Sivu 1 / 2 12 ViimeisinViimeisin
Näytetään tulokset 1-15/21

Viestiketju: Vaihtoehtoistulevaisuus Suomesta toisen maailmansodan jälkeen

  1. #1

    Liittynyt
    14.07.2005
    Sijainti
    koti: Espoo/työ: Helsinki
    Viestejä
    5510

    oletus Vaihtoehtoistulevaisuus Suomesta toisen maailmansodan jälkeen

    Lainaus Alunperin kirjoittanut ultrix Näytä viesti
    Tästä aasinsiltana ajatusleikki: mitä jos Saksan kohtalo olisi ollut myös Suomen kohtalo? Liittoutuneet olisivatkin miehittäneet ja jakaneet Suomen miehitysvyöhykkeiksi samaan tapaan kuin Saksan ja Itävallan. SNTL olisi miehittänyt puolet Suomesta ja Pääkaupunkiseutu olisi jaettu omiin sektoreihinsa. Myöhemmin länsiliittoutuneiden ja Neukkujen alueet olisivat eriytyneet omiksi valtioiksensa.
    Muuten ihan jännä spekulointi, mutta lienee ollut aika epätodennäköistä että Suomea olis jaettu miehitysvyöhykeisiin liittoutuneiden toimesta. Neuvostoliitto pyrki siihen että jos Suomi miehitetään niin se miehitetään kokonaan, Ahvenanmaata myöten.

    No tapahtuihan tavallaan jako nytkin, eli Karjala jäi Neuvostoliitolle, mutta ilman asukkaita. Se että asukkaat evakuoitiin ei ollut itsesäänselvyys. Väitetään että Paasikivi olisi ollut sitä mieltä että asukkaat saavat jäädä!

    Olisi syntynyt aika mielenkiintoinen tilanne jos luovutettujen aleiden asukkaita ei olisi evakuoitu. Suomalais- ja karjalaisalueista muodostettu Karjalan Tasavallassa suomen kieli olisi varmaan saanut paljon virallisemman aseman kuin nyt, mutta ulkopoliittiset suhteen Suomen ja SNTL:n välillä olisivat varmaan koko sodanjälkeisen ajan olleet paljon kireämmät. Ne joilla olisi omaisia jäänyt sodan jälkeen Karjalaan olisivat jatkuvasti painostaneet hallitusta vaatimaan SNTL:ltä karjalaisile oikeutta muuttaa Suomeen, ja itärajalle olisi todella noussut Berliiniin muurin tasoisia virityksiä estääkseen pakoyritykset. Imatra-Enso olisi kahtiajakautunut kaupunki jossa olisi kansainvälisen mielenkiinnon keräävä rajanylityspaika jossa vakoojia ja vankeja vaihdetaan pakolaisiin jne. On mahdollista myös että venäläiset olisivat sodan loppuvaiheessa pystyneet etenemäään Kymijoelle asti ja rajaksi olisi muodostunut vanha v 1721 Haminan Rauhan raja. Se olisi merkinnyt kahtiajakautunutta Suomea ihan konkreettisesti.

    Pieni hypoteetinen mahdollisuus että Suomi olis jaettu miehitysvyöhykkeisiin olis ollut jos Suomi ei olisi pystynyt noudattamaan rauhanehtoja. Esim jos saksalaisia ei olisi pystytty ajamaan pois Lapista määräaikaan mennessä, tai sotakorvauksia ei olis pystytty maksamaan tai olisi puhjennut kapina esim upseereiden kesken. Silloin liittoutuneiden valvontakomissio ei olisi puoltanut rauhan vahvistamista, ja Suomeen olisi saatettu määrätä lisää valvontajoukkoja. Jos länsiliittoutuneila olisi ollut edes vähän pelisilmää hekin olisisivat olleet aktiivisempia ja lähettäneet pätevämpiä edustajia ja mahdollisesti omia joukkojaan valvomaan että Suomea ei kohdella mielivaltaisesti. Nythän Brittien edustus valvontakomissiossa rajoittui muutamaan pian eläkkeelle jäävään upseeripappaan joiden virkaintoisuus oli lähinnä 0-tasoa ja jotka antoi venäläisten Zdanovin johdolla meuhkata minkä kerkiää. Mutta epäilen että Britannia tai USA olisivat koskaan vaatineet osaa Suomesta valvottavakseen, aselepoehtoihinhan lienee ollut aika yksiselitteinen että jos Suomi ei noudata ehtoja, saa Neuvostoliitto saa ottaa haltuunsa koko maan.

    Suomen viimeinen tilaisuus lännettyä kunnolla ennen Neuvostoliiton hajoamista lienee ollut silloin kun USA tarjosi Marshall-apua Suomelle mutta Suomen hallitus ilmeisesti pitkän harkinnan jälkeen kieltäytyi ottamasta vastaan. Mahdollinen avun vastaanotto olisi, jotta Suomi olis voinut ottaa vastaan ilman vakavia seuraamuksia, pitänyt sisältää sotilaallisia turvatakuita eli käytännössä jäsenyyttä pohjois-Atlantin puolustusliitto Natossa, ja sitä ei ilmeisesti tarjottu ainakaan suoraan. Muussa tapauksessa avun hyväksyminen 1947-48, kun rauhanopimus oli juuri vahvistettu, ja sotakorvaukset olivat kesken, olisi voinut johtaa voimakkaisin reaktioihin SNTL:n suunnalta ja mahdollisesti yrityksiin eristää Suomi. Jos länsi olisi puuttunut siihen, olisi pahimmassa tapauksessa syntynyt samantapainen kriisi kuin Berliinissä 1948 ja jos sitä ei olisi voitu ratkaista, olisivat nämä kriisit Euroopassa voineet johtaa mahdollisesti kolmanteen maailmansotaan.

    t. Rainer
    Viimeisin muokkaaja kuukanko; 10.11.2009 kello 20:35. Syy: jaettu omaksi ketjukseen

  2. #2
    Tunnistettu jäsen
    Liittynyt
    28.06.2005
    Viestejä
    2789

    oletus Vs: Kylmä sota: Jaettu Suomi

    Lainaus Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg Näytä viesti
    Suomen viimeinen tilaisuus lännettyä kunnolla ennen Neuvostoliiton hajoamista lienee ollut silloin kun USA tarjosi Marshall-apua Suomelle mutta Suomen hallitus ilmeisesti pitkän harkinnan jälkeen kieltäytyi ottamasta vastaan.
    Tämä menee eri historianopetukseen, mutta foorumilla kannattaa ymmärtää, että Suomi oli aivan yhtä "lännettynyt" kuin "suomettunutkin". Suomi ei ottanut Marshall - apua vastaan, koska USA:n kanssa sovittiin että ulkopoliittisista syistä Suomi saa vastaavan tuen yksityisten rahoituslaitosten antamana lainoituksena. CIA rahoitti SDP:tä ja länteen suuntautunut vientiteollisuus mm. Kokoomusta ja Edistyspuoluetta / Suomen kansanpuoluetta.

    Suomen "lännettymis - suomettumis" - politiikan eräänlainen kulminoituma oli Neste Oy, jonka öljy tuli bilateraalikaupan kautta Neuvostoliitosta, mutta jalostamot USA:n, Iso-Britannian ja Ranskan rahoituksella ja teknologialla lännestä. Öljyn toimittajia ei saanut rahoitus- ja teknologiaehtojen mukaan koskaan päästää jalostamoille.

  3. #3

    Liittynyt
    14.07.2005
    Sijainti
    koti: Espoo/työ: Helsinki
    Viestejä
    5510

    oletus Vs: Kylmä sota: Jaettu Suomi

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Mikko Laaksonen Näytä viesti
    Tämä menee eri historianopetukseen, mutta foorumilla kannattaa ymmärtää, että Suomi oli aivan yhtä "lännettynyt" kuin "suomettunutkin". Suomi ei ottanut Marshall - apua vastaan, koska USA:n kanssa sovittiin että ulkopoliittisista syistä Suomi saa vastaavan tuen yksityisten rahoituslaitosten antamana lainoituksena. CIA rahoitti SDP:tä ja länteen suuntautunut vientiteollisuus mm. Kokoomusta ja Edistyspuoluetta / Suomen kansanpuoluetta.

    Suomen "lännettymis - suomettumis" - politiikan eräänlainen kulminoituma oli Neste Oy, jonka öljy tuli bilateraalikaupan kautta Neuvostoliitosta, mutta jalostamot USA:n, Iso-Britannian ja Ranskan rahoituksella ja teknologialla lännestä. Öljyn toimittajia ei saanut rahoitus- ja teknologiaehtojen mukaan koskaan päästää jalostamoille.
    Myönnettäkööt että yhtä tasapainoilua se aika oli, mutta lännettymisellä tarkoitin nimenomaan sitä että Suomi olisi yrittänyt tehdä täydellistä irtiottoa SNTL:n vaikutuspiiristä kylmän sodan aikana. Vuosina 1947-52 ja 1956-68 sellaisia tilaisuuksia oli joitakin, mutta olisivat edellyttäneet kokonaan muita henkilöitä päättämässä asioistamme ja ennennäkemätöntä riskinottokykyä koska riskit toteutuessaan olisivat voineet olla hyvin kohtalokkaat.

    t. Rainer

  4. #4
    JE
    JE ei ole kirjautuneena

    Liittynyt
    29.06.2005
    Viestejä
    1220

    oletus Vs: Kylmä sota: Jaettu Suomi

    Lainaus Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg Näytä viesti
    On mahdollista myös että venäläiset olisivat sodan loppuvaiheessa pystyneet etenemäään Kymijoelle asti ja rajaksi olisi muodostunut vanha v 1721 Haminan Rauhan raja. Se olisi merkinnyt kahtiajakautunutta Suomea ihan konkreettisesti.
    Ruotsin ja Venäjän rauhanteot 1700-luvulta lähtien:
    - Uudenkaupungin rauha: 1721, raja melko lähellä nykyrajaa milloin sen itä-, milloin länsipuolella
    - Turun rauha: 1743, raja Kymijoessa ja pohjoisempana siten, että Kymenlaakso, Etelä-Karjala ja Savonlinna olivat osa Venäjää
    - Värälän rauha: 1790, raja sama kuin Turun rauhan jälkeen
    - Haminan rauha: 1809, koko Suomi Venäjälle, Venäjän/Suomen ja Ruotsin raja Tornionjoen-Muonionjoen-Könkämäenon linjalle

    Ja vielä: vuosina 1947-52 tai 1956-68 ei tosiasiassa Suomella ollut minkäänlaista järkevää mahdollisuutta muuttaa ulkopoliittisia realiteetteja, ei varsinkaan tuona ensinmainittuna ajankohtana, jolloin Helsinki oli Neuvostoliiton miehittämän Porkkalan tykinkantaman päässä. Tämän logiikan toimivuuden todistaa tänäkin päivänä sellaisen omituisuuden kuin Pohjois-Korean säilyminen: Etelä-Korean pääkaupunki Soul on vastaavalla tavalla rajan pinnassa, ja siksi Korean sodan jälkeen Pohjois-Korea on käytännössä jätetty rauhaan. Jälkimmäisen ajankohdan mahdollisuuksista on sanottava, että jälkikäteen voi väittää monenlaista, mutta ajankohtana itsenään kaikkien puolueettomien maiden kädet olivat tavalla tai toisella sidotut, jos puolueettomuudesta haluttiin pitää kiinni. Tämä koski Suomen ohella myös esimerkiksi Itävaltaa, jolla Länsi-Saksan naapuruuden vuoksi oli aivan eri mittakaavan kiinnostus EEC-jäsenyyttä kohtaan kuin Suomella, mutta silti mahdollisuudet jäseneksi pyöreä nolla. Lisäksi YYA-sopimus käytännössä esti Nato-jäsenyyden tai minkäänlaisen sotilaallisen yhteistyön sinne suuntaan viimeistään vuonna 1956, jolloin Länsi-Saksan armeija oli perustettu. YYA-sopimuksessahan puhuttiin "Saksasta tai sen kanssa liitossa olevasta maasta". Tämän lisäksi Suomea sitoivat aina vuoteen 1990 saakka mittavat aserajoitukset, jotka osaltaan heikensivät Suomen edellytyksiä rakentaa uskottavaa puolustusta.


    Sitten ultrixin spekulointiin:

    Kartta on kiinnostava ja ajatuksia herättävä. Jaltan konferenssissa käsittääkseni liittoutuneet viimeistään sopivat, että Neuvostoliitto saa liittää itselleen talvisodan rauhan mukaiset alueet ja Petsamon. Jotta Suomen rajat poikkeaisivat toteutuneesta, varsinkaan NL:n talvisodan alla tekemien aluevaihtoehdotusten mukaan, historian olisi pitänyt vähintään vuodesta 1943 lähtien kulkea ratkaisevasti eri latuja.

    Jotta tuollainen jaettu Suomi olisi lopputuloksena ollut todennäköisempi, käytännössä se nähdäkseni olisi edellyttänyt sitä, että Suomella sekä ennen että jälkeen sodan olisi ollut ratkaisevasti toteutunutta suurempi väkiluku tai muulla tavoin suurempi merkitys. Se tekisi uskottavaksi sekä sen, että Suomelle on jätetty niinkin paljon alueita (kun Saksaakin pilkottiin melkoisesti verrattuna vuoden 1933 rajoihin, sekä NL:n että Puolan hyväksi), että länsivaltojen ilmeisen sodanaikaisen kiinnostuksen Suomeen, millaista toteutuneessa historiassa ei todellakaan nähty.

    Jotta Ruotsi, joka sodan aikana oli kyennyt asiallisiin suhteisiin myös Saksan kanssa, olisi voinut sodan jälkeen nousta peräti yhdeksi Suomen miehitysvallaksi, historian olisi pitänyt näyttää todella voimakkaasti toiselta. Käytännössä Ruotsin olisi pitänyt jakaa Norjan kohtalo ja joutua Saksan miehittämäksi, koska muutoin Ruotsilta olisi puuttunut motiivi osallistua. Samaten olosuhteiden olisi pitänyt johtaa myös Yhdysvallat ja Ranska julistamaan Suomelle sota, muutoin miehitysvyöhykkeitäkään on vaikea perustella.
    terveisin
    JE

  5. #5

    Liittynyt
    14.07.2005
    Sijainti
    koti: Espoo/työ: Helsinki
    Viestejä
    5510

    oletus Vs: Kylmä sota: Jaettu Suomi

    Lainaus Alunperin kirjoittanut JE Näytä viesti
    Ruotsin ja Venäjän rauhanteot 1700-luvulta lähtien:
    - Uudenkaupungin rauha: 1721, raja melko lähellä nykyrajaa milloin sen itä-, milloin länsipuolella
    - Turun rauha: 1743, raja Kymijoessa ja pohjoisempana siten, että Kymenlaakso, Etelä-Karjala ja Savonlinna olivat osa Venäjää
    - Värälän rauha: 1790, raja sama kuin Turun rauhan jälkeen
    - Haminan rauha: 1809, koko Suomi Venäjälle, Venäjän/Suomen ja Ruotsin raja Tornionjoen-Muonionjoen-Könkämäenon linjalle
    Kirjoitin vahingossa Haminan Rauha vaikka tarkoitin tässä tapauksessa Pohjan Sodan jälkeistä Uudenkaupungin Rauhaa. Mutta Turun Rauhan raja taas vastasi mitä tarkoitin Kymijoekea pitkin.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut JE Näytä viesti
    Ja vielä: vuosina 1947-52 tai 1956-68 ei tosiasiassa Suomella ollut minkäänlaista järkevää mahdollisuutta muuttaa ulkopoliittisia realiteetteja, ei varsinkaan tuona ensinmainittuna ajankohtana, jolloin Helsinki oli Neuvostoliiton miehittämän Porkkalan tykinkantaman päässä.
    Toki Porkkala oli uhka, ja siksi mahdollinen pikalännettyminen sodan jälkeen olisi edellyttäntyt pääkaupungin siirtoa. Sitähän suuniteltiin muutenkin ihan tosissaan. Ehdokkaina olivat Turku, Tampere ja Jyväskylä. Mutta sen olisi pitänyt tapahtua hyvissä ajoin ennen kuin olisi otettu vastaan Marshall-apua tai mitään merkittävämpää lännestä, eli käytännössä mahdollisus meni siksi.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut JE Näytä viesti
    Jälkimmäisen ajankohdan mahdollisuuksista on sanottava, että jälkikäteen voi väittää monenlaista, mutta ajankohtana itsenään kaikkien puolueettomien maiden kädet olivat tavalla tai toisella sidotut, jos puolueettomuudesta haluttiin pitää kiinni. Tämä koski Suomen ohella myös esimerkiksi Itävaltaa, jolla Länsi-Saksan naapuruuden vuoksi oli aivan eri mittakaavan kiinnostus EEC-jäsenyyttä kohtaan kuin Suomella, mutta silti mahdollisuudet jäseneksi pyöreä nolla. Lisäksi YYA-sopimus käytännössä esti Nato-jäsenyyden tai minkäänlaisen sotilaallisen yhteistyön sinne suuntaan viimeistään vuonna 1956, jolloin Länsi-Saksan armeija oli perustettu. YYA-sopimuksessahan puhuttiin "Saksasta tai sen kanssa liitossa olevasta maasta". Tämän lisäksi Suomea sitoivat aina vuoteen 1990 saakka mittavat aserajoitukset, jotka osaltaan heikensivät Suomen edellytyksiä rakentaa uskottavaa puolustusta.
    Toisena kautena, tarkemmin sanoen sinä ajanjaksona jolloin Neuvostoliittoa johti Hrutsev, olisi, jos oltaiisin oltu ripeämpiä ja päättäväisempiä, ollut mahdollisuuksia esim solmia Pohjoismainen kauppaliitto Nordek ja vastaavia kuvioita, mutta silti sotilaallinen liittoutumattomuus säilyttäen.

    Ovet lännettymiseenhän sulkeutuivat 1968 kun NL:ssä valtaan nousi Brezhnev -troikka ja Tsekkoslovakian vapautta ajava liike tukahdettiin sotilaallisin keinoin. Jotkut ovat pitäneet EEC-vapaakauppasopimusta 1973 suurena lännettymisen askeleena mutta minä en pidä koska se oli pakkotoimenpide Suomen ulkomaankaupan turvaamiseksi koska Britannia oli eronnut EFTA:sta jonka kanssa Suomella oli ennestään sopimus. Se että Kekkosen kautta piti jatkaa poikkeuslailla muka EEC-vapaakauppasopimuksen varmistamiseksi todistaa pikemmin sen että Suomi suomettui vain enemmän ja lännettyi vähemmän Kekkosen vallan loppuaikana.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut JE Näytä viesti
    Sitten ultrixin spekulointiin:

    Jotta tuollainen jaettu Suomi olisi lopputuloksena ollut todennäköisempi, käytännössä se nähdäkseni olisi edellyttänyt sitä, että Suomella sekä ennen että jälkeen sodan olisi ollut ratkaisevasti toteutunutta suurempi väkiluku tai muulla tavoin suurempi merkitys. Se tekisi uskottavaksi sekä sen, että Suomelle on jätetty niinkin paljon alueita (kun Saksaakin pilkottiin melkoisesti verrattuna vuoden 1933 rajoihin, sekä NL:n että Puolan hyväksi). Samoin se tekisi uskottavaksi myös länsivaltojen ilmeisen sodanaikaisen kiinnostuksen Suomeen, millaista toteutuneessa historiassa ei todellakaan nähty.
    Näin on mitään kilpajuoksua ei todellakaan käyty Helsingistä kuin mitä Berliinistä tai Wienistä käytiin.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut JE Näytä viesti
    Jotta Ruotsi, joka sodan aikana oli kyennyt asiallisiin suhteisiin myös Saksan kanssa, olisi voinut sodan jälkeen nousta peräti yhdeksi Suomen miehitysvallaksi, historian olisi pitänyt näyttää todella voimakkaasti toiselta. Käytännössä Ruotsin olisi pitänyt jakaa Norjan kohtalo ja joutua Saksan miehittämäksi, koska muutoin Ruotsilta olisi puuttunut motiivi osallistua. Samaten olosuhteiden olisi pitänyt johtaa myös Yhdysvallat ja Ranska julistamaan Suomelle sota, muutoin miehitysvyöhykkeitäkään on vaikea perustella.
    Se Yhdysvaltain sodanjulistamattomuus johtui siitäta atellen että suomalaiset eivät katkaisseet Muurmannin rataa mutta sillä ei välttämättä olis ollut myönteisiä seurauksia Suomelle jatkoa ajatellen .

    t. Rainer

  6. #6
    Tunnistettu jäsen
    Liittynyt
    28.06.2005
    Viestejä
    2789

    oletus Vaihtoehtoistulevaisuus Suomesta toisen maailmansodan jälkeen

    Lainaus Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg Näytä viesti
    (...)lännettymisellä tarkoitin nimenomaan sitä että Suomi olisi yrittänyt tehdä täydellistä irtiottoa SNTL:n vaikutuspiiristä kylmän sodan aikana(...)
    Täydellinen irtiotto olisi ollut varsin lapsellista huomioiden sekä SNTL:n läheisyyden että sen aivan massiivisen ja valtavan taloudellisen ja teknisen tuen jota sekä länsiblokki että neuvostoblokki Suomelle avokätisesti syytivät. Mikä tahansa ko. ajasta tehty yrityshistoriikki valaisee asiaa - esimerkiksi Markku Kuisman historiikit Nesteestä ja KOP:ista tai Koneen Pekka Herlinin elämäkerta.

    Suomi oli aikanaan Vietnamin peilikuva, eli maa, jossa suurvaltablokit kävivät kylmää sotaa sillä, kumpi antaa Suomelle enemmän tukea, kun Suomi kerran on molempien hyvä ystävä.

    Eri asia on, että tämä taloustuki oli merkittävä osasyy mm. joukkoliikenteen roolin pienenemiseen.

  7. #7
    JE
    JE ei ole kirjautuneena

    Liittynyt
    29.06.2005
    Viestejä
    1220

    oletus Vs: Kylmä sota: Jaettu Suomi

    Lainaus Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg Näytä viesti
    Toisena kautena, tarkemmin sanoen sinä ajanjaksona jolloin Neuvostoliittoa johti Hrutsev, olisi, jos oltaiisin oltu ripeämpiä ja päättäväisempiä, ollut mahdollisuuksia esim solmia Pohjoismainen kauppaliitto Nordek ja vastaavia kuvioita, mutta silti sotilaallinen liittoutumattomuus säilyttäen.
    Hrushtshevin kausi päättyi 1964, eli jokunen vuosi ennen Nordek-hanketta. Siitä olen samaa mieltä, että Hrushtshevin kaudella Suomen liikkumatila oli suuri, ja jos NL:ssä ei olisi tullut yllättävää vallanvaihtoa, seuraukset olisivat voineet olla Suomelle myönteisiä monessakin suhteessa. Brezhnevin kauden alkuvuosina ei tapahtunut olennaista liikettä kumpaankaan suuntaan - sitten 1970-luvullahan tilanne oli jo toinen, kun Neuvostoliitto oli haluton tunnustamaan Suomen puolueettomuutta ja kaikin keinoin pyrki sitomaan Suomea tiukemmin vaikutuspiiriinsä.

    Siitä olen samaa mieltä että Nordekin karillemeno oli Suomen suurimpia ellei peräti suurin ulkopoliittinen vastoinkäyminen kylmän sodan vuosina. Nordek-hankkeen ongelmat toki kumpusivat pitkälti myös muusta kuin Suomen asemasta. Sekä Norja että Tanska kävivät tuolloin neuvotteluja EEC-täysjäsenyydestä, ja olivat samaan aikaan toisaalta kiinnostuneita Nordekista. Nordekin toteutuminen olisi väistämättä nähdäkseni edellyttänyt sitä että Norja ja Tanska olisivat osanneet päättää, suuntautuako pohjoismaiseen yhteistyöhön vaiko keskieurooppalaiseen yhteistyöhön.
    terveisin
    JE

  8. #8

    Liittynyt
    14.07.2005
    Sijainti
    koti: Espoo/työ: Helsinki
    Viestejä
    5510

    oletus Vs: Kylmä sota: Jaettu Suomi

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Mikko Laaksonen Näytä viesti
    Suomi oli aikanaan Vietnamin peilikuva, eli maa, jossa suurvaltablokit kävivät kylmää sotaa sillä, kumpi antaa Suomelle enemmän tukea, kun Suomi kerran on molempien hyvä ystävä.

    Eri asia on, että tämä taloustuki oli merkittävä osasyy mm. joukkoliikenteen roolin pienenemiseen.
    Kekkonen, Kekkonen ja Kekkonen pitivät huolen siitä että 1960-70-luvulla alkoivat poliittiset piirit Ruotsista länteen pitää Suomea jo menetettynä tapauksena. Ikkuna alkoi mennä kiinni 1962 jälkeen.

    Mitä kirjoitin ajasta 1944-50 oli lähinnä spekulaatiota. Suomessa ei ollut mitään poliittisia voimia sellaisen toteuttamiseen, ne jotka haaveilivat täydellisestä irtiotosta idästä istuivat Miehikkäklän vankilassa tai olivat paenneet USA:han.

    Mutta siihen 1960-lukuun. Olihan 1956 myönnetty YK-jäsenyys tietenkin jonkinlainen tunnustus, sekä se että EFTA solmi Suomen kanssa vapaakauppasopimuksen 1961 (ei kutenkaan ottanut täysjäsenekseen) ja Maailmanpankki antoi lainaa, mutta ihan suoraksi tueksi tai poikkeukselliseksi suosimiseksi näitä ei voi laskea.

    Eräille puolueille ja ammattiliitoille jaetun tuen merkitystä on ehkä hieman liioiteltu. Joka tapauksessa sekin taisi loppua kun SDP radikalisoitui 1960-luvun lopussa ja pistivät omaan oppositioonsa lännen kanssa liikaa vehkeilleet. Suomi ei olut sitäpaitsi ainoa länsimaa joiden ammattiliittoja USA/CIA tuki eikä ainoa joiden kommaripuoluetta NKP tuki.

    Teollisuusyrityksistä jotkut onnistuivat tekemään hyviä kauppoja mutta se kuului asiaan. Idänkaupan ansiosta Suomen suhdannevaihteluja onnistuttiin pitämään pidettiin kohtalaisena ja länsikaupalla saatiin valuuttaa joilla voitiin ostaa läntistä tenologiaa ja kulutustavaroita.

    Oikeastaan ainoat isommat Kekkosen ajan saavutukset oli pohjoismaisen yhteistyön vahvistuminen ja sitä kautta hankittu liikkumavara. Mutta tässäkin sattui takatalvia kuetn Nordekin kaatuminen.

    Merkitys liikenteelle länsikaupan vahvistumisella oli lähinnä se, että länsiautot vapautettiin säännöstelyltä ja Suomessa alettiin rakentaa moottoriteitä, ja polttonesteiden saanti turvattiin. Samoin se että lentoliikenne vilkastui. Nämä pienensivät siltä osin joukkoliikenteen roolia, mutta autoistuminen siihen aikaan yleisesti ottaen voitanen silti laittaa yleisen elintason kohoamisen ansioksi.

    t. Rainer

  9. #9

    Liittynyt
    08.03.2007
    Viestejä
    65

    oletus Vs: Kylmä sota: Jaettu Suomi

    Lainaus Alunperin kirjoittanut ultrix Näytä viesti
    Samoin aseveliakselin n. 1945-2006 hallinnoimalla Tampereella, jossa vuoden 1960 vaakunakin on "lievästi" ottanut vaikutteita erään entisen naapurimaan lipun tematiikasta lukuunottamatta sitä feminiinistä työkalua, toki korvaten sen porvarillisella Merkuriuksen sauvalla.
    Jos kerran OT:n puolelle kerran mennään: Vuoden 1960 vaakuna ottaa teematiikkansa vuonna 1839 kaupungin tunnukseksi hyväksytystä kilvestä. 1960 hyväksyttyä vaakunaa voidaan varsin hyvin pitää vain kyseisen kilven heraldisoituna versiona.

    Loogisesti voidaankin siis päätellä, että eräs naapurimaa on ottanut temaattisia vaikutteita Tampereen tunnuskilvestä.

  10. #10
    Tunnistettu jäsen
    Liittynyt
    28.06.2005
    Viestejä
    2789

    oletus Vs: Kylmä sota: Jaettu Suomi

    Lainaus Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg Näytä viesti
    1960-70-luvulla alkoivat poliittiset piirit Ruotsista länteen pitää Suomea jo menetettynä tapauksena. Ikkuna alkoi mennä kiinni 1962 jälkeen.
    Kannattaisi lukea ajankohtaista historian tutkimusta, josta löytyisi asiasta faktaa eikä oletuksia.

    Suomessa on usein todella vaikea ymmärtää, että länsi panosti ja vaikutti koko kylmän sodan ajan vähintään yhtä paljon Suomeen kuin Neuvostoliittokin.

  11. #11
    ultrix avatar
    Liittynyt
    22.10.2005
    Sijainti
    Tampere Järvensivu (Jvs)
    Viestejä
    3343

    oletus Vs: Kylmä sota: Jaettu Suomi

    Jännä nähdä, mihin tämä keskustelu on alle vuorokaudessa kehittynyt. Mielenkiintoista spekulaatiota!

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Jysky Näytä viesti
    Jos kerran OT:n puolelle kerran mennään: Vuoden 1960 vaakuna ottaa teematiikkansa vuonna 1839 kaupungin tunnukseksi hyväksytystä kilvestä. 1960 hyväksyttyä vaakunaa voidaan varsin hyvin pitää vain kyseisen kilven heraldisoituna versiona.
    Näin on, että Tampereen vanha vaakuna ja uusi vaakuna ovat pääaiheiltaan samanlaisia. "Heraldisoidun version" värit ovat kai sattumalta samat kuin Neuvostoliiton lipussa (Hämeen/Pirkanmaan värit), mutta T:n stilisointi vasaran muotoiseksi tuskin lienee sattumaa. T:stä on haluttu tehdä kaupungin teollisuutta symboloiva vasara, ja mielleyhtymää kommunismin/sosialismin symboliin ei voi olla tekemättä, varsinkaan Hämeensillalla säntillisesti juhlapäivinä liehuvissa kaupungin lipuissa.
    Sakari Kestinen

  12. #12
    Tunnistettu jäsen 339-DF avatar
    Liittynyt
    08.08.2005
    Viestejä
    6712

    oletus Vs: Kylmä sota: Jaettu Suomi

    Lainaus Alunperin kirjoittanut ultrix Näytä viesti
    T:n stilisointi vasaran muotoiseksi tuskin lienee sattumaa. T:stä on haluttu tehdä kaupungin teollisuutta symboloiva vasara, ja mielleyhtymää kommunismin/sosialismin symboliin ei voi olla tekemättä, varsinkaan Hämeensillalla säntillisesti juhlapäivinä liehuvissa kaupungin lipuissa.
    Wikipedian mukaan T:n stilisointi voisi johtua siitä, ettei heraldisten sääntöjen mukaan vaakunassa saa olla kirjaimia. Siis tehtiin T:stä pieni pala pois ottamalla "vasara" joka kuitenkin edelleen on tunnistettavissa T-kirjaimeksi. Selitys kuulostaa uskottavalta, vaikka Wikipediassa on usein paljon roskaakin.
    "Puolet asunnosta on oltava kylpyhuonetta siltä varalta, että sinne tulee joskus joku invalidi suihkuun."
    – Minna Lindgren: Kuolema Ehtoolehdossa

  13. #13

    Liittynyt
    14.11.2005
    Viestejä
    190

    oletus Vs: Kylmä sota: Jaettu Suomi

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Mikko Laaksonen Näytä viesti
    Suomessa on usein todella vaikea ymmärtää, että länsi panosti ja vaikutti koko kylmän sodan ajan vähintään yhtä paljon Suomeen kuin Neuvostoliittokin.
    Todella vaikea, kyllä. Hallitusten muodostamiseen ja valtionpäämiehen valintaan vaikuttaminen ei lännen osalta ollut ihan yhtä "ystävällisellä" tasolla. Kauppasuhteista puhumattakaan.

  14. #14

    Liittynyt
    14.07.2005
    Sijainti
    koti: Espoo/työ: Helsinki
    Viestejä
    5510

    oletus Vs: Kylmä sota: Jaettu Suomi

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Mikko Laaksonen Näytä viesti
    Kannattaisi lukea ajankohtaista historian tutkimusta, josta löytyisi asiasta faktaa eikä oletuksia.

    Suomessa on usein todella vaikea ymmärtää, että länsi panosti ja vaikutti koko kylmän sodan ajan vähintään yhtä paljon Suomeen kuin Neuvostoliittokin.
    Olen lukenut useita kylmän sodan aikaa käsitteleviä historiateoksia, esseekokoelmia ja muistelmia, sekä politikkojen että sotilashenkilöiden kirjoittamia. Vähemmän elinkeinoelämän tai ay-liikkeen vaikuttajien. Tosin eräs lähisukulainen vaikutti elinkeinoelämässä ja tiesi kertoa kaikenlaisia juttuja amerikkalaisten vaatimuksista pitää salassa suomalaisten käyttöön annettua huipputekniikkaa, toisaalta suomalaiset härskisti salakuljettivat sitä siitä huolimatta itään.

    t. Rainer

  15. #15

    Liittynyt
    08.03.2007
    Viestejä
    65

    oletus Vs: Kylmä sota: Jaettu Suomi

    Lainaus Alunperin kirjoittanut ultrix Näytä viesti
    ...mutta T:n stilisointi vasaran muotoiseksi tuskin lienee sattumaa.
    Tuskin, kun se vaakunan tematiikka tulee siitä vanhasta "vaakunasta", jossa merkuriuksen sauva ja vasara ovat ristikkäin.

Sivu 1 / 2 12 ViimeisinViimeisin

Vastaavia viestiketjuja

  1. Sisäiset linjat toisen kaupungin puolella
    kirjoittanut Kolli foorumissa HSL-alueen paikallisliikenne
    Vastauksia: 27
    Viimeisin viesti: 25.10.2011, 18:51
  2. Vastauksia: 0
    Viimeisin viesti: 26.09.2010, 22:04
  3. Norjalainen näkemys Suomesta
    kirjoittanut antti foorumissa Offtopic
    Vastauksia: 1
    Viimeisin viesti: 25.09.2009, 00:22
  4. Sillat/tunnelit Suomesta Viroon ja Ruotsiin
    kirjoittanut kemkim foorumissa Offtopic
    Vastauksia: 99
    Viimeisin viesti: 25.12.2008, 10:52
  5. Yöjunaliikenne Pohjois-Suomesta Ruotsiin
    kirjoittanut Aleksi.K foorumissa Junat
    Vastauksia: 13
    Viimeisin viesti: 20.05.2007, 10:47

Lähettämissäännöt

  • Et voi aloittaa uusia viestiketjuja
  • Et voi vastata viesteihin
  • Et voi lähettää liitetiedostoja
  • Et voi muokata viestejäsi
  •