Viestiketju: Kaupunki-nimen käyttäminen

Sillä, että Espoo olisi muodollisesti [maalais]kunta eikä kaupunki ei ole enää 1995 voimaan astuneen kuntalain myötä ollut mitään merkitystä. Sitä ennenkin kuntatyyppien ero oli häviävän pieni, käytännössä erot hävisivät jo 1977 kunnallislain myötä. Tuolloin Espoo oli ollut vasta viisi vuotta kaupunkina ja sitä ennen yhdeksän vuotta kauppalana.

Nykyään se, onko kunta kaupunki vai ei on lähinnä imagokysymys. Genimapin kartoissa kaupungit on kirjoitettu SUURAAKKOSIN boldattuna, kun taas tavalliset kunnat Pienaakkosin regulaarina.

Suomen kuntalaki on Ruotsin kaltainen. Meillä on vain yksi kuntamuoto, ja kullakin kunnalla on periaatteessa samat oikeudet ja velvollisuudet. Kunta voi päättää kutsua itseään kaupungiksi. On tosin niin, että eräissä laeissa määritellään joillekin suurille kunnille muista poikkeavia velvollisuuksia, esimerkiksi laissa luvanvaraisesta henkilöliikenteestä tiellä ja tulevasta joukkoliikennelaista.

Alunperin kirjoittanut Mikko Laaksonen

Suomen kuntalaki on Ruotsin kaltainen. Meillä on vain yksi kuntamuoto, ja kullakin kunnalla on periaatteessa samat oikeudet ja velvollisuudet. Kunta voi päättää kutsua itseään kaupungiksi. On tosin niin, että eräissä laeissa määritellään joillekin suurille kunnille muista poikkeavia velvollisuuksia, esimerkiksi laissa luvanvaraisesta henkilöliikenteestä tiellä ja tulevasta joukkoliikennelaista.

Mitä minä ajoin taaa, oli että kuntaliitosten yhteydesä meillä "katoaa" vanhoja tunnettuja kaupunkeja joilla ei ole mitään muuta statusta kuin "taajama" jossain isossa monen taajaman kunnassa. Mielestäni oikeutta käyttää nimitystä "kaupunki" pitäisi olla vain niillä kunnilla ja niiden keskustaajamilla jotka olivat viallisesti kaupunkeja, sanotaan nyt ennen vuotta 1980, jos jokin aikaraja pitää laittaa. Mitään tekemistä joukkoliikenteen kanssahan tällä ei ole, vaan lähinnä sillä että miten tunnistaa Suomen perinteiset kaupungit ylipäänsä.

t. Rainer

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

Se käytäntö sopisi ihan hyvin Suomeenkin jossa on syntynyt paljon uusia "kaupunkeja" jotka ovat syntyneet liittämällä yhteen useita entisiä kaupunkeja ja maalaiskuntia. Kaupunkeja ovat minun mielestäni Toijala tai Tammisaari mutta eivät mitkään "Akaa" tai "Raasepori". ne ovat vain "kuntia".

Olen samaa mieltä. Taajamia pitää voida kutsua kaupungeiksi, ei koko kuntaa. Nytkin esimerkiksi Tampereen Teiskon tai Turun Paattisten pohjoisimmissakin perukoissa asuvat maatilan isännät ovat kaupunkilaisia, kun taas Pirkkalassa tai Lempäälässä asuvat ovat vain kuntalaisia, vaikka kunnat ovat osa Tampereen suurtaajamaa.

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

Mitä minä ajoin taaa, oli että kuntaliitosten yhteydesä meillä "katoaa" vanhoja tunnettuja kaupunkeja joilla ei ole mitään muuta statusta kuin "taajama" jossain isossa monen taajaman kunnassa. Mielestäni oikeutta käyttää nimitystä "kaupunki" pitäisi olla vain niillä kunnilla ja niiden keskustaajamilla jotka olivat viallisesti kaupunkeja, sanotaan nyt ennen vuotta 1980, jos jokin aikaraja pitää laittaa. Mitään tekemistä joukkoliikenteen kanssahan tällä ei ole, vaan lähinnä sillä että miten tunnistaa Suomen perinteiset kaupungit ylipäänsä.

Aivan: jos esimerkiksi Ulvila liittyy Poriin, Naantali Turkuun tai Kaskinen Närpiöön, ne eivät tietenkään saa kadota Suomen kartalta. Mitään aikarajaa en kylläkään asettaisi, sillä se ajan kuluessa muuttuisi kummalliseksi. Vähän sama, jos jäädytettäisiin vaikka kuntien kielisuhteet johonkin tiettyyn vuoteen perustuviksi.

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

Tampereella ajettiin vielä jonkin aikaa 1980-luvulle Toijalaan asti sähkömoottorijunilla

Ajettiinko? Itse olen ymmärtänyt Turistejakin luettuani, että 80-luvulla Tampere-Toijala-junat olivat aluksi lättähattuja, lopuksi Dv12-vetoisia puuvaunujunia (Ei-vaunut), jotka liikennöivät ainakin vuonna -88 aamuksi Tampereelle puoli seitsemäksi ja puoli kahdeksaksi ja iltapäivällä Toijalaan klo 16 jälkeen. Sm-junilla ajettiin muutama lähtö Tampere-Helsinki-välillä kuten nykyäänkin, paitsi pysähtyen Kuljussa.

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

Mun puolesta vuosi 1970 käy yhtä hyvin. Voidaan kai katsoa että ne viimeiset isot kaupunkimaiset kunnat jotka saivat 1960-luvulla kaupunkioikeudet kuten Lahti ja Kouvola, olisivat Suomen uusimmat varsinaiset kaupungit, muut ovat mitä ovat.

Lahdesta tuli kaupunki jo 1905. Kaupunki-käsite on kyllä kokenut inflaation, mutta esimerkiksi Kerava tai Järvenpää ovat aivan selviä kaupunkeja. Yhdessä Tuusulan kanssa ne olisivat – no, osa Tuusula-nimistä suurkuntaa. Nykykäsityksen mukaan Tuusula olisi kaupunki, mutta minusta sen kuuluisi olla vain hallinnollinen kunta, jonka taajamat käyttäisivät tarvittaessa "kaupunki"-nimitystä, mikäli ne täyttäisivät kaupunkimaisen yhdyskunnan vaatimukset.

Lisäksi käsite "kaupunkiseutu" sekottaisi soppaa. Esimerkiksi Espoo ja Vantaa ovat epäkaupunkeja – kuntina ne voivat olla ihan ok. Mutta eivät ne myöskään ole missään tapauksessa maalaiskuntia. Jos Helsingin seutu olisi "kaupunkiseutu", ja sillä olisi yhteinen seutuhallitus, voisi nykyiset kaupunkikunnat purkaa pienempiin yksiköihin, jotka olisivat jonkinlaisia peruskuntia Suur-Lontoon tyyliin. Helsingin kaupungista puhuttaessa tarkoitettaisiin joko koko seutua tai Helsingin kantakaupunkia, joka muodostaisi oman kuntansa. Muita kuntia olisivat mm. Tapiola, Leppävaara, Kauniainen, Espoo (sis. E-Keskus, Kauklahti ja läntinen lande-Espoo), Länsi-Vantaa, Suur-Tikkurila, Malmi (MaTaPuPu), Hertsikan ja Itäkeskuksen alueet, Laajasalo jne.

Alunperin kirjoittanut Compact

Olisikohan kaupungin ja kunnan välissä vielä sijaa kauppala-nimitykselle?

Jos meillä on esillä vaikkapa Akaan kaupunki, niin siellä oleva Toijalan kaupunginosa voisikin olla Toijalan kauppala...

Tosiaan, kauppalan voisi elvyttää suomen kielessä. Kauppalahan on käännetty ruotsin sanasta köping, joka taas on samaa taustaa "kaupunki"-sanan kanssa (kaupung, kauping). Kauppala sopisi juurikin sellaisten taajamien nimitykseksi, jotka englanniksi olisivat ehdottomasti towneja. Tosin englantilainen town voi olla jo Suomessa keskikokoinenkin kaupunki, cityä ei kovin pienestä paikasta käytetä kansainvälisesti (poikkeuksena Lontoon city, eli vanha kaupunki).

Vanhojen kauppaloiden lisäksi myös liuta muita kuntakeskuksia ovat kauppalamaisia, kuten Tampereen naapurikunnat ja -kaupungit Ylöjärvi, Nokia, Pirkkala Lempäälä, Kangasala ja Orivesi. Suurin osa alle 30 000 asukkaan 1960 jälkeen kaupunki-nimityksen omaksuneiden kuntien keskustaajamista olisi luontevinta toimia kauppala-nimityksen alla. Samoin kaupunkimaiset [maalais]kunnat.

Hallinnollisesti on viisainta, että sekä maaseutu että "kauppala" ovat saman kunnallishallinnon alla, ja mieluiten useamman "kauppalan" ympäröivine maaseutuineen on syytä toimia yhteisen kunnallishallinnon alla. Usein fiksua on yhdistää keskuskaupunki, kauppalat ja maaseutu yhteen, ja jos alue on laaja tai väkeä paljon, tulisi mielestäni erottaa paikallinen yhden taajaman hallinto ympäristöineen koko seudun hallinnosta.

Yksi tapa järjestää seutuhallinto on pienten, keskenään tasaväkisten peruskuntien suorilla vaalilla valituista pormestareista muodostettu seutuneuvosto, toinen kunnallisvaalien tapaan valittu seutuvaltuusto, jossa joka peruskunnalle jyvitetään asukasluvun suhteessa paikkoja.