Kaupunkien ja kuntien hallinnon jaossa olisi mielestäni erittäin tavoiteltavaa se, että kannustetaan rakentamaan joko maaseutua tai keskusta-aluetta riittävän isoina (=elinkelpoisina) ryppäinä, esimerkiksi vaatimalla jokaiselle kaupunkiryppäälle (joka voisi olla yksittäinen uudisasuinrakennus) kunnallistekniikkaa mukaanlukien käyttökelpoinen julkinen liikenne.
Nykyinen haja-asutus ei vaadi tätä lupausta, vaan kyse on vain uuden rakentamisesta. Haja-asutusta ilman kaupunkimaista palvelua voisi rakentaa lisää esimerkiksi vain elinkeinon osana, kuten pienteollisuutta tai maataloutta.
Nykyisen kunnan alueella olisi siis kaupunki- ja maaseutuhallinto, jotka ovat kaksi erillistä byrokratiaa hallinnon osalta. Jos kunnan alueella ei ole yhtään kaupunkia tai yhtään maaseutua, ei kyseistä hallintoakaan tarvitse ylläpitää: pienemmillä kunnilla on nyt taloudelliset intressit erikoistua jompaan kumpaan vaihtamalla alueita keskenään niin, että lähialueella on yksi tai kaksi suurta maaseutukuntaa ja useita kaupunkikuntia, jotka kukin huolehtivat useista kylistä ja kauppaloista. Maaseutukunnat elävät teollisuudesta ja myymällä maata kaupunkikuntien laajentamiseen: itse ei kannata kaupunkia rakentaa, sillä hallinto tuplaantuisi heti.
Suuret ja/tai varakkaat kunnat, kuten Helsinki, voivat pitää kaksoishallintoa yllä esim. virkistystarkoituksiin.
Maaseutuhallitus erikoistuisi laajojen haja-asutusalueiden sekä löyhän teollisuuden kuten maatalouden mahdollistamiseen tehokkaasti ja säästeliäästi, subventio tiiviimmällä asutuksella kävisi lopputilanteessa naapurihallinnon (=kunnan) hyväksynnällä ja molempien edun mukaisesti. Vastaavasti kaupunkihallituksen ei tarvitsisi välittää haja-asutuksen järjestämisestä, vaan pelkästään hyvin palveltavasta kaupunkirakenteesta, jota saattaa olla parasta tiivistää ennen laajentumista ulos.