"Metropolihanke uhkaa Helsingin ja Suomen hyvinvointia"
Hesarin pääkirjoituksen vieraskynänä oli eilen (15.8) sitten Pirkanmaan maakuntajohtaja Jussi V. Niemi. Mielenkiintoista tekstiä; lukekaahan ja kommentoikaa:
Metropolihanke uhkaa Helsingin ja Suomen hyvinvointia
Joukkoliikenneharrastaja
Vs: "Metropolihanke uhkaa Helsingin ja Suomen hyvinvointia"
Joo luin. Omituinen kirjoitus, saimme jälleen kuulla että Helsingissä ei tehdä oikeita töitä vaan "hallintoa", se mitä se oikea työ on jäi hämäräksi. "Teräksen valamiseen vaivan näköä"? Erikoisinta tässä nyt kuitenkin on että (Itä-)Suomen tyhjentämisestä valittaa maan suhteelisesti nopeiten kasvavimman maakunnan johtaja.
Vs: "Metropolihanke uhkaa Helsingin ja Suomen hyvinvointia"
Se nyt vaan on niin, että ihmiset haluavat asua metropolialueilla, joilla kunnon palvelut ja työmarkkinat. Ja Suomessa metropolialueita on vain yksi ja suurkaupunkiseudulla asuu noin 25 % väestöstä. Esimerkiksi Saksassa 71 % väestöstä asuu 11 isolla(yli 2 miljoonaa asukasta) kaupunkiseudulla. Tuosta johtuen väestönkasvu ei keskity Suomessa pelkästään Helsinkiin.
On turha tapella kaupungistumista vastaan, se jatkuu kuitenkin. Tälläinen on minun ennusteeni eri seutukuntien väestöistä 50 vuoden päästä(väkiluku nyt).
Suomen väkiluku on 5100000 (nyt 5340000)
Helsinki 1900000 (1370000)
Tampere 600000 (340000)
Oulu 330000 (220000)
Jyväskylä 290000 (220000)
Turku 270000 (310000)
Lahti 170000 (170000)
Kuopio 140000 (120000)
Muu Suomi 1400000 (2600000)
Noissa seutukunnissa asuu ennusteeni mukaan 50 vuoden päästä 3,7 miljoonaa asukasta eli 72 % Suomen väestöstä. Tällä hetkellä noissa seutukunnissa asuu 2,75 miljoonaa asukasta eli 51 % Suomen väestöstä. Yllämainittujen alueiden ulkopuolella asuu ennusteeni mukaan 50 vuoden päästä 1,4 miljoonaa asukasta (nyt 2,6 miljoonaa asukasta). Suomen pikkukaupungit ja maaseutu tyhjenevät rajusti.
Viimeisin muokkaaja petteri; 16.08.2009 kello 10:41.
Vs: "Metropolihanke uhkaa Helsingin ja Suomen hyvinvointia"
"Metropolipolitiikka" on silloin virheellistä, jos Helsingille luodaan sellaisia etuisuuksia tuovia järjestelmiä, joita ei anneta muille suurkaupungeille.
Tällä hetkellä tällaisia järjestelmiä on useita erityisesti tämän foorumin aihealueella:
Ainoastaan Helsingin seudulla:
- Valtion merkittävää investointirahoitusta on annettu ainoastaan Helsingin raideliikennejärjestelmille
- Laki edellyttää toimivan joukkoliikenteen järjestämistä
- Laki edellyttää alueellista joukkoliikenneviranomaista
- Laki edellyttää ylikunnallisia hallintoelimiä (YTV)
- Joukkoliikennelakiin oltiin kirjaamassa periaate, jonka mukaan toimivalta raideliikenteeseen yleensä olisi tullut vain Helsingin seudun liikennekuntayhtymälle (HSL) ja LVM:lle. Lakia saatiin sentään korjattua niin, että toimivalta muuhun raideliikenteeseen annettiin myös muille toimivaltaisille kaupungeille, mutta toimivalta RHK:n rataverkolle pidätettiin vain HSL:lle ja LVM:lle.
Joukkoliikenteen ja sen vaikutusten kaupunkikehitykseen osalta Suomen kaupunkipolitiikka on ollut virheellistä metropolipolitiikkaa.
Metropolipolitiikan sijasta tulisi puhua suurkaupunkipolitiikasta, jossa puututaan suurten kaupunkiseutujen ongelmakysymyksiin tasapuolisesti periaatteella, että kaikki kaupunkiseudut saavat soveltaa halutessaan ja rahkeiden riittäessä samoja ratkaisuja.
---------- Viesti lisätty kello 10:11 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 10:10 ----------
Mihin "tietämykseen" tuo hatusta vedetyn oloinen ennuste perustuu?Alunperin kirjoittanut petteri
Edes jotkut perusteet fiilispohjan lisäksi olisi hyvä esittää.
Vs: "Metropolihanke uhkaa Helsingin ja Suomen hyvinvointia"
Petterin kanssa samaa mieltä, jatkuva kaupungistuminen on erittäin todennäköistä eikä se todellakaan tarkoita helsingistymistä. Jälkimmäinen on retorinen temppu jolla perustellaan ihan mitä sattuu.
Tuosta ennusteesta sen verran että kokonaisvaikutus on uskottava, mutta minusta Oulun ja Lahden kasvu näyttävät vähän pieniltä, muiden kasvu vastaavasti hieman yläkanntiin. Mihin perustuu väite että Turku pienenee? Voihan se noin mennä, mutta onko turun suunnalla asiat oikeasti noin huonosti?
Vs: "Metropolihanke uhkaa Helsingin ja Suomen hyvinvointia"
Meniköhän tässä vähän sulkeet ja numerot sekaisin?
Olen kuitenkin kanssasi samaa mieltä siitä, että kaupungistuminen jatkuu ja ihmiset keskittyvät kaupunkeihin. Ratkaisevaa minusta on kuitenkin se, mitä se kaupunki tarkoittaa.
Nykyinen kaupungistuminen kun ei ole minusta kaupunkien kehitystä, vaan kapunkien maasetuistumista. Se on minusta oikea käsitteellinen sisältö kansainvälisen keskustelun termille urban sprawl.
Jos ajatellaan erityisesti Suomea, kaupunkien maaseutuistuminen tarkoittaa, että ihmiset eivät halua muuttaa elämäntapaansa maaseutuelämästä kaupunkielämäksi, mutta heidän on siirryttävä päivittäisen matkustamisen etäisyydelle kaupungista tullakseen toimeen. Tämä ei ole minusta oikeata kaupungistumista, koska arvelen, että kaupungin hyötyjä yhteiskunnalle ei saavuteta. Pikemminkin voi olla niin, että aiempi maaseutuyhteiskunta on voinut olla jopa parempi ihmisten toiveiden ja tavoitteiden täyttämisessä.
Tarkoitan tällä esim. sitä, että halu asua omakotitalossa järven rannalla ilman naapureita, jotka voi nähdä ja kuulla, ei osoita kovin suurta halua kaupunkielämästä.
Toinen kysymys nimenomaan Suomessa on, mitä tavoitellaan ja mitä voidaan saada Suomessa yhden kaupungin politiikalla (=H:gin seudun metropolipolitiikka). Mikko Laaksosen edellisen viestin toteamukset osoittavat, ettei tämä metropolipolitiikka näytä olevan ainoastaan H:gin seudun aseman tukemista, vaan muiden seutujen aseman heikentämistä, kun niiltä kielletään keskeiset elementit seudun toiminnan kehittämiseksi.
Olennainen nykyisestä yhden kaupungin politiikasta puuttuva ymmärrys on, ettei Helsinki pärjää Suomessa yksin. Helsinki on riippuvainen ympäristöstään sekä elintarvike- että energiahuollossa. Maalla on tuotantoarvo maaseudullakin, eikä ole kovin viisasta järjestää olosuhteet sellaisiksi, ettei ympäröivää maata enää voi autioitumisen vuoksi hyödyntää.
Eivät läheiset Helsingin kanssa kilpailevat metropolit myöskään elä ympäristöstään irrallisina, vaan ympäristön tuki on osa metropolien menestystä.
Antero
Vs: "Metropolihanke uhkaa Helsingin ja Suomen hyvinvointia"
En usko että helsinkiläisillä on mitään vaikka sitä vastaan että Turun tai Tampereen seuduilla luodaan HSL:ä vastaava organisaatio. Valtio maksaa tietääkseni pääsääntöisesti kaikista moottoritiehankkeista vähintään 70%, jos nyt johonkin metroon saadaan edes 30% rahoitusosuus niin en ymmärrä mikä tässä on ongelma.
Liikennehakeissa päätäntävalta pitäisi olla maakuntatasolla, ja rahoitus pitäisi tulla maakuntatason verotuksella. Valtion rahoitusta voitaisiin harkita korkeintaan hankkeissa jotka on aivan selkeästi valtakunnallisia, äkkiseltään ei tule mieleen kuin Tallinnan tunneli ja ehkä oikorata Helsinki-Vantaalle. Mutta nykyisen järjestelmän puitteissa valtion rahan nyhtäminen nyt vaan on realiteetti.
---------- Viesti lisätty kello 10:58 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 10:35 ----------
Tämäpä näppärä käännös. Se miten kaupungistuminen toteutuu on nimenomaan se sadan miljardin euron kysymys. Antero on kuitenkin turhan pessimistinen, olennaista urban sprawlissa on se että kaupungit autioituvat, ja tästä keskeinen indikaatio on se että kaupunkiasunnot ovat halvempia kuin läheisen maaseutuvyöhykkeen asunnot, ainakin Helsingissä tilanne on päinvastainen samoin käsittääkseni Suomessa yleensä muuallakin. Ihmiset sanovat kyselyissä mitä sattuu ja yksittäistapauksia toki riittää, mutta paras mittari sille mitä ihmiset noin keskimäärin haluaa on se mitä he ovat siitä valmiita maksamaan. Puhe on halpaa.
Maaseutuistumista kuitenkin ajaa se että Suomessa sinänsä ymmärrettävistä syistä tuetaan suoraan ja epäsuorasti maaseutuasumista tuhansin tavoin, mm. liikennepolitiikan kauttta, ja tämä kääntyy käytännössä kaupunkialueiden maaseutuistumisen tueksi. Eli lainsäätäjälle on ollut mielessään kainuulaisen mökin mummo, mutta se sama tuki valuu takanurmijärveläiselle insinöörille. Kun yritetään tukea maaseutua niin tullaan tukeneeksi kaupunkien maaseutuistumista.
Vs: "Metropolihanke uhkaa Helsingin ja Suomen hyvinvointia"
Sulkeissa on väkiluku nyt.
Vs: "Metropolihanke uhkaa Helsingin ja Suomen hyvinvointia"
Tämä on juuri näin. Työmatkan verokohtelu esimerkiksi on syntynyt aikana, jolloin oli asuntopulaa ja ihmiset asuivat kaukana vastoin tahtoaan. Tuo tilanne on jo kauan sitten poistunut, ja työmatkaliikenne on hinnoiteltu ”oikeudenmukasiesti”, kun joukkoliikenteen hinta on alueellinen eikä suoraan matkan pituudesta riippuva. Tämä asia on nykyään jo tiedostettu, mutta nyt saavutetusta edusta on vaikea päästä eroon.
Muuten toivon, että pessimismini osoittautuu vääräksi. Totta on, että ainakin vielä Suomessa markkinat osoittavat kaupungin olevan houkuttelevampi kuin maaseutuistunut keskustan ympäristövyöhyke. Ja monet rakennetut talot ovat kalliimpia kuin talon ja tontin käypä myyntihinta.
Antero
Vs: "Metropolihanke uhkaa Helsingin ja Suomen hyvinvointia"
Väestöennuste seutukunnille vuosi 2059 (kesäkuu 2009)
Suomi 5100000 (5340000)
Helsinki 1900000 (1370000)
Tampere 600000 (340000)
Oulu 330000 (220000)
Jyväskylä 290000 (220000)
Turku 270000 (310000)
Lahti 170000 (170000)
Kuopio 140000 (120000)
Muu Suomi 1400000 (2600000)
Perusteluja ennusteille
Voimakas kaupungistuminen jatkuu seuraavat 50 vuotta niin, että yllämainittujen kaupunkiseutujen osuus Suomen väestöstä nousee nykyisestä 51 prosentista 71 prosenttiin.
Helsinki kasvaa seuraavat 50 vuotta ainoana Suomalaisena suurkaupunkina, prosentuaalinen kasvu kyllä hiipuu, mutta muuttoliike ja edullinen ikärakenne pitävät kasvua yllä.
Tampereen voimakkaan kasvun moottorina näkisin Helsingin vastavoimailmiön. On riittävästi ihmisiä, jotka eivät halua muuttaa Helsinkiin, mutta haluavat kuitenkin palveluita. Tampere on minusta juuri tavoittamassa kríittisen massan ja nopeuden, joka johtaa voimakkaan väestönkasvun jatkumiseen ja kaupungin erottumiseen Suomen selkeäksi kakkoskaupungiksi.
Oulun kasvun moottori on muuttoliike Pohjois-Pohjanmaalta, Lapista ja Kainuusta. Oulun kasvu hiipuu, kun ympäröivissä maakunnissa ei ole enää muuttajia. Myös voimakas syntyvyys laskee kun kaupungistuminen heikentää herätysliikkeitä.
Jyväskylän kasvumahdollisuuksia heikentää minusta Tampereen voimistuminen. Kaupunki kasvaa, mutta Tampere vie kasvusta parhaan terän. Ympäröivä alue on rajussa väestötappiossa, joka vähentää kasvuedellytyksiä.
Turku näyttää minusta olevan "hiipuva teollisuuskaupunki" trendissä, josta ulosmurtautuminen vaikuttaa vaikealta(vrt. Pori ja Kotka), kun Turku on vähän sivussa ja sisäänpäinlämpiävä kaupunki. Muuttoliike ympäristöstä suuntautuu jatkossa enemmän Helsinkiin ja Tampereelle kuin Turkuun.
Lahti on myös "hiipuva teollisuuskaupunki", jolle kuitenkin sijainti lähellä Helsinkiä ja Tamperetta antaa mahdollisuuksia. Lahti on logistisesti todella mukavassa paikassa. Lahden kasvua tai hiipumista on kyllä vaikea ennustaa pitemmällä aikavälillä. Yliopiston puuttuminen heikentää kuitenkin kasvumahdollisuuksia.
Kuopio pystyy ehkä kasvamaan hiukan, koska sijaitsee alueella, jossa on vähän kilpailua. Ympäröivien maakuntien tyhjeneminen aiheuttaa kyllä riskejä. Ylläoleva ennuste voi olla liiankin optimistinen. Ajatuksena on kuitenkin, että Kuopio vetää väestöä näivettyvästä Kainuusta, Pohjois-Karjalasta ja Pohjois-Savosta, jossa kaupungit ovat lähinnä "Kemijärviä". Kaikki eivät halua muuttaa kauemmas.
Muu Suomi on sitten voimakkaassa väestötappiossa. Muutamat kaupunkiseudut pystyvät pitämään väestöä yllä ja ehkä jopa hiukan kasvamaan, mutta suurin osa seuduista muistuttaa nykyistä Kemijärveä. Osa on huonommassa jamassa, nykyisistä syrjäisemmistä ja vähemmän houkuttelevista pikkukaupungeista sekä taajamista osa tyhjenee käytännössä lähes kokonaan aktiiviväestöstä. 60-70 lukujen maaltapaon tyyppinen ilmiö raatelee seuraavan 50 vuoden kuluessa pikkukaupunkeja ja taajamia.
Viimeisin muokkaaja petteri; 16.08.2009 kello 12:11.
Vs: "Metropolihanke uhkaa Helsingin ja Suomen hyvinvointia"
Mielestäni tilanne ei ole poistunut. Helsinkiin ja sen rajanaapureihin ei ole rakennettu riittävästi asuntoja kaikille tarvitsijoille, siksi nykyinen verokohtelu ruokkii Nurmijärvellä tai muissa kehyskunnissa asumista, joiden joukkoliikenne on hinnoiteltu kilometrien mukaan.
Mielestäni pessimismiin on siksi yhä aihetta koska Suomen palveluiden tasaisen järjestämisen pahin ongelma on liian harva asutus ylipäänsä. Saksassa ja muissa isoissa keski-Euroopan maissa on paljon helpompaa järjestää kattavia palveluja koko maahan koska väkeä on yli kymmenkertaien määrä Suomen kokoisella alueella, siksi esim asuntomarkkinat eivät ole niin vinoutuneita Saksassa kuten meillä, koska siellä voi asua missä tahansa käytännössä ja käydä töissä kohtalaisen lähellä kotia, ja viettää monipuolista ja antoisaa vapaa-ajan elämää. Suomi on kahtiajakautunut ruuhka-Suomeen ja metsä-Suomeen ja jako pysyy ellei tänne saada lisää väkeä.
t. Rainer
---------- Viesti lisätty kello 11:08 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 10:50 ----------
Ihmisiä on niin monenlaisia. Samassa perheessäkin toinen puolisoista voi haluta asua maalla ja toinen kaupungissa. Näin on asian laita meidänkin perheessä. Lopullinen asuinpaikka valitaan sitten kompromissina: Muutetaan lähiöön.
Mielestäni muissakin Pohjoismaissa ja muilla harvaan asutuissa tai myöhään itsenäistyneissä valtioissa on ollut sama kehitys vallassa kuin meillä, että pää- tai ykköskaupunki on ylivoimaisesti suurin, tai sitten on ollut korkeintaan yksi kakkoskaupunki pääkaupungin vastapelurina, ja muut kaupungit ovat sitten vertailussa hyvin pieniä, lähinnä teollisuus- tai maatalouskeskuksia. Isoissa keski-Euroopan maissa ja USA:ssa tilanne on tietenkin toinen. Suomen maantiede- väestö- ja elinkeinorakenne on hyvvin samankaltainen kuin Kanadan tai Venäjän pohjoisosien ja osittain läheistä sukua Australialle tai vaikkapa Etelä-Afrikalle. Mielestäni mihinkään ainutlaatuiseen tasaisesti asuttuun "Suomi-malliin" ei ole oikein olemassa resursseja.
Se mikä on uutta Suomessa aikaisempiin vuosiin verrattuna on että tänne muuttaa enemmän siirtolaisia kuin täältä pois. Avainkysymys ei mielestäni ole missä suomalaiset asuvat vaan missä "uussuomalaiset".
t. Rainer
Vs: "Metropolihanke uhkaa Helsingin ja Suomen hyvinvointia"
Otin länsi-Euroopan ja Pohjois-Amerikan teollisuusmaita ja suurimmat kaupungit vaikuttavat jakautuneen seuraavasti. Vaikuttaa siltä, että pienissä maissa muodostuu herkemmin massiivisen pääkaupungin systeemi.
Monta suurta varsin tasaveroista kaupunkia:
USA, Saksa, Italia
Kaksi varsin tasaveroista suurinta kaupunkia:
Espanja, Kanada, Alankomaat.
Massiivinen pääkaupunki, jolla ei samankokoisia kilpailijoita:
Ranska, Iso-Britannia, Belgia, Itävalta, Tanska, Ruotsi, Norja, Suomi, Sveitsi, Irlanti, Tsekki
Viimeisin muokkaaja petteri; 17.08.2009 kello 12:41.
Vs: "Metropolihanke uhkaa Helsingin ja Suomen hyvinvointia"
Sveitsi kuuluu kanssa tähän ryhmään (Zürich, Basel,Geneve, Bern) Yhteistä tällaisille maille on että niillä on tai on ollut vanhastaan jonkinlainen liittovaltiorakenne.
ja tästä taas Sveitsin voi tiputtaa pois, mutta Baltian maat voi lisätä.
Iso-Britannian ja Ranskan ja myös Venäjän osalta täytyy muistuttaa että näiden kakkos- ja muut keskikokoiset kaupungit ovat kaikki vähintään Helsingin kokoluokaa, monet isompia.
t. Rainer
Vs: "Metropolihanke uhkaa Helsingin ja Suomen hyvinvointia"
Tämä on se sadan miljardin euron kysymys. Alkuperäisessä artikkelissa todettiin, että Suomen talouden kannalta keskeiset alat ei sijaitse Helsingissä, ja tämä on puuta heinää. Pitkälti teollistuneen maan niin kuin Suomi talouskasvu syntyy ennen kaikkea palveluista, ja tämä edellyttää niiden tehokkuuden kasvua. Yksi, vaikkei toki ainoa, keskeinen tekijä tässä on volyymi joka liittyy suoraan asukastiheyteen. Toinen tekijä on erikoistumisaste, joka taas käytännössä edellyttää isoja työssäkäyntialueita.
Työmatkavähennys on vain yksi syrjäasumisen tuki, meillä on myös tapana ulosmitata kaupunkipalveluiden korkeampi tehokkuus erillaisten hinnoittelurajoitteiden muodossa. On päivänselvää että Töölön apteekki on kannattavampi kuin Kankanpään apteekki koska siellä on kertaluokkaa enemmän asiakkaita, toki tällaisestä epäreilusta kilpailuedusta pitää maksaa apteekkimaksua. Kaukojunaliikenne vaikkapa välillä Helsinki - Tampere on hyvin kannattavaa, voitoilla tuetaan sitten vähemmän kannattavia reittejä syrjemmällä. Asumisen infraan (sähkö, tiet, vesi) liittyy erillaisia rajoitteita jotka estävät laskuttamasta syrjäisemmiltä eli kalliimmilta paikoilta ekstraa, poikkeus tähän on (osittain) teleliikenne, mutta tätäkin hallitus on ryhtynyt ratkomaan subventoimalla syrjäseutujen internetyhteyksiä kahdella sadalla miljoonalla (alan ihmisenä, tuo on aivan posketon summa käytettäväksi tietoliikenneinfraan).
Itellan arvion mukaan jakeluvelvoite, eli siis se että joka puolelle maata pitää jakaa postia viitenä päivänä viikossa samaan hintaan, maksaa sille 100 miljoonaa euroa vuodessa. EU:n postitoimen kilpailulle avaa direktiivi herättääkin kauhua, hirveä uhka on se että maaseudun postinjakelua ei enää rahoitetakaan kaupunkien postin jakelulla, koska olisihan se nyt vallan kauheaa että kaupungissa jossa jakelukulut on murto-osa syrjäseuduista saa lähettää halvemmalla postia. Tiedä vaikka meillä syntyisi uusia yksityisiä jakeluyrityksiä, mahdollisesti ihmiset jopa käyttäisivät niitä eivätkä noutaisi tavaroita farmarilla kehämarketista. Ministerillä on onneksi suunnitelma valmiina:En tiedä ministeristä, mutta jos minä kannatan jotain ja kaikki 26 muuta vastustaa, niin minulla voisi herätä epäilys että saatan olla vääräsä.
Ja niin edelleen. Koomista tässä kaikessa on se että Suomessa on hirveä hinku olla ihan normaali eurooppalainen maa, siis sellainen kaupungistunut palvelutalous, ja sitten tätä vastaan yritetään kuitenkin kaksin käsin harata. Ne kansalliset erityisolosuhteet.
Vs: "Metropolihanke uhkaa Helsingin ja Suomen hyvinvointia"
Mikkelin eteläpuolella on vajaa 50 km sellaista rataa, että Pendolino voi ajaa 200 km/h. Syyksi kerrotaan, että EU:lla on määräraha alikehittyneiden alueiden liikenneyhteyksien parantamiseen. Voisiko EU vastaavasti rahoittaa 200 km/h-radan rakentamista reiteille Espoo - Lohja - Salo - Turku - Rauma - Pori ja Helsinki - Porvoo - Kotka (- Luumäki)?
Lähettämissäännöt
LinkBack URL
About LinkBacks
Vastaa lainaamalla viestiä