Mikkelin toriparkki
Näin se näyttää olevan. Yksi asioista, joka pitää saada puolesta nämä maanalaiset parkkiluolat. Mistäköhän johtuu että nämä hankkeet menevät aina läpi. Nyt viimeksi Mikkelissä. Eräs Suomen kauneimmista toreista oltiin valmiit repimään auki. Toriparkin valmistumisen jälkeen kaunis tori on mennyttä. Mannerheim ja ajoluiska parkkihalliin ovat sitten toria "kaunistamassa".Alunperin kirjoittanut Antero Alku
Tässä pohtii, että ketkä sen Mikkeliinkin halusivat? Me voimme pohtia seuraavaksi kuka haluaa Hakaniemen torin alle pysäköintiluolan. Sen rakentamisen jälkeen voi todeta että siinä on signaalia autoilijoille: yksityisauto on sopiva väline ajaa kaupungin keskustaan.
Martti Salomaa
Viimeisin muokkaaja kuukanko; 18.12.2009 kello 20:37. Syy: korjattu lainaus ja allekirjoitus
Vs: Vallilan maanalainen raitiovaunuvarikko
Mikkelissä toriparkin ajoliuska ei muuten näy torille. Pari kävelyuloskäyntiä parkista jää näkyviin. Ja samalla nykyinen maanpäällinen parkkeeraus katoaa maan alle. Kun toriparkki rakennetaan lisää kauppatilaa voidaan rakentaa keskustaan nykyisille parkkipaikoille eikä valtatien varteen. Kun käytännössä vaihtoehtoina ovat joko toriparkit tai ideaparkit, kyllä palveluiden keskittäminen keskustoihin on hyvä idea. Mikkelissähän käytännössä kaikilla on auto.
Viimeisin muokkaaja petteri; 18.12.2009 kello 20:47.
Vs: Vallilan maanalainen raitiovaunuvarikko
Palveluiden keskittäminen keskustojen ulkopuolelle on huono idea, mutta toriparkit tuskin sitä estävät. Siellä kaupungin ulkopuolella pellolle raivattu parkkiruutu maksaa ehkä 500 €, toriparkissa 35.000 €. Ei sellainen hinta ole kauppiaille kannattavaa, eikä sinne torin alle kumminkaan mahdu kylliksi autoja – vaikka kulkisivat sähkölläkin.
Toriparkit ovat epätoivoinen ja kallis yritys taistella tuulimyllyjä vastaan. Autoiluun perustuva hajakaupunki ja sen vanha keskusta eivät sovi yhteen mitenkään. Jos halutaan asua autokaupungissa, silloin keskustat kuolevat ja koko kaupunki kuolee, ainoastaan kauppakeskusket elävät klo 21 asti, kunnes nekin menevät kiinni.
Antero
Vs: Vallilan maanalainen raitiovaunuvarikko
Tuo väitteesi pätee paremmin isommissa kaupungeissa kuin Mikkelin kokoisissa kylissä. Mikkeli on ollut ja on autokaupunki, jossa elämä ilman autoa on ollut aikuisille lähinnä utopiaa jo vuosikymmeniä. (Olen kotoisin Mikkelistä.)
Vs: Vallilan maanalainen raitiovaunuvarikko
Mutta toriparkki tuskin tilannetta parantaa Mikkelissäkään. Eli tekee autottoman elämän helpommaksi. Lähiöistä on edelleen helpompi ajella autoilla keskustan ulkopuolella oleviin marketteihin. Joten hukkaan heitettyä on toriparkkiin kulutettu raha.
Mikkelistä muuten vekkuli yksityiskohta viime syksyltä. Rautatieaseman vieressä mutta radan itäpuolella on hampurilaisravintola. Ratapihan yli vie ravintolan viereen katettu kävelysilta. Purilaispaikkaan on kuitenkin jokseenkin mahdotonta päästä kävellen asemalta. Kävelysillalta ei ole edes portaita purilaisten suuntaan, ja kulkeminen penkan reunalta alas on estetty aidalla ja pensailla. Lisäksi ruusupensain estetään vielä kävely rakennuksen tontin reunallakin. Nälkäiset junamatkustajat ovat varmaan huonompia asiakkaita kuin autoilijat.
Että sellaisella asenteella Mikkelissä kaavoitetaan.
Antero
Vs: Vallilan maanalainen raitiovaunuvarikko
Vai että olet sitä mieltä, että Mikkelissä olisi ollut parempi idea rakentaa iso kauppakeskus hehtaariparkkeineen valtatien varteen kuin toriparkki ja kauppakeskukset entisillä parkkipaikoille. Nyt sentään keskustassa ja torilla säilyy elämää kun erikoistavarakauppa pysyy keskustassa.
Tuo linja taitaa olla hyvinkin keskustalainen kaupunkisuunnittelunäkemys,. Ideaparkkeja vaan läiskitään joka puolelle ja asukkaat hajasijoitetaan ympäri peltoja Vanhasen himmeliin. Autokaupunkia puhtaimmillaan.
Vs: Vallilan maanalainen raitiovaunuvarikko
Minä vastaisin tähän, että on parempi, että Mikkelissä olisi viety autot keskustasta pois. Jos keskustaan halutaan eloa, tehdään se muutoin kuin houkuttelemalla sinne parkkihallillinen autoja, eli milläpä muullakaan kuin joukkoliikenteellä. Minä en alentuisi syyttelemään tai vetämään puoluekortteja esiin, jos kerran itse haluaa lisää autoja keskustoihin.
Vs: Vallilan maanalainen raitiovaunuvarikko
Vähän realismia peliin, Mikkelissä ostovoima liikkuu lähes ainoastaan autolla. Tilanne on täysin erilainen kuin pääkaupunkiseudulla, jossa normaalit työssäkäyvätkin ihmiset kulkevat usein ainakin työmatkoja joukkoliikenteellä. Joukkoliikennettä käyttävät Mikkelissä oikeastaan vain koululaiset ja syrjäytyneet. Muut eivät ole paikallisbusseihin astuneet vuosikymmeniin. Kyllähän nuo joukkoliikenteen käyttäjäryhmät keskustassa muutaman kioskin ylläpitää, muttei paljon muuta.
Jos haluaa tappaa pikkukaupunkien keskustat, toriparkkeja ja keskustakauppakeskuksia kannattaa kyllä vastustaa. Kun erikoistavarakaupat muuttavat Ideaparkkeihin, jopa keskustan lähellä asuvien opiskelijoiden pitää ostaa auto. Ja jos joku sattuu kulkemaan pyörällä ideaparkin ovat usein syrjemmässä kuin keskustat. Ja vanhuksetkaan eivät voi enää viettää halutessaan eläkepäiviä yhtään vähemmän autoriippuvaisesti.
Kyllähän pääkaupunkiseudullakin katsotaan olevan parempi, että kauppakeskukset rakennetaan Sellon tapaan vilkkaalle paikalla aluekeskukseen, vaikka autopaikat maksavat maltaita, kuin että kauppa siirtyy Ideaparkkeihin. Pikkukaupunkien toriparkeissa on kyse ihan samasta tavoitteesta. Pidetään erikoistavarakauppa keskustan kauppakeskuksissa mahdollistamalla pysäköinti. Eihän Mikkelin alueen kaupan ostovoimakaan taida olla kovin paljon isompi Sellon myynti.
Viimeisin muokkaaja petteri; 22.12.2009 kello 13:12.
Vs: Vallilan maanalainen raitiovaunuvarikko
Ei ole epärealistista, jos perustetaan kasvavaan kaupunkiin toimivaa joukkoliikennettä. Jostain pitää aloittaa. Ei Mikkeli mikkään hökkelikylä hiekkateineen ole, joten miksi siellä pitäisi jatkaa sellaista meininkiä liikenteen suhteen? Eihän Helsingissäkään kukaan käyttänyt joukkoliikennettä vuonna 1890, jolloin asukkaita oli jo 65 000.
Tämä on siis henkilökohtainen mielipiteeni, epärealistinen tai ei:
Pikkukaupunkein keskustoissa autopysäköinti helpottuisi, jos olisi vähänkään houkutteleva joukkoliikenne. Samoin myös erikoistavarakaupat kannattaisivat paremmin, kun osan käyttäjistä ei tarvitsisi välittää parkkeerausongelmista.
Vs: Vallilan maanalainen raitiovaunuvarikko
Mikkelissä oli 30 vuotta sitten ihan toimiva joukkoliikenne, mutta sitten autoilun hinta laski kaikkien työssäkäyvien ulottuville ja söi joukkoliikenteen markkinat. Jos autoilun kustannustaso ei rajusti nouse, joukkoliikenteen kysyntä tuskin Mikkelissä merkittävästi kasvaa. Ja Mikkeli on taantuva talousalue ja kun eläkeläisistä aika alkaa jättää asukasluku alkaa laskea rajusti.
Toki pysäköintipulmia helpottaisi, jos merkittävä osa asiakkaista käyttäisi joukkoliikennettä eikä tulisi autolla, se on toki selvää. Mutta eihän Mikkelin tapaisessa kaupungissa joukkoliikenteellä ole oikeastaan mitään kilpailukykyä. Kun ei ole ruuhkia eikä parkkipulmia, millä joukkoliikenne houkuttelee kunnolla muita kuin koululaisia. Ei oikeastaan millään.
Eikä parkkipaikkojen rakentaminen Mikkelin keskustaan ole kustannuksiltaan sen kummempaa kuin parkkien rakentaminen vaikka Selloon alakertaan. Sellossa on 2900 parkkipaikkaa, Mikkelin keskustan kauppavolyymi lienee laajennettunakin jonkin verran pienempi Sellon. Toriparkkiin tulee 630 autopaikkaa, jotka eivät ole uusia, vaan siirretään toriparkkiin kauppakeskusten alta. Olisikohan toriparkin rakentaminen jälkeen Mikkelin keskustassa noin 1500 asiointipaikkaa?
On vaikea kuvitella, että kukaan rakentaisi Mikkelin keskustaan lisää liiketilaa ilman parkkipaikkoja. Onhan Helsingin seudullakin hyvin epärealistista kuvitella vaikka Selloa tai Itäkeskusta ilman parkkipaikkoja. Jos liiketilaa ei rakenneta keskustaan, paine ideaparkille kasvaa. Tai sitten vaan liiketila hajautuu Tammistomaisesti sinne tänne, joka on vielä pahempi vaihtoehto. Tuosta on jo Mikkelissä esimerkkejä. Sinne tänne on vaan tipahdellut erilaisia kauppoja. Jos keskustaa ei kehitetä se vaan kuolee pystyyn.
Pahinta mitä pikkukaupungeille voi tapahtua on kaupan valuminen keskustojen ulkopuolelle ja sitä vastaan pitää taistella kaikin keinoin. Jos keskustassa ei ole pysäköintitilaa ja houkuttelevaa kauppakeskustilaa, kauppa vaan siirtyy pois.
Viimeisin muokkaaja petteri; 22.12.2009 kello 14:04.
Vs: Vallilan maanalainen raitiovaunuvarikko
Naulan kantaan!
Ja koskee isompiakin kaupunkeja joiden keskustat ovat pienet, kuten Espoota johon yritetään ängetä moottoriteiden risteykseen Lommilaan Sellon/Jumbon kokoinen hypermarketkeskus. Jos se tulee niin se tappaa lähipalvelut 2 km äässä sijaitsevasta Espoon keskuksesta. Takuuvarmasti. Onneksi jotkut politikot ovat heränneet ja tajunneet miten älytön hanke on ja ryhtyneet jarruttamaan sitä.
t. Rainer
Vs: Vallilan maanalainen raitiovaunuvarikko
Sinä väität tai toivot, että olisin, mutta en ole.
Kun autoilu on näivettänyt pikkukaupungin keskustan, sinä ehdotat, että näivetys paranee järjestämällä lisää sitä autoilua, joka keskustan näivetti. Se on kuin parantaisit krapulaa ottamalla lisää viinaa. Toimiikin samalla tavoin: Kohta on uusi nousuhumala, sitten vielä pahempi krapula, kun haja-asuvat autoilijat toteavat, että on sittenkin vaivattomampaa kruisailla kaupungin laidan lähempänä olevaan ”ideaparkkiin”, on sen nimi sitten Prisma, Citymarket tai vaikka Lidl.
Keski-Eurooppa on täynnä Mikkeliä pienempiä kaupunkeja, joissa on ollut autottomat kävelykeskustat jo yli 30 vuotta. Siellä on ihmisiä ja liikkeitä ja kauppa käy. Niissä kaupunkikeskustoissa voi myös asua tai niissä on viihtyisää olla töissä. Yksinkertaisesti ne toimivat kuten kaupunki, ei kuten kehno kauppakeskus ja sen alla oleva pysäköintiluola.
Antero
Vs: Vallilan maanalainen raitiovaunuvarikko
Mutta juuri näin käy, kun tuetaan autoilua. Ruuhkattomassa kaupungissa parkkihallien rakentaminen on juuri se signaali autoilijoille, että ovat tervetulleita keskustaan. Keskustassa viestin pitäisi olla se, että ollaan tervetulleita kävelemään kävelykaduille (näin jouluvalojen aikaan lumisessa keskustassa olisi kaunista), kauppojen ovien eteen joukkoliikenteellä ja kesällä ruokatorille kahville ilman pakokaasuja ja meteliä.
Kauppa säilyisi Aleksanterinkadullakin ilman parkkiluolia ja kadunvarsipysäköintiä, eikö?
Vs: Mikkelin toriparkki
Keskustan kehittäminen tarkoittaa sen kehittämistä. Pienkeskukseen on varaa tehdä reippaasti asuntoja täydentämään kadut kortteleiksi kävelymatkan päähän kaikista palveluista. Sitten autoton keskusta tulee kuin itsestään.
Keskustat vaativat ihmisiä, ja vain suurimmat voivat ostaa asukkaansa ulos kehittyessään.
Vs: Vallilan maanalainen raitiovaunuvarikko
Noinhan juuri Mikkelin toriparkki toimii. Autot laitetaan maan alle ja lisää muuttuu kävelykaduiksi. Ilman parkkitiloja ei vaan ole kävelijöitä. katutasossa on hyvin vähän liiketila, joten lisää rakennetaan kauppakeskustyyppisesti.
Lähettämissäännöt
LinkBack URL
About LinkBacks
Vastaa lainaamalla viestiä