Sähköntuotanto

teme · 27 Tammikuu 2010

339-DF sanoi:
Teme, kaukolämmön hintahan ei periaatteessa määräydy markkinoilla, koska energialaitoksella on monopoli. Siis kaukolämpömonopoli. Ei toki lämmitysmonopolia, mutta jos ensin tehdään miljardien investointi turhaan, ja sitten myydään lämpöä halvalla ja tappiolla jotta sille investoinnille olisi edes jotain käyttöä, niin veronmaksajien niskaan se kaatuu kuitenkin. Tavalla tai toisella me stadilaiset joutuisimme tuosta investoinnista maksamaan, jos se tehtäisiin.

Kaukolämmön kohdalla tappio on aika suhteellinen käsite, lämpöhän on sähköntuotannon sivutuote. Se iso investointi eli kaukolämppöverkko on jo tehty. Jos tehdään kannattamattomia voimalaitosinvestointeja niin toki siitä tulee tappiota, tosin myyntihinnan pitäisi alittaa polttoaine- ja palkkakustannukset ennen kuin laitos olisi niin tappiollinen ettei sen tuottamaa sähköä ja lämpöä tarvitse myydä. Vrt. metro, radan ja asemien rakentaminen voi olla huono investointi, mutta liikennöinnistä sinänsä on hyvin hankala saada kannattamatonta.

Piia Häkkinen (vihr.) HELENin johtokunnasta selventää mistä nuo investoinnit koostuu
http://hevilmasto.wordpress.com/2010/01/18/helsingin-energian-paastovahennyssuunnitelma/

Piia Häkkinen sanoi:
- Biokaasuttimet nykyisiin kivihiililaitoksiin maksavat yhteensä noin 200 miljoonaa, toteutetaan tällä kymmenluvulla. Mukana luvussa puun logistiikka jne.

Puun polton järkevyydestä Helsingissä voi olla monta mieltä, mutta ei tuo nyt investointina mikään kauhean iso ole.

Piia Häkkinen sanoi:
- Merituulivoimaa (240 MW) hankittaisiin noin 600 miljoonalla vuoteen 2020 mennessä.

Merituulivoima elää voimakasta kasvu- ja kehitysvaihetta, tuplaantuu parin-kolmen vuoden välein, eli tämänkin hintaan kannattaa suhtautua varauksella. Luultavasti laskee ajan kanssa. Toinen kannattavuuteen vaikuttaja tekijä on syöttötariffit ja niiden taso, jos syöttötariffit on yläkanttiin niin tämä on pelkkää voittoa.

Piia Häkkinen sanoi:
- Uusi monipolttoainevoimala Vuosaareen rakennettaisiin 2024 mennessä ja maksaisi noin 600 miljoonaa. Lisäksi tarvitaan uusi energiatunneli Vuosaaresta, 110 miljoonaa.

- Hanasaaren lopettamisesta on laskettu alaskirjauksia 300 miljoonaa, mutta eiköhän alasajo voisi olla ohjelmassa ilman ilmasto-ohjelmaakin? Samalla saadaan tonttimaata käyttöön lähellä keskustaa.

Ottaen huomioon maa-alan arvo, minun on hyvin vaikea kuvitella että Hanasaaren voimalan purkaminen on menoerä eikä päinvastoin.

Piia Häkkinen sanoi:
- Metsätähteen kaasutus maakaasuputken varrella vuoteen 2028 mennessä 200 miljoonaa.

Näkee sitten joskus toteutuuko...

Piia Häkkinen sanoi:
- CCS-investoinnin osuus on laskelmissa 1 mrd euroa. Päälle tulee jatkuvia kuluja laivauksesta, loppuvarasto ei ole laskelmassa mukana. Lisäksi tämä vie paljon energiaa, mikä heikentää laitosten hyötysuhdetta. Tämä hurja investointi olisi ohjelmassa 2028-2030.

Eli siis 20 vuoden päästä. En usko että kukaan tällä hetkellä tietää edes että onko tuon kokoluokan talteenottava voimala teknisesti mahdollinen, puhumattakaan siitä mitä se maksaa. 20 vuoden päästä lienee myös muutkin tekniikat kehittyneet.

Piia Häkkinen sanoi:
Muuten näyttää hyvältä, mutta hiilidioksidin talteenotto (CCS) olisi raskas investointi. Kaukolämmön hinnan nousupaine vuoteen 2020 mennessä olisi noin 27 %, Hesarissakin revitellyt 40-50 % korotukset johtuvat juuri hiilidioksidin talteenotosta.

Vertailun vuoksi 2% vuosi-inflaatiolla (EKP-tavoite) hinnat nousee kymmenessä vuodessa 22%.

vompatti · 27 Tammikuu 2010

Kävin lukemassa Helenin kaukolämpöhinnastoa. Vuosi sitten kaukolämpö (oli silloin kalleimmillaan) maksoi suunnilleen saman verran kuin polttoöljy. Laskelman tein polttoöljyn lämpöarvolla. Mikään voimalaitos ei kuitenkaan polta öljyä sadan prosentin hyötysuhteella.

Kaukolämmölle on näköjään kesällä alhaisempi hinta kuin talvella. Kesällä lämpö on öljyä ja sähköä halvempaa. Tuon hinnan voisi vaikka tuplata. Eikä muuten tule kesällä kaukolämpö sähköntuotannon hukkalämmöstä.

Omakotitalojen öljylämmittäjät tietävät, että kesäajan öljy on kalleinta. Internetin vanhoja puutaloja käsittelevällä keskustelupalstalla eräs tee-se-itse-mies kertoi, miten sähköiset boilerit maksavat itsensä takaisin parissa viikossa, kun öljyn sijaan lämmittää käyttöveden sähköllä. Suurissa kerrostaloissa öljyä varmaan poltettaisiin kesällä tehokkaammin kuin omakotitaloissa.

Mitä lupia muuten kalliolainen tai töölöläinen taloyhtiö tarvitsee, jos rakentaa oman voimalaitoksen taloyhtiön lämmitykseen? Riittääkö pelkkä rakennuslupa?

Minä en usko siihen, että taloyhtiöt suurin joukoin siirtyisivät kaukolämmöstä omaan lämmitykseen. En kyllä usko siihenkään, että talvikaukolämmön hinta kasvaisi 50 prosenttia.

Monille taloyhtiöille on tehty lämmön kotipoltto mahdottomaksi. Talot on alusta pitäen suunniteltu kaukolämpöön liitettäviksi eikä autopaikoista varmasti luovuta, jotta oma hakevoimala saataisiin tontille. Savupiiputkin puuttuvat taloista. Meidän kolmen talon taloyhtiössämme on vielä öljylämmittimet paikallaan, meille tuo olisi helppoa. Hyötyä on vaikea nähdä, jos nyt kaukolämmön energiamaksu kalleimmillaankin on halvempi kuin öljynhinta. Öljyn hinta on vain ylöspäin - eikä taloyhtiön öljylämmitintä saa vaihdettua hakkeella käyväksi. Helpompaa on Helenille hiilen vaihto hakkeeksi kuin lauttasaarelaiselle taloyhtiölle.

Ja vielä itse aiheesta:

teme sanoi:
Dieseleitä ja joitain kaasuturbiineja käytetään tietääkseni juuri siksi että ne ovat nopeita ottaa käyttöön ja pois. Tällä on myös taloudellinen puoli, sähkön hinta voi vaihdella tunneissakin todella paljon.

Sähkön tuotannon on oltava aina yhtä suurta kuin kulutuksen. Kaasuturbiini on nopea käynnistää. Siksi Suomessakin on varavoimana kaasuturbiineja kutakuinkin yhtä paljon kuin ydinvoimaa käytössä. Kaasuturbiinivoimalaitos on halpa ja tehokas vaikka tuottaakin kallista sähköä. Mutta varavoimaloiden tapauksessa sähkönhinnalla ei ole merkitystä - ainoastaan voimalaitoksen hinnalla. Me kaikki toivomme, ettei näitä kaasuturbiineja ikinä tarvitsisi käynnistää (jos sellainen tarve tulee, on ehkäpä ydinvoimala sammunut ja sen johto katkennut).

Antero Alku · 29 Tammikuu 2010

vompatti sanoi:
Kaukolämmölle on näköjään kesällä alhaisempi hinta kuin talvella. Kesällä lämpö on öljyä ja sähköä halvempaa. Tuon hinnan voisi vaikka tuplata. Eikä muuten tule kesällä kaukolämpö sähköntuotannon hukkalämmöstä.

Helsingin omistamassa voimalaitoskapasiteetissa yhdistetty sähkön ja lämmön tuotanto on mitoitettu niin, että sähkön tuotantoteho vastaa suunnilleen sähkön kysyntää, mutta lämmön tuotanto ei riitä kovimmille pakkasille. Koska sähkön ja lämmön tuoton suhde tulee fysiikan laeista, suhteeseen ei voi paljon vaikuttaa, vaan on valittava, kumman mukaan tuotantoteho sovitetaan.

Pakkaspäivät HE hoitaa lisälämpövoimaloilla. Sen sijaan kesäajan, jolloin sähkönkulutuksen rinnalla syntyisi joutavaa lämpöä, HE näyttää ratkaisseen niin, että omaa sähköntuotantoa vähennetään ja sähkön alijäämä otetaan mm. ydinvoimalasta, johon on omistusosuus. Tämä asia on laskettvissa HE:n tuotantoluvuista ja mereen ajetun lämpökuorman vähäisyydestä.

Eli nimenomaan kesällä kaukolämpö on puhtaasti sähköntuotannon hukkalämpöä. Siksi on perusteltua, että kesälämpö maksaa vähemmän. Talvella joudutaan polttamaan pelkkää lämpöä, kun sähköntuotannon hukkalämpö ei riitä. Talvella osaa poltetusta polttoaineesta ei voida myydä hyvällä hinnalla sähkönä alentamaan kaukolämmön hintaa.

Se hyvä hinta muuten on pakkasilla tosi hyvä. Tässä osoitteessa on näkyvissä pohjoismaiden sähkön hetkellinen pörssihinta alueittain. Eilen illalla se oli yli 90 euron/MWh, kun marraskuussa oltiin 35 eurossa. Kuluttajien markkinahintataso on 60 eurossa. Suomeen laivatun kivihiilen hinta on 10–12 €/MWh. Yhdistetyssä tuotannossa siitä tehdään 95 % myytävää energiaa, eli kivihiilisähkön raaka-aine maksaa HE:lle 10,5–12,5 €/MWh ja myyntihinta on 50 €/MWh.

Eli HE tekee hyvää voittoa nimenomaan talvella, koska silloin se voi tuotta kaiken tarvitsemansa sähkön yhteistuotannossa eli mahdollisimman halvalla. Tukkusähkön välittäjä puolestaan tekee huonoa tulosta talvella, koska kysyntä nostaa pörssihinnan hetkittäin yli myyntihintojen.

Kesällä HE ei tee yhtä hyvää tulosta, mutta kun HE joutuu kesällä ostamaan sähköä, se ostaa sitä halvan pörssihinnan aikaan, kun sähkön kulutus on 20–30 % talviajan kysyntää alhaisempi.

Että tästä ne hyvät voitot tulevat. Samaa peliä pääsi pelaamaan Espoo omalla energialaitoksellaan, jonka se meni tyhmyyksissään myymään Fortumille rahasammoksi. Nyt Fortum myy sähköä kovalla tukkuhintapohjalla, vaikka sen tuotantokustannukset menevät HE:n tapaan päinvastoin kuin tukkuhinta.

Ja sitten vielä siitä päästöttömästä energiasta.

Ei puu ole niin paljon kalliimpaa kuin kivihiili ja maakaasu, etteikö HE tuottaisi sähköä reilusti alle pörssihinnan talvella edelleen. HE:n ympäristöohjelman investoinnit, kuten miljardi CO2:n talteenottoon jollain teknologialla, jota ei vielä edes tiedetä, johtuu siitä, että halutaan edelleen polttaa fossiilisia. Se ei ole mikään puun polton kustannus, vaan fossiilipolton kustannus.

Voimalaitokset ja niiden kattilat eivät ole ikuisia. Tiensä päähän tullessaan kattila voidaan vaihtaa puukattilaksi ilman mitään ylimääräisiä kuluja, kun kattila on uusittava joka tapauksessa. Tuotantokustannukset jäävät edelleen markkinahinnan alle, vaikka polttoaineena puu on kivihiiltä kalliimpaa.

Antero

Elmo Allen · 31 Tammikuu 2010

Antero Alku sanoi:
Ei puu ole niin paljon kalliimpaa kuin kivihiili ja maakaasu, etteikö HE tuottaisi sähköä reilusti alle pörssihinnan talvella edelleen. -- Tuotantokustannukset jäävät edelleen markkinahinnan alle, vaikka polttoaineena puu on kivihiiltä kalliimpaa.

Mikä tässä on pointtisi? Kalliimpi kustannus on aina kalliimpi kustannus. Jos jokin asia on miljoona euroa kalliimpi, olet aina miljoonan köyhempi, jos joudut siihen siirtymään. Siihen ei vaikuta se, mihin hintaan voit sen asian myydä. Eli jos puu on kivihiiltä kalliimpaa, puuhun siirtymisen kustannus kaupungin kassasta pois, vaikka puullakin tuotettaisiin voittoa. Pienentynyt voitto on silloin sen puun kustannus.

vompatti · 31 Tammikuu 2010

Antero Alku sanoi:
Sen sijaan kesäajan, jolloin sähkönkulutuksen rinnalla syntyisi joutavaa lämpöä, HE näyttää ratkaisseen niin, että omaa sähköntuotantoa vähennetään. Eli nimenomaan kesällä kaukolämpö on puhtaasti sähköntuotannon hukkalämpöä.

Sähköntuotantoa vähennetään, mutta silti riittää hukkalämpöä suureen suihkuveden tarpeeseen? Missä se kaikki sähkö ja lämpö sitten kesällä tuotetaan, kun Salmisaaren voimalan edessä oleva mittari näytti viime kesänäkin usein nollaa?

Antero Alku sanoi:
Eli HE tekee hyvää voittoa nimenomaan talvella, koska silloin se voi tuotta kaiken tarvitsemansa sähkön yhteistuotannossa eli mahdollisimman halvalla. Tukkusähkön välittäjä puolestaan tekee huonoa tulosta talvella, koska kysyntä nostaa pörssihinnan hetkittäin yli myyntihintojen.

Ja Helsingin Energia tekisi vielä suurempaa voittoa, jos myisi talvella sähkönsä pörssissä kovalla hinnalla!

Antero Alku · 31 Tammikuu 2010

Elmo Allen sanoi:
Mikä tässä on pointtisi? Kalliimpi kustannus on aina kalliimpi kustannus.

Pointtini on se, että puullakin tuotettuna helsinkiläiset saavat energiansa markkinahintaa halvemmalla. Käytännössä tapahtuu niin, että kuluttajien maksamaa sähkön ja lämmön hintaa ei tarvitse nostaa, mutta HE:n kaupungin kassaan tuottama voitto vähenee. Julkisuuteenhan on annettu aivan toinen mielikuva. Eli että HE:n voitosta ei voi tinkiä, ja jotta voitto pysyisi nykytasolla, pitää kaukolämmön hintaa nostaa reilusti.

On selvä, että kalliimpi raaka-aine maksaa helsinkiläisille enemmän. Helsinkiläiset ovat kuitenkin päättäneet jo, että CO2-päästöjä halutaan vähentää. Sitä päätöstä tehtäessä on oltu tietoisia siitä, että se merkitsee halpojen fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämistä, jolloin on tietenkin pakko maksaa enemmän.

Julkinen keskustelu ja HS:n kirjoittelu ovat minusta ruokkineet mielikuvaa, ettei päästöjen vähentämisen tavoitetta voida toteuttaa, koska silloin energian hinta nousee. Sellainen keskustelu on turhaa, koska se keskustelu on jo käyty kun päästöjen vähentämisen tavoitteesta on päätetty. Yksinkertaisesti sanottuna päästötön energiantuotanto on parempaa energiantuotantoa, ja paremmasta yleensäkin pitää ja ollaan valmiita maksamaan enemmän.

Antero

Ville O. Turunen · 31 Tammikuu 2010

Antero Alku sanoi:
Huolestuttaakin hieman se, millä hinnoilla ja hintakehitysennusteilla ekonomikonsultit ovat tulevaisuutta laskeneet. Viime vuosien markkinataloushuumassa kun on alettu uskoa, että markkinahinta kuvaa jotenkin tuotantokustannuksia. Teoriassa voi kuvata, mutta käytännössä taitaa olla aika vähän aloja, joissa todellakin on näin. Ja energia-ala taitaa olla tässä mielessä vähiten luotettava.

Ihan vain pikkudetaljiin tässä puutun: ei markkinahinta teoriassakaan kuvaa tuotantokustannuksia. Näin on ihan vain jo siksi, että tuotantokustannuksia ei ole vain yhtä, vaan ne vaihtelevat toimijoittain. Ja samalla toimijallakin kustannus riippuu tuotantomäärästä. Ei markkinahinta myöskään kerro tuotteen käyttöarvoa (kuluttajalle). Teorian kannalta markkinahinta kertoo tuottajalle, millä tuotantokustannuksella tuotantoa korkeintaan kannattaa pyörittää.

Kun kaukolämmölle ei ole markkinoita, niin oikean hinnan laittaminen sille onkin aika kimurantti juttu. Liikahinnoittelu on tavallaan vero ja liian matala hinta taasen subventio eikä ole oikein keinoa sanoa, mikä on sitten se normaalihinta. Ylihinta olisi ehkä sitten järkevin siinä mielessä, että se olisi eräänlainen kulutusvero. Siihen suuntaanhan nyt halutaan mennä: vähentää työn verotusta, millainen kunnallisverokin on, ja sen sijaan verottaa raaka-aineiden ja energian käytöstä. Toinen puoli on, että luonnollisten monopolien tapauksissa vakiintunut käytäntö on ollut sitoa myyntihinta tuotantokustannuksiin.

Antero Alku · 31 Tammikuu 2010

vompatti sanoi:
Sähköntuotantoa vähennetään, mutta silti riittää hukkalämpöä suureen suihkuveden tarpeeseen? Missä se kaikki sähkö ja lämpö sitten kesällä tuotetaan, kun Salmisaaren voimalan edessä oleva mittari näytti viime kesänäkin usein nollaa?

HE:lla on sähkön yhteistuotantoa Vuosaaressa (kaasulla), Hanasaaressa (hiilellä) ja Salmisaaressa (hiilellä). Talvella kaukolämmön tehontarve on noin 1,3 GW ja kesällä 0,14 GW. Olen ymmärtänyt, että kesällä pyöritetään vain Vuosaaren kaasulaitosta sillä teholla, että lämpö saadaan sieltä ja sivussa tulee sitten vähän myös sähköä. Jos Vuosaari tekee sähköä vaikka 0,1 GW:n teholla ja tarve on kuitenkin luokkaa 0,65 GW, erotus tulee Helsingin ulkopuolelta, kuten Olkiluodosta ydinvoimalasta.

HE:llä töissä olevat tietävät nämä asiat varmasti paremmin. Mun tietoni perustuvat siihen, mitä HE itsestään julkisesti kertoo. Eikä niissä tiedoissa mennä kovin yksityiskohtaiselle tasolle.

vompatti sanoi:
Ja Helsingin Energia tekisi vielä suurempaa voittoa, jos myisi talvella sähkönsä pörssissä kovalla hinnalla!

Se ei oikein onnistu, kun ei ole mitä myydä. Sähkönkulutus on talvella luokkaa 750 MW ja tuotantoteho 1000 MW. Eli pörssiin myytävää ei kovin paljon jää.

Itse asiassa HE:n tuotantoselosteen mukaan se ostaa kaiken sähkön pörssistä. Mutta jos se näin tekee, se myöskin myy kaiken tuotantonsa pörssiin. Lopputulos on kuitenkin talouden kannalta helsinkiläisille sama, myydäänkö vain ylijäämä vai kaikki, jolloin ostetaan oma tarve pörssistä takaisin.

Antero

teme · 1 Helmikuu 2010

Antero Alku sanoi:
HE:lla on sähkön yhteistuotantoa Vuosaaressa (kaasulla), Hanasaaressa (hiilellä) ja Salmisaaressa (hiilellä). Talvella kaukolämmön tehontarve on noin 1,3 GW ja kesällä 0,14 GW. Olen ymmärtänyt, että kesällä pyöritetään vain Vuosaaren kaasulaitosta sillä teholla, että lämpö saadaan sieltä ja sivussa tulee sitten vähän myös sähköä. Jos Vuosaari tekee sähköä vaikka 0,1 GW:n teholla ja tarve on kuitenkin luokkaa 0,65 GW, erotus tulee Helsingin ulkopuolelta, kuten Olkiluodosta ydinvoimalasta.

Kesäisin sähkö tulee etupäässä ydin- ja vesivoimaloista, jatkossa myös yhä enemmän tuulivoimaloista, niin Suomessa kuin muualla Norpoolin alueella. Suomen jokseenkin suuri tuonti kesäisin selittyy käsittääkseni nimenomaan että alhaisen kysynnän aikaan Ruotsissa ja Norjassa on sähköä yli tarpeen. Talvella sähkö muuten maksaa noin kaksi kertaa enemmän pörssissä kuin kesällä.

Jatkossa todennäköisesti yhä suurempi osa sähköstä tuotetaan ydin ja/tai tuulivoimalla. Tämä ceteris paribus laskee sähkön hintaa entistä enemmän alhaisen kysynnän aikaan ja nostaa korkean aikaan. Eli polttovoimala on entistä kannattavampi.

Antero Alku · 1 Helmikuu 2010

teme sanoi:
Jatkossa todennäköisesti yhä suurempi osa sähköstä tuotetaan ydin ja/tai tuulivoimalla. Tämä ceteris paribus laskee sähkön hintaa entistä enemmän alhaisen kysynnän aikaan ja nostaa korkean aikaan. Eli polttovoimala on entistä kannattavampi.

Aivan. Se toisaalta selittää HE:n ja Pöyryn raporttien halua pitää hiili ja kaasu mukana ikuisesti. Mutta toisaalta myös parantaa bioenergian kilpailukykyä suhteessa energian hintatasoon. Kotimaisessa puuaineksen kuljetuksessa energiaa kuluu muutama prosentti suhteessa polttoaineen energiasisältöön, mutta muuten eivät kasvatus- ja korjuukustannuksia suhdanteet kovasti heiluttele. Toisin kuin tuplaksi venyvät ydinvoimaloiden rakentamisajat ja -kustannukset. Olkiluoto on kyllä tilattu kiinteällä hinnalla, joskin varmaan jollain indeksiehdolla ja myöhästymissakoilla. Mutta ei Areva seuraavaa kauppaa enää samalla hinnalla tee.

Antero