Nuorille kuskeille 80 kilometrin lätkä ja yöajokielto

Liittynyt
27 Lokakuu 2007
Viestit
353
Helsingin Sanomat sanoi:
Liikenneministeri Anu Vehviläinen (kesk) on asettanut työryhmän, joka ryhtyy arvioimaan kovempia keinoja nuorten liikenneturvallisuuden parantamiseksi.

Työryhmä pohtii muun muassa niin sanotun 80 kilometrin lätkän ottamista uudelleen käyttöön ja yöajokieltoa nuorille kuljettajille. Tarkoituksena on arvioida myös avattujen alkoholijuomien kieltoa autoissa.

Kahdeksankympin lätkä oli käytössä vuosina 1972–1996. Jos ajokortin saanut ajoi yli 80 kilometriä tunnissa ensimmäisen ajovuoden aikana, seurauksena oli ajokortin menettäminen ja paluu autokouluun.

15–24-vuotiaiden nuorten liikennekuolemat ja -loukkaantumiset jatkavat kasvuaan, vaikka tieliikenteen turvallisuus on viime vuosina muuttunut yleisesti parempaan suuntaan.

Mielestäni yöajokielto on järjetön ajatus muun muassa siksi että Helsingin ulkopuolella ei ole joukkoliikennettä öisin. Moni nuori on töissä öisin, esimerkiksi tehtaalla vuorotyössä ja auto on ainoa mahdollinen kulkuneuvo.

80-lätkän sijaan moottoriteiden 120 km/h rajoitusta voisi mielestäni laskea 100 km/h ympärivuotisesti. Liikenneturvallisuuden parantamisen lisäksi se vähentäisi Suomen öljynkulutusta ja hiilidioksidipäästöjä. Samalla pikavuorojen ja junien kilpailukyky paranisi. Tällä hetkellä Express Bussit ajavat enintään 100 km/h ja henkilöautot menevät ohi.
 
Moni nuori on töissä öisin, esimerkiksi tehtaalla vuorotyössä ja auto on ainoa mahdollinen kulkuneuvo.

En siis olisi saanut olla töissä lehtien varhaisjakelussa lukiossa/opintojen alussa. Ai niin, mutta eihän Suomessa opiskelija saakaan tehdä töitä, jotta valmistuu nopeasti tekemään töitä. :biggrin:

Ps. Varhaisjakelussa ei paljon muuten liikennesääntöjä noudatettu.
 
Ai niin, mutta eihän Suomessa opiskelija saakaan tehdä töitä, jotta valmistuu nopeasti tekemään töitä.

Vanhasen hallitus ajaa työurien pidentämistä. Järkevintä työvuosien lukumäärien kasvattamisessa olisi, että oikeisiin töihin päästäisiin nuorempana kuin mitä nyt on käytäntönä. Ei niinkään eläkeiän myöhentämisenä.

Järkevää on esim. näin: ollaan töissä 23-63 ikäisenä eikä 30-70 ikäisenä.
 
Vanhasen hallitus ajaa työurien pidentämistä. Järkevintä työvuosien lukumäärien kasvattamisessa olisi, että oikeisiin töihin päästäisiin nuorempana kuin mitä nyt on käytäntönä. Ei niinkään eläkeiän myöhentämisenä.

Järkevää on esim. näin: ollaan töissä 23-63 ikäisenä eikä 30-70 ikäisenä.

Ja mitäkähän ne oikeat työt mahtavat olla? Kyllähän varsinkin opiskelijat joutuvat hengenpitimikseen aloittamaan työuransa hyvin varhain, 19-20-vuotiaina. Samalla lailla niistä osa-aikaisista töistä veroa ja eläkemaksuja maksetaan, ja siksi nämä väitteet työurien liian myöhäisestä alkamisesta tuntuvat älyvapailta. Siihen päälle opiskelijan pitää tietty vielä sitten suorittaa opintoja tavoitetahtiin, ja pitää huolta ettei palkkaa kuitenkaan tule liikaa, siitähän rangaistaan.
 
Kysymys tosiaan kuuluu, että onko yhteiskunnalla oikeus vaikuttaa joidenkin kansalaisten liikkumiseen ja / tai elinkeinon harjoittamiseen? On täysin päätöntä, että yöllä ei saisi ajaa. Kuinkahan muuten sitten nuori kuljettaja voi harjoitella pimeällä ajamista? Lisäksi erillinen nopeusrajoitus ei varmasti vähennä ylinopeuksia, kun edes moottoritiellä ei voi ajaa "lujaa".

Mitään ongelmaa tietenkään ei olisi, jos joukkoliikenne palvelisi edulliseen hintaan kattavasti koko maassa vuorokauden ympäri. Tämä ei kuitenkaan varmasti ole mahdollista ainakaan minun elinaikanani Suomen kaltaisessa autoon perustuvassa yhteiskunnassa. Se, että joidenkin urpojen säheltämisen vuoksi kaikkien perusoikeuksiin kuuvuvaa liikkumisvapautta rajoitetaan, tarkoittaa diktatuuria. Uusi asia se ei tietenkään ole, tehdäänhän tälläkin hetkellä liikenneasioissa päätöksiä täysin itsevaltiaasti.

Tilanne: Olen ajamassa mökille, ilta alkaa hämärtyä, ulkona on -10C sekä kova tuuli ja lumipyry. Matkaa perille on vielä 40km. Mitä teen?

1) Jätän auton kapealle pientareelle haittaamaan muuta liikennettä (auton huono näkyvyys lisää riskiä, että joku törmää siihen). Erittäin pitkä kävelymatka matkatavaroiden kanssa on uuvuttava vallitseva sää aiheuttaa todennäköisesti paleltumia. Jos voimat loppuvat matkalla, voi pakkaseen menehtyä.

2) Totean valon vähenevän, joten noudatan suurempaa tarkkaavaisuutta mm. hirvikolarin välttämiseksi. Ajan loppumatkan turvallisesti perille asti, käyn saunassa ja nautin iltapalaa takkatulen loisteessa. Tyytyväisenä painun unille.

Kumman vaihtoehdon sinä valitsisit?
 
Miksi? Mietin tässä vähintään viittätoistamerkkiä naputellessani.
Kyllä tällaiselle ruumiillisen työn tekijälle tuo asia on aivan selvä.
No tässähän ei sellaisia kummajaisia tarkoitetakaan.
Pitäisi saada eläkeiät työn fyysisen raskauden mukaan. Kyllähän joku dosentti jaksaa torkkua työpöytänsä takan vaikka 80-vuotiaana.

Asiaan. Minulla oli aikanaan 80-lätkä. Sehän toimi kuin punainen vaate "kanssa"-autoilijoille. En kannata ihmisten leimaamista.
 
Mielestäni aika moni saattaisi provosoitua tuommoisista lakimuutoksista, mitä ministeri Vehviläinen ehdottaa. Itse aloitin ajamisen ammattiliikenteessä (kuorma-autoa/yhdistelmää ja myöhemmin öljyautoa) 19 -vuotiaana ja jos nyt 23 vuotiaana saan yöajokiellon tai 80 -lätkän takapuoleen, niin voisinpa vaikka hieman hermostua asiasta.

Suomalainen liikennekulttuuri on mitä on ja "kukaanhan ei aja niin hyvin kuin minä". Kyllä niitä säheltäjiä löytyy ihan joka ikäluokasta, mutta kokemattomuus liikenteessä koituu juuri nuorten ongelmaksi. Toisaalta taas osalla niin nuorista kuin vanhoistakin kuljettajista tuntuu olevan pelottava asenne liikenteessä; auton lasiin raaputetaan vain silmän reiät mistä sitten tiiraillaan ulos ja autohan nyt on vaan väline jolla pitää päästä nopeasti paikasta toiseen. Eihän ajaminen ole sen ihmeellisempää kuin vessassa käynti.

Autokoulujen tulisi painottaa enemmän rajoitusten mukaan ajamista ja näyttää seurakset, mitä ylinopeudesta voi koitua esim. kuvia onnettomuuspaikoilta tai vst. Inssiajoissakin on todella suuria eroja paikkakunnittain. Esim. itse en joutunut tekemään taskuparkkia tai ruutuun peruutusta inssissä. Autokoulun tulisi varmistaa, että jokainen, joka sieltä kortin saa, osaa varmasti liikennesäännöt ja vastuun liikenteessä sekä osaa myös käsitellä autoa eikä pelkää ajamista.
 
Suomessa 80 suurempia nopeusrajoituksia on vain moottoriteillä ja muilla hyväkuntoisilla ja melko suorilla teillä. Aika huono kuljettaja täytyy olla että suoralla moottoritiellä suistuu ojaan 120 km/h vaudissa. Eiköhän ongelmat ole ihan muualla kuin 100-120 km/h nopeuksissa niillä teillä jossa se sallitaan.

Suomessa on paljon mutkaisia teitä joilla on yleisnopeusrajoitus 80 km/h ja ihmiset ajattelevat että sitä nopeutta on pakko ajaa mutta talvella 80 km/h on aivan liikaa ja 60 km/h voisi olla turvallinen nopeus.
 
Viimeksi muokattu:
Enemmänkin tyypillinen onnettomuus on sellainen että 80 km/h alueella joku ajaa ulos 140 km/h nopeudella niin ongelmaa yritetään ratkaista laskemalla nopeusrajoitus 60 km/h.
Tähän liittyen itselleni nousi mieleen ajatus, että kun Suomessa nyt ei kuitenkaan saa ajaa yli 120 km/h (pl. hälytysajoneuvot?) ja nopeiksikin rakennettujen autojen nopeuksia on varsin helppoa rajoittaa erilaisin teknisin rajoittimin, niin miksi ylimalkaan sallitaan yli 120 km/h -nopeuksiin pystyvien autojen myynti siviilikäyttöön? Katsastusten yhteydessä voisi kaikkiin suomalaisiin autoihin asentaa rajoittimen, joka tekee yli 120 km/h nopeuden mahdottomaksi. Tämä ei auttaisi niihin tilanteisiin (kuten omalla kotikadullani) jossa 40 km/h alueella ajetaan 80 km/h tien ollessa jäässä ja auton heittelehtiessä holtittomasti, mutta se parantaisi liikenneturvallisuutta ainakin jossain määrin ja antaisi selkeän viestin, että yhteiskunnalla on oikeus rajoittaa nopeuksia - tarvittaessa vaikka väkisin.
 
[...] kun Suomessa nyt ei kuitenkaan saa ajaa yli 120 km/h (pl. hälytysajoneuvot?) ja nopeiksikin rakennettujen autojen nopeuksia on varsin helppoa rajoittaa erilaisin teknisin rajoittimin, niin miksi ylimalkaan sallitaan yli 120 km/h -nopeuksiin pystyvien autojen myynti siviilikäyttöön? Katsastusten yhteydessä voisi kaikkiin suomalaisiin autoihin asentaa rajoittimen, joka tekee yli 120 km/h nopeuden mahdottomaksi.

Hyvä pointti. Esimerkiksi kolmosmoottoritiellä Tampereen ja Helsingin välillä kesäkelillä jää muiden jalkoihin jos ajaa 120 km/h. Satunnaisten havaintojeni mukaan (vaikka ihan hirveän montaa kertaa en ole tuota väliä jaksanut autolla lähteä ajamaan) yleisin nopeus lienee 130 km/h tai kenties jopa 130-140 km/h välillä (tosin meidän auton mittarin mukaan arvioituna, eli mittarivirheen vuoksi tuota pitäisi korjata aavistuksen alaspäin, joskaan ei montaa km/h, koska havaintojeni mukaan meidän autossa on aika pieni mittarivirhe). Jotkut kaaharit ajavat varmaan 160 km/h, ja nämä eivät ole yksittäistapauksia vaan yhden ajoreissun aikana tällaisia kahjo-ohittajia on useampia, pahimmillaan eivät 1-2 käden sormet riitä laskemaan.

Olisi siis aiheellista rajoittaa nopeus tuohon sallittuun 120 km/h. Ainoa mutta olisi, jos lähtisi autollaan ulkomaille ja joutuisi Saksassakin rajoittumaan tuohon. Mutta tuo lienee marginaalitapaus.

Vaihtoehtoisesti voisihan nopeuden ylityksestä vain pärähtää joku ärsyttävä summeri ja ruveta punainen valo vilkkumaan kojelaudassa. Ei sellaista kauhean pitkään kukaan sietäisi: olisi pakko käytännössä ajella ihmisiksi.
 
Ja mitäkähän ne oikeat työt mahtavat olla?

Ne ovat sellaisia pysyviä töitä ja sellaisessa pysyvässä työpaikassa, että sieltä voisi ajatella myös aikanaan mentävän eläkkeelle. Työtehtävät voivat toki olla ja yleensä ovatkin erilaisia työuran alkuaikana ja päättövaiheessa. Pätkätöitä tehtäessä jossain 50-vuotta täyttäessä ei työuralla ole enää suurta tulevaisuutta, koska nuorempia pätkän tekijöitä tulee koko ajan markkinoille. Työnantaja ei enää rekrytoi 50 vuotta täyttäneitä uusia työntekijöitä (ns. ikäsyrjintä) muuta kuin erikoistapauksissa. Siksi olisi nuorisolle hyväksi aloittaa oikeat eli pysyvät työurat mahdollisimman nuorena, jolloin olisi "kenkä oven välissä" vanhemmallakin iällä. Pätkän tekijöillä on muuten edessään liki parinkymmenen vuoden kitkuttelu säästöillään ennen kuin pääsevät olemattomalle kansaneläkkeelle.
 
Suomessa nyt ei kuitenkaan saa ajaa yli 120 km/h (pl. hälytysajoneuvot?) ja nopeiksikin rakennettujen autojen nopeuksia on varsin helppoa rajoittaa erilaisin teknisin rajoittimin, niin miksi ylimalkaan sallitaan yli 120 km/h -nopeuksiin pystyvien autojen myynti siviilikäyttöön? Katsastusten yhteydessä voisi kaikkiin suomalaisiin autoihin asentaa rajoittimen, joka tekee yli 120 km/h nopeuden mahdottomaksi.

Hyvä idea. Nykytekniikalla tuollainen rajoitin tuskin olisi edes kovin kallis. Sähkömittaritkin sinetöidään jotta niitä ei itse voi muutella ja samanlainen sinetti voisi olla nopeudenrajoittimessakin.
 
Hyvä idea. Nykytekniikalla tuollainen rajoitin tuskin olisi edes kovin kallis. Sähkömittaritkin sinetöidään jotta niitä ei itse voi muutella ja samanlainen sinetti voisi olla nopeudenrajoittimessakin.

Esim. renkaiden kokoa vaihtamalla saa edelleen tuollaisen kierrettyä. Aika näpertelyä sikäli, että törkeimmät ylinopeudet ajetaan ja on helpointa ajaa taajamassa, missä on kevyt liikenne kärsivänä osapuolena.
 
Takaisin
Ylös