Vs: Mikä suurin eurooppalainen kaupunki ilman junayhteyttä?
Se käytäntö sopisi ihan hyvin Suomeenkin jossa on syntynyt paljon uusia "kaupunkeja" jotka ovat syntyneet liittämällä yhteen useita entisiä kaupunkeja ja maalaiskuntia. Kaupunkeja ovat minun mielestäni Toijala tai Tammisaari mutta eivät mitkään "Akaa" tai "Raasepori". ne ovat vain "kuntia".
Olen samaa mieltä. Taajamia pitää voida kutsua kaupungeiksi, ei koko kuntaa. Nytkin esimerkiksi Tampereen Teiskon tai Turun Paattisten pohjoisimmissakin perukoissa asuvat maatilan isännät ovat kaupunkilaisia, kun taas Pirkkalassa tai Lempäälässä asuvat ovat vain kuntalaisia, vaikka kunnat ovat osa Tampereen suurtaajamaa.
Mitä minä ajoin taaa, oli että kuntaliitosten yhteydesä meillä "katoaa" vanhoja tunnettuja kaupunkeja joilla ei ole mitään muuta statusta kuin "taajama" jossain isossa monen taajaman kunnassa. Mielestäni oikeutta käyttää nimitystä "kaupunki" pitäisi olla vain niillä kunnilla ja niiden keskustaajamilla jotka olivat viallisesti kaupunkeja, sanotaan nyt ennen vuotta 1980, jos jokin aikaraja pitää laittaa. Mitään tekemistä joukkoliikenteen kanssahan tällä ei ole, vaan lähinnä sillä että miten tunnistaa Suomen perinteiset kaupungit ylipäänsä.
Aivan: jos esimerkiksi Ulvila liittyy Poriin, Naantali Turkuun tai Kaskinen Närpiöön, ne eivät tietenkään saa kadota Suomen kartalta. Mitään aikarajaa en kylläkään asettaisi, sillä se ajan kuluessa muuttuisi kummalliseksi. Vähän sama, jos jäädytettäisiin vaikka kuntien kielisuhteet johonkin tiettyyn vuoteen perustuviksi.
Tampereella ajettiin vielä jonkin aikaa 1980-luvulle Toijalaan asti sähkömoottorijunilla
Ajettiinko? Itse olen ymmärtänyt Turistejakin luettuani, että 80-luvulla Tampere-Toijala-junat olivat aluksi lättähattuja, lopuksi Dv12-vetoisia puuvaunujunia (Ei-vaunut), jotka liikennöivät ainakin vuonna -88 aamuksi Tampereelle puoli seitsemäksi ja puoli kahdeksaksi ja iltapäivällä Toijalaan klo 16 jälkeen. Sm-junilla ajettiin muutama lähtö Tampere-Helsinki-välillä kuten nykyäänkin, paitsi pysähtyen Kuljussa.
Mun puolesta vuosi 1970 käy yhtä hyvin. Voidaan kai katsoa että ne viimeiset isot kaupunkimaiset kunnat jotka saivat 1960-luvulla kaupunkioikeudet kuten Lahti ja Kouvola, olisivat Suomen uusimmat varsinaiset kaupungit, muut ovat mitä ovat.
Lahdesta tuli kaupunki jo 1905. Kaupunki-käsite on kyllä kokenut inflaation, mutta esimerkiksi Kerava tai Järvenpää ovat aivan selviä kaupunkeja. Yhdessä Tuusulan kanssa ne olisivat – no, osa Tuusula-nimistä suurkuntaa. Nykykäsityksen mukaan Tuusula olisi kaupunki, mutta minusta sen kuuluisi olla vain hallinnollinen kunta, jonka taajamat käyttäisivät tarvittaessa "kaupunki"-nimitystä, mikäli ne täyttäisivät kaupunkimaisen yhdyskunnan vaatimukset.
Lisäksi käsite "kaupunkiseutu" sekottaisi soppaa. Esimerkiksi Espoo ja Vantaa ovat epäkaupunkeja – kuntina ne voivat olla ihan ok. Mutta eivät ne myöskään ole missään tapauksessa maalaiskuntia. Jos Helsingin seutu olisi "kaupunkiseutu", ja sillä olisi yhteinen seutuhallitus, voisi nykyiset kaupunkikunnat purkaa pienempiin yksiköihin, jotka olisivat jonkinlaisia peruskuntia Suur-Lontoon tyyliin. Helsingin kaupungista puhuttaessa tarkoitettaisiin joko koko seutua tai Helsingin kantakaupunkia, joka muodostaisi oman kuntansa. Muita kuntia olisivat mm. Tapiola, Leppävaara, Kauniainen, Espoo (sis. E-Keskus, Kauklahti ja läntinen lande-Espoo), Länsi-Vantaa, Suur-Tikkurila, Malmi (MaTaPuPu), Hertsikan ja Itäkeskuksen alueet, Laajasalo jne.
