilletuontia julkisfoorumeilla, todettakoon, että pakkohan sitä on luottaa, kun vastasyntyneenä koetusta vaikeasta leikkauksesta lähtien olen saanut nauttia laadukkasta erikoissairaanhoidosta sekä käydyistä säännöllisistä kontrolleista..

Tästä olen samaa mieltä. Foorumeilla kannattaa keskittyä vain asiasta keskusteluun, eikä sotkea siihen henkilökohtaisia asioita. Täällä kun on mainio mahdollisuus tuoda kaikenlaisia ajatuksia esille ilman, että niiden kirjoittajan persoonallisuus tai olemus vaikuttaisi liikaa viestin ymmärtämiseen.

Millä perustelet, ettei niin käy? Millä mittarilla laitat johtajat paremmuusjärjestykseen ja olet päätynyt siihen lopputulokseen, ettei palkalla ole siihen korrelaatiota?

Nousukaudella huonokin johtaja saa usein yhtiön tuottamaan hyvää tulosta. Vaikka johtaja olisi koulutettu apina, niin nousukaudella yhtiöllä voi mennä hyvin, kun markkinat vetävät, investointi- ja lainarahaa pursuaa joka tuutista ja huonompikin tuote käy kaupaksi. Laskukaudella johtajien todelliset kyvyt punnitaan. Siksi tulospalkkioita tulisikin harrastaa etenkin laskukaudella, kun taistellaan yhtiöiden pystyssäpysymisestä.
 
Takaisin
Ylös