Viestiketju: Vaihtoehtoistulevaisuus Suomesta toisen maailmansodan jälkeen

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

Suomen viimeinen tilaisuus lännettyä kunnolla ennen Neuvostoliiton hajoamista lienee ollut silloin kun USA tarjosi Marshall-apua Suomelle mutta Suomen hallitus ilmeisesti pitkän harkinnan jälkeen kieltäytyi ottamasta vastaan.

Tämä menee eri historianopetukseen, mutta foorumilla kannattaa ymmärtää, että Suomi oli aivan yhtä "lännettynyt" kuin "suomettunutkin". Suomi ei ottanut Marshall - apua vastaan, koska USA:n kanssa sovittiin että ulkopoliittisista syistä Suomi saa vastaavan tuen yksityisten rahoituslaitosten antamana lainoituksena. CIA rahoitti SDP:tä ja länteen suuntautunut vientiteollisuus mm. Kokoomusta ja Edistyspuoluetta / Suomen kansanpuoluetta.

Suomen "lännettymis - suomettumis" - politiikan eräänlainen kulminoituma oli Neste Oy, jonka öljy tuli bilateraalikaupan kautta Neuvostoliitosta, mutta jalostamot USA:n, Iso-Britannian ja Ranskan rahoituksella ja teknologialla lännestä. Öljyn toimittajia ei saanut rahoitus- ja teknologiaehtojen mukaan koskaan päästää jalostamoille.

Alunperin kirjoittanut Mikko Laaksonen

Tämä menee eri historianopetukseen, mutta foorumilla kannattaa ymmärtää, että Suomi oli aivan yhtä "lännettynyt" kuin "suomettunutkin". Suomi ei ottanut Marshall - apua vastaan, koska USA:n kanssa sovittiin että ulkopoliittisista syistä Suomi saa vastaavan tuen yksityisten rahoituslaitosten antamana lainoituksena. CIA rahoitti SDP:tä ja länteen suuntautunut vientiteollisuus mm. Kokoomusta ja Edistyspuoluetta / Suomen kansanpuoluetta.

Suomen "lännettymis - suomettumis" - politiikan eräänlainen kulminoituma oli Neste Oy, jonka öljy tuli bilateraalikaupan kautta Neuvostoliitosta, mutta jalostamot USA:n, Iso-Britannian ja Ranskan rahoituksella ja teknologialla lännestä. Öljyn toimittajia ei saanut rahoitus- ja teknologiaehtojen mukaan koskaan päästää jalostamoille.

Myönnettäkööt että yhtä tasapainoilua se aika oli, mutta lännettymisellä tarkoitin nimenomaan sitä että Suomi olisi yrittänyt tehdä täydellistä irtiottoa SNTL:n vaikutuspiiristä kylmän sodan aikana. Vuosina 1947-52 ja 1956-68 sellaisia tilaisuuksia oli joitakin, mutta olisivat edellyttäneet kokonaan muita henkilöitä päättämässä asioistamme ja ennennäkemätöntä riskinottokykyä koska riskit toteutuessaan olisivat voineet olla hyvin kohtalokkaat.

t. Rainer

Alunperin kirjoittanut JE

Ruotsin ja Venäjän rauhanteot 1700-luvulta lähtien:
- Uudenkaupungin rauha: 1721, raja melko lähellä nykyrajaa milloin sen itä-, milloin länsipuolella
- Turun rauha: 1743, raja Kymijoessa ja pohjoisempana siten, että Kymenlaakso, Etelä-Karjala ja Savonlinna olivat osa Venäjää
- Värälän rauha: 1790, raja sama kuin Turun rauhan jälkeen
- Haminan rauha: 1809, koko Suomi Venäjälle, Venäjän/Suomen ja Ruotsin raja Tornionjoen-Muonionjoen-Könkämäenon linjalle

Kirjoitin vahingossa Haminan Rauha vaikka tarkoitin tässä tapauksessa Pohjan Sodan jälkeistä Uudenkaupungin Rauhaa. Mutta Turun Rauhan raja taas vastasi mitä tarkoitin Kymijoekea pitkin.

Alunperin kirjoittanut JE

Ja vielä: vuosina 1947-52 tai 1956-68 ei tosiasiassa Suomella ollut minkäänlaista järkevää mahdollisuutta muuttaa ulkopoliittisia realiteetteja, ei varsinkaan tuona ensinmainittuna ajankohtana, jolloin Helsinki oli Neuvostoliiton miehittämän Porkkalan tykinkantaman päässä.

Toki Porkkala oli uhka, ja siksi mahdollinen pikalännettyminen sodan jälkeen olisi edellyttäntyt pääkaupungin siirtoa. Sitähän suuniteltiin muutenkin ihan tosissaan. Ehdokkaina olivat Turku, Tampere ja Jyväskylä. Mutta sen olisi pitänyt tapahtua hyvissä ajoin ennen kuin olisi otettu vastaan Marshall-apua tai mitään merkittävämpää lännestä, eli käytännössä mahdollisus meni siksi.

Alunperin kirjoittanut JE

Jälkimmäisen ajankohdan mahdollisuuksista on sanottava, että jälkikäteen voi väittää monenlaista, mutta ajankohtana itsenään kaikkien puolueettomien maiden kädet olivat tavalla tai toisella sidotut, jos puolueettomuudesta haluttiin pitää kiinni. Tämä koski Suomen ohella myös esimerkiksi Itävaltaa, jolla Länsi-Saksan naapuruuden vuoksi oli aivan eri mittakaavan kiinnostus EEC-jäsenyyttä kohtaan kuin Suomella, mutta silti mahdollisuudet jäseneksi pyöreä nolla. Lisäksi YYA-sopimus käytännössä esti Nato-jäsenyyden tai minkäänlaisen sotilaallisen yhteistyön sinne suuntaan viimeistään vuonna 1956, jolloin Länsi-Saksan armeija oli perustettu. YYA-sopimuksessahan puhuttiin "Saksasta tai sen kanssa liitossa olevasta maasta". Tämän lisäksi Suomea sitoivat aina vuoteen 1990 saakka mittavat aserajoitukset, jotka osaltaan heikensivät Suomen edellytyksiä rakentaa uskottavaa puolustusta.

Toisena kautena, tarkemmin sanoen sinä ajanjaksona jolloin Neuvostoliittoa johti Hrutsev, olisi, jos oltaiisin oltu ripeämpiä ja päättäväisempiä, ollut mahdollisuuksia esim solmia Pohjoismainen kauppaliitto Nordek ja vastaavia kuvioita, mutta silti sotilaallinen liittoutumattomuus säilyttäen.

Ovet lännettymiseenhän sulkeutuivat 1968 kun NL:ssä valtaan nousi Brezhnev -troikka ja Tsekkoslovakian vapautta ajava liike tukahdettiin sotilaallisin keinoin. Jotkut ovat pitäneet EEC-vapaakauppasopimusta 1973 suurena lännettymisen askeleena mutta minä en pidä koska se oli pakkotoimenpide Suomen ulkomaankaupan turvaamiseksi koska Britannia oli eronnut EFTA:sta jonka kanssa Suomella oli ennestään sopimus. Se että Kekkosen kautta piti jatkaa poikkeuslailla muka EEC-vapaakauppasopimuksen varmistamiseksi todistaa pikemmin sen että Suomi suomettui vain enemmän ja lännettyi vähemmän Kekkosen vallan loppuaikana.

Alunperin kirjoittanut JE

Sitten ultrixin spekulointiin:

Jotta tuollainen jaettu Suomi olisi lopputuloksena ollut todennäköisempi, käytännössä se nähdäkseni olisi edellyttänyt sitä, että Suomella sekä ennen että jälkeen sodan olisi ollut ratkaisevasti toteutunutta suurempi väkiluku tai muulla tavoin suurempi merkitys. Se tekisi uskottavaksi sekä sen, että Suomelle on jätetty niinkin paljon alueita (kun Saksaakin pilkottiin melkoisesti verrattuna vuoden 1933 rajoihin, sekä NL:n että Puolan hyväksi). Samoin se tekisi uskottavaksi myös länsivaltojen ilmeisen sodanaikaisen kiinnostuksen Suomeen, millaista toteutuneessa historiassa ei todellakaan nähty.

Näin on mitään kilpajuoksua ei todellakaan käyty Helsingistä kuin mitä Berliinistä tai Wienistä käytiin.

Alunperin kirjoittanut JE

Jotta Ruotsi, joka sodan aikana oli kyennyt asiallisiin suhteisiin myös Saksan kanssa, olisi voinut sodan jälkeen nousta peräti yhdeksi Suomen miehitysvallaksi, historian olisi pitänyt näyttää todella voimakkaasti toiselta. Käytännössä Ruotsin olisi pitänyt jakaa Norjan kohtalo ja joutua Saksan miehittämäksi, koska muutoin Ruotsilta olisi puuttunut motiivi osallistua. Samaten olosuhteiden olisi pitänyt johtaa myös Yhdysvallat ja Ranska julistamaan Suomelle sota, muutoin miehitysvyöhykkeitäkään on vaikea perustella.

Se Yhdysvaltain sodanjulistamattomuus johtui siitäta atellen että suomalaiset eivät katkaisseet Muurmannin rataa mutta sillä ei välttämättä olis ollut myönteisiä seurauksia Suomelle jatkoa ajatellen .

t. Rainer

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

(...)lännettymisellä tarkoitin nimenomaan sitä että Suomi olisi yrittänyt tehdä täydellistä irtiottoa SNTL:n vaikutuspiiristä kylmän sodan aikana(...)

Täydellinen irtiotto olisi ollut varsin lapsellista huomioiden sekä SNTL:n läheisyyden että sen aivan massiivisen ja valtavan taloudellisen ja teknisen tuen jota sekä länsiblokki että neuvostoblokki Suomelle avokätisesti syytivät. Mikä tahansa ko. ajasta tehty yrityshistoriikki valaisee asiaa - esimerkiksi Markku Kuisman historiikit Nesteestä ja KOP:ista tai Koneen Pekka Herlinin elämäkerta.

Suomi oli aikanaan Vietnamin peilikuva, eli maa, jossa suurvaltablokit kävivät kylmää sotaa sillä, kumpi antaa Suomelle enemmän tukea, kun Suomi kerran on molempien hyvä ystävä.

Eri asia on, että tämä taloustuki oli merkittävä osasyy mm. joukkoliikenteen roolin pienenemiseen.

Alunperin kirjoittanut Mikko Laaksonen

Suomi oli aikanaan Vietnamin peilikuva, eli maa, jossa suurvaltablokit kävivät kylmää sotaa sillä, kumpi antaa Suomelle enemmän tukea, kun Suomi kerran on molempien hyvä ystävä.

Eri asia on, että tämä taloustuki oli merkittävä osasyy mm. joukkoliikenteen roolin pienenemiseen.

Kekkonen, Kekkonen ja Kekkonen pitivät huolen siitä että 1960-70-luvulla alkoivat poliittiset piirit Ruotsista länteen pitää Suomea jo menetettynä tapauksena. Ikkuna alkoi mennä kiinni 1962 jälkeen.

Mitä kirjoitin ajasta 1944-50 oli lähinnä spekulaatiota. Suomessa ei ollut mitään poliittisia voimia sellaisen toteuttamiseen, ne jotka haaveilivat täydellisestä irtiotosta idästä istuivat Miehikkäklän vankilassa tai olivat paenneet USA:han.

Mutta siihen 1960-lukuun. Olihan 1956 myönnetty YK-jäsenyys tietenkin jonkinlainen tunnustus, sekä se että EFTA solmi Suomen kanssa vapaakauppasopimuksen 1961 (ei kutenkaan ottanut täysjäsenekseen) ja Maailmanpankki antoi lainaa, mutta ihan suoraksi tueksi tai poikkeukselliseksi suosimiseksi näitä ei voi laskea.

Eräille puolueille ja ammattiliitoille jaetun tuen merkitystä on ehkä hieman liioiteltu. Joka tapauksessa sekin taisi loppua kun SDP radikalisoitui 1960-luvun lopussa ja pistivät omaan oppositioonsa lännen kanssa liikaa vehkeilleet. Suomi ei olut sitäpaitsi ainoa länsimaa joiden ammattiliittoja USA/CIA tuki eikä ainoa joiden kommaripuoluetta NKP tuki.

Teollisuusyrityksistä jotkut onnistuivat tekemään hyviä kauppoja mutta se kuului asiaan. Idänkaupan ansiosta Suomen suhdannevaihteluja onnistuttiin pitämään pidettiin kohtalaisena ja länsikaupalla saatiin valuuttaa joilla voitiin ostaa läntistä tenologiaa ja kulutustavaroita.

Oikeastaan ainoat isommat Kekkosen ajan saavutukset oli pohjoismaisen yhteistyön vahvistuminen ja sitä kautta hankittu liikkumavara. Mutta tässäkin sattui takatalvia kuetn Nordekin kaatuminen.

Merkitys liikenteelle länsikaupan vahvistumisella oli lähinnä se, että länsiautot vapautettiin säännöstelyltä ja Suomessa alettiin rakentaa moottoriteitä, ja polttonesteiden saanti turvattiin. Samoin se että lentoliikenne vilkastui. Nämä pienensivät siltä osin joukkoliikenteen roolia, mutta autoistuminen siihen aikaan yleisesti ottaen voitanen silti laittaa yleisen elintason kohoamisen ansioksi.

t. Rainer

Alunperin kirjoittanut ultrix

Samoin aseveliakselin n. 1945-2006 hallinnoimalla Tampereella, jossa vuoden 1960 vaakunakin on "lievästi" ottanut vaikutteita erään entisen naapurimaan lipun tematiikasta lukuunottamatta sitä feminiinistä työkalua, toki korvaten sen porvarillisella Merkuriuksen sauvalla.

Jos kerran OT:n puolelle kerran mennään: Vuoden 1960 vaakuna ottaa teematiikkansa vuonna 1839 kaupungin tunnukseksi hyväksytystä kilvestä. 1960 hyväksyttyä vaakunaa voidaan varsin hyvin pitää vain kyseisen kilven heraldisoituna versiona.

Loogisesti voidaankin siis päätellä, että eräs naapurimaa on ottanut temaattisia vaikutteita Tampereen tunnuskilvestä.

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

1960-70-luvulla alkoivat poliittiset piirit Ruotsista länteen pitää Suomea jo menetettynä tapauksena. Ikkuna alkoi mennä kiinni 1962 jälkeen.

Kannattaisi lukea ajankohtaista historian tutkimusta, josta löytyisi asiasta faktaa eikä oletuksia.

Suomessa on usein todella vaikea ymmärtää, että länsi panosti ja vaikutti koko kylmän sodan ajan vähintään yhtä paljon Suomeen kuin Neuvostoliittokin.

Alunperin kirjoittanut Mikko Laaksonen

Suomessa on usein todella vaikea ymmärtää, että länsi panosti ja vaikutti koko kylmän sodan ajan vähintään yhtä paljon Suomeen kuin Neuvostoliittokin.

Todella vaikea, kyllä. Hallitusten muodostamiseen ja valtionpäämiehen valintaan vaikuttaminen ei lännen osalta ollut ihan yhtä "ystävällisellä" tasolla. Kauppasuhteista puhumattakaan.

Alunperin kirjoittanut Mikko Laaksonen

Kannattaisi lukea ajankohtaista historian tutkimusta, josta löytyisi asiasta faktaa eikä oletuksia.

Suomessa on usein todella vaikea ymmärtää, että länsi panosti ja vaikutti koko kylmän sodan ajan vähintään yhtä paljon Suomeen kuin Neuvostoliittokin.

Olen lukenut useita kylmän sodan aikaa käsitteleviä historiateoksia, esseekokoelmia ja muistelmia, sekä politikkojen että sotilashenkilöiden kirjoittamia. Vähemmän elinkeinoelämän tai ay-liikkeen vaikuttajien. Tosin eräs lähisukulainen vaikutti elinkeinoelämässä ja tiesi kertoa kaikenlaisia juttuja amerikkalaisten vaatimuksista pitää salassa suomalaisten käyttöön annettua huipputekniikkaa, toisaalta suomalaiset härskisti salakuljettivat sitä siitä huolimatta itään.

t. Rainer

Alunperin kirjoittanut ultrix

...mutta T:n stilisointi vasaran muotoiseksi tuskin lienee sattumaa.

Tuskin, kun se vaakunan tematiikka tulee siitä vanhasta "vaakunasta", jossa merkuriuksen sauva ja vasara ovat ristikkäin.