Viestiketju: Sähköntuotanto

Alunperin kirjoittanut vompatti

Kaukolämmölle on näköjään kesällä alhaisempi hinta kuin talvella. Kesällä lämpö on öljyä ja sähköä halvempaa. Tuon hinnan voisi vaikka tuplata. Eikä muuten tule kesällä kaukolämpö sähköntuotannon hukkalämmöstä.

Helsingin omistamassa voimalaitoskapasiteetissa yhdistetty sähkön ja lämmön tuotanto on mitoitettu niin, että sähkön tuotantoteho vastaa suunnilleen sähkön kysyntää, mutta lämmön tuotanto ei riitä kovimmille pakkasille. Koska sähkön ja lämmön tuoton suhde tulee fysiikan laeista, suhteeseen ei voi paljon vaikuttaa, vaan on valittava, kumman mukaan tuotantoteho sovitetaan.

Pakkaspäivät HE hoitaa lisälämpövoimaloilla. Sen sijaan kesäajan, jolloin sähkönkulutuksen rinnalla syntyisi joutavaa lämpöä, HE näyttää ratkaisseen niin, että omaa sähköntuotantoa vähennetään ja sähkön alijäämä otetaan mm. ydinvoimalasta, johon on omistusosuus. Tämä asia on laskettvissa HE:n tuotantoluvuista ja mereen ajetun lämpökuorman vähäisyydestä.

Eli nimenomaan kesällä kaukolämpö on puhtaasti sähköntuotannon hukkalämpöä. Siksi on perusteltua, että kesälämpö maksaa vähemmän. Talvella joudutaan polttamaan pelkkää lämpöä, kun sähköntuotannon hukkalämpö ei riitä. Talvella osaa poltetusta polttoaineesta ei voida myydä hyvällä hinnalla sähkönä alentamaan kaukolämmön hintaa.

Se hyvä hinta muuten on pakkasilla tosi hyvä. Tässä osoitteessa on näkyvissä pohjoismaiden sähkön hetkellinen pörssihinta alueittain. Eilen illalla se oli yli 90 euron/MWh, kun marraskuussa oltiin 35 eurossa. Kuluttajien markkinahintataso on 60 eurossa. Suomeen laivatun kivihiilen hinta on 10–12 €/MWh. Yhdistetyssä tuotannossa siitä tehdään 95 % myytävää energiaa, eli kivihiilisähkön raaka-aine maksaa HE:lle 10,5–12,5 €/MWh ja myyntihinta on 50 €/MWh.

Eli HE tekee hyvää voittoa nimenomaan talvella, koska silloin se voi tuotta kaiken tarvitsemansa sähkön yhteistuotannossa eli mahdollisimman halvalla. Tukkusähkön välittäjä puolestaan tekee huonoa tulosta talvella, koska kysyntä nostaa pörssihinnan hetkittäin yli myyntihintojen.

Kesällä HE ei tee yhtä hyvää tulosta, mutta kun HE joutuu kesällä ostamaan sähköä, se ostaa sitä halvan pörssihinnan aikaan, kun sähkön kulutus on 20–30 % talviajan kysyntää alhaisempi.

Että tästä ne hyvät voitot tulevat. Samaa peliä pääsi pelaamaan Espoo omalla energialaitoksellaan, jonka se meni tyhmyyksissään myymään Fortumille rahasammoksi. Nyt Fortum myy sähköä kovalla tukkuhintapohjalla, vaikka sen tuotantokustannukset menevät HE:n tapaan päinvastoin kuin tukkuhinta.

Ja sitten vielä siitä päästöttömästä energiasta.

Ei puu ole niin paljon kalliimpaa kuin kivihiili ja maakaasu, etteikö HE tuottaisi sähköä reilusti alle pörssihinnan talvella edelleen. HE:n ympäristöohjelman investoinnit, kuten miljardi CO2:n talteenottoon jollain teknologialla, jota ei vielä edes tiedetä, johtuu siitä, että halutaan edelleen polttaa fossiilisia. Se ei ole mikään puun polton kustannus, vaan fossiilipolton kustannus.

Voimalaitokset ja niiden kattilat eivät ole ikuisia. Tiensä päähän tullessaan kattila voidaan vaihtaa puukattilaksi ilman mitään ylimääräisiä kuluja, kun kattila on uusittava joka tapauksessa. Tuotantokustannukset jäävät edelleen markkinahinnan alle, vaikka polttoaineena puu on kivihiiltä kalliimpaa.

Antero

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

Ei puu ole niin paljon kalliimpaa kuin kivihiili ja maakaasu, etteikö HE tuottaisi sähköä reilusti alle pörssihinnan talvella edelleen. -- Tuotantokustannukset jäävät edelleen markkinahinnan alle, vaikka polttoaineena puu on kivihiiltä kalliimpaa.

Mikä tässä on pointtisi? Kalliimpi kustannus on aina kalliimpi kustannus. Jos jokin asia on miljoona euroa kalliimpi, olet aina miljoonan köyhempi, jos joudut siihen siirtymään. Siihen ei vaikuta se, mihin hintaan voit sen asian myydä. Eli jos puu on kivihiiltä kalliimpaa, puuhun siirtymisen kustannus kaupungin kassasta pois, vaikka puullakin tuotettaisiin voittoa. Pienentynyt voitto on silloin sen puun kustannus.

Alunperin kirjoittanut Elmo Allen

Mikä tässä on pointtisi? Kalliimpi kustannus on aina kalliimpi kustannus.

Pointtini on se, että puullakin tuotettuna helsinkiläiset saavat energiansa markkinahintaa halvemmalla. Käytännössä tapahtuu niin, että kuluttajien maksamaa sähkön ja lämmön hintaa ei tarvitse nostaa, mutta HE:n kaupungin kassaan tuottama voitto vähenee. Julkisuuteenhan on annettu aivan toinen mielikuva. Eli että HE:n voitosta ei voi tinkiä, ja jotta voitto pysyisi nykytasolla, pitää kaukolämmön hintaa nostaa reilusti.

On selvä, että kalliimpi raaka-aine maksaa helsinkiläisille enemmän. Helsinkiläiset ovat kuitenkin päättäneet jo, että CO2-päästöjä halutaan vähentää. Sitä päätöstä tehtäessä on oltu tietoisia siitä, että se merkitsee halpojen fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämistä, jolloin on tietenkin pakko maksaa enemmän.

Julkinen keskustelu ja HS:n kirjoittelu ovat minusta ruokkineet mielikuvaa, ettei päästöjen vähentämisen tavoitetta voida toteuttaa, koska silloin energian hinta nousee. Sellainen keskustelu on turhaa, koska se keskustelu on jo käyty kun päästöjen vähentämisen tavoitteesta on päätetty. Yksinkertaisesti sanottuna päästötön energiantuotanto on parempaa energiantuotantoa, ja paremmasta yleensäkin pitää ja ollaan valmiita maksamaan enemmän.

Antero

Alunperin kirjoittanut vompatti

Sähköntuotantoa vähennetään, mutta silti riittää hukkalämpöä suureen suihkuveden tarpeeseen? Missä se kaikki sähkö ja lämpö sitten kesällä tuotetaan, kun Salmisaaren voimalan edessä oleva mittari näytti viime kesänäkin usein nollaa?

HE:lla on sähkön yhteistuotantoa Vuosaaressa (kaasulla), Hanasaaressa (hiilellä) ja Salmisaaressa (hiilellä). Talvella kaukolämmön tehontarve on noin 1,3 GW ja kesällä 0,14 GW. Olen ymmärtänyt, että kesällä pyöritetään vain Vuosaaren kaasulaitosta sillä teholla, että lämpö saadaan sieltä ja sivussa tulee sitten vähän myös sähköä. Jos Vuosaari tekee sähköä vaikka 0,1 GW:n teholla ja tarve on kuitenkin luokkaa 0,65 GW, erotus tulee Helsingin ulkopuolelta, kuten Olkiluodosta ydinvoimalasta.

HE:llä töissä olevat tietävät nämä asiat varmasti paremmin. Mun tietoni perustuvat siihen, mitä HE itsestään julkisesti kertoo. Eikä niissä tiedoissa mennä kovin yksityiskohtaiselle tasolle.

Alunperin kirjoittanut vompatti

Ja Helsingin Energia tekisi vielä suurempaa voittoa, jos myisi talvella sähkönsä pörssissä kovalla hinnalla!

Se ei oikein onnistu, kun ei ole mitä myydä. Sähkönkulutus on talvella luokkaa 750 MW ja tuotantoteho 1000 MW. Eli pörssiin myytävää ei kovin paljon jää.

Itse asiassa HE:n tuotantoselosteen mukaan se ostaa kaiken sähkön pörssistä. Mutta jos se näin tekee, se myöskin myy kaiken tuotantonsa pörssiin. Lopputulos on kuitenkin talouden kannalta helsinkiläisille sama, myydäänkö vain ylijäämä vai kaikki, jolloin ostetaan oma tarve pörssistä takaisin.

Antero

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

HE:lla on sähkön yhteistuotantoa Vuosaaressa (kaasulla), Hanasaaressa (hiilellä) ja Salmisaaressa (hiilellä). Talvella kaukolämmön tehontarve on noin 1,3 GW ja kesällä 0,14 GW. Olen ymmärtänyt, että kesällä pyöritetään vain Vuosaaren kaasulaitosta sillä teholla, että lämpö saadaan sieltä ja sivussa tulee sitten vähän myös sähköä. Jos Vuosaari tekee sähköä vaikka 0,1 GW:n teholla ja tarve on kuitenkin luokkaa 0,65 GW, erotus tulee Helsingin ulkopuolelta, kuten Olkiluodosta ydinvoimalasta.

Kesäisin sähkö tulee etupäässä ydin- ja vesivoimaloista, jatkossa myös yhä enemmän tuulivoimaloista, niin Suomessa kuin muualla Norpoolin alueella. Suomen jokseenkin suuri tuonti kesäisin selittyy käsittääkseni nimenomaan että alhaisen kysynnän aikaan Ruotsissa ja Norjassa on sähköä yli tarpeen. Talvella sähkö muuten maksaa noin kaksi kertaa enemmän pörssissä kuin kesällä.

Jatkossa todennäköisesti yhä suurempi osa sähköstä tuotetaan ydin ja/tai tuulivoimalla. Tämä ceteris paribus laskee sähkön hintaa entistä enemmän alhaisen kysynnän aikaan ja nostaa korkean aikaan. Eli polttovoimala on entistä kannattavampi.

Alunperin kirjoittanut teme

Jatkossa todennäköisesti yhä suurempi osa sähköstä tuotetaan ydin ja/tai tuulivoimalla. Tämä ceteris paribus laskee sähkön hintaa entistä enemmän alhaisen kysynnän aikaan ja nostaa korkean aikaan. Eli polttovoimala on entistä kannattavampi.

Aivan. Se toisaalta selittää HE:n ja Pöyryn raporttien halua pitää hiili ja kaasu mukana ikuisesti. Mutta toisaalta myös parantaa bioenergian kilpailukykyä suhteessa energian hintatasoon. Kotimaisessa puuaineksen kuljetuksessa energiaa kuluu muutama prosentti suhteessa polttoaineen energiasisältöön, mutta muuten eivät kasvatus- ja korjuukustannuksia suhdanteet kovasti heiluttele. Toisin kuin tuplaksi venyvät ydinvoimaloiden rakentamisajat ja -kustannukset. Olkiluoto on kyllä tilattu kiinteällä hinnalla, joskin varmaan jollain indeksiehdolla ja myöhästymissakoilla. Mutta ei Areva seuraavaa kauppaa enää samalla hinnalla tee.

Antero