Viestiketju: Öljyhuippu

Alunperin kirjoittanut hmikko

Aiheeseen liittyen juttu 'asvalttihuipusta', eli siitä, miten raakaoljyn hinta tekee asvaltoitujen teiden ylläpidosta kallista ja miten lähitulevaisuudessa monin paikoin on edessä paluu sorapintaan.

http://europe.theoildrum.com/node/6349#more

Enpä tiedä. Kuten artikkelikin sanoo, ongelma ei ole bitumin saanti, koska sitä saa melko halvalla öljyhiekastakin. Artikkeli vetoaakin energiankulutukseen. Mutta epäilen vahvasti, että asvaltoinnista luopuminen vähentäisi liikenteen kokonaisenergiankulutusta millään tavoin. Myös soratiet vaativat ylläpitoa, ja päällysteen laadun vähentäminen saattaisi siirtää autojen hankintaa suurempikulutuksisia kohti. Paras tapa vähentää teiden ylläpitoon käytettyä energiankulutusta on vähentää kumipyörärahtia.

Minua kiinnostaisi tietää, mitä öljymarkkinoille vaikuttaa eri jalosteiden kulutussuhteen muuttuminen. Jos olen oikein ymmärtänyt, bensiini oli alun perin öljynjalostuksen sivutuote, jolle piti keksiä käyttöä. Siinä oli yksi syy, miksi sähköautot haudattiin 100 vuotta sitten. Maakaasukin on sivutuote, joka tyypillisesti poltetaan hukkaan öljylähteillä, jotka sijaitsevat liian kaukana putkiyhteyksistä. Bitumikin lienee öljynjalostuksen jäte, jolle kuitenkin on keksitty mukavasti käyttöä tukemaan toisen jätteen eli bensiinin kulutusta.

Eli mitä esimerkiksi tapahtuu, jos bensiinin kulutus liikennepolttoaineena loppuu sähköauton tai biodieselin myötä? Ruvetaanko bensiiniäkin sitten polttamaan ilmakehään täysin turhan tähden vain siksi, ettei sille ole muutakaan käyttöä? Kun sitä kuitenkin syntyy muiden öljytuotteiden tuotannon sivussa.

Antero

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

Eli mitä esimerkiksi tapahtuu, jos bensiinin kulutus liikennepolttoaineena loppuu sähköauton tai biodieselin myötä? Ruvetaanko bensiiniäkin sitten polttamaan ilmakehään täysin turhan tähden vain siksi, ettei sille ole muutakaan käyttöä? Kun sitä kuitenkin syntyy muiden öljytuotteiden tuotannon sivussa.

Tuskin minkään öljytuotteen käyttö loppuu kokonaan. Hintasäätyminen pitää huolen siitä, että tasapaino asettuu johonkin nollan yläpuolelle (niin määrä kuin hintakin). Jossain vaiheessa siis muiden tuotteiden hinta alkaa nousta ja bensiinin taas laskea, suhteessa toisiinsa ainakin. On kuitenkin todennäköistä, että bensiinin hinta ei koskaan tule niin halvaksi, että se kannattaisi polttaa ilmaan. Vähintään sen voi polttaa aina sähköksi. Jollei valtio halua myydä sitä kuluttajille jostain syystä, se voinee sen itse ostaa vaikka bensiinivoimaloihin.

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

Eli mitä esimerkiksi tapahtuu, jos bensiinin kulutus liikennepolttoaineena loppuu sähköauton tai biodieselin myötä?

En ole hiilivetykemisti, mutta oletan, että öljynjalostus- ja esim. polymeerien synteesiprosessit ovat autoilun sadan vuoden takaisesta alkamisesta kehittyneet aika lailla. Varmasti raakaöljyn hiilivetyfraktioille nykyään käyttöä löytyy. Tehdään vaikka muovileluja, kyllä ne jollain markkinointikampanjalla kaupaksi menee... Varsinaista ongelmajätettä taitaa olla rikki, joka nykyään erotellaan öljynjalostuksessa ja jota jää yhä epäpuhtaammista raakamateriaaleista (öljyhiekka, Saudien raskas raakaöljy yms.) jälkeen tolkuttomia määriä ja jonka erottelemisesta syntyy jätevesiä.

Alunperin kirjoittanut vompatti

Syy on yksinkertainen: bensiinimoottori oli ylivoimainen ominaisuuksiltaan.

Tämä ei pidä alkuunkaan paikkansa. Sähkömoottori on hyötysuhteeltaan liki täydellinen muihin verrattuna.

Yksi aika painava syy, miksi polttomoottori aikoinaan syrjäytti muut voimanlähteet oli yksinkertaisesti hinta ja se, että 100 vuotta sitten akku sähköautossa oli valtavan kokoinen, raskas, hidas latautumaan täyteen ja varaus oli surkea. Siitä huolimatta mm. valtaosa nopeusennätyksistä oli tuolloin tehty höyry- ja sähkömoottorien avulla. Nykyaikaisten sähköautojen akut ovat varmaan kymmeniä kertoja parempia kuin tuolloin, mutta korkeiden hintojen vuoksi ei suinkaan sitä parasta, mitä markkinoilta löytyy. Jos sähköautojen myynti 100 vuotta sitten olisi kääntynyt samanlaiseen nousuun kuin bensiinillä kulkevien, olisi autot mitä luultavimmin vähintään yhtä halpoja kuin nyt, mutta huomattavasti parempia monessakin mielessä. Tämän päivän kalliiden akkujen hinnat olisivat varmaan aivan toista luokkaa, ehkä vain sadasosaa nykyisestä. Myös sähkömagneettista induktioa olisi saatettu tutkia. Michael Faraday julkisti ilmiöstä tutkimustuloksia jo 1831, mutta kuinka ollakaan, kodinkoneisiin sitä ollaan hyödyntämässä vasta 2010-luvulla. Mikä muu saa tekniikan junnaamaan paikoillaan 180 vuotta kuin vallassa olevien tahojen intressit ja raha?

Mutta jätettäköön nyt väliin se, mikä se syy aikoinaan oli, ihmiskunta otti tuolloin väärän suunnan autoilussa. Tämä kostautuu myös valtavan monessa muussa asiassa. Varmasti olisi esimerkiksi luonnonvarojen käyttö koko maailmassa ihan toista luokkaa, jos akku- ja sähköteknologiaan olisi viimeisen sadan vuoden aikana panostettu samoin resurssein kuin nyt polttomoottoreihin. Monet tämän päivän ilmaan ja terveyteen liittyvät ongelmat olisi jäänyt tulematta. Myös viime vuosikymmenten sodat olisi käyty jossain muualla kuin Lähi-idässä, jos niitä olisi käyty ollenkaan. Kaikista eniten tämä olisi vaikuttanut meidän jokaisen arkeen, sillä varsinkin 2000-luvun yhteiskunta on pitkälti riippuvainen elektroniikasta, joka ei tänäkään päivänä vielä ole ongelmatonta. Akkujen kehittyessä olisi elektroniikan kehityskulku mennyt ihan eri nopeudella. Eikä meitä paljon bensiininkäry lohduta, kun kännykästä on akku lopussa.

Alunperin kirjoittanut Vesa Nurminen

Yksi aika painava syy, miksi polttomoottori aikoinaan syrjäytti muut voimanlähteet oli yksinkertaisesti hinta ja se, että 100 vuotta sitten akku sähköautossa oli valtavan kokoinen, raskas, hidas latautumaan täyteen ja varaus oli surkea.
...
Jos sähköautojen myynti 100 vuotta sitten olisi kääntynyt samanlaiseen nousuun kuin bensiinillä kulkevien, olisi autot mitä luultavimmin vähintään yhtä halpoja kuin nyt, mutta huomattavasti parempia monessakin mielessä.
...
Mikä muu saa tekniikan junnaamaan paikoillaan 180 vuotta kuin vallassa olevien tahojen intressit ja raha?

Markkinatalous toimii niin, että panostetaan siihen minkä uskotaan antavan parhaan tuoton. 180/100 vuotta sitten ei selvästikään osattu nähdä tai uskottu induktion kaupallisiin mahdollisuuksiin eikä ilmeisestikään ollut näköpiirissä akkuteknologian mullistavia innovaatioita. Ja näin jälkeen päin katsottuna näyttää siltä, että ihan oikein valitsivat. Mikäli akkutekniikkaan, vaikkapa sitten vain valtion tuella, olisi panostettu reilusti enemmän rahaa, kehitystä tuskin olisi kovinkaan paljoa voitu nopeuttaa ja ennen kaikkea raha olisi ollut pois muusta (vaikkapa terveydenhoidon kehittymisestä, joka samaisena aikana on loikannut valtavan harppauksen eteenpäin). Jos taas yksityisyritykset olivat tuon satsauksen tehneet, olisi nähty lukuisia konkursseja, kun kehitys ei olisi edennyt riittävän nopeasti (suhteessa kilpaileviin teknologioihin).

Tietääkseni akkuja on kehitelty koko ajan kohtuullisin ja viimeaikoina ilmeisesti kasvavin panoksin. Hirveän paljoa kehitystä tuskin olisi voitu nopeuttaa suurellakaan rahalla, sillä ymmärtääkseni nykyisissä huippuakuissa tarvitaan laaja-alaisesti osaamista, joka on muodostunut monilla eri tieteen ja tekniikan alueilla omaa tahtiaan. Mieleeni tulevat lähinnä latausta- ja sen purkua valvova elektroniikka sekä nanoteknologia, mutta varmaan elektromikroskopia ja moni muu myöhempi innovaatio on ollut materiaalien kehityksessä ja kemiallisten prosessien tutkimisessa tärkeässä osassa.

Akkuteknologiaa on historiallisesti kehitetty lähinnä pienelektroniikan eli kännyköiden ja raahattavien tietokoneiden tarpeisiin. Kännykkäelektroniikka valtaa kohta tietokoneet, on varsin sopivaa että se valtaa myös autot.

Miksi kännykkäteknologia? Koska sitä kehitetään yhä pienemmäksi ja virtapihimmäksi. Pieniä ja virtapihejä laitteita voi laittaa helposti monta rinnakkain, arkkitehtuuriset rajat puolestaan tulevat nopeammin vastaan tehokkaammaksi (mutta virtasyöpömmäksi) kehittyneelle PC-tekniikalle.

Alunperin kirjoittanut vompatti

Salaliittoteoriat ovat tulleet tällekin foorumille. Kuka nuo sähköautot sitten hautasi?

Ei siinä tarvittu salaliittoja, vaan ihan normaalia markkinataloutta. Yrityksillä on tapana ostaa kilpailijoitaan, jos ovat kyllin vahvoja siihen. Yleensä syitä on kolme:

• Ostetaan lisää markkinaosuutta ostamalla kilpailijan asiakaskunta
• Ostetaan parempia tuotteita kuin omat
• Ostetaan kilpailevia tuotteita tai teknologioita pois markkinoilta

Fordin busines oli valmistaa polttomoottoriautoja, ja hänellä oli siihen sopiva tuotantovälineistö. Eivät teknisesti tai muuten parhaat tuotteet aina menesty, vaan ne, joiden tuotantoon ja markkinointiin on parhaat paukut. Ford menestyi käsittääkseni ensisijaisesti liukuhihnatuotannon tuoman kustannusedun ja hintakilpailukyvyn ansiosta.

Ja kiinnostihan sähkötekniikkaa polttomoottoriteollisuuttakin, koska tarvittiin sähköllä toimiva starttimoottori. Ilman sitä sähköautoilla oli ylivoimainen etulyöntiasema, kun auton käynnistäminen vaati raakaa käsivoimaa.

Eikä seuraava auto- ja öljyalan invaasio myöskään ollut mikään salaliitto, vaan normaalin markkinatalouden mukaista oman liiketoiminnan edistämistä ja laajentamista: Autoala osti joukkoliikennefirmat ja lakkautti ne sekä lobbasi kunnat rakentamaan teitä, jotta autot mahtuivat tilalle. (Onkos tästä kirjoiteltu JLF:llä ennenkin?)

Ja nykyään on ollut julkinen salaisuus, että akkuteknologiaan liittyneet patentit ovat olleet öljyteollisuuden hallussa, jotta sähköautojen uhkaa ei olisi. Koska sähkön varastointi on sähköauton olennainen ongelma. Tämäkin on täysin rehellistä markkinataloutta. Ei markkinatalouteen kuulu moraali, vaan liikevoiton kasvattaminen ja sen hyväksi kaikki sellaiset keinot, joita ei ole erikseen kielletty.

Mitä jos -spekuloinnit ovat mielenkiintoisia, ja olen aika lailla samaa mieltä Vesan kanssa. Maailma olisi koko lailla toinen, jos sähköautoon olisi satsattu edes yhtä paljon kuin 100 vuoden aikana on pantu rahaa polttomoottorin kehittämiseen.

Koko ihmiskunnan kannalta olennainen etu olisi ollut, että luultavasti liikennesektori olisi toiminut paremmin markkinataloutta noudattaen kuin nyt. Oljytalouteen perustuneessa maailmassa liikenne on ollut rankasti alihinnoiteltua, koska liikenteen hinta ei ole sisältänyt jatkuvuuden takaavaa pysyvän öljyntuottannon panostusta. Meitä edeltävät 1900-luvun sukupolvet ovat törsänneet öljyn kanssa ja vinouttaneet maailman rakenteita. 2000-luvun ihmiskunta saa korjata ja maksaa tämän.

Alunperin kirjoittanut Harri Turunen

Tietääkseni akkuja on kehitelty koko ajan kohtuullisin ja viimeaikoina ilmeisesti kasvavin panoksin. Hirveän paljoa kehitystä tuskin olisi voitu nopeuttaa suurellakaan rahalla, sillä ymmärtääkseni nykyisissä huippuakuissa tarvitaan laaja-alaisesti osaamista, joka on muodostunut monilla eri tieteen ja tekniikan alueilla omaa tahtiaan.

Myös polttomoottorin kanssa on tarvittu melkoista huippuosaamista, joka on 1900-luvun alkuvuosina ollut yhtä utopistista kuin nesteakut tuolloin verrattuna nykyisiin kiinteämassaisiin akkuihin. Polttomoottorissa on tarvittu erittäin vaativaa materiaalitekniikkaa sekä hienomekaniikkaa kaasuttimissa ja ruiskupumpuissa. Näillä aloilla on ollut kysyntää ja on riittänyt rahaa kehitykseen. Siksi ne ovat kehittyneet ja vähemmän tarpeellinen sähkö- ja elektroniikka ovat kehittyneet hitaammin. Mutta en näe mitään absoluuttista syytä sille, etteikö sähkötekniikka- ja elektroniikka olisi kehittyneet kymmeniä vuosia aikaisemmin, jos niihin olisi pantu rahaa huomattavasti enemmän.

Antero

Alunperin kirjoittanut vompatti

Selvä salaliittoteoria! Vai onko tälle väitteelle joku lähde?

Muistissani tämä kuuluu tietoihin, jotka ovat jääneet päähäni ajalta, jolloin en vielä ymmärtänyt lähteistyksen merkitystä. En myöskään lähdekritiikin merkitystä. Sillä on ollut aika, jolloin olen sinisilmäisesti luullut, että lehdissä kirjoitetaan totta ja viranomaiset eivät milloinkaan tee virheitä ja toimivat aina kansalaisten parhaaksi. Kuten myös poliitikot.

Alunperin kirjoittanut vompatti

Raitioteiden lakkauttaminen johtui taloudellisista syistä. Kaupungit olivat määrittäneet raitioteille lippujen hinnan, ja monin paikoin tuota hintaa ei nostettu vuosikymmeniin.

Niin, markkinatalouden kehdossahan ei tietenkään ymmärretty, etteivät raitiotieyhtiöt voi jatkaa toimintaansa, jos niiden tulot asetetaan hallinnollisella mahtikäskyllä alhaisemmiksi kuin menot. Eikä tietenkään voitu ymmärtää, että joku toinen teollisuudenala voisi jopa hyötyä tällaisesta tilanteesta. Autoteollisuuden ja poliitikkojen kytkennöistä tuskin on tehty pöytäkirjoja ja muistioita, joista jälkipolvet voivat selvittää, mitä on sovittu ja miksi. Joten jäljelle jää normaali historian tulkinta. Kuten vastaaminen kysymykseen, miksi kaupungin hallinto piti lipunhinnat liian alhaisina subventoimatta kuitenkaan aiheuttamiaan tappioita.

Joitain faktoja on tiedossa, niiden perusteella voi päätellä todennäköisiä syitä. Faktana tiedetään, ketkä ostivat ratikkayhtiöt ja miten kävi kalustolle ja radoille. Ja mitä sen jälkeen tuli tilalle, ja kuka kaikesta hyötyi. Yrityksen tehtävä on ajaa osakkeenomistajien etuja saada yrityksestään mahdollisimman paljon rahaa. Yrityksen tehtävä ei ole huolehtia kaupungin asukkaiden hyvinvoinnista, ei myöskään heidän kulujensa minimoinnista. Eli yritykset toimivat kuten niiden pitääkin, eikä siinä ole mitään salaista.

Alunperin kirjoittanut vompatti

Ja sähköalallako ei ole ollut rahaa kehittämiseen?

Eikö se siltä näytä? Kehittämisrahat saadaan liikevoitosta, ei liikevaihdosta. Eli yrityksen koko ei yksin ratkaise, vaan koon rinnalla kannattavuus. Ja viime kädessähän kehittämisrahoista ja niiden käyttökohteista päättävät osakkeenomistajat. Jos he ovat sitä mieltä, että haluavat enemmän rahaa itselleen kuin yrityksen kehittämiseen ja pitävät vaikkapa voimalaitostekniikan kehittämistä parempana kuin sähköautotekniikan kehittämistä, niin sitten ei akkuteknologiaakaan kehitetä.

Eli kun puuttuu tahto tehdä jotain, sitä ei tehdä. Jos nyt liikenteen ja öljyn kanssa ollaan tekemisissä, niin esimerkiksi liikennepolttoaineen tekeminen puusta on kehitetty massatuotannon asteelle jo II maailmansodan aikana. Mutta kun sodasta päästiin ja halpa öljy virtasi Eurooppaan, kiinnostus puuperäisen polttoaineen tuotannon kehittämiseen pysähtyi. Aiheeseen on palattu nyt, 60 vuotta myöhemmin. Tämän hetken arvion mukaan puusta saadaan dieselöljyä taloudellisesti järkevällä tavalla 10 vuoden kuluttua. Ehkäpä sitä olisi voitu saada jo 1960-luvulla, jos kehitystyötä olisi jatkettu katkotta. Mutta ei kiinnostanut ketään.

Antero