Tässähän Samppa:n tekstissä se melko kompaktisti onkin. Tuo matkustajista erottuva pukeutuminenhan on tietyllä tasolla jo lakisääteinenkin juttu:
Alunperin kirjoittanut Laki järjestyksen pitämisestä joukkoliikenteessä, 1. pykälä
Mielenkiintoinen keskustelu. Kuvittelisin, että punainen lanka kaikilla on suunnilleen sama, vähän eri tekstimuotoon vain puettuna.
Lippalakki näyttää typerältä osana kuljettajan työasua, virallisempi koppalakki olisi jo täysin eri asia. Tampereella on TKL:lla vielä joitakin kuljettajia, jotka käyttävät Valtion pukutehtaan valmistamaa koppamallin virkalakkia, kokardin paikalla Tampereen vaakuna. Samoin Paunulla on ainakin kolme vanhempaa kuljettajaa, joilla on linja-autoilijan koppalakki. Täytyy sanoa, että näiden käyttäjillä on paljon enemmän uskottavuutta, ja toisaalta tiettyä leppoisuutta olemuksessaan verrattuna lakittomiin tai lippis/pipo päässä ajaviin.
Virkalakista ei tietenkään voi työsuhteessa (varsinkaan yksityiseen) olevan kuljettajan päähineestä puhua, koska ei ole virkaakaan.
Vanhoista valokuvista ja elokuvista päätellen vielä 1970-luvulla jos ei suorastaan pakollista niin vähintään "erittäin suositeltavaa".
Sakari Kestinen
Paikallisliikenteessä kuskia ja kuljettajaa on välillä vaikeaa erottaa toisistaan, mutta kaukoliikenteessä näillä on suuri ero. Minusta etenkin pikavuoroissa olevien kuljettajien olisi oltava erityisen palveluhenkisiä ja kokeneita ajajia. Pikavuoroilla matkustetaan harvoin, pitkiä matkoja ja niissä matkustajat isoine laukkuineen arvostavat asiakaspalvelua aivan eri tavalla, kuin päivittäin käytetyissä vakio- tai paikallisvuoroissa. Kuten olen joskus sanonutkin, niin kun pikavuoro ei voi kilpailla junan kanssa nopeudella, niin se voidaan korvata hyvällä palvelulla. Tähän kuuluvat pysäkit hyvillä sijainneilla ja auttava sekä ystävällinen kuljettaja. Junassa ei paljoa matkatavaroiden kanssa apua saa ja muutenkin se on jotenkin kolkompi. Bussissa ystävällisen kuljettajan läsnäolo tuo lämminhenkisemmän olon ja kuljettaja jo läsnäolollaan ehkäisee häiriökäyttäytymistä, jota kaukojunissa ihan eri tavalla olen huomannut, kun ainoa valvoja eli konduktööri kulkee vaunun läpi vain 50-150 km välein.
Yöbussissa on tunnelmaa
Koulun/koulutuksen aikana tuskin voi suorittaa muita osia ammattitukinnosta kuin linja-auton ajoneuvotekniikan ja perustason ammattipätevyysosat.
Turvallisuus ja ympäristö sekä yhteistyö ja asiakaspalveluosat voidaan arvioida/esittää hyväksyttäviksi vasta sitten, kun myös kaksi valinnaista tutkinnon osaa on suoritettu.
Joo, joillain rataosuuksilla pikavuoro pystyy kilpailemaan junan kanssa. Ehtoina ovat silloin, että juna pysähtyy lukuisilla pysähtymispaikoilla ja bussi on erikoispikavuoro, eli kulkee (lähes) pysähtymättä paikasta A paikkaan B ilman, että palvelee sen suuremmin matkan varrella olevia paikkakuntia. Rantaradalla junaliikenne ei ole riittävän hyvätasoista kilpaillakseen maantieliikenteen kanssa, sen takia jopa bussi pärjää junalle.
Otetaan esimerkiksi väli Helsinki-Tampere, ExpressBus vastaan IC2 tai Pendolino. Bussi kulkee 80-100 km/h, poikkeaa matkan varren taajamissa ja Matkahuolloissa, pitää kuljettajan lakisääteiset lepotauot ja ruuhkat maantiellä hidastavat bussia. Juna kulkee 140-220 km/h, pysähtyy muutamia kertoja minuutiksi-kahdeksi ja raiteet ovat ruuhkattomia.
Kun siis bussi on junaa hitaampi, niin väleillä joilla molemmat kulkutavat ovat mahdollisia, sillä matkustavat pidemmillä matkoilla vain kaltaiseni bussifanitSe kyllä ihmetyttää, että vaikka bussi olisi junaa nopeampi tai yhtä nopea, edullisempi, ja tarjoaisi paremman vuorotarjonnan sekä vähemmän vaihtoja, eikä tule VR:n tapaan yleensä "yllättäviä" ongelmia, niin silti valtaosa ihmisistä vaikuttaa matkustavan junalla. Tällainen väli voisi nyt olla vaikka Helsinki-Pori tai Tampere-Lahti.
VR:n markkinointi on ilmiselvästi onnistunut ja bussiyrityksillä olisi varaa kohentaa imagoaan. Tätä ei edistä ExpressBus-järjestelmän kuihtuminen, joten joku uusi yhteinen brändi olisi saatava aikaan. ExpressBus-järjestelmän kalliit kustannukset ilmeisesti karkoittavat yrityksiä sen piiristä, tosin en ymmärrä, että mistä ne kovat kustannukset tulevat? Vai onko syy joku muu? Etenkin näin Internet-kaudella riittäisi, jos bussit olisivat yhteisen bränditeipin alla ja vaihtoyhteydet saataisiin kohdalleen, mutta muu markkinointi voisi tapahtua kustannustehokkaasti netissä.
Yöbussissa on tunnelmaa
Vielä 1980-luvulla, ainakin VR:llä, virka-asun vähimmäinen edellytys oli virkalakki. Muut asusteenosat; takki, paita, housut, kengät jne. eivät olleet kovin määrääviä. Konduktöörit tekivät poikkeuksen jo silloisessa käytännössä ja olivat ainoana rautatieläisammattiryhmänä pukeutuneina oikeaoppisesti kiireestä kantapäähän. Lipputoimistoissa ja vetureissa käytettiin paljon omia siviilivaatteita. Mahdollisuus ja suosituskin tietysti oli, että virkapukua käytettäisiin, mutta kontrollia ei juuri ollut. Lättähatun kuljettajankin erotti matkustajista useasti vain sillä, että hänellä oli tummansininen virkalakki päässään tai ohjaamon pöydällä. Junasuorittajan erotti asemalaiturilla muusta väestä sillä, että hänellä oli punainen virkalakki päässään. Oli myös määräys, että käsiopasteita lipuilla ja lampuilla sai antaa vain virkalakki päässä. Vain hätäpysähdyksen opasteita pystyi antamaan "uskottavasti" ilman lakkiakin.
Siis vielä joitakin aikoja taaksepäin lakki oli ensisijaisen tärkeä, ellei tärkeinkin osa asustusta, mutta nykyään se on vapaaehtoinen harminpaikka.
Muistelisin vuonna 1997 aloittaessani HKL-Bussiliikenteellä työasujen olleen erittäin yhtenäiset. Kaikki käyttivät työnantajan antamia työvaatteita eikä poikkeuksia juurikaan näkynyt. HKL-Bussiliikenteellä (varmaan myös tänä päivänä HelB:llä) myös naiskuljettajat suostuivat käyttämään työvaatetusta, kun toisinaan esim. Veolialla ja Concordialla on näkynyt täysin omissa vaatteissaan työskenteleviä naiskuljettajia.
Vieläköhän jollakulla löytyy kaapista legendaarinen YTV:n kampanjapaita "Enemmän kuskeja, vähemmän haittoja"?Niitäkin näki toisinaan käytettävän kuin työasun osana pitkään kampanjan jälkeen, vaikka ko. paidalla ei ollut mitään tekemistä minkään yrityksen työasun kanssa. Taisi olla jopa niin, että joku suurista yrityksistä kieltäytyi jakamasta paitoja kuljettajilleen edes kampanjapäivänä. Ko. paita oli vielä (aivan turhaan) niin laadukas, ettei siinä näkynyt mitään kulumisen merkkejä useidenkaan pesujen jälkeen. Monellekohan matkustajalle tämä slogan edes avautui?
Samppa ohjasi toisaalla keskustelua reittituntemuksesta tähän ketjuun. Kyllä minusta kuljettajan tehtäviin kuuluu neuvoa matkustajille reitin varrella olevia kohteita ja jos ei kohdetta tunne, tavalla tai toisella täytyy se jostain selvittää. Joku aika sitten Tampereella autoon noustessani kysyin kuljettajalta, meneekö linja kadun x läheltä. Vastaus oli tyyliin: "Jaa-a, en tiedä", vielä naureskellen. Kenen se sitten pitäisi tietää?
Moottori keskellä lattian alla - sijainti, joka on yrityksellenne sijoitus.
Samanlainen vaikutelma minullekin on tullut, hyvin vähän sooloilua vaatteiden kanssa esiintyy nyky-HelB:ssä. Toki uusien vaatteiden alkutaipaleella oli paljonkin haasteita jonka vuoksi sekavaatetusta oli pitkäänkin näkyvissä.
HelB:nkin ajalta muistan yhden mainospaitakampanjan, jossa mustassa T-paidassa esiintyi Teräsmies-logo. Nämäkin paidat oli tarkoitettu vain rajattuun käyttöön tietyksi ajaksi mutta jäihän niitäkin "elämään" varsinaisen kampanja-ajan jälkeenkin.
Olen täysin samaa mieltä ja eilen lauantaina ajaessani linjaa 103 jouduin kerran punastelemaan kun en kysyttäessä muistanut "Otakallio"-pysäkkiä. Onneksi matkustajalla oli käytettävissään puhelinyhteys Otaniemessä odottavaan isäntäväkeen joka tässä tapauksessa säästi paljon aikaa. Toisena vaihtoehtona olisi ollut selata Buscomista linjan pysäkkejä tai soittaa varikolle auton radiopuhelimella, joka ei välttämättä edes toimi.YTV:n aikataulukirjasta ei näissä asioissa ole yhtään apua kun se ei luettele pysäkkien nimiä kuten HKL:n vastaava julkaisu.
Talvimaisemia Urho Kekkosen kansallispuistosta
Jos kuljettaja ajaa linjaa kerran viikossa muiden 20 linjan ohella ja matkustajat taas ovat käyttäneet reittiä päivittäin ehkä vuosienkin ajan, niin paikalliset matkustajat tietänevät paremmin kunkin alueen paikalliset palvelut ja osoitteet. Toki kuljettajankin on hyvä tietää vähän reitistä, jos osaa suomeksi selittää. HKL:llä on isoja paperisia karttamonisteita reiteistä, joihin on merkitty reittien tärkeitä kohteita matkan varrella. Näistä voisi tehdä kuljettajille pieniä koostevihkoisia yhtiöittäin, joita olisi helppo pitää rahastuslaukussa mukana.
Yöbussissa on tunnelmaa
Miksi itse matkustan mieluummin junalla kuin bussilla:
- juna kulkee tasaisemmin
- junanpenkit ovat mukavammat (tai no joo: ei nyt puhuta Pendolinosta tai IC2:sta) ja jalkatilaa on enemmän
- mahdollisuus jaloitteluun tai käydä vaikka juomassa tuopillinen kuplivaa juotavaa ravintolavaunussa
Ja mitä tulee ketjun aiheeseen, niin omasta mielestäni bussinkuljettajalle kuuluu tietynlainen virka-asu. Lapsuusaikanani paljon käyttämälläni Hakunilan Liikenteellä / Liikenne Oy:llä (R.I.P.) joidenkin kuljettajien pukeutumisessa oli toivomisen varaa. Esim. farkut ja farkkutakki ei aina tuo lisää luottamusta kuljettajan ammattitaitoa kohtaan. Vastaavana aikakautena HKL oli ehkä paras esimerkki kuljettajien yhdenmukaisesta ja siististä pukeutumisesta, "smurffin" kyydissä oli turvallinen mieli.![]()
We komen aan in Erps-Kwerps.