Viestiketju: Liikennesuunnittelijaksi?

Alunperin kirjoittanut Knightrider

Mihin minun kannattaisi suunnata, itse olen ajatellut Vuosaaren lukiota pitkällä matikalla ja siitä liikennealalle amk:ssa, pitäisi olla hyvät mahdollisuudet.

Oletko mahtanut lukea tätä ketjua alusta? Kun kerran moderaattori on siirtänyt viestisi tänne, et ehkä ole. Sanoisin, että kannattaa, silleä on paljon hyvää asiaa.

Se, mitä lukiota käyt, ei varmaankaan sinänsä vaikuta jatko-opintoihisi, koska lukoiden ohjelmat ovat aika samat. Hyvämaineisessa lukiossa varmaankin kuitenkin oppii asiat helpommin. Mutta kannattaa selvittää itselle, minkälaisia pääsykokeita on mahdollisilla jatko-opintomahdollisuuksillasi, niin osaat sitten valita lukiossa sopivat kurssit.

Aiemmin on puhuttu kielistä. Niiden kanssa lukio on tärkeä, sillä vielä lukiossa on paremmin aikaa ja mahdollisuuksia opiskella kieliä. Jatko-opinnoissa keskitytään tavallisesti itse alaan ja oletetaan, että kielet on opiskeltu jo.

Jos tulee tilaisuus päästä harjoittelijavaihtoon tai vastaavaan kesällä ulkomaille, suosittelen lämpimästi. Siellä kohenee kielitaito kohisten, ja oppii kansainvälisyyttä niin, ettei sitten myöhemmin pelota lähteä ulkomaille. Kun se on tarpeen kuitenkin viimeistään ammatissa.

Antero

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

Se, mitä lukiota käyt, ei varmaankaan sinänsä vaikuta jatko-opintoihisi, koska lukoiden ohjelmat ovat aika samat. Hyvämaineisessa lukiossa varmaankin kuitenkin oppii asiat helpommin.

Kaikissa lukiovertailuissa pärjäät parhaiten ne joissa sisäänpääsykeskiarvokin on korkein. Siten vertailut taitaakin kertoa enemmän lukion opiskelijoista kuin lukion opetuksesta: ei nimittäin liene mikään yllätys että 9,5 keskiarvolla peruskoulusta päässyt saa yo-kirjoituksissa paremmat tulokset kuin 7,5 keskiarvolla lukioon päässyt.

Uskoisin, että keskikokoisissa ja isoissa lukioissa on lähes yhtä suuret erot opettajien välillä lukioiden sisällä kuin lukioiden välillä. Pienissä lukioissa on se huono puoli, että kurssitarjonta ei ole yhtä laajaa, ja useimmissa aineissa on vain yksi opettaja.

Lukion ainevalinnoista: yleisesti oikeastaan kaikkien jotka hiukankin harkitsevat asiaa, kannattaa valita pitkä matematiikka. Jos se myöhemmin ei tunnukaan oikealta valinnalta, pitkästä on paljon helpompi vaihtaa lyhyeen kuin lyhyestä pitkään. Lisäksi esim. TKK:lle jatkaessa pitkä matikka on käytännössä jos ei ihan välttämättömyys, niin ainakin suuri etu.

Alunperin kirjoittanut Knightrider

Bussikuskina olisi muuten ehkä mukava olla jos siitä saisi oikeaa palkkaakin eikä mitään 9€/h vai mitä siitä nyt suunnilleen saakaan, ei millään pahalla nykyisille linja-autonkuljettajille.

Joukkoliikennealalla todella harvat ansaitsevat selvästi enemmän kuin kuljettajat. Suunnittelijat eivät saa sen kummempaa palkkaa, mutta saavat tehdä työnsä normaalina työaikana, kun taas liikennehenkilökunta tekee vuorotyötä.

Linja-autoliikennöitsijöillä useimmat aloittavat uransa kuljettajan tai asentajan tehtävistä. Taitavammat tekijät pääsevät sitten (halutessaan) ylenemään johto- tai suunnittelutehtäviin. Liikennöitsijöillä karrikoidusti vain toimitusjohtajalla ei ole kuljettaja- tai asentajataustaa, perheyrityksissä yleensä omistaja - toimitusjohtajakin on aloittanut isän firmassa kuljettajana.

Liikenteen tilaajaorganisaatioita on Suomessa vielä vähän, tulevaisuudessa ehkä vähän enemmän. Niissä on suhteellisen vähän henkilökuntaa, joten paikkoja on auki satunnaisesti. Helsingin seudulla ja Tampereella on alan koulutusta paikallisissa teknillisissä yliopistoissa, joten niissä on mahdollista saada jalkaa ovenväliin kesätöillä opiskeluaikana. Kun vakituinen paikka joskus avautuu, on aika selvää, että asiansa hyvin hoitanut kesätyöläinen on vahvoilla valinnassa. Ehdottomana edellytyksenä on yleensä soveltuva korkeakoulututkinto. Alan päätöksentekijöillä on usein taustalla diplomi-insinöörin tutkinto liikennealalta, joten sama tutkinto on meriitti työnhaussa. Julkisina organisaatioina liikenteen tilaajilla suunnittelijoiden palkat ovat selvästi diplomi-insinöörien keskipalkkaa alempia. Vastapainoksi taas tehtävät ovat mielenkiintoisia, kun pääsee osallistumaan itse joukkoliikennesuunnitelmien tekemiseen.

Kolmas mahdollinen työnantaja joukkoliikennealalla on konsultit. Niillä palkkaus on parempi, mutta toisaalta työpaikka epävarmempi, kun oma työpanos on jatkuvasti saatava myytyä jollekin asiakkaalle. Konsulteille töihin pääseminen tuntuu olevan samanlaista kuin liikenteen tilaajille, kesken DI-opintojen kesätöihin ja osa-aikatöihin ja valmistumisen jälkeen vakituiseksi.

Kaiken kaikkiaan alalla muuta kuin liikennehenkilökuntaa on suhteellisen vähän ja töitä hakiessa verkostot ovat eduksi.

Alunperin kirjoittanut ultrix

Myös Tampereella voi opiskella TTY:llä Hervannassa liikenne- ja kuljetustekniikkaa, yhden opintojakson nimi on Joukkoliikennejärjestelmät.

Ja vaikka joukkoliikenne esiintyy nimenä vain yhdellä opintojaksolla TTY:llä, opintojaksojen sisältöä mahdollista painottaa oman mieltymyksen mukaan. Useimpiin opintojaksoihin liittyy harjoitustyö, jonka sisältöä räätälöidään opiskelijan toiveiden mukaiseksi.

Alunperin kirjoittanut kuukanko

Kaiken kaikkiaan alalla muuta kuin liikennehenkilökuntaa on suhteellisen vähän

Tämä selittänee varmaan senkin, miksi tuntuu siltä, että joukkoliikennettä ei markkinoida, tai jos markkinoidaan niin sittenkin se tehdään väärin. Lieneekö koko alalla Suomessa montaakaan pätevää markkinointitaustaista ihmistä?

Ei ole omaa lehmää ojassa, kun en ole alanvaihtoaikeissa, mutta harmittaa vaan sivusta seurata kuinka paljon hyviä kehitysmahdollisuuksia menetetään jatkuvasti, kun kukaan ei edes yritä katsoa joukkoliikennettä markkinointinäkökulmasta.

Alunperin kirjoittanut Knightrider

Bussikuskina olisi muuten ehkä mukava olla jos siitä saisi oikeaa palkkaakin eikä mitään 9€/h vai mitä siitä nyt suunnilleen saakaan, ei millään pahalla nykyisille linja-autonkuljettajille.

Alla AKT:n (www.akt.fi) tuntipalkkoja ja kahden viikon palkka ilman ilta-, aamu- ja viikonloppulisiä. Siis reilusti yli 50% enemmän kuin Knightrider kuvitteli.
Mutta jos kokee, että kuljettajan työstä ei saa oikeaa palkkaakaan, niin kannattaa kuljettajan työ heti unohtaa.

YTV (pääkaupunkiseutu)

Linja-autonkuljettaja

alle 4 vuotta

13,82

1105,60

4-8 vuotta

14,40

1152,00

8-12 vuotta

15,02

1201,60

yli 12 vuotta

15,41

1232,80

Alunperin kirjoittanut Lauri Räty

HSL hakee joukkoliikennesuunnittelijaa.

Harmi, hieman liian aikaisin

Alunperin kirjoittanut Samppa

Alla AKT:n (www.akt.fi) tuntipalkkoja ja kahden viikon palkka ilman ilta-, aamu- ja viikonloppulisiä. Siis reilusti yli 50% enemmän kuin Knightrider kuvitteli.
Mutta jos kokee, että kuljettajan työstä ei saa oikeaa palkkaakaan, niin kannattaa kuljettajan työ heti unohtaa.

Olen selvästikin huonosti perillä palkka-asioissa, en tiedä paljonko joukkoliikenne/linjastosuunnittelija saa palkkaa mutta luultavasti reilusti enemmän kun tunneissa laskee. Mutta kiitos tiedosta, bussikuskina olo on siis jopa vaihtoehto.

PS. Kuinka paljon yleisesti bussikuskit voivat päättää työajoistaan, sillä en voisi kuvitella ajavani linjuria esim. klo. 1 ja 6 välillä aamulla. Miten hoidetaan n. klo 9-13 välinen liikenne, onko silloin kuskeilla pakollinen palkaton tauko? Voiko perua vuoronsa jos tulee jotain tärkeää tielle? Saako vuorot tietää yli viikon etukäteen ja voiko niihin enää silloin vaikuttaa?

Tästä ketjusta on unohtunut yksi oleellinen koulutusohjelma eli Liikennealan ko. Hämeen ammattikorkeakoulusta.

Jos liikennesuunnittelijaksi haljaa niin tämä on AMK-polku sinne. Ainakin toivottavasti, sillä itse valmistun 2012.

http://portal.hamk.fi/portal/page/po...Liikennealanko