Kerään blogiini näitä tiurismeja, kiitos linkistä, http://tolkku.blogspot.com/2009/04/sahkoautolla-viheriolle.html
Viimeksi muokannut moderaattori:
Asenna sovellus
Sovelluksen asentaminen iOS:ssä
Seuraa alla olevaa videota nähdäksesi, miten asennat sivustomme verkkosovelluksena aloitusnäytöllesi.
Huom.: This feature may not be available in some browsers.
Käytät vanhentunutta selainta. Selaimesi ei mahdollisesti näytä tätä tai muita sivustoja oikein. Sinun tulisi päivittää selaimesi tai käyttää vaihtoehtoista selainta..
Liikennevälineiden energianlähteet
- Viestiketjun aloittaja teme
- Aloituspäivämäärä
Kerään blogiini näitä tiurismeja, kiitos linkistä, http://tolkku.blogspot.com/2009/04/sahkoautolla-viheriolle.html
- Liittynyt
- 23 Elokuu 2005
- Viestit
- 3,331
Vs: Raide-Jokeri
Voisit nyt blogissasi silti kirjoittaa, että myös energian tuotantotapa vaikuttaa energiantarpeeseen. Nykyiset polttomoottorit käyttävät öljyn polttoenergiasta korkeintaan sen kolmanneksen ja loppu menee harakoille, joten ideaalitilanteessa sähköauto todella käyttäisi vain kolmanneksen verrattuna polttoaineautoon. Toki Helsingin Energian hiilivoimalla ajaessa tilanne on eri (parempi hyötysuhde vähän parantaa tilannetta).
Uskoisin, että suurin odotus sähköautojen energiataloudessa kohdistuu kuitenkin yölataukseen. Kuten itsekin puhuit toisessa ketjussa marginaalikustannuksista, sähköauton lataus yöllä on lähes ilmaista, kun käytetään muuten hukkaan menevää ydinsähköä.
Kerään blogiini näitä tiurismeja, kiitos linkistä, http://tolkku.blogspot.com/2009/04/sahkoautolla-viheriolle.html
Voisit nyt blogissasi silti kirjoittaa, että myös energian tuotantotapa vaikuttaa energiantarpeeseen. Nykyiset polttomoottorit käyttävät öljyn polttoenergiasta korkeintaan sen kolmanneksen ja loppu menee harakoille, joten ideaalitilanteessa sähköauto todella käyttäisi vain kolmanneksen verrattuna polttoaineautoon. Toki Helsingin Energian hiilivoimalla ajaessa tilanne on eri (parempi hyötysuhde vähän parantaa tilannetta).
Uskoisin, että suurin odotus sähköautojen energiataloudessa kohdistuu kuitenkin yölataukseen. Kuten itsekin puhuit toisessa ketjussa marginaalikustannuksista, sähköauton lataus yöllä on lähes ilmaista, kun käytetään muuten hukkaan menevää ydinsähköä.
Vs: Raide-Jokeri
No joo, mutta ei nyt sähkömoottorinkaan hyötysuhde ole 100%. Lisäksi tulee hävikki sähkönsiirrosta, akun latauksesta... Pointti siis se että kolmasosan pienempi energiankulutus on huuhaata, nykyisen kaltaisilla autoilla. Sähköauton olennaisen vaikutus tulee mutkan kautta, akkukapasiteetin rajat pakottaa tekemään keveämpiä ja pienempiä autoja. Nämä ovat toki energiatehokkaampia myös polttomoottorilla.Voisit nyt blogissasi silti kirjoittaa, että myös energian tuotantotapa vaikuttaa energiantarpeeseen. Nykyiset polttomoottorit käyttävät öljyn polttoenergiasta korkeintaan sen kolmanneksen ja loppu menee harakoille, joten ideaalitilanteessa sähköauto todella käyttäisi vain kolmanneksen verrattuna polttoaineautoon. Toki Helsingin Energian hiilivoimalla ajaessa tilanne on eri (parempi hyötysuhde vähän parantaa tilannetta).
Minun käsittääkseni, ja voin olla väärässä, vuorokauden sisäiset vaihtelut eivät ole niin kauhean suuria kun tehtaat käy kolmivuorossa yötäpäivää. Toki tuo yölataus olisi hyvä juttu. Hain kuitekin takaa kausivaihteluita jotka on isompi ongelma, vuorokauden sisäinen vaihtelu hoitaa pitkälti vaikka vesivoimalla (padot kiinni öisin), mutta energian varastoiminen useiksi kuukausiksi on aivan eri luokan ongelma.Uskoisin, että suurin odotus sähköautojen energiataloudessa kohdistuu kuitenkin yölataukseen. Kuten itsekin puhuit toisessa ketjussa marginaalikustannuksista, sähköauton lataus yöllä on lähes ilmaista, kun käytetään muuten hukkaan menevää ydinsähköä.
Antero Alku
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 7,552
Vs: Raide-Jokeri
Antero
Meillä sähköauton ongelma on myös lämmitys. Polttomoottoriautossa se on ilmaista, mutta sähköautossa lämpöä voidaan ottaa ”ilmaiseksi” vain jarrutuksesta. Yleistynyt ilmastointi on samanlainen ongelma sähköautolle. Jos auton polttoaine voidaan tuottaa päästövapaasti, voikin olla niin, että polttomoottorihybridi on ympäristöystävällisempi kuin voimalaitoksella tuotetulla sähköllä toimiva sähköauto. Sillä polttomoottorisähköauto on kombivoimalaitos, mutta ladattava sähköauto ei, vaan se kykenee käyttämään pienemmän osan polttoaineen energiasta.No joo, mutta ei nyt sähkömoottorinkaan hyötysuhde ole 100%. Lisäksi tulee hävikki sähkönsiirrosta, akun latauksesta... Pointti siis se että kolmasosan pienempi energiankulutus on huuhaata, nykyisen kaltaisilla autoilla. Sähköauton olennaisen vaikutus tulee mutkan kautta, akkukapasiteetin rajat pakottaa tekemään keveämpiä ja pienempiä autoja. Nämä ovat toki energiatehokkaampia myös polttomoottorilla.
Antero
Vs: Raide-Jokeri
Tuhannenviidentoista kerran, kun brittilehdistöä lukee, miksi meillä ei käydä tämän tasoista keskustelua päästöistä?
Pahimmillaan auton sähkölaitteet vie kai useita kilowatteja tunnista. Sattui muuten silmään sähköautoista mielenkiintoinen mielipidekirjoitus FT.comista:Meillä sähköauton ongelma on myös lämmitys. Polttomoottoriautossa se on ilmaista, mutta sähköautossa lämpöä voidaan ottaa ”ilmaiseksi” vain jarrutuksesta. Yleistynyt ilmastointi on samanlainen ongelma sähköautolle. Jos auton polttoaine voidaan tuottaa päästövapaasti, voikin olla niin, että polttomoottorihybridi on ympäristöystävällisempi kuin voimalaitoksella tuotetulla sähköllä toimiva sähköauto. Sillä polttomoottorisähköauto on kombivoimalaitos, mutta ladattava sähköauto ei, vaan se kykenee käyttämään pienemmän osan polttoaineen energiasta.
Richard Pike sanoi:Hard facts and informed opinion have been the first casualties of the maelstrom of comment, debate and public relations generated by the government’s plan to provide a subsidy of up to £5,000 to buyers of electric cars.
Missing is an answer to the main question: is this a good way of spending public money to address climate change? The government argues that the move will encourage early adopters of the technology, helping electric car manufacturers achieve economies of scale. But, given that it would cost more than £150bn to subsidise Britain’s entire car fleet, are there more cost-effective means of meeting our commitment to reduce UK carbon dioxide emissions to a fifth of 1990 levels by 2050?
From a pure energy perspective, electric cars are slightly less good at turning fuel from a power station into movement than the average engine is at extracting energy from petrol or diesel. With a modern internal combustion engine, 32 per cent of the energy in petrol ultimately drives the pistons, while for diesel the figure is 45 per cent, giving an average for the UK’s 30m cars of 34 per cent.
Whatever fuel is used in power stations – gas, oil, coal, nuclear or biomass – just over two-fifths of the available energy is captured as electricity by linking the turbine to dynamo. But, because of electrical transmission losses over miles of cabling, only 36 per cent of the available energy ends up as useful power. In charging and discharging the lithium-ion battery of an electric car, a further seventh is lost, leaving about 31 per cent of the original fuel’s energy available to the motor.
We can, therefore, draw the intriguing conclusion that in the UK right now there are no compelling *energy-saving reasons for moving to electric cars.
The argument then switches to how much carbon dioxide is produced from different fuels for the same energy. A rough rule of thumb is that, compared with natural gas, petrol and diesel produce 1.4 times as much carbon, oil 1.5 times and coal double – against zero for nuclear and renewable energy.
As long as the mix of fuels generating the electricity does better on this ratio than petrol or diesel, there will be a reduction in emissions from replacing existing cars with electrical vehicles. This is why discontinuing the use of fossil fuels in power stations (or moving to carbon capture and storage) is so important for electric cars to be *effective, although gas provides some benefit
The current fuel mix for generating electricity in the UK gives a carbon ratio of 1.2 times gas (against, remember, 1.4 for petrol and diesel). This means that if all internal combustion engine cars were replaced, car emissions would fall by a seventh. In this scenario, cars could be charged up during the night with electricity from existing power stations, although emphasis on gas and the currently diminishing nuclear capacity during that period would lower the figure of 1.2 slightly.
Cars account for 24m tonnes of fuel each year and generate 12 per cent of the UK’s carbon emissions. With our current energy mix, complete replacement to electric would therefore reduce this to about 10 per cent.
The hypothetical, though absolutely relevant, question is: would it be worth spending £150bn today to replace all cars with electric vehicles, in order to reduce carbon emissions by 2 percentage points? The answer has to be No. The same money is comparable with the cost of replacing all our electricity-generating capacity with photovoltaic solar cells (if sufficient could be manufactured globally) and reducing our carbon footprint by a third.
Alternatively, it is likely that infrastructure for carbon capture, wind and tidal energy, development of better batteries, further “green” research and waste heat recovery from power stations could all be progressed to a substantive scale, with more benefit, for the same cost.
The proposed £2,000-£5,000 per car is an extravagant gesture, even if for a smaller number of cars (initially £250m of subsidy). Directionally it sends the right message for the future, as eventually we will have to move away from oil-based fuels.
But the policy is not joined up with the reality of how electricity is currently generated in this country, or how it is likely to be generated for the next decade or more. If the logic is flawed for 30m cars, it must also be wrong for the 50,000 or so vehicles the government plans to subsidise.
The writer is chief executive of the Royal Society of Chemistry
Copyright The Financial Times Limited 2009
http://www.ft.com/cms/s/0/32acd78e-335c-11de-8f1b-00144feabdc0.html?nclick_check=1
Tuhannenviidentoista kerran, kun brittilehdistöä lukee, miksi meillä ei käydä tämän tasoista keskustelua päästöistä?
Antero Alku
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 7,552
Energiakeskustelun taso
Toimittajat tulevat toimittajakoulutuksesta. He eivät ole minkään alan asiantuntijoita vaan ammattitoimittajia. He ovat opiskelleet viestintää ja tiedottamista, mutta ei niitä asioita, joista viestivät ja tiedottavat.
Tomittajilla ei ole kykyjä arvioida, mikä on tärkeätä ja mikä ei. Siksi he turvautuvat auktoriteetteihin. Tärkeätä on se, mitä joku tärkeä henkilö sanoo. Tärkeäksi henkilöksi tullaan usein muilla eväillä kuin asiantuntemuksella. Esimerkiksi tekstiviesteillä, esiintyjänä tai perimyksen kautta. Tai poliittisen menestyksen kautta.
Anteeksi nyt etukäteen kun sotken tähän politiikkaa, mutta kun sattuu niin hyvä esimerkki.
Eräs poliittinen helsinkiläinen piirijärjestö julkaisi pari viikkoa sitten kannanoton, jossa se vaati hiilivapaata Helsinkiä. Kannanoton taustalla ovat samantapaiset laskelmat kuin Richard Piken artikkelissa. Kannanoton lähtökohtana oli, että Suomi ja Helsinki ovat sitoutuneet 20 %:n CO2-päästöjen vähentämiseen 10 vuoden kuluessa. Kannanotossa on kuvattu, miten Helsingin energiatalous voidaan kääntää kohti hiilivapaata energiataloutta.
Olisi luullut, että asia olisi kiinnostanut mediaa edes jonkin verran. Mutta en ole nähnyt missään mitään. Asia on siis median mielestä täysin merkityksetön. Sen sijaan media kertoo ks-lautakunnan entisen puheenjohtajan ideasta köysiradasta rautatieasemalta Lintsille sekä puheista korvata raitiovaunuja johdinautoilla. Ovatko toimittajat näiden asioiden kohdalla paremmin asioista perillä kuin hiilidioksidivapaasta kaupungin energiapolitiikasta? Eivät ole, mutta nämä jutut tulevat tunnetuilta auktoriteeteilta, joten niiden täytyy olla tärkeitä. Hiilivapaa Helsinki ei ole tärkeä, koska siitä puhuu vain pieni puoluejärjestö. Ehdottaahan köysirataa suuri helsinkiläinen puolue – tai ainakin sen tärkeä henkilö.
Tämä ei ole oma keksintöni, vaan suuren sanomalehden toimittaja itse tämän sanoi syyksi siihen, miksi he kirjoittavat vain suurten puolueiden tekemisistä. Lähtökohta on nimenomaan puolueen kannatus, eivät asiat. Lehteä tehdään lukijoille, ja suuren puolueen kannattajia on lukijoina enemmän kuin pienen puolueen kannattajia. Siis ei ole tärkeätä, mitä tehdään, vaan kuka tekee.
Tomittajat eivät taida lukea kansainvälistä mediaa. Niinpä he eivät taida ymmärtää sähköautoista sen enempää kuin brittipoliitikot, jotka haluavat maksaa niistä noin 7500 € tukea. Sähköautot kelpasivat kyllä otsikoihin, kun niillä oli tilaisuus moittia pääkaupungissa vähän suosittua pääministeriä. Siitä toimittajat eivät sitten enää välittäneetkään kertoa, kun jopa toimittajien arvostamat auktoriteetit totesivat median valittamisen olleen vähän niinkuin aiheetonta. Sitten oli tietenkin tärkeämpää säilyttää omat kasvot kuin kertoa tunnetun auktoriteetin ajatuksista.
Näin se kai menee? Luetaan vaan iltapäivälehdistä tanssikilpailusta, se myy paremmin kuin ikävät uutiset ilmastonmuutoksesta. Siksi toiseksi toimittajia elättävällä kansalla on mukavampaa, kun kansaa ei vaivata tärkeillä asioilla.
Antero
Media kertoo ja keskustelee niistä asioista, joista toimittajat ymmärtävät, että niissä on keskusteltavaa. Jos toimittajat eivät ymmärrä, ei julkaista.Tuhannenviidentoista kerran, kun brittilehdistöä lukee, miksi meillä ei käydä tämän tasoista keskustelua päästöistä?
Toimittajat tulevat toimittajakoulutuksesta. He eivät ole minkään alan asiantuntijoita vaan ammattitoimittajia. He ovat opiskelleet viestintää ja tiedottamista, mutta ei niitä asioita, joista viestivät ja tiedottavat.
Tomittajilla ei ole kykyjä arvioida, mikä on tärkeätä ja mikä ei. Siksi he turvautuvat auktoriteetteihin. Tärkeätä on se, mitä joku tärkeä henkilö sanoo. Tärkeäksi henkilöksi tullaan usein muilla eväillä kuin asiantuntemuksella. Esimerkiksi tekstiviesteillä, esiintyjänä tai perimyksen kautta. Tai poliittisen menestyksen kautta.
Anteeksi nyt etukäteen kun sotken tähän politiikkaa, mutta kun sattuu niin hyvä esimerkki.
Eräs poliittinen helsinkiläinen piirijärjestö julkaisi pari viikkoa sitten kannanoton, jossa se vaati hiilivapaata Helsinkiä. Kannanoton taustalla ovat samantapaiset laskelmat kuin Richard Piken artikkelissa. Kannanoton lähtökohtana oli, että Suomi ja Helsinki ovat sitoutuneet 20 %:n CO2-päästöjen vähentämiseen 10 vuoden kuluessa. Kannanotossa on kuvattu, miten Helsingin energiatalous voidaan kääntää kohti hiilivapaata energiataloutta.
Olisi luullut, että asia olisi kiinnostanut mediaa edes jonkin verran. Mutta en ole nähnyt missään mitään. Asia on siis median mielestä täysin merkityksetön. Sen sijaan media kertoo ks-lautakunnan entisen puheenjohtajan ideasta köysiradasta rautatieasemalta Lintsille sekä puheista korvata raitiovaunuja johdinautoilla. Ovatko toimittajat näiden asioiden kohdalla paremmin asioista perillä kuin hiilidioksidivapaasta kaupungin energiapolitiikasta? Eivät ole, mutta nämä jutut tulevat tunnetuilta auktoriteeteilta, joten niiden täytyy olla tärkeitä. Hiilivapaa Helsinki ei ole tärkeä, koska siitä puhuu vain pieni puoluejärjestö. Ehdottaahan köysirataa suuri helsinkiläinen puolue – tai ainakin sen tärkeä henkilö.
Tämä ei ole oma keksintöni, vaan suuren sanomalehden toimittaja itse tämän sanoi syyksi siihen, miksi he kirjoittavat vain suurten puolueiden tekemisistä. Lähtökohta on nimenomaan puolueen kannatus, eivät asiat. Lehteä tehdään lukijoille, ja suuren puolueen kannattajia on lukijoina enemmän kuin pienen puolueen kannattajia. Siis ei ole tärkeätä, mitä tehdään, vaan kuka tekee.
Tomittajat eivät taida lukea kansainvälistä mediaa. Niinpä he eivät taida ymmärtää sähköautoista sen enempää kuin brittipoliitikot, jotka haluavat maksaa niistä noin 7500 € tukea. Sähköautot kelpasivat kyllä otsikoihin, kun niillä oli tilaisuus moittia pääkaupungissa vähän suosittua pääministeriä. Siitä toimittajat eivät sitten enää välittäneetkään kertoa, kun jopa toimittajien arvostamat auktoriteetit totesivat median valittamisen olleen vähän niinkuin aiheetonta. Sitten oli tietenkin tärkeämpää säilyttää omat kasvot kuin kertoa tunnetun auktoriteetin ajatuksista.
Näin se kai menee? Luetaan vaan iltapäivälehdistä tanssikilpailusta, se myy paremmin kuin ikävät uutiset ilmastonmuutoksesta. Siksi toiseksi toimittajia elättävällä kansalla on mukavampaa, kun kansaa ei vaivata tärkeillä asioilla.
Antero
Vs: Energiakeskustelun taso
Tuon kannanoton valmisteluun olisi kannattanut kiinnittää vähän enemmän huomiota.
Kannanotto voidaan mielestäni esittää seuraavalla tavalla lyhennettynä:
"Helsingin Keskusta edellyttää kaupungilta välitöntä ohjelmaa siirtymiseksi kohti hiilivapaata Helsinkiä. Helsingin on ulotettava Suomen metsäteollisuuden valmis tuotanto- ja logistiikkajärjestelmä omalle alueelleen, jolloin biomassalla voidaan tuottaa taloudellisesti Helsingin tarvitsema lämpö ja sähköä."
Kannanoton viesti on vaikeasti esitetty. Käytännössä lukijan pitää alkaa arvailla mitä tuossa tarkoitetaan. Ehdottaako kannanoton tekijä, että pääkaupunkiseudulle pitäisi rakentaa jättimäinen sellutehdas, joka tuottaisi sivutuotteena Helsingin lämmön ja sähköä? Jos arvaan oikein, tuo ei taida kuitenkaan olla kannanoton viesti?
Alkuperäinen teksti: http://www.helsinginkeskusta.fi/index.php?p=helsinki_ymparistoa_tuhoavalla_tiella
JK. Kaukolämmön ja sähkön tuottaminen biomassasta uudella sellutehtaalla ei ole mitenkään järjetön idea, jonka voisi ampua alas ilman tarkempia laskelmia. Sellutehdas ei Suomessa ole käytännössä koskaan kannattava, jos lämpöä ei voida hyödyntää. Nykyisin suurin osa Suomen puuenergian hyötykäytöstä tapahtuu sellutehtaillla. Suomen hakevoimalat tuottavat vähemmän lämpöä ja sähköä kuin sellutehtaat. Suurin osa sellutehtaiden hyväksikäytetystä lämmöstä ja sähköstä käytetään paperitehtailla, mutta sellutehtaiden lämpöä jaetaan myös kaukolämpönä.
Anteeksi nyt etukäteen kun sotken tähän politiikkaa, mutta kun sattuu niin hyvä esimerkki.
Eräs poliittinen helsinkiläinen piirijärjestö julkaisi pari viikkoa sitten kannanoton, jossa se vaati hiilivapaata Helsinkiä. Kannanoton taustalla ovat samantapaiset laskelmat kuin Richard Piken artikkelissa. Kannanoton lähtökohtana oli, että Suomi ja Helsinki ovat sitoutuneet 20 %:n CO2-päästöjen vähentämiseen 10 vuoden kuluessa. Kannanotossa on kuvattu, miten Helsingin energiatalous voidaan kääntää kohti hiilivapaata energiataloutta.
Tuon kannanoton valmisteluun olisi kannattanut kiinnittää vähän enemmän huomiota.
Kannanotto voidaan mielestäni esittää seuraavalla tavalla lyhennettynä:
"Helsingin Keskusta edellyttää kaupungilta välitöntä ohjelmaa siirtymiseksi kohti hiilivapaata Helsinkiä. Helsingin on ulotettava Suomen metsäteollisuuden valmis tuotanto- ja logistiikkajärjestelmä omalle alueelleen, jolloin biomassalla voidaan tuottaa taloudellisesti Helsingin tarvitsema lämpö ja sähköä."
Kannanoton viesti on vaikeasti esitetty. Käytännössä lukijan pitää alkaa arvailla mitä tuossa tarkoitetaan. Ehdottaako kannanoton tekijä, että pääkaupunkiseudulle pitäisi rakentaa jättimäinen sellutehdas, joka tuottaisi sivutuotteena Helsingin lämmön ja sähköä? Jos arvaan oikein, tuo ei taida kuitenkaan olla kannanoton viesti?
Alkuperäinen teksti: http://www.helsinginkeskusta.fi/index.php?p=helsinki_ymparistoa_tuhoavalla_tiella
JK. Kaukolämmön ja sähkön tuottaminen biomassasta uudella sellutehtaalla ei ole mitenkään järjetön idea, jonka voisi ampua alas ilman tarkempia laskelmia. Sellutehdas ei Suomessa ole käytännössä koskaan kannattava, jos lämpöä ei voida hyödyntää. Nykyisin suurin osa Suomen puuenergian hyötykäytöstä tapahtuu sellutehtaillla. Suomen hakevoimalat tuottavat vähemmän lämpöä ja sähköä kuin sellutehtaat. Suurin osa sellutehtaiden hyväksikäytetystä lämmöstä ja sähköstä käytetään paperitehtailla, mutta sellutehtaiden lämpöä jaetaan myös kaukolämpönä.
Viimeksi muokattu:
Olen samaa mieltä toimittajakoulutuksen ongelmista. Vuonna paino ja muste taloustoimittaja oli toimittajaksi ryhtynyt ekonomisti, politiikan toimittaja valtiotieteilijä, jne. Vanhan kaartin osalta tämä pitää vieläkin paikkansa, ja on noita nuoremmissakin. Pahimmillaan ammattijournalisti on kuitenkin julkisuuden ammattilainen, joka kirjoittaa mediasta. Seuraus on attribuutiojournalismia höystettynä spekulaatioilla tarkoitusperistä.
On tässä kyse muustakin kuin toimittajien osaamisesta, aikaa selvittää asioita ei ole vaikka halua olisi. Toinen ongelma on että teknistyvässä maailmassa asiat ovat yhä monimutkaisempia, eräs oire tästä on se että tyypillinen nykyajan kansalaisliike on pikemminkin asiantuntijayhteisö kuin jonkun ryhmän edustaja. Tämä on puolueile ja niitä seuraavalle medialle vähän hankalaa, esimerkiksi se miten päästöjä vähennetään on loppujen lopuksi teknistaloudellinen kysymys johon on oikeita ja vääriä vastauksia. Se kuinka paljon se maksaa, mitä kansalaisilta voidaan vaatia, jne. taas ovat arvovalintoja eli poliittisia kysymyksiä joita poliitikot osaavat käsitellä.
Mutta asiaan eli Helsingin energiatehokkuuteen, muutamia huomioita ja kysymyksiä tuon aloitteen pohjalta:
- Passiivitalot. Minua vaivaa näissä kaksi asiaa: Ensinnäkin en oikein hahmota miten meidän leveysasteilla tehdään korttelikaavaa niin että ikkunat on auringonpaisteeseen. Jos tehdään pistetaloja niin rakennustehokkuus kärsii, eli tulee pienempiä väestötiheyksiä joka taas syö energiaa liikenteen muodossa. Miten sinä Antero näet tämän? Toinen asia on se että kodintekniikan tehostuessa hukkalämpö myös pienenee, millä se korvataan?
- Helenin tuotantoa on vaikea korvata kokonaan muulla kuin polttoaineilla kulutuksen rakenteesta johtuen. Olen joskus miettinyt, ja tunnen metsäteollisuutta hyvin huonosti, että eikö sellutehdas voisi käyttää ainakin osittain tuuli- tai ydinvoimalla tuotettua sähköä ja laivata mustalipeän, tms. biopolttoaineen vaikka Helsinkiin jossa sen hukkalämmölle on käyttöä. Tätäkö tuossa haettiin?
- Sähköautoista. Kannattaisi yhdistää pysäköinninvalvonta, ruuhkamaksut, matkakortti ja jakeluverkko. Näin: Yksi maksujärjestelmä, jolla voi maksaa lipun, ruuhkamaksun, tai ostaa pysäköintiaikaa/sähköä. Joka parkkipaikalla tolppa jossa on latauspistoke ja automaattinen tunnistin joka havaitsee onko paikalla auto.
On tässä kyse muustakin kuin toimittajien osaamisesta, aikaa selvittää asioita ei ole vaikka halua olisi. Toinen ongelma on että teknistyvässä maailmassa asiat ovat yhä monimutkaisempia, eräs oire tästä on se että tyypillinen nykyajan kansalaisliike on pikemminkin asiantuntijayhteisö kuin jonkun ryhmän edustaja. Tämä on puolueile ja niitä seuraavalle medialle vähän hankalaa, esimerkiksi se miten päästöjä vähennetään on loppujen lopuksi teknistaloudellinen kysymys johon on oikeita ja vääriä vastauksia. Se kuinka paljon se maksaa, mitä kansalaisilta voidaan vaatia, jne. taas ovat arvovalintoja eli poliittisia kysymyksiä joita poliitikot osaavat käsitellä.
Mutta asiaan eli Helsingin energiatehokkuuteen, muutamia huomioita ja kysymyksiä tuon aloitteen pohjalta:
- Passiivitalot. Minua vaivaa näissä kaksi asiaa: Ensinnäkin en oikein hahmota miten meidän leveysasteilla tehdään korttelikaavaa niin että ikkunat on auringonpaisteeseen. Jos tehdään pistetaloja niin rakennustehokkuus kärsii, eli tulee pienempiä väestötiheyksiä joka taas syö energiaa liikenteen muodossa. Miten sinä Antero näet tämän? Toinen asia on se että kodintekniikan tehostuessa hukkalämpö myös pienenee, millä se korvataan?
- Helenin tuotantoa on vaikea korvata kokonaan muulla kuin polttoaineilla kulutuksen rakenteesta johtuen. Olen joskus miettinyt, ja tunnen metsäteollisuutta hyvin huonosti, että eikö sellutehdas voisi käyttää ainakin osittain tuuli- tai ydinvoimalla tuotettua sähköä ja laivata mustalipeän, tms. biopolttoaineen vaikka Helsinkiin jossa sen hukkalämmölle on käyttöä. Tätäkö tuossa haettiin?
- Sähköautoista. Kannattaisi yhdistää pysäköinninvalvonta, ruuhkamaksut, matkakortti ja jakeluverkko. Näin: Yksi maksujärjestelmä, jolla voi maksaa lipun, ruuhkamaksun, tai ostaa pysäköintiaikaa/sähköä. Joka parkkipaikalla tolppa jossa on latauspistoke ja automaattinen tunnistin joka havaitsee onko paikalla auto.
- Helenin tuotantoa on vaikea korvata kokonaan muulla kuin polttoaineilla kulutuksen rakenteesta johtuen. Olen joskus miettinyt, ja tunnen metsäteollisuutta hyvin huonosti, että eikö sellutehdas voisi käyttää ainakin osittain tuuli- tai ydinvoimalla tuotettua sähköä ja laivata mustalipeän, tms. biopolttoaineen vaikka Helsinkiin jossa sen hukkalämmölle on käyttöä. Tätäkö tuossa haettiin?
Mustalipeän poltto soodakattilassa sellutehtaalla mahdollistaa selluloosan teossa tärvittavan lipeän (NaOH) regeneroinnin ja suljetun kemikaalikierron. Sellutehtaan mustalipeää ei ole käytännössä mahdolllista rahdata muualle.
Antero Alku
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 7,552
Kun viestimien pääasiallinen tehtävä on tuottaa omistajilleen rahaa, ei välittää tietoa, päädytään juuri tähän. Aikaa ei ole, koska aika maksaa, ja lehtiyhtiön toimari on kiinnostunut vain siitä, miten vähällä rahalla hän saa sivun täyteen mahdollisimman hyvin myyvää tavaraa. Ja mieluiten pinta-ala täytetään ilmoituksilla, koska ne ovat tulorahaa.On tässä kyse muustakin kuin toimittajien osaamisesta, aikaa selvittää asioita ei ole vaikka halua olisi.
Jos ajatellaan suomalaisen lehdistön syntyhistoriaa, niin kovin kauas on omena puusta pudottuaan vierinyt.
En tunne talonrakentamista kuten liikennepuolta, mutta epäilykseni on, että talvemme vuoksi meillä on vaikeampi päästä puhtaisiin passiivi- saati plus-taloihin. Kesällä kyllä, mutta ei vuoden ympäri. Mutta kuluttajan kannalta energiatehokkuus ei motivoi, jos kesäajan mahdollisuutta olla passiivi- tai plus-talo ei voi käyttää hyväksi. Toisin sanoen, me tarvitsemme kiinteistöön sekä passiivi/plus-teknologian että ulkopuolisen energian tuonnin, jotta talo toimii myös talvella. Vuotuinen nettoenergiantarve on alhaisempi ja myös talven ajan tehontarve on pienempi, joten kokonaisuuteen kiinteistön energiatehokkuudesta on apua.- Passiivitalot. Minua vaivaa näissä kaksi asiaa: Ensinnäkin en oikein hahmota miten meidän leveysasteilla tehdään korttelikaavaa niin että ikkunat on auringonpaisteeseen. Jos tehdään pistetaloja niin rakennustehokkuus kärsii, eli tulee pienempiä väestötiheyksiä joka taas syö energiaa liikenteen muodossa. Miten sinä Antero näet tämän?
Energiatehokkaita kiinteistöjä tehdään Keski-Euroopassa samalla tavalla kaupunkiolosuhteisiin kuin kaupunkia tehdään meilläkin, joten ratkaisut ovat samoja. Myös liikennejärjestelyiden osalta. Liikenne- ja talotekniset ratkaisut eivät liene keskenään suuresti sidoksissa. Etelä ja länsi ovat haluttuja ilmansuuntia joka tapauksessa. Energiatehokkuudessa pyritään vähentämään lämpöhukkaa. Pistetaloissa on runsaasti lämpöä hukkaavaa pintaa, umpikorttelissa tai lamellissa vähemmän. Joten erilaisilla kortteliratkaisuilla on erilaisia etuja energiatalouden kannalta.
Olen ymmärtänyt, että merkitsevää ei ole hukkalämmön tuotanto, vaan lämmön johtuminen rakeunnuksesta pois.Toinen asia on se että kodintekniikan tehostuessa hukkalämpö myös pienenee, millä se korvataan?
Hyvä ajatus. Itseäni huolestuttaa se, että sähköautoon siirtymistä voidaan avittaa antamalla sähköautolle etuja. Mieluummin näkisin niin, että annetaan muille autoille enemmän rajoituksia, jotka aikanaan siirtyvät myös sähköautokantaan niiden haittojen osalta, joilla ei ole ratkaisevaa auton energiamuoto.- Sähköautoista. Kannattaisi yhdistää pysäköinninvalvonta, ruuhkamaksut, matkakortti ja jakeluverkko. Näin: Yksi maksujärjestelmä, jolla voi maksaa lipun, ruuhkamaksun, tai ostaa pysäköintiaikaa/sähköä. Joka parkkipaikalla tolppa jossa on latauspistoke ja automaattinen tunnistin joka havaitsee onko paikalla auto.
Antero
Antero Alku
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 7,552
Vs: Energiakeskustelun taso
Kotimainen bioenergia ei kuitenkaan ollut ainoa asia, johon haluttiin ottaa kantaa. Tärkeätä on myös energian käytön muuttaminen, eli kulutustarpeen vähentäminen ja kulutusrakenteen muttaminen helpommin hallittavaksi.
Antero
Kyllä tuota kannanottoa on väännetty aika lailla, mutta en lainkaan vähättele kommenttiasi. Sillä asiaan syventynyt tiivistäjä tulkitsee tekstiä toisella tavalla kuin asiaan syventymätön tekstin lukija.Kannanotto voidaan mielestäni esittää seuraavalla tavalla lyhennettynä:
"Helsingin Keskusta edellyttää kaupungilta välitöntä ohjelmaa siirtymiseksi kohti hiilivapaata Helsinkiä. Helsingin on ulotettava Suomen metsäteollisuuden valmis tuotanto- ja logistiikkajärjestelmä omalle alueelleen, jolloin biomassalla voidaan tuottaa taloudellisesti Helsingin tarvitsema lämpö ja sähköä."
Kotimainen bioenergia ei kuitenkaan ollut ainoa asia, johon haluttiin ottaa kantaa. Tärkeätä on myös energian käytön muuttaminen, eli kulutustarpeen vähentäminen ja kulutusrakenteen muttaminen helpommin hallittavaksi.
Metsäteollisuuden rakennemuutoksessa asia pitäisikin ymmärtää toisin päin. Eli ettei enää saada kaukolämpöä sellukeiton kylkiäisenä, vaan sellua voidaan keittää energiantuotannon kylkiäisenä. Energiantuotantoa kun ei voi ulkoistaa Kiinaan ryöstämällä kansalaisten metsät eukalyptuspelloiksi kuten on mahdollista sellutuotannon kanssa.JK. Kaukolämmön ja sähkön tuottaminen biomassasta uudella sellutehtaalla ei ole mitenkään järjetön idea, jonka voisi ampua alas ilman tarkempia laskelmia. Sellutehdas ei Suomessa ole käytännössä koskaan kannattava, jos lämpöä ei voida hyödyntää. Nykyisin suurin osa Suomen puuenergian hyötykäytöstä tapahtuu sellutehtaillla. Suomen hakevoimalat tuottavat vähemmän lämpöä ja sähköä kuin sellutehtaat. Suurin osa sellutehtaiden hyväksikäytetystä lämmöstä ja sähköstä käytetään paperitehtailla, mutta sellutehtaiden lämpöä jaetaan myös kaukolämpönä.
Antero
Kiitos tiedosta. Onkos metsäteollisuudessa jotain muuta polttoainetta joka nyt käytetään sähkön tekemiseen, mutta voitaisiin rahdata muuallekin?Mustalipeän poltto soodakattilassa sellutehtaalla mahdollistaa selluloosan teossa tärvittavan lipeän (NaOH) regeneroinnin ja suljetun kemikaalikierron. Sellutehtaan mustalipeää ei ole käytännössä mahdolllista rahdata muualle.
Toisaalta laatu kyllä myy, sen kuluttajat on maksukykyisiä ja hömppää saa ilmaiseksikin.Kun viestimien pääasiallinen tehtävä on tuottaa omistajilleen rahaa, ei välittää tietoa, päädytään juuri tähän.
Energiatehokkaita kiinteistöjä tehdään Keski-Euroopassa samalla tavalla kaupunkiolosuhteisiin kuin kaupunkia tehdään meilläkin, joten ratkaisut ovat samoja. Myös liikennejärjestelyiden osalta. Liikenne- ja talotekniset ratkaisut eivät liene keskenään suuresti sidoksissa. Etelä ja länsi ovat haluttuja ilmansuuntia joka tapauksessa. Energiatehokkuudessa pyritään vähentämään lämpöhukkaa.
Olen jotenkin kuvitellut passiivilämmityksen perustuvan siihen että seinät on suunnattu aurinkoon, ja esim. Saksassa se on talvella huomattavasti korkeammalla kuin meillä. Eli varjotusongelmat ovat pahempia Suomessa.
Joo.Hyvä ajatus. Itseäni huolestuttaa se, että sähköautoon siirtymistä voidaan avittaa antamalla sähköautolle etuja. Mieluummin näkisin niin, että annetaan muille autoille enemmän rajoituksia, jotka aikanaan siirtyvät myös sähköautokantaan niiden haittojen osalta, joilla ei ole ratkaisevaa auton energiamuoto.